markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

Transkriptio

1 A JI JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila Bruttokantorahatulot 1,6 miljardia euroa vuonna laskua 6 prosenttia Markkinahakkuumäärien lasku 5 prosentilla oli pääasiallinen syy bruttokantorahatulojen alenemiseen 1,6 miljardiin euroon vuonna Reaalisesti pudotusta oli 6 prosenttia (rahan arvo muutettu tukkuhintaindeksillä). Mäntytukin hintojen aleneminen ja hakkuiden väheneminen sekä etenkin kuitupuun kysyntää leikannut metsäteollisuuden työtaistelu olivat suurimmat yksittäiset syyt tulojen laskuun. Tulot putosivat hakkuumääriin verrattuna enemmän myös siksi, että tukkipuutavaralajien suhteellinen osuus markkinahakkuista laski lähes 2 prosenttiyksikköä 46 prosenttiin. Tulot eivät nousseet yhdenkään metsäkeskuksen alueella ja laskua oli lähes 10 prosenttia Etelä-Savon ja Kainuun metsäkeskuksissa. Etelä-Savossa saatiin kuitenkin edelleen selvästi eniten tuloja puunmyynneistä (182 milj. ). Tukkipuutavaralajien osuus tuloista oli 70 prosenttia, mikä oli prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisvuonna. Mäntytukin huonon markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. Häme-Uusimaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa tuloista saatiin yli puolet kuusitukista. Kuitupuun osuus tuloista nousi yli 40 prosentin Lapissa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot jatkoivat vuonna 2005 laskuaan ja jäivät 1,4 miljardiin euroon (-7 %). Pystykauppatulojen osuus tuloista laski kahdella prosenttiyksiköllä 79 prosenttiin. Hankintahakkuumäärien ja kantohintojen perusteella laskettu hankintakauppatulojen osuus nousi työtaistelusta huolimatta vahvana jatkuneen kuitupuun kysynnän ansiosta 14 prosenttiin. Kotitarvepuun käyttö perustuu noin 10 vuoden välein tehtävään tutkimukseen. Markkinahakkuumäärien laskun takia sen laskennallinen osuus tuloista nousi 7 prosenttiin. Metsäteollisuus (ml. metsäomaisuudenhoitoyhtiöt) piti omien metsiensä hakkuumäärät samalla tasolla kuin edellisvuonna, ja sen bruttokantorahatulot pysyivät 103 miljoonassa eurossa. Metsähallituksen kantorahatulot jäivät 109 miljoonaan euroon (-7 %), minkä aiheutti lähinnä mäntytukin huono markkinatilanne. Metsähallituksen mäntytukista saamat kantorahatulot putosivat 12 prosenttia edellisvuodesta. Bruttokantorahatulojen jakautuminen omistajaryhmittäin pysyi metsäteollisuuden suhteellisen aseman lievästä vahvistumisesta huolimatta samana kuin edellisenä vuonna. Yksityismetsätalouden osuus oli 87, metsäteollisuuden 6 ja metsähallituksen 7 prosenttia. Hehtaarikohtaisesti tulot ovat selvästi korkeimmat yksityismetsätaloudessa (106 / ha). Metsäteollisuudella tulot jäävät puoleen ja metsähallituksella viidesosaan yksityismetsien hehtaarikohtaisista tuloista. Suurin syy eroihin

2 2 on metsien sijainti, sillä yksityismetsät sijaitsevat selvästi tuottoisimmilla alueilla kuin muiden omistajaryhmien metsät. Lopullisilla markkinahakkuutiedoilla lasketut vuoden 2005 yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat noin 19 miljoonaan euroa korkeammat kuin helmikuun ennakkotiedoilla laskettu tulos (Metsätilastotiedote 809). Tämä nosti yksityismetsätalouden hehtaarikohtaista nettotulosta runsaalla eurolla lähes 89 euroon hehtaarilta. Lopulliset nettotulostiedot julkaistaan metsänhoito- perusparannustöiden kustannustietojen ilmestymisen jälkeen touko kesäkuussa. Milj Metsähallitus Metsäteollisuus Yksityiset ja muut Kuva 1. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin muunnettuna vuoden 2005 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi). /ha Yksityiset ja muut Metsäteollisuus Metsähallitus Kuva 2. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin metsämaan pinta-alaan suhteutettuna ja muunnettuna vuoden 2005 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi).

3 3 Taulukkoluettelo 1. Bruttokantorahatulot Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot Metsähallituksen bruttokantorahatulot 2005.

4 4 1. Bruttokantorahatulot Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

5 2. Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista 2005 prosenttia Koko maa ,0 0. Ahvenanmaa ,2 1. Rannikko ,5 Etelärannikko ,2 Pohjanmaa ,3 2. Lounais-Suomi ,6 3. Häme-Uusimaa ,8 4. Kaakkois-Suomi ,6 5. Pirkanmaa ,8 6. Etelä-Savo ,2 7. Etelä-Pohjanmaa ,8 8. Keski-Suomi ,1 9. Pohjois-Savo ,6 10. Pohjois-Karjala ,0 11. Kainuu ,9 12. Pohjois-Pohjanmaa ,3 13. Lappi ,7 5

6 6 3. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yksityismetsätalous käsittää yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, säätiöt (muut kuin metsäteollisuuden), seurakunnat ja kunnat.

7 4. Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

8 8 5. Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Hankintakauppojen puumäärät on hinnoiteltu pystykauppojen kantohinnoilla.

9 6. Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

10 10 7. Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

11 8. Metsähallituksen bruttokantorahatulot Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

12 12

13 13 Bruttokantorahat metsäkeskuksittain Tässä tilastossa julkaistaan bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain, omistajaryhmittäin (yksityismetsätalous, metsäteollisuus, Metsähallitus) ja puutavaralajeittain. Vuoden 2002 tiedoista alkaen bruttokantorahatulojen laskenta on siirtynyt kokonaan Metsäntutkimuslaitoksen vastuulle, ja tulokset julkaistaan Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain -metsätilastotiedotteessa. Aikaisemmin, vuodesta 1975 alkaen, tiedot julkaisi Tilastokeskus. Myös tilastokeskuksen laskelmat perustuvat pääasiassa Metsäntutkimuslaitoksen laatimiin markkinahakkuutilastoihin ja puun hintatilastoihin. Käsitteet Bruttokantorahatulot ovat hakkuumääriin ja kantohintoihin perustuva arvio metsänomistajien saamista puunmyyntituloista. Valtaosa bruttokantorahatuloista kertyy markkinahakkuista (Metsätilastotiedote 814). Yksityismetsätalouden bruttokantorahatuloihin lasketaan mukaan myös arvio omaan käyttöön otetun puutavaran arvosta. Vuonna 2004 siitä oli runkopuusta tehtyä polttopuuta noin 5 ja pien- ja vuokrasahoilla sahattua puuta noin 1 miljoonaa kuutiometriä (Metsätilastotiedote 774). Yksityismetsillä tarkoitetaan varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös mm. yhteismetsiä sekä kuntien ja seurakuntien metsiä. Metsäteollisuuden metsät käsittävät myös metsäomaisuudenhoitoyritysten metsät. Metsähallituksen metsät käsittävät sen hallinnassa olevat metsät. Puutavaran hinnat perustuvat kalenterivuoden aikana tehtyjen pystykauppojen keskimääräisiin puutavaralajeittaisiin kantohintoihin (Metsätilastotiedote 807). Menetelmät Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset puutavaralajeittaiset hakkuumäärät vastaavilla keskimääräisillä kantohinnoilla metsäkeskuksittain. Puutavaralajit ovat mänty-, kuusi- ja lehtitukki, mänty-, kuusi- ja lehtikuitupuu sekä polttopuu. Polttopuun kantohintoja ei tilastoida, joten sen osalta laskelmissa joudutaan käyttämään hinta-arviota (90 % lehtikuitupuun kantohinnasta). Metsäkeskukset Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Vertailtavuus Vuoden 2005 bruttokantorahatulot ovat vertailukelpoisia aikaisemmin laskettuihin bruttokantorahatulotietoihin, joita on julkaistu esimerkiksi Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Bruttokantorahatiedot vuodesta 2002 alkaen löytyvät myös Metinfon metsätilastopalvelusta. Etelä- Suomi Pohjois- Suomi b a Luotettavuus Bruttokantorahatulojen laskentamenetelmässä tehdyistä yksinkertaistuksista seuraa, että - Puutavaralajien hinnat ja määrät eivät täysin vastaa toisiaan puukaupan teon ja hakkuun välisen viiveen takia. Viive on nykyään selvästi lyhyempi kuin 1980-luvulla, joten sen vaikutus lopputulokseen on normaalioloissa pienentynyt. Suuret suhdannevaihteluista johtuvat muutokset hakkuumäärissä ja puutavaran hinnoissa lisäävät laskelmien epätarkkuutta. - Hankintakauppojen kantorahatulot yliarvioidaan, sillä mm. leimikkotekijöiden takia niiden todelliset kantohinnat (hankintahinta-korjuukustannukset) ovat alemmat kuin pystykaupoissa. Jotta laskelmat voitaisiin perustaa hankintahintoihin, tulisi käytössä olla alueittaiset tiedot puunkorjuukustannuksista. - Pelkkien tukki- ja kuitupuutavaralajien hintojen käyttö myös erikoispuutavaralajien kohdalla johtaa kantorahatulojen pieneen aliarvioon. Pylväiden sekä pikkutukkien ja parrunaiheiden hinnat ovat korkeammat kuin vastaavien tukki- ja kuitupuutavaralajien hinnat. - Teollisuuden ja Metsähallituksen kantorahatulot todennäköisesti aliarvioidaan, sillä suurtuotannon etujen (esim. leimikkokeskitykset) takia niillä todelliset kantohinnat voivat olla korkeammat kuin yksityismetsissä. Arvio metsänomistajien oman puutavaran käytöstä perustuu Metlassa 5-10 vuoden välein tehtäviin pientalojen polttopuun käytön (Metsätilastotiedote 631) ja piensahojen puunkäytön selvityksiin (Metsätilastotiedote 523)

14 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote