1 Metsävarat. Metsien pinta-ala

Transkriptio

1 1 Metsävarat Suomen maapinta-alasta metsätalousmaa kattaa 86 prosenttia eli 26,2 miljoonaa hehtaaria. Valtaosa tästä 20,3 miljoonaa hehtaaria on pääosin puuntuotantoon käytettävissä olevaa metsämaata. Heikompikasvuista kitumaata on 2,4 miljoonaa ja lähes tai täysin puutonta joutomaata 3,2 miljoonaa hehtaaria. Metsätalousmaasta on soita liki 9 miljoonaa hehtaaria, joista noin puolet on ojitettu. Yksityismetsänomistajat omistavat metsätalousmaasta 52 prosenttia, valtio 35 prosenttia ja yhtiöt 8 prosenttia. Loput 5 prosenttia on kuntien, seurakuntien ja erilaisten yhteisöjen omistuksessa. Metsien puuston tilavuus on viimeisen puolen vuosisadan aikana lisääntynyt lähes 60 prosenttia yltäen nykyisin miljoonaan kuutiometriin. Mäntyä puuston tilavuudesta on puolet; kuusen osuus on 30 ja koivun ja muiden lehtipuiden 20 prosenttia. Puustosta 90 prosenttia sijaitsee puuntuotantoon käytettävissä olevalla maalla. Puuston vuotuinen kasvu on 104 miljoonaa kuutiometriä. Kasvu on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta alkaen. Viime vuosina metsät ovat tuottaneet vuosittain puuta noin 35 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin sitä on poistunut hakkuissa tai luonnonpoistuman kautta. Luvussa tarkastellaan Suomen metsävaroja lähinnä puuntuotannon näkökulmasta. Pinta-alatietojen lisäksi esitetään tilastoja puuston määrästä, kasvusta ja poistumasta sekä metsänomistuksen rakenteesta. Metsien terveys-, monimuotoisuus- ja suojelutiedot esitetään luvussa 2. Metsien pinta-ala Suomen maapinta-alasta (30,4 milj. ha) 86 prosenttia eli 26,2 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata. Se jakautuu puuntuotoskykynsä perusteella metsämaahan (20,3 milj. ha), kitumaahan (2,4 milj. ha) ja lähes tai täysin puuttomaan joutomaahan (3,2 milj. ha). Lisäksi metsätalousmaahan kuuluu 0,2 miljoonaa hehtaaria muuta metsätalousmaata, jota ovat esimerkiksi metsätiet ja pysyvät puutavaran varastopaikat. Metsätalousmaan pinta-ala sisältää sekä puuntuotantoon käytettävissä olevan maan että sen ulkopuolelle jäävät suojellut alueet. Etelä-Suomessa metsätalousmaata on kaikkiaan 12,0 miljoonaa hehtaaria (78 % koko maapinta-alasta) ja Pohjois-Suomessa (Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen kolme pohjoisinta aluetta) 14,2 miljoonaa hehtaaria (95 %). Metsätaloutta harjoitetaan pääosin metsämaalla, josta 91 prosenttia eli 18,5 miljoonaa hehtaaria on käytettävissä puuntuotantoon. Etelä-Suomessa on puuntuotantoon tarkoitettua metsämaata 10,8 miljoonaa hehtaaria eli 97 prosenttia metsämaan pinta-alasta. Pohjois-Suomessa vastaava ala on 7,7 miljoonaa hehtaaria, mikä kattaa metsämaasta 84 prosenttia. Pohjois-Suomessa osuutta supistavat metsien suojelualueet, joista valtaosa sijoittuu tälle alueelle. Soiden osuus metsätalousmaasta on 34 prosenttia (8,7 milj. ha). Niistä luokitellaan rämeiksi 58, korviksi 24 ja puuttomiksi avosoiksi 17 prosenttia. Etelä-Suomessa suot peittävät metsätalousmaasta 25 ja Pohjois-Suomessa 41 prosenttia. Ojitettujen soiden kokonaisala on 4,7 miljoonaa hehtaaria, ja lisäksi veden vaivaamia kankaita on ojitettu 1,3 miljoonaa hehtaaria. Pääosa Etelä-Suomen korvista ja rämeistä on ojitettu. Ojitukset ovat muuttaneet kitu- ja joutomaan soita metsämaaksi tai parantaneet puuston kasvuolosuhteita huonosti kasvaneilla metsämaan soilla. Nykyisin soiden uudisojitus on lopetettu ja ojitusalueita hoidetaan kunnostusojituksin. Suometsien metsätaloudellinen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, sillä parissa vuosikymmenessä ojitusalueiden osuuden Suomen metsien hakkuumahdollisuuksista ennakoidaan nousevan noin viidennekseen. Metsätilastollinen vuosikirja

2 1 Forest resources Metsänomistus Metsätalousmaan omistus Yksityismetsänomistajat omistavat metsätalousmaasta 52, valtio 35 ja yhtiöt 8 prosenttia. Loput 5 prosenttia kuuluu kunnille, seurakunnille, yhteismetsille ja muille pienille yhteisöomistajille. Puuntuotannon metsätalousmaasta yksityismetsänomistajien osuus on suurempi eli 61 prosenttia. Valtion osuus puuntuotannon metsätalousmaasta jää 24 prosenttiin, sillä luonnonsuojelualueet sijaitsevat lähes kokonaan valtion mailla. Valtion hallinnassa on lakisääteisiä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita kaikkiaan 2,8 miljoonaa hehtaaria, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa (taulukko 2.4). Yksityisten metsänomistajien osuus puuston kokonaistilavuudesta on 64 prosenttia (puuntuotannon metsissä 70 %), mikä on enemmän kuin omistajaryhmän osuus metsätalousmaasta. Valtion osuus puuston kokonaistilavuudesta jää 21 prosenttiin (puuntuotannon metsissä vain 14 %) eli selvästi metsätalousmaan omistusosuutta pienemmäksi, koska pääosa valtion metsäomaisuudesta sijaitsee Pohjois-Suomessa. Yhtiöiden omistuksessa puustosta on 9 ja muiden omistajien (kunnat, seurakunnat ja yhteisöt) 6 prosenttia. Metsämaan omistus Metsämaan omistusta käsitellään tässä Verohallinnon tuottamien vuoden 2011 verotustietojen pohjalta, jolloin eri metsänomistajaryhmät pystytään erittelemään yksityiskohtaisemmin. Muiden metsävaratietojen osalta tarkastelu on tehty valtakunnan metsien inventoinnissa käytettyjä luokituksia noudattaen. Verotustiedoista saadut pinta-alat poikkeavat inventoinnissa saaduista luvuista. Verohallinnon mukaan yksityiset henkilöt omistivat 62 prosenttia metsämaan kokonaispinta-alasta. Yksin tai puolison kanssa omistettiin 45, verotusyhtymien kautta 10 ja kuolinpesinä 6 prosenttia. Seuraavaksi suurin omistajaryhmä oli julkinen sektori (valtio, kunnat, seurakunnat ja muut julkiset yhteisöt) 26 prosentin osuudella. Osakeyhtiöiden osuus kokonaispinta-alasta oli 9 ja yhteismetsien 2 prosenttia. Muiden omistajaryhmien yhteenlaskettu osuus jäi alle prosentin. Vuonna 2011 yksityiset henkilöt omistivat noin vähintään 2 metsämaahehtaarin metsätilakokonaisuutta (keskipinta-ala 30,3 ha). Näistä yksin tai puolison kanssa omistettiin , verotusyhtymien kautta ja kuolinpesinä kappaletta. Metsätilakokonaisuudella tarkoitetaan kaikkia saman metsänomistajan omistamia metsäkiinteistöjä koko maassa. Yli 2 hehtaaria metsämaata omistavia yksityisiä henkilöitä oli , sillä yhdellä metsätilakokonaisuudella oli keskimäärin kaksi omistajaa. Puuston tilavuus Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on miljoonaa kuorellista kiintokuutiometriä. Tilavuus on kasvanut 1970-luvulta lähes 60 prosenttia, koska puuston kasvu on lisääntynyt selvästi enemmän kuin hakkuut. Puuston tilavuudesta 90 prosenttia sijaitsee puuntuotannon maalla. Kangasmailla puustosta kasvaa miljoonaa ja soilla 549 miljoonaa kuutiometriä. Puustosta 50 prosenttia on mäntyä, 30 prosenttia kuusta ja 17 prosenttia koivua. Hieskoivun osuus puuston tilavuudesta kattaa 12 ja rauduskoivun 4 prosenttia. Rauduskoivua kasvaa miltei yksinomaan kangasmailla, kun taas hieskoivulle sopivat kasvupaikaksi myös suot. Männyn osuus puuston tilavuudesta on suurin Lapissa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja kuusen Häme-Uusimaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Suopuustojen osuus on suurin Pohjois- sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Metsämaalla kasvavan puuston keskitilavuus yltää nykyisin 112 kuutiometriin hehtaarilla, kun se vielä 1970-luvun alkupuolella jäi 75 kuutiometriin. Keskitilavuus on suurin Etelärannikolla ja Häme-Uusimaalla. Kangasmailla puuta on keskimäärin 115 ja soilla 104 kuutiometriä hehtaarilla. Puuston kasvu, poistuma ja hakkuumahdollisuudet Puuston kasvu metsä- ja kitumaalla on nykyisin 104,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa 4,6 kuutiometrin vuotuista keskikasvua hehtaarilla. Puuston vuotuinen kasvu lähti voimakkaaseen nousuun 1970-luvulla, mitä ennen se oli pysytellyt kaksi vuosikymmentä hieman alle 60 miljoonassa kuutiometrissä. Viime vuosina metsät ovat tuottaneet vuosittain puuta noin 35 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin sitä on poistunut hakkuissa tai luontaisesti. Kasvun lisääntymiseen on vaikuttanut eniten soiden ojitus, parantunut metsänhoito sekä metsien ikäluokkarakenne: vuotiaita nopeimman kasvuvaiheen metsiä on nyt entistä enemmän. 36 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

3 Metsävarat 1 Puuston lisääntynyt kasvu tulee nykyisin pääosin mäntymetsistä, mikä johtuu aikaisemmasta männyn suosimisesta metsien uudistamisessa ja ennen yleisistä soiden ojituksista. Kokonaiskasvusta männyn osuus on 45, kuusen 31, koivun 19 ja muiden lehtipuiden 4 prosenttia. Kuusen kasvu on lisääntynyt suhteellisesti hitaammin kuin männyn viimeisen reilun kahden vuosikymmenen kuluessa. Metsäverotuksen siirtymäaikana hakkuukypsiä vanhoja kuusimetsiä uudistettiin runsaasti ja pienten taimikoiden tilavuuskasvu on vielä vähäistä. Vuonna 2012 Suomen metsien kokonaispoistuma oli 69,8 miljoonaa kuutiometriä, josta mäntyä oli 28,1, kuusta 22,9 ja lehtipuuta 18,9 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaispoistuma on jäänyt jatkuvasti puuston kasvua pienemmäksi. Viimeisellä viiden vuoden jaksolla puuston poistuma oli keskimäärin 68,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä vastasi 69 prosenttia puuntuotannon metsien kasvusta. Männyllä suhde oli 61, kuusella 71 ja lehtipuulla 80 prosenttia. Suhteellisesti eniten hyödynnettiin Kaakkois-Suomen ja Häme- Uusimaan metsiä, joissa poistuman suhde kasvuun ylsi 93 ja 85 prosenttiin. Poistuman ja puuntuotannon metsien kasvun välinen suhde oli pienin Lapissa, 54 prosenttia. Sekä alueittain että puulajeittain tarkasteltuna poistuma ei ollut millään alueella kasvua suurempi lukuun ottamatta Kaakkois-Suomea, missä lehtipuun poistuma ylitti niukasti kasvun. Tukki- ja kuitupuun (teollisuuspuu) suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio puuntuotannon metsämaalle vuosina on 72,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Energiapuun kertymäarvio on puolestaan 21,1 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun kertymä on voimakkaasti sidoksissa teollisuuspuun hakkuisiin, koska energiapuusta noin 15 miljoonaa kuutiometriä kertyy metsäteollisuuteen menevän puun hakkuutähteistä ja kannoista. Metsäteollisuus käytti Suomessa vuosina tukki- tai kuitupuun mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 58 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tästä kotimaista puuta oli 51 miljoonaa kuutiometriä. Tukki- ja kuitupuun kestävistä hakkuumahdollisuuksista oli näin käytössä vajaat 70 prosenttia. Metsävarojen tilastointi Valtakunnan metsien inventoinnit Metsävaratilastot perustuvat pääosin Metlan valtakunnan metsien inventointeihin (VMI), joita on tehty 1920-luvulta lähtien. Inventoinneissa kerätään tietoja metsien pinta-aloista, puuston määrästä ja kasvusta sekä metsien tilasta ja biologisesta monimuotoisuudesta. Tuoreimmat tiedot perustuvat valtakunnan metsien 11. inventointiin (VMI 11), jonka maastotyöt tehtiin vuosina Luvussa esitetyt metsävaratiedot on laskettu pääosin vuosina kerätystä VMI 11:n mittausaineistosta. Osa metsävaratiedoista (mm. omistajaryhmittäiset tiedot) perustuu kuitenkin VMI 10:n mittauksiin vuosilta , sillä viimeisimmässä inventoinnissa mitattu aineisto ei vielä anna riittävän luotettavia tuloksia. VMI:n aineisto mitataan koealoilta, jotka kattavat systemaattisesti koko maan. Etelä-Suomessa koealatiheys on kuitenkin suurempi kuin Pohjois-Suomessa. VMI 11:n aineisto kattoi vuosina kaikkiaan mitattua metsätalousmaan koealaa ja metsä- ja kitumaan puuta. Päätulosten luotettavuus eli otantavirhe arvioidaan systemaattisen otoksen keskivirheen laskemista varten kehitetyillä estimaattoreilla. Koko maan metsämaan pinta-ala-arvion (20,3 milj. ha) suhteellinen keskivirhe on 0,5 prosenttia ja metsä- ja kitumaan puuston tilavuusarvion (2 332 milj. m³) 0,6 prosenttia. Valtakunnan metsien inventointimenetelmistä ja tuloksista löytyy yksityiskohtaisia tietoja Metlan internetsivuilta. Keskeisiä metsävaraluokituksia Suomen maapinta-ala jaetaan maaluokkiin käyttötarkoituksensa mukaan. Metsätalousmaaksi luokitellaan maa, jolla ei ole muuta pääasiallista käyttötarkoitusta eli se ei ole maatalousmaata tai rakennettua maata tms. Metsätalousmaahan sisältyvät puuntuotantoon käytettävissä olevan maan lisäksi myös puuntuotannon ulkopuolelle jäävät suojelualueet. Metsätalousmaa jaotellaan puuntuotoskyvyn perusteella seuraavasti: Metsämaa: puuston potentiaalinen vuotuinen keskikasvu on vähintään 1,0 m³/ha Kitumaa: puuston potentiaalinen vuotuinen keskikasvu on vähemmän kuin 1,0 m³/ha mutta vähintään 0,1 m³/ha. Joutomaa: puuston potentiaalinen vuotuinen keskikasvu on alle 0,1 m³/ha. Muu metsätalousmaa sisältää metsäautotiet, metsätalouden pysyvät varasto- ja tonttialueet, metsäkokonaisuuteen kuuluvat sorakuopat, riistapellot ym. Metsätilastollinen vuosikirja

4 1 Forest resources Verrattaessa Suomen kansallisia metsävaratilastoja kansainvälisiin tilastoihin pitää huomioida, että FAO:n metsän määritelmä poikkeaa Suomessa käytetystä. FAO määrittelee metsäksi (forest) alueen, jolla ei ole muuta käyttötarkoitusta ja jossa kypsyysvaiheessa olevan puuston latvuspeittävyys ylittää 10 prosenttia ja puuston pituus yltää vähintään 5 metriin. Vuosikirjan Kansainvälisiä metsätilastoja -osassa (luku 13) esitettävät tilastot perustuvat FAO:n metsän määritelmään. Sen mukaan Suomessa metsäksi luokitellaan metsämaan lisäksi valtaosa Suomen kitumaista. FAO:n tilastoima Suomen metsäala on vain hieman pienempi kuin Suomen kansallisissa metsätilastoissa julkaistu metsä- ja kitumaan yhteisala. Metsä-, kitu- ja joutomaa luokitellaan maapohjan perusteella kankaisiin ja soihin. Soihin sisältyvät sekä biologiset että geologiset suot. Biologisella suolla kivennäismaata peittää turve tai aluskasvillisuudesta yli 75 prosenttia on suokasvillisuutta. Geologiseksi suoksi luokitellaan alue, jossa maatuneista suokasveista on muodostunut yli 30 senttimetrin paksuinen turvekerros. Metsätalousmaa jaotellaan puuntuotantoon käytettävissä olevaan (ml. rajoitettu puuntuotanto) ja puuntuotannon ulkopuolelle jäävään maahan. Keskeiset metsävaratiedot esitetään koko metsämaalle ja sen puuntuotantoon käytettävissä olevalle osalle. Osa tilastoista, kuten kehitysluokat, metsiköiden metsänhoidollinen laatu ja hakkuumahdollisuusarviot esitetään vain puuntuotannon maalle, sillä ne kuvaavat puuntuotannon harjoittamista. Puuntuotannon ulkopuolelle jäävillä alueilla varsinaiset hakkuut on kielletty. Alueiden luokitusta varten tarvitut suojelutiedot on koottu Suomen ympäristökeskuksen suojelualuerekisteristä, seutukaavoista (VASEPA-aineisto) tai Metsähallituksen maankäyttö- ja metsien käsittelyluokkatiedoista. Näiden tietolähteiden ulkopuolisia osia Natura-alueista ei ole voitu huomioida puuntuotannon rajoituksissa, koska luotettavaa tietoa alueiden rajoista ei ole saatavissa. Puuntuotannon ulkopuolisia alueita ovat luonnonsuojelulakiin perustuvat suojelualueet, muut lakiin perustuvat suojelualueet, omistajan päätöksellä suojellut alueet, suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ja ne kaava-alueet, joilla hakkuut on kielletty. Valtakunnan metsien inventointitietoihin perustuvien tilastojen yhteydessä käytetään seuraavaa metsänomistajaryhmittelyä: Yksityiset: yksityiset henkilöt, henkilöyhtymät, perikunnat, toiminimet ym. Yhtiöt: osakeyhtiöt (pl. asunto-osakeyhtiöt) ja niiden eläkesäätiöt. Yhtiöihin luetaan myös metsäteollisuusyritysten metsäomaisuuden hoitoa varten perustetut yhtiöt kuten Tornator Oy, Finsilva Oyj ja Metsämannut Oy. Valtio: Metsähallitus ja muut valtion virastot ja laitokset. Muut: kunnat, seurakunnat ja yhteisöt. Yhteisöiksi luetaan osuuskunnat, yhteismetsät, kommandiittiyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt ja säätiöt. VMI:n metsänomistajaryhmittely poikkeaa vuosikirjan luvuissa 3 (Metsien hoito), 4 (Puukauppa) ja 5 (Hakkuut ja puun kuljetus) käytetyistä luokitteluista. Poistumaa käsittelevissä tilastoissa metsänomistajien ryhmittely noudattaa vuosikirjan luvussa 5 käytettyä jaotusta, joten poistumataulukoissa yksityismetsänomistajiksi luetaan myös kunnat ja seurakunnat sekä muut valtion laitokset paitsi Metsähallitus. Metsätilojen lukumäärää ja kokoa tarkastellaan metsätilakokonaisuuksittain. Metsätilakokonaisuudella tarkoitetaan kaikkia saman tai samojen omistajien omistamia metsätiloja koko maassa, joihin sisältyy vähintään hehtaari metsämaata. Mikäli henkilö omistaa metsätiloja sekä erikseen että kuolinpesän tai yhtymän osakkaana, nämä on luettu erillisiksi metsätilakokonaisuuksiksi. Tilasto koskee vain metsämaata. Tilasto perustuu Verohallinnon aineistoon, ja se on laadittu omistajan kotipaikkakunnan mukaan. Verohallinnon aineistoista lasketut metsämaan pintaalat poikkeavat Metlan valtakunnan metsien inventoinnissa raportoiduista pinta-aloista. Verohallinnon tiedot metsämaasta pohjautuvat eri ajankohdilta peräisin oleviin ja 1990-luvun alussa päättyneisiin veroluokituksiin, kun taas inventointitiedot on laskettu tuoreista maastomittauksista. Valtakunnan metsien inventoinnin omistajaryhmittely on muuten yhtenevä Verohallinnon kanssa, mutta Verohallinto ei luokittele toiminimiä yksityishenkilöiksi valtakunnan metsien inventoinnin tapaan. Metsämaan kokonaispinta-ala on inventointitietojen mukaan 20,3 miljoonaa hehtaaria, verohallinnon tiedoista laskettuna pinta-alaksi saadaan 17,1 miljoonaa hehtaaria. Vastaavasti yksityismetsien metsämaan pinta-ala on inventoinnin mukaan 12,1 miljoonaa hehtaaria, kun se Verohallinnon tietojen mukaan jää 10,5 miljoonaan hehtaariin. 38 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

5 Metsävarat 1 Maanmittauslaitoksen laatima metsäkiinteistöjen kauppahintatilasto perustuu kaupanvahvistajien ilmoituksiin vain metsätalousmaata sisältäneistä kaupoista, joissa kaupan vähimmäispinta-ala on 10 hehtaaria. Kauppahintatilastoon hyväksytään vain ns. edustavat koko kiinteistön tai määräalan kaupat. Edustavia kauppoja eivät ole esimerkiksi sukulaisten väliset kaupat, sillä niissä on usein kauppahintaan vaikuttavia lisätekijöitä. Edustavaan kauppaan ei myöskään saa liittyä eläkeoikeuksia, irtaimistoa tai rakennuksia. Kauppoja tehdään harvoin runsaspuustoisista metsistä, joten tilasto kuvaa parhaiten vähäpuustoisten kohteiden hintoja. Vuonna 2012 tehtiin kaikkiaan kiinteistökauppaa (keskipinta-ala 32,5 ha) joihin sisältyi yli hehtaari metsätalousmaata. Näistä edustavat kaupat kattoivat lähes neljänneksen. Puustotunnukset Puuston tilavuus ja kasvu esitetään kuorellisina kiintokuutiometreinä. Tilavuudella tarkoitetaan kannon päällistä puuston runkotilavuutta inventointihetkellä. Puulajeittaisissa taulukoissa muut havupuut kuin kuusi on yhdistetty mäntyyn. Puuston kokonaistilavuus jakautuu tukki-, kuitu- ja hukkapuuksi. Tukki- ja kuitupuun tulee täyttää yleisesti sovelletut puun ostajien käyttämät mittaja laatuvaatimukset. Jäljelle jäävä osuus (mm. pienet tai huonolaatuiset puut, latvaosat ja huonolaatuiset rungon osat) luokitellaan hukkapuuksi. Puuston kasvu mitataan kasvunlaskentajaksolta, jolla tarkoitetaan viittä mittausajankohtaa edeltävää täyttä kasvukautta. Viiden vuoden jaksolla minimoidaan mittausvirheitä ja sään aiheuttaman vuotuisen kasvunvaihtelun merkitystä kasvuarvioissa. Tilastoitu vuotuinen kasvu on viiden vuoden jakson keskiarvo. Puuston poistuma on hakkuukertymän, metsähukkapuun ja luonnonpoistuman summa. Hakkuukertymällä tarkoitetaan metsästä eri käyttötarkoituksiin hakattua runkopuuta, mikä käsitellään yksityiskohtaisesti vuosikirjan luvussa 5. Metsähukkapuuta on hakkuutähteinä metsään jäävä runkopuu, johon sisältyvät mm. latvat, raivauspuiden rungot, hukkapuutyveykset, ylipitkät kannot sekä korjaamatta jäävät pölkyt. Osa metsähukkapuusta korjataan energiapuuna. Luonnonpoistumaksi tilastoidaan itsestään kuollut korjaamatta jäävä runkopuu. Taulukossa 1.30 esitetään valtakunnan metsien inventoinnin aineistojen (mittausvuodet , Ahvenanmaa 2007) perusteella lasketut tukki-, kuitu- ja energiapuun suurimman kestävän kertymän mukaiset hakkuumahdollisuusarviot vuosille Ensimmäinen laskelma kuvaa kestävän hakkuumahdollisuusarvion ylärajan teollisuuspuun hakkuukertymälle ja toinen laskelma teollisuus- ja energiapuun hakkuukertymälle. Kestävyys on määritelty 50 vuoden jaksolle siten, että hakkuukertymien ja niiden mukaisten nettotulojen on säilyttävä koko ajan samalla tasolla tai olla nousevia. Kirjallisuus Literature 11. inventoinnin metsävarajulkaisut Publications of the 11th National Forest Inventory Metsien kasvu on jatkunut hyvänä [verkkojulkaisu]. Valtakunnan metsien inventointi (VMI). Metsäntutkimuslaitos. Tiedote Saatavissa: inventoinnin metsävarajulkaisut Publications of the 10th National Forest Inventory Ihalainen, A., Korhonen, K. T., Härkönen, K., Hirvelä, H., Nuutinen, T. & Salminen, O Ålands skogsresurser och avverkningsmöjligheter enligt den 10. riksskogstaxeringen [verkkojulkaisu]. Metlan työraportteja s. Saatavissa: Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T Suomen metsävarat [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006: Saatavissa: Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Heikkinen, J., Henttonen, H. & Pitkänen, J Suomen metsävarat metsäkeskuksittain ja metsävarojen kehitys [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: Saatavissa: 9. inventoinnin metsävarajulkaisut Publications of the 9th National Forest Inventory Metsävaratiedot on julkaistu metsäkeskuksittain Metsätieteen aikakauskirjoissa: Etelä-Pohjanmaa 2B/1998, Keski-Suomi 2B/1999, Pohjois-Savo 2B/1999, Kymi 3B/1999, Ahvenanmaa 4B/1999, Rannikko 1B/2000, Lounais-Suomi 2B/2000, Häme-Uusimaa 3B/2000, Pirkanmaa 4B/2000, Etelä-Savo 2B/2001, Pohjois-Karjala 3B/2001, Kainuu 2B/2003, Pohjois-Pohjanmaa 3B/2004, Lappi 2B/2005 [verkkojulkaisu]. Tiivistelmät saatavissa: Metsätilastollinen vuosikirja

6 1 Forest resources Tomppo, E., Heikkinen, J., Henttonen, H.M., Ihalainen, A., Katila, M., Mäkelä, H., Tuomainen, T. & Vainikainen, N Designing and Conducting a Forest Inventory -case: 9th National Forest Inventory of Finland [verkkojulkaisu]. Managing Forest Ecosystems, Vol. 22. Springer. 305 p. Saatavissa: Muut inventointijulkaisut Other National Forest Inventory publications Ilvessalo, Y Suomen metsät vuosista vuosiin Kolmeen valtakunnan metsien inventointiin perustuva tutkimus. Summary: The forests of Finland from to A survey based on three national forest inventories. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 47(1). 227 s. Kuusela, K Suomen metsävarat ja metsien omistus sekä niiden kehittyminen Summary: Forest resources and ownership in Finland and their development Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 76(5). 126 s Suomen metsävarat ja metsien omistus Summary: Forest resources and ownership in Finland Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 93(6). 107 s. & Salminen, S Suomen metsävarat ja niiden kehittyminen Summary: Forest resources of Finland in and their development in Acta Forestalia Fennica s. Salminen, S. & Salminen, O Metsävarat Keskisessä Suomessa sekä koko Etelä-Suomessa Summary: Forest Resources in Middle Finland, , and in South Finland, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Tomppo, E., Henttonen, H., & Tuomainen, T Valtakunnan metsien 8. inventoinnin menetelmä ja tulokset metsäkeskuksittain Pohjois-Suomessa sekä tulokset Etelä-Suomessa ja koko maassa Metsätieteen aikakauskirja 1B/ 2001: Valtakunnan metsien 11. inventointi (VMI 11). Maastotyön ohjeet Koko Suomi [verkkojulkaisu]. Metsäntutkimuslaitos. 120 s. Saatavissa: + liitteet [verkkojulkaisu]. 62 s. Saatavissa: Muut julkaisut Other publications Hakkuut ja puuston poistuma alueittain 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 23/2013. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s. Saatavissa: Hänninen, H., Karppinen, H. & Leppänen, J Suomalainen metsänomistaja 2010 [verkkojulkaisu]. Metlan työraportteja s. Saatavissa: Metsämaan omistus 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Maa- metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 16/2013. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s. Saatavissa: omistus2011.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo MELA (Mela ja metsälaskelmat), mela2.metla.fi Metinfo Tilastopalvelu, Metinfo Valtakunnan metsien inventointi, Verohallinto, 40 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

7 Metsävarat 1 Maatalousmaa Agricultural land 2,7 milj. ha mill. ha Muu metsätalousmaa Other forestry land 0,2 milj. ha mill. ha Joutomaa Unproductive land 3,2 milj. ha mill. ha Kitumaa Poorly productive forest land 2,4 milj. ha mill. ha Rakennettu maa, liikennealueet ym. Built-up areas, transport routes, etc. 1,5 milj. ha mill. ha Metsämaa Forest land 20,3 milj. ha mill. ha Metsätalousmaa (26,2 milj. ha) = Metsämaa + kitumaa + joutomaa + muu metsätalousmaa Forestry land (26.2 mill. ha) = Forest land + poorly productive forest land + unproductive land + other forestry land Kuva 1.1 Maankäyttö Suomessa Figure 1.1 Land use in Finland Metsätalousmaa Forestry land 26,2 milj. ha mill. ha Yksityiset Private Muut Others Yhtiöt Companies Valtio State Puuston tilavuus Growing stock volume milj. m³ mill. m³ Yksityiset Private Muut Others Yhtiöt Companies Valtio State Puuston kasvu Annual increment of growing stock 104 milj. m³ mill. m³ Yksityiset ja muut Private and others Valtio ja yhtiöt State and companies % Kuva 1.2 Omistajaryhmien osuudet metsätalousmaasta, puuston tilavuudesta ja kasvusta Figure 1.2 Forestry land, growing stock volume and annual increment of growing stock by forest ownership category Metsätilastollinen vuosikirja

8 1 Forest resources milj. m³ mill. m³ Lehtipuut Broadleaved Kuusi Spruce Mänty Pine Vuosien inventoinnin pylvään vasen puoli kuvaa puuston määrää alueluovutusta edeltäneiden Suomen rajojen mukaan, ja oikea puoli alueluovutuksen jälkeisten rajojen mukaan. The left side of the split column presents the growing stock volume according to Finland s borders before cession of territory after the Second World War. The right side of the column presents the growing stock volume to the present area of Finland. Kuva 1.3 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Figure 1.3 Growing stock volume on forest land and on poorly productive forest land since the 1920s % metsämaan alasta % of forest land area % metsämaan alasta % of forest land area Etelä-Suomi Southern Finland 5 0 Pohjois-Suomi Northern Finland Puuton Temporarily unstocked Ikäluokka Age class Puuton Temporarily unstocked Ikäluokka Age class Kuva 1.4 Metsien ikärakenne ja 2000-luvulla Figure 1.4 Age structure of forests in the 1960s and 2000s 42 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

9 Metsävarat 1 Mänty Pine Kuusi Spruce Lehtipuut Broadleaved Vallitseva puulaji Tree species dominance Puuston tilavuus Growing stock volume Puuston vuotuinen kasvu Annual increment of growing stock Puuston poistuma Total drain, % Lähde: Metsäntutkimuslaitos Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.5 Puulajien osuudet vallitsevuudesta, puuston tilavuudesta, puuston vuotuisesta kasvusta ja poistumasta metsä- ja kitumaalla Figure 1.5 Tree species dominance, growing stock volume, annual increment of growing stock and total drain on forest land and on poorly productive forest land by tree species milj. m³ mill. m³ Kasvu puulajeittain Increment by tree species Kasvu yhteensä Total increment Poistuma Drain Mänty Pine Kuusi Spruce Lehtipuut Broadleaved Lähde: Metsäntutkimuslaitos Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.6 Puuston kasvu ja poistuma Figure 1.6 Annual increment of growing stock and drain Metsätilastollinen vuosikirja

10 1 Forest resources Yhteismetsät Jointly owned forests Muut Others Osakeyhtiöt Limited companies 2 9 % % Valtio, kunnat, seurakunnat ja muut julkiset yhteisöt State, municipalities, parishes and other public corporations 26 % 45 % Henkilö- tai perheomistus Private persons or families 6 % Kuolinpesät Undistributed estates 10 % Verotusyhtymät Real property partnerships Lähde: Verohallinto Source: Tax Administration Kuva 1.7 Metsämaan pinta-alaosuudet omistajaryhmittäin 2011 Figure 1.7 Proportion of forest land area by forest ownership category, 2011 Metsämaan pinta-alaluokka Forest land area class 1 1,9 ha 2 4,9 ha 5 9,9 ha 10 19,9 ha 20 49,9 ha 50 99,9 ha ,9 ha ,9 ha 500 ha Metsämaan pinta-alaluokka Forest land area class 1 1,9 ha 2 4,9 ha 5 9,9 ha 10 19,9 ha 20 49,9 ha 50 99,9 ha ,9 ha ,9 ha 500 ha Tilakokonaisuuksien lukumäärä, 1000 kpl Number of forest property entities, 1000 Metsämaan pinta-ala, 1000 ha Forest land area, 1000 ha Lähde: Verohallinto Source: Tax Administration Kuva 1.8 Yksityishenkilöiden omistamien metsätilakokonaisuuksien lukumäärä ja pinta-ala metsätilakokonaisuuksien kokoluokittain 2011 Figure 1.8 Number and forest land area of non-industrial, private forest property entities classified by size, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

11 Ahvenanmaa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Mänty Pine Metsävarat Kuusi Spruce 1 Koko maa Whole country % % Ahvenanmaa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lehtipuut Broadleaved Kaikki puulajit All tree species Koko maa Whole country % % Pylvään pituus = puuston keskimääräinen vuotuinen poistuma / puuntuotannon metsä- ja kitumaalla kasvavan puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu Length of the bar = average annual drain / average annual increment of the growing stock on forest land and on poorly productive forest land available for wood production, Lähde: Metsäntutkimuslaitos Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.9 Puuston poistuman ja puuntuotannon metsien kasvun suhde Figure 1.9 Ratio between drain and annual increment of the growing stock in forests available for wood production Metsätilastollinen vuosikirja

12 1 Forest resources 1.0 Suomen metsävarat Finland s forest resources Pinta-ala Area Yhteensä Total ha Puuntuotantoon käytettävissä Available for wood production Suomen kokonaispinta-ala Total area of Finland Sisämaan vesistöt Inland watercourses Maapinta-ala Land area Metsätalousmaa Forestry land Metsämaa Forest land Kitumaa Poorly productive forest land Joutomaa Unproductive land Metsätiet, varastot ym. Forest roads, depots, etc Maatalousmaa Agricultural land Rakennettu maa Built-up areas Liikennealueet ym. Transport routes, etc Puusto Growing stock Yhteensä Total milj. m³ mill. m³ Puuntuotannon maalla On land available for wood production Puuston tilavuus metsä- ja Growing stock volume on forest land and kitumaalla on poorly productive forest land Mänty Pine Kuusi Spruce Lehtipuut Broadleaved Puuston vuotuinen kasvu Annual increment of the growing stock on forest 104,4 99,1 metsä- ja kitumaalla land and on poorly productive forest land Mänty Pine 47,3 44,6 Kuusi Spruce 32,6 31,3 Lehtipuut Broadleaved 24,4 23,2 Puuston poistuma 2012 Total drain, ,8. Mänty Pine 28,1. Kuusi Spruce 22,9. Lehtipuut Broadleaved 18,9. Metsävaratiedot (pinta-alat, tilavuus ja kasvu) perustuvat valtakunnan metsien 11. inventoinnin ( ) tuloksiin paitsi Ahvenanmaalla, missä ne perustuvat valtakunnan metsien 10. inventointiin (2007). Puuston vuotuisella kasvulla tarkoitetaan inventointiajankohtaa edeltävän viiden kasvukauden keskimääräistä vuotuista kasvua. Puuston poistuma sisältää metsästä hakatun runkopuun, metsään hakkuutähteinä jääneen runkopuun ja luonnonpoistuman (eli itsestään kuolleen ja metsään jääneen) runkopuun. The forest resource data are based on the results of the 11th National Forest Inventory ( ), with the exception of the Åland Islands (Ahvenanmaa), for which the data presented are from the 10th National Forest Inventory (2007). Annual increment of the growing stock is the average annual increment during the last five growing periods preceding the inventory moment. Total drain includes harvesting and mortality of stemwood. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Maanmittauslaitos Sources: Finnish Forest Research Institute; National Land Survey 46 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

13 Metsävarat Metsätalousmaa Forestry land Alue Inventoitu Metsätalousmaa Forestry land Muu maa Maapinta- Region Inventory Metsämaa Kitumaa Joutomaa Metsätiet, Yhteensä Other land ala Forest land Poorly Unproductive varastot ym. Total Total land productive land Forest roads, area forest land depots, etc ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 1 11 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 1 11 VMI 1 NFI VMI 2 NFI VMI 2 * NFI 2 * VMI 3 NFI VMI 5 NFI VMI 6 NFI VMI 7 NFI VMI 8 NFI VMI 9 NFI VMI 10 NFI VMI 11 NFI Alueittain, valtakunnan metsien 11. inventointi By region, 11th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä- ja Keski-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland " Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki VMI 2*: Alueluovutuksen 1944 jälkeisten Suomen rajojen mukaan lasketut inventointitulokset. Metsätalousmaa luokitellaan metsä-, kitu- tai joutomaaksi sen vuotuisen keskimääräisen puuntuotoskyvyn perusteella. Metsämaalla puuntuotoskyky on vähintään 1 m³/ha/vuosi, kitumaalla vähintään 0,1 m³/ha/vuosi ja joutomaalla pienempi kuin 0,1 m³/ha/vuosi. VMI 1 VMI 3:n metsä- ja kitumaan luokitukset eivät täysin vastaa nykyisin käytettyä luokitusta. Metsätalousmaahan sisältyy myös luonnonsuojelualueiden metsätalousmaa. NFI 2*: Inventory results calculated in accordance with the present borders of Finland. Forestry land breaks down into forest land, poorly productive forest land and unproductive land according to its capability of producing volume increment. On forest land the capability is 1.0 m³/ha/year or more, on poorly productive forest land 0.1 m³/ha/year or more, and on unproductive land less than this. The forest land and poorly productive forest land categories in NFI 1 NFI 3 do not fully correspond to present categories. Forestry land also includes nature conservation areas. Metsätilastollinen vuosikirja

14 1 Forest resources 1.2 Kankaat ja suot metsätalousmaalla Mineral soils and mires on forestry land Alue Inventoitu Kankaat Suot Mires Kankaat ja Soiden Region Inventory Mineral Korvet Rämeet Avosuot Yhteensä suot yhteensä osuus soils Spruce Pine Treeless Total Mineral soils Proportion mires mires peatland Soista and mires, of mires ohutturpeisia total Thickness of peat < 30 cm ha % Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 7 11 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 7 11 VMI 7 NFI VMI 8 NFI VMI 9 NFI VMI 10 NFI VMI 11 NFI Alueittain, valtakunnan metsien 11. inventointi By region, 11th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä- ja Keski-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland " Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Metsätalousmaa luokitellaan suoksi, jos maata peittää turvekerros tai jos pintakasvillisuudesta yli 75 prosenttia on suokasvillisuutta. Turvekerrokselle ei ole minimipaksuusvaatimusta. Muut kasvupaikat luokitellaan kankaiksi. Suo on ohutturpeinen, jos sen turvekerroksen paksuus on alle 30 senttimetriä. Geologisella suolla turpeen paksuus on vähintään 30 senttimetriä. Taulukko ei kata metsätalousmaahan sisältyviä teitä, varastoja ym., sillä niitä ei voi luokitella soiksi tai kankaiksi. Forestry land is classified as mire if it has a peat layer or if the coverage of peat-forming plants is more than 75%. There is no minimum thickness requirement for a peat layer. Forest roads, depots, etc. are not included in this table as they cannot be classified as mineral soils or mires. 48 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

15 Metsävarat Ojitustilanne metsätalousmaalla Drainage situation on forestry land Alue Inventoitu Suot Mires Ojitetut Region Inventory Ojittamat- Ojitetut suot Drained mires Kaikkiaan kankaat tomat suot Ojikot Muuttumat Turvekankaat Yhteensä Grand total Drained Undrained Recently Transforming Transformed Total mineral mires drained mires mires soils mires ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 5 11 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 5 11 VMI 5 NFI VMI 6 NFI VMI 7 NFI VMI 8 NFI VMI 9 NFI VMI 10 NFI VMI 11 NFI Metsämaa Forest land " Kitumaa Poorly productive forest land " Joutomaa Unproductive land " Alueittain, valtakunnan metsien 11. inventointi By region, 11th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä- ja Keski-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland " Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Ojitetut suot jaetaan ojituksen vaikutuksen perusteella ojikoihin, muuttumiin ja turvekankaisiin. Ojikko on suo, jossa ojitus ei ole vielä vaikuttanut aluskasvillisuuteen ja puuston kasvuun. Ojikoiksi luetaan myös suot, joilla ojien tukkeutuminen on palauttanut suon ojitusta edeltävään tilaan. Muuttumassa ojituksen kuivattava vaikutus on ehtinyt vaikuttaa puustoon, mutta alkuperäinen suokasvillisuus on vielä leimaa-antavaa. Turvekankaalla kasvillisuus on vaihtunut kangaskasveihin, eikä puusto kärsi enää veden vaikutuksista. Drained mires are classified into recently drained mires, transforming mires and transformed mires. On recently drained mires, draining has not yet affected the ground vegetation or increment of the growing stock. Mires with clogged-up drains, which have had the effect of restoring the site to its original state, are also classified as recently drained mires. Drainage has affected the growing stock on transforming mires, but the ground vegetation still mainly consists of mire vegetation. On transformed mires, the ground vegetation consists of upland vegetation, and the growing stock is no longer suffering from excess water. Metsätilastollinen vuosikirja

16 1 Forest resources 1.4 Kasvupaikat metsämaan kankailla ja soilla Site fertility classes on mineral soils and on mires on forest land Alue Inventoitu Kankaat Mineral soils Region Inventory Lehdot Lehtomaiset Tuoreet Kuivahkot Kuivat Karukot Kalliomaat, Yhteensä Herb-rich Herb-rich Mesic Sub-xeric Xeric Barren hietikot ja Total forests heat forests forests forests forests forests vesijättömaat Rocky and sandy soils and alluvial lands ha Alueittain, valtakunnan metsien 10. inventointi By region, 10th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä- ja Keski-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Alue Inventoitu Suot Mires Kankaat Region Inventory Lehtomaiset Ruohoiset Suur- Pien- Tupasvillaiset Rahkaiset Yhteensä ja suot suot ja letot Mesotrophic saraiset ja saraiset ja ja isovarpuiset Sphagnum Total yhteensä Eutrophic eutrophic mustikkaiset puolukkaiset Oligo- fuscum Mineral soils Meso- Oligotrophic ombrotrophic dominated and mires, oligotrophic eutrophic (ombrotrophic) total eutrophic ha Alueittain, valtakunnan metsien 10. inventointi By region, 10th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä- ja Keski-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

17 Metsävarat Metsätalousmaa omistajaryhmittäin Ownership of forestry land Alue Inventoitu Yksityiset Yhtiöt Valtio Muut Yhteensä Region Inventory Private Companies State Others Total ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 3 10 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 3 10 VMI 3 NFI VMI 5 NFI VMI 6 NFI VMI 7 NFI VMI 8 NFI VMI 9 NFI VMI 10 NFI Alueittain, valtakunnan metsien 10. inventointi By region, 10th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä- ja Keski-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Omistajaryhmät: Yksityiset: Yksityiset henkilöt, henkilöyhtymät, perikunnat ja toiminimet ym. Yhtiöt: Osakeyhtiöt (pl. asunto-osakeyhtiöt) ja niiden eläkesäätiöt Valtio: Metsähallitus ja muut valtion virastot ja laitokset Muut: Kunnat, seurakunnat ja yhteisöt. Yhteisöiksi luetaan osuuskunnat, yhteismetsät, kommandiittiyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt ja säätiöt. Ownership categories: Private: Non-industrial, private forest owners, heirs, private firms, etc. Companies: Limited companies and their pension foundations (excl. housing companies) State: Metsähallitus and other state organisations Others: Municipalities, parishes and associations. Associations consist of co-operatives, jointly owned forests, limited partnerships, housing companies and foundations. Metsätilastollinen vuosikirja

18 1 Forest resources 1.6 Metsämaa omistajaryhmittäin Ownership of forest land Alue Inventoitu Yksityiset Yhtiöt Valtio Muut Yhteensä Region Inventory Private Companies State Others Total ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 5 10 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 5 10 VMI 5 NFI VMI 6 NFI VMI 7 NFI VMI 8 NFI VMI 9 NFI VMI 10 NFI Alueittain, valtakunnan metsien 10. inventointi By region, 10th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä- ja Keski-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

19 Metsävarat Yksityisten metsänomistajien metsätilakokonaisuudet kokoluokittain Number of forest property entities in non-industrial, private ownership by size class, December 31, 2011 Vuosi ja alue Kokoluokka, ha Size class, ha Yhteensä Total Year and region 1 1,9 2 4,9 5 9, , , , , ,9 500 Lukumäärä Number of entities Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Suomi Northern Finland Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ulkomaa tai tuntematon Abroad or unknown Metsätilakokonaisuus tarkoittaa kaikkia saman metsänomistajan omistamia metsäkiinteistöjä koko maassa. Metsätilakokonaisuudet on taulukossa tilastoitu metsäomistajan kotipaikkakunnan mukaan, riippumatta siitä missä omistettu metsäkiinteistö sijaitsee. Kotipaikkakunta määräytyy yhteisomistustiloilla (perikunnat ja yhtymät) metsätilakokonaisuuden asianhoitajan ja puolisoilla vanhemman henkilön vakinaisen asuinpaikan mukaan. Taulukko sisältää metsätilakokonaisuudet, joiden omistajia ovat 1) yksityishenkilö yksin tai yhdessä puolison kanssa, 2) verotusyhtymä tai 3) kuolinpesä. Puolisoiden yhdessä ja erikseen omistamat metsäkiinteistöt on laskettu yhdeksi omistusyksiköksi, elleivät puolisot ole vaatineet erillisverotusta. Metsätilakokonaisuuteen voi sisältyä muutakin maata kuin metsämaata. Tämän tilaston luvut sisältävät kuitenkin vain metsämaata. Tilastoituakseen metsätilakokonaisuuteen pitää kuulua metsämaata vähintään hehtaari. A forest property entity consists of all forest properties owned by the same forest owner. The forest property entities in the table are shown according to the forest owner's domicile and not the location of the holdings. In the case of heirs or real property partnerships, the domicile is the permanent place of residence of the property administrator or, in the case of spouses, of the elder spouse. The table includes forest property entities owned by 1) a private person alone or with his/her spouse, 2) a real property partnership or 3) an undistributed estate of a deceased person. Forest properties owned by husband and wife, whether jointly or separately, are counted as one entity, except where the spouses require separate tax assessment. A forest property entity may also include land other than forest land, but in this table only the forest land area is included. The minimum size of a forest property entity for it to be included in the figures is 1 ha. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Verohallinto Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Tax Administration Metsätilastollinen vuosikirja

20 1 Forest resources 1.8 Yksityisten metsänomistajien metsätilakokonaisuuksien pinta-ala kokoluokittain Forest land area of forest property entities in non-industrial, private ownership by size class, December 31, 2011 Vuosi ja alue Kokoluokka, ha Size class, ha Yhteensä Keskikoko, tilat 2 ha Year and region 1 1,9 2 4,9 5 9, , , , , ,9 500 Total Average size of forest property entities 2 ha Pinta-ala, ha Forest land area, ha ha , , , , , Koko maa Whole country , Etelä-Suomi Southern Finland ,8 0 Ahvenanmaa ,2 1 Rannikko ,4 2 Lounais-Suomi ,6 3 Häme-Uusimaa ,1 4 Kaakkois-Suomi ,5 5 Pirkanmaa ,5 6 Etelä-Savo ,2 7 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ,8 8 Keski-Suomi ,1 9 Pohjois-Savo ,1 10 Pohjois-Karjala , Pohjois-Suomi Northern Finland ,3 11 Kainuu ,2 12 Pohjois-Pohjanmaa ,1 13 Lappi ,2 Ulkomaa tai tuntematon Abroad or unknown ,6 Määritelmät: ks. taulukon 1.7 alaviitteet. Verohallinnon ja Metlan valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) metsämaan pinta-alatiedot poikkeavat toisistaan seuraavista syistä: 1) Verohallinnon metsämaan pinta-alatiedot pohjautuvat eri ajoilta peräisin oleviin ja 1990-luvun alussa päättyneisiin maapohjan veroluokituksiin, kun taas VMI 10:n tiedot perustuvat vuosina tehtyihin maasto mittauksiin (Ylä-Lappi vuonna 2003). 2) Verohallinnon ja VMI:n metsänomistajaluokitukset poikkeavat hieman toisistaan. Verohallinnolla yksityisiä metsänomistajia ovat a) yksityishenkilö ja hänen puolisonsa, b) verotusyhtymä tai c) kuolinpesä. VMI luokittelee yksityismetsänomistajiksi myös toiminimet. Inventointitietojen (VMI 10) mukaan yksityismetsien metsämaan pinta-ala on 12,1 milj. ha ja Verohallinnon tietojen mukaan 10,5 milj. ha. Taulukossa esitetyt luvut ovat aliarvioita metsämaan pinta-alasta. Definitions: see footnote in Table 1.7. The information on forest land area held by the Finnish Tax Administration differs from the information held by the Finnish Forest Research Institute in its National Forest Inventories (NFI) because: 1) The data from the Finnish Tax Administration on forest land areas are based on land taxation categories dating back to various periods and discontinued in the early 1990s, whilst the NFI 10 data are based on field surveys carried out (Northern part of Lapland, 2003). 2) The forest ownership classifications of the Finnish Tax Administration and NFI are slightly different. The tax authority classifies as private forest owners: a) a private individual and his/her spouse, b) a real property partnership or c) an undistributed estate still in the ownership of a deceased person. NFI also includes business or trade names as private forest owners. According to the National Forest Inventory (NFI 10) results, the forest land area owned by non-industrial, private forest owners totals to 12.1 mill. ha. Tax Administration reports the corresponding figure to be 10.5 mill. ha. The figures on forest land area in this table are underestimates. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Verohallinto Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Tax Administration 54 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013