Tulevaisuuden koulu Oppiaineet ja arviointi muutoksessa

Transkriptio

1

2 Tulevaisuuden koulu Oppiaineet ja arviointi muutoksessa Kajaani 1.10 OPStuki 2016, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu koulutuskoordinaattori

3 Tulevaisuuden koulu oppiaineet ja arviointi murroksessa Kajaani 1.10 kouluttaja Mervi Kemppainen Klo Aloituskahvit Klo Tervetuloa! Tuuli, suunta, kompassi - Mitä, missä, minne, milloin miksi? Oppiaineet muutoksessa - oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt Klo Jalottelua Klo Eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Klo Lukuintoa! - puheenvuoro Klo Lounas ( palautelinkki ) Klo Arviointi muutoksessa Miten arviointi muuttuu? Klo Ajankohtaista OPS-prosessista, jatkosuunnitelmia, päätös

4 OPStuki 2016 työpajan 4 sisällöt Tulevaisuuden koulu Oppiaineet ja arviointi muutoksessa Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt Eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Miten arviointi muuttuu? Oppimisen arviointi Arviointi ja yhteistyö nivelvaiheissa Koulun itsearviointi ja työn kehittäminen

5 Tervetuloa työpajaan 4! 1. Mitä asioita olette pohtineet omassa kunnassanne tai koulussanne OPStuki 2016 työpajojen 1 3 ja luonnostekstien jälkeen? Miksi? 2. Pohtikaa, miten oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja työtavat tulisi muuttua? Miksi? 3. Mihin suuntaan mielestänne oppimisen arvioinnin tulisi kehittyä? Miksi?

6 Keskustelua Miten perusopetuksen yhtenäisyyttä ja opetuksen eheyttämistä käytännössä edistetään? Miten monialaisten oppimiskokonaisuuksien paikalliset tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan ja miten oppimiskokonaisuudet toteutetaan? Miten opetuksen järjestäjä seuraa, arvioi ja kehittää oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja oppilaiden osallistumista suunnitteluun?

7 Oppiaineiden opetus Lähtökohtana Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 3 ja sen perustelut Opetuksella rakennetaan laajaa yleissivistystä ja tuetaan oppilaiden maailmankuvan avartumista Huolehditaan sekä eri tiedonalojen tavoitteista sekä yleisen osan tavoitteista Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä, eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, jotka toteutuvat oppiaineiden yhteistyönä Opetuksen tulee perustua tieteelliseen tietoon IRMELI HALINEN

8 Vuosiluokkakokonaisuuksien ja oppiaineiden tehtävien kuvaukset Vuosiluokkakokonaisuuden alussa kuvataan sen erityinen tehtävä ja pedagoginen luonne, siirtymävaiheissa huomioonotettavat asiat sekä laaja-alaisten osaamisalueitten tehtävät ja tavoitteet ko. vuosiluokalla. Oppiaineiden tehtäväkuvauksessa ensin yhteinen kuvaus kaikille vuosiluokille ja sitten erityiset näkökulmat vuosiluokkia 1-2, 3-6, 7-9 koskien Oppiaineen tehtävä perusopetuksen kokonaisuudessa ja muun muassa merkitys oppilaan kasvun kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Eija Kauppinen

9 Jokaisesta oppiaineesta on kuvattu Tehtävä Tavoitteet ja tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Sisällöt ja yhteys laaja-alaiseen osaamiseen Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Ohjaus ja tuki oppiaineessa Vuosiluokkakokonaisuudet 1-2, 3-6, 7-9 Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Oppiaineen päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle ja niitä täydentävät kuvaukset Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokkakokonaisuuksissa

10 Oppiaineet Kaikkien oppiaineiden rakenne samankaltainen. Rakenne ohjattu Oppiaineen tehtävä Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Ohjaus,eriyttäminen ja tuki oppiaineessa Opetuksen tavoitteet Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet Tavoitteisiin liittyvä laaja-alainen osaaminen Oppimisen arviointi Hyvän osaamisen kuvaus (6lk) Päättöarvioinnin kriteerit Esimerkkinä Yhteiskuntaoppi

11 Oppilaanohjaus Oppilaanohjaus mukana vuosiluokkakokonaisuuksissa Mikä on oppiaineen tehtävä? Mitä oppilaanohjaus on vuosiluokilla 1-2? Mitä oppilaanohjaus on vuosiluokilla 3-6? Oppilaanohjaus omana oppiaineena 7-9 luokilla

12 Paikallinen työ Oppiaineiden opetussuunnitelmat vuosiluokittain 1,2 3,4,5,6, 7,8,9

13 Liikunta 1-2 lk Liikutaan yhdessä leikkien 3-6 lk Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen 7-9 lk Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen,taitoja soveltaen Oppiaineen tehtävä Opetuksen tavoitteet Keskeiset sisällöt Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Ohjaus eriyttäminen ja tuki Oppimisen arviointi: 6lk Hyvän osaamisen kuvaus, 9lk päättöarvioinnin kriteerit

14 Tehtävä Työskennellään pöytäryhmittäin- 4 henkilöä. Tarkastellaan yhtä oppiainetta -LIIKUNTA Tutustukaa oppiaineen opetussuunnitelmaan. Mikä muuttuu nykyiseen verrattuna? Miksi? Miten näkyy koulun tasolla; opetuksessa, oppilaan näkökulmasta Mikä puhututtaa, mietityttää? Kootkaa ajatuksenne sähköiseen muotoon.

15 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen eheyttäminen edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä ja teemoja kokonaisuuksina. on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria.

16 Miten opetuksen eheyttäminen tehdään? Eheyttäminen voidaan toteuttaa: rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti. jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi. toteuttamalla oppilaita yhdistäviä ja toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä, leirikouluja jne. Suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joissa käytetään edellä mainittuja eheyttämistapoja. Muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia (vrt. ympäristöoppi). Kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä (vrt. esim. esiopetus, alkuopetus)

17 Paikallisessa opetussuunnitelmassa Paikallisessa opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa päätetään opetuksen eheyttämistavoista sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisällöistä ja toteuttamistavoista.

18 Monialaiset oppimiskokonaisuudet (1) Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja. Oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti; suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia; tilaisuus ja mahdollisuus yhteistyölle > paikallisuus, ajankohtaisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys Niiden toteuttamisen tulee ilmentää koulun arvoja ja oppimiskäsitystä.

19 Monialaiset oppimiskokonaisuudet (2) Tavoitteena on: vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa. nostaa esiin oppilaiden merkitykselliksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niiden käsittelyyn ja edistämiseen. lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa. tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön. antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin. vahvistaa arkiosaamista ja harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta ja innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla.

20 Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa Oppimiskäsitys Arvot Toiminta kulttuuri Koulutyö Oppiaineet OK Oppiaineet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Työn perusta Työvälineet Työn tavoitteet Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaat ovat mukana oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa. IRMELI HALINEN

21 Opetuksen järjestäjä huolehtii - Eheyttämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja arviointi täsmennetään koulukohtaisesti.

22 Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä Eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan joko koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

23 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 6 Oppimisen arviointi Luonnos /

24 Ryhmätehtävä: Arviointi Kuvailu onnistunut tai epäonnistunut oppilasarvioinnin tapaus Kerro, millaisesta oppilaasta oli kyse Millainen oli tilanne, millainen oli arviointitapa? Millainen oli arvioidun oppilaan temperamentti?

25 Kootusti arvioinnista Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Arviointikulttuuri on osa toimintakulttuuria Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys Päättöarvosanan muodostumisen ja päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen

26 Oppimistulosten arviointien tuloksia Lähde: Irmeli Halinen /Opetushallitus

27 Oppimistulosten arviointien tuloksia (1) Äidinkieli ja kirjallisuus (2010) Perusopetuksen päättövaiheen oppilaiden oppimistulosten yleinen taso ja opiskeluasenteet ovat säilyneet samankaltaisina kuin viisi vuotta aikaisemmin. Oppilaiden käsitykset oppiaineen hyödyllisyydestä olivat kuitenkin muuttuneet entistä kielteisemmiksi. Osaamisen yleistaso oli tytöillä keskimäärin tyydyttävä, pojilla kohtalainen Tyttöjen ja poikien kirjoitustaitojen suuret erot ovat säilyneet ennallaan; joka kolmannen pojan kirjoitustaidot ovat heikkoja Alueelliset erot pieniä, koulujen välinen vaihtelu aikaisempaa suurempaa Oppilaat eivät ole harjaantuneet hyvin muuntyyppisten kuin kertovien tekstien tuottamiseen. Toinen kotimainen kieli (2009) Suomenkielisten 9.luokkalaisten ruotsinkielen taitojen yleistaso oli tyydyttävää Ruotsinkielisten 9. luokkalaisten suomenkielen taidoissa oli suuria alueellisia eroja: Etelä-Suomessa oppilailla huomattavasti vahvempi suomen kieli kuin entisessä Länsi-Suomen läänissä Osaamisen taso on laskenut vuoden 2001 arviointituloksiin verrattuna. IRMELI HALINEN

28 Oppimistulosten arviointien tuloksia (2) Matematiikka (2012) Suurin osa oppilaista saavutti tyydyttävän osaamistason Osaamisen tasossa on tapahtunut heikentymistä: keskimääräiset ratkaisuosuudet ovat laskeneet niin päässälasku-, monivalinta- kuin ongelmanratkaisutehtävissä ja kaikilla matematiikan osa-alueilla Pojat menestyivät tyttöjä erittäin merkitsevästi paremmin päässälasku- ja monivalintatehtävissä. Ongelmanratkaisutehtävissä tyttöjen menestys oli erittäin merkitsevästi parempaa kuin poikien Matematiikan osa-alueista parhaiten hallittiin luvut ja laskutoimitukset, heikoimmin geometriaan liittyvät tehtävät. Myös prosenttilaskut osattiin keskimääräistä heikommin. Luonnontieteet (2011) Suurin osa oppilaista saavutti tyydyttävän osaamistason Vuoden 1998 arvioinnin kanssa vertailukelpoisia tehtäviä osattiin nyt huonommin kuin 13 vuotta aiemmin Oppilaat pitävät biologian ja maantiedon, mutta eivät niin paljon fysiikan ja kemian opiskelusta Pojat osaavat hyvin fysiikkaa ja tytöt biologiaa Luonnontieteissä kokeellinen työtapa näyttää liittyvän hyviin oppimistuloksiin. IRMELI HALINEN

29 Oppimistulosten arviointien tuloksia (3) Historia ja yhteiskuntaoppi (2011) Historiassa osaamisen yleistaso oli kohtalainen Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso oli tyydyttävää tasoa Sekä tytöt että pojat pitivät yhteiskuntaoppia erittäin hyödyllisenä oppiaineena Tulosten alueelliset erot olivat vähäisiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä suomenkielisten oppilaiden hyväksi. Liikunta (2010) Tytöistä 30% ja pojista 33% sai keskitason tai sitä paremman kuntotuloksen Kunnoltaan heikoimman neljänneksen pojat entistä heikompia Tyttöjen fyysinen aktiivisuus oli lisääntynyt verrattaessa vuoden 2003 aineistoon Pojista peräti 78 % ja tytöistä 65 % kertoi pitävänsä koululiikunnasta Tytöille koululiikunnan terveydelliset vaikutukset ja mahdollisuus valita tehtäviä itse oli tärkeämpää kuin pojille Pojat olivat kiinnostuneempia pelaamisesta, kisailusta ja fyysisesti rasittavista liikuntatunneista. IRMELI HALINEN

30 Oppimistulosten arviointien tuloksia (4) Musiikki, kuvataide, käsityö (2011) Kaikissa kolmessa oppiaineessa oli oppilaiden osaamisessa huomattavia eroja Kuvataiteen perusoppiaineksen hallinnassa ja visuaalisen kulttuurin tuntemuksessa selviä puutteita jopa yli puolella oppilaista Tytöt saavuttivat poikia parempia tuloksia kuvataiteessa ja musiikissa Koulujen välillä tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja Oppilaat suhtautuvat myönteisesti näiden oppiaineiden opiskeluun. Aihekokonaisuudet (2012) Oppilaiden tiedollinen osaaminen oli hyvää kaikkien aihekokonaisuuksien osalta Oppilaiden suhtautuminen aihekokonaisuuksiin oli pääosin myönteistä Arvioinnin tulosten mukaan 74 prosenttia opettajista haluaa säilyttää aihekokonaisuudet opetuksessaan. Niiden nähtiin eheyttävän eri oppiaineiden sisältöjä Tärkeimmäksi aihekokonaisuudeksi opettajat nostivat ihmisenä kasvamisen. IRMELI HALINEN

31 Keskustelua Miten perusopetuksen yhtenäisyyttä ja opetuksen eheyttämistä käytännössä edistetään? Miten monialaisten oppimiskokonaisuuksien paikalliset tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan ja miten oppimiskokonaisuudet toteutetaan? (Tällöin tulee turvata, että jokaisen oppilaan opintohin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.) Miten opetuksen järjestäjä seuraa, arvioi ja kehittää oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja oppilaiden osallistumista suunnitteluun?

32 Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet 6.3 Arvioinnin kohteet 6.4 Opintojen aikainen arviointi Arviointi lukuvuoden aikana Arviointi lukuvuoden päättyessä Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Arviointi nivelvaiheissa 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi Päättöarvioinnin muodostuminen Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.7 Paikallisesti päätettävät asiat Luonnos

33 Arvioinnin tehtävänä on Arvioinnin tehtävät ohjata ja kannustaa opiskelua kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen monipuolinen arviointi. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilas muodostaa itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajan antamalla palautteella.

34 Perusopetuksen arviointikulttuuri Keskeiset piirteet: rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys arvioinnin monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa

35 Oppimisen arviointi 1. Opintojen aikana - kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla - oppilaan osaamisen tason kuvaamista todistuksiin tiettyinä ajankohtina 2. Päättöarviointi - oppilaiden osaamisen tason määrittely ja kuvaaminen päättötodistuksessa annettavan arvosanan avulla

36 Arvioinnin tavoitteet Oppimisen, työskentelyn, käytöksen arviointi ja palautteen antaminen: Perustuvat aina opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin suorituksiin. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu > itsearviointitaitojen kehittäminen

37 Arviointikriteerit Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvän osaamisen eli arviooon HYVÄ tai arvosanaan 8 vaadittavan tason. Erityinen tuki yleinen oppimäärä > yleisen oppimäärän tavoitteet ja arviointikriteerit Yksilöllistetty oppimäärä > yksilöllistetyt tavoitteet (osaamisen tason määrittelyssä ei käytetä arviointikriteereitä)

38 Arvioinnin monipuoliset menetelmät Arvioinnissa: - käytetään monipuolisia menetelmiä - kerätään tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa > erilaiset tavat oppia - Oppilaiden tulee voida osoittaa osaamistaan heille soveltuvin tavoin.

39 Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Nuoremmat > vahvuuksista ja onnistumisista liikkeelle > tietoisiksi työlle sovittavista tavoitteista > yhteiset arviointikeskustelut Ylemmillä luokilla > oman oppimisen ja opintojen edistymisen analyyttisempaa tarkastelua > keskinäisiä arviointikeskusteluja eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä

40 Arvioinnin kohteet 1. Oppiminen 2. Työskentely 3. Käyttäytyminen

41 Arvioinnin kohteet: oppiminen Oppimisen arviointi ja palautteen antaminen: opinnoissa edistyminen - Edistymistä tarkastellaan sekä suhteessa aiempaan osaamiseen että asetettuihin tavoitteisiin. osaamisen taso - eri tavoin oppilaan osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella - työn tulosten ja suoritusten monipuolinen tarkastelu - tiedollisen ja taidollisen osaamisen arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä

42 Arvioinnin kohteet: työskentely Työskentelyssä asetettavissa tavoiteissa keskeisiä ovat 1. taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, 2. taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä 3. taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa. Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Työskentelyn arviointi on pääosin osa oppiaineissa tehtävää arviointia.

43 Arvioinnin kohteet: käyttäytyminen Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeää on huolehtia, ettei arviointi kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Oppilaille annetaan käyttäytymistä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa ops:ssa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn. Käyttäytymistä arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai arvioon. Päättötodistukseen käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä.

44 Opintojen aikainen arviointi 1. Arviointi lukuvuoden aikana 2. Arviointi lukuvuoden päättyessä 3. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 4. Arviointi nivelvaiheissa

45 Arviointi lukuvuoden aikana (1) Pääosa arvioinnista päivittäisessä työskentelyssä annettavaa monipuolista palautetta, mikä edellyttää opettajalta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia, vuorovaikutusta ja arviointitiedon keräämistä. Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan vahvuutensa ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute ohjaa > omaa oppimista > asettamaan itselleen tavoitteita > käyttämään oppimisstrategioita

46 Arviointi lukuvuoden aikana (2) Opettajan antaman palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään, - mitä heidän on tarkoitus oppia, - mitä he ovat jo oppineet, - miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. Toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

47 Arviointi lukuvuoden päättyessä (1) Oppimisprosessin jälkeen oppilaan osaamisen tason sekä käyttäytymisen summatiivinen arviointia Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta sekä päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

48 Arviointi lukuvuoden päättyessä (2) Vuosiluokilla 1 2 yksinomaa sanallista arviointia Vuosiluokilla 3 7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksellä. Vuosiluokkien 8 9 käytetään numeroarviointia. Kuitenkin toiminta-aluettain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia ja yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuunottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. Sanallisen arvio > yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisen tasosta, edistymisestä, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista

49 Arviointi nivelvaiheissa (1) Vuosiluokkakokonaisuudet 1 2, 3 6 ja 7 9 Nivelkohdissa varmistetaan, että oppilaan saaman opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä vähimmäistuntimäärät ovat toteutuneet.

50 Arviointi nivelvaiheissa: 2 lk (2) Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi: Vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus.

51 Arviointi nivelvaiheissa: 2 lk (3) Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi: Oppiaineissa karttuvien valmiuksien lisäksi keskeisiä arvioinnin kohteita ja seikkoja, joista oppilas ja huoltaja tarvitsevat palautetta: - taito ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan sanallisesti sekä muilla ilmaisun keinoilla - kysymisen ja kuuntelemisen taidot - taito työskennellä itsenäisesti ryhmässä - taito huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä - tilannetietoinen käyttäytyminen ja toisten huomioonottaminen* Lisäksi palautetta opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi. *) vrt. luonnos

52 Arviointi nivelvaiheissa: 6 lk (4) Kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaihetta lähestyttäessä oppilaalle ja huoltajalle kerrotaan seuraavien vuosien opiskelun erityispiirteistä ja opiskelussa tarvittavista valmiuksista ja pohditaan oppilaan mahdollisesti tarvitsemaan ohjausta ja tukea. > kannustava ja ohjaava palaute Palautetta annetaan sekä lukuvuositodistuksen muodossa että muutoin opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla (työskentelytaidot ja oppimisen taidot sekä edistyminen oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa). Keskeistä oppilaan oppimisen edistyminen

53 Arviointi nivelvaiheissa: 6. lk (5) Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit sanalliselle arviolle hyvä tai numeroarvosanalle 8. Kriteerien avulla on kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. > Opettajan apuvälineitä Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallinen arvio tai numeroarvosana kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista > arvosana 8 eli hyvä > Tason ylittäminen joillakin osa-alueilla voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joillakin muilla osa-alueilla.

54 Perusopetuksen päättöarviointi Päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7, 8 ja 9. Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia. Tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvosana kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvioinnin aikana opettajien tehtävänä: tietoa oppilaalle ja huoltajalle > suoriutumisen nykytilasta ja tasosta, ohjaavaa arviointipalautetta, arvioinnin tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Mitä jos oppilas ei selviydy? Ks. luku 5 oma opinto-ohjelma > opintokokonaisuudet

55 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. lk:n vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.

56 OPS-prosessit näkyviksi Paikalliset puheenvuorot ja uusi työkalu paikalliseen työhön

57 Esimerkkejä paikallisista prosesseista

58 Täydennyskoulutus jatkuu... OPStuki 2016 II-vaihe Hyvinvoiva koulu Perusteista paikalliseksi opetussuunnitelmaksi Työpajat 1-3 vuonna 2015

59 OPStuki 2016 II-vaihe Hyvinvoiva koulu (1) Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutus jatkuu. OPStuki 2016 II-vaiheen työpajat 1 3 käynnistyvät vuoden 2015 alussa aluehallintovirastojen alueilla eri puolilla Suomea. Koulutuspaikkakunnat ovat samat kuin jo toteutetussa täydennyskoulutuksessa OPStuki 2016 Tulevaisuuden koulu OPStuki 2016 II-vaiheen työpajat 1 3 on tarkoitettu ensisijaisesti kunnan tai koulun opetussuunnitelmatyöstä vastaavalle opetustoimen henkilöstölle. Oman alueen työpajoihin 1 3 ilmoittaudutaan sitovasti avin sivuston kautta marras-joulukuussa 2014.

60 OPStuki 2016 II-vaihe Hyvinvoiva koulu (2) Ilmoittautuminen tapahtuu avin kautta yhdellä ilmoittautumisella koulutuskokonaisuuden kaikkiin työpajoihin 1-3. Koulutukseen valitaan ensisijaisesti kuntien ja koulujen opstyöstä vastuussa olevia henkilöitä, jotka eivät päässeet I-vaiheen koulutukseen (100 hlöä/työpaja/paikkakunta). Työpajoihin tullaan kunnasta tai koulusta työparin tai tiimin kanssa: 2 4 henkilöä/kunta tai 2 4 henkilöä/koulu. Työpajoissa 1 3 on aina samat osallistujat > sitoutuminen ja paikallisen työn suunnitelmallinen eteneminen

61 OPStuki 2016 II-vaiheen työpajat 1-3 OPStuki 2016 II-vaiheen työpajat 1 helmikuussa 2015 viikoilla 6, 7 tai 8: työpajat 2 eri puolilla Suomea viikoilla 16, 17 tai 18 / 2015 työpajat 3 eri puolilla Suomea viikoilla 38, 39 tai 40 /2015

62 OPStuki 2016 II vaiheen kouluttajat LAPPI Rovaniemi: Anne Ervast ja (tai Sari Muhonen) Tornio: Anne Ervast ja (tai Sari Muhonen) POHJOIS-SUOMI Oulu: Mervi Kemppainen ja Jaana Anttonen Kajaani: Mervi Kemppainen ja Jaana Anttonen LÄNSI- JA SISÄ-SUOMI SEKÄ RUOTSINKIELINEN YKSIKKÖ Jyväskylä: Marita Kontoniemi ja Tuuli Murtorinne Tampere: Antti Hiitti ja Anu Eerola Vaasa: Annika Lassus ja Tommy Nordman (Elisabet Backlund-Kärjenmäki) ITÄ-SUOMI Joensuu: Heli Lepistö ja Merja Kuosmanen Savonlinna: Heli Lepistö ja Merja Kuosmanen LOUNAIS-SUOMI Turku: Tarja Ruohonen ja Taina Wewer Rauma: Tuija Saarivirta ja Paula Äimälä ETELÄ-SUOMI Helsinki: Sari Muhonen, Arto Vaahtokari, Elina Mantere, Hannes Vieth ja Kouvola: Sari Muhonen, Arto Vaahtokari, Elina Mantere, Hannes Vieth ja

63 Osallistujien palaute ja sen merkitys

64 Palautelinkki Nyt on aika antaa palautetta. Kerrottehan myös, mistä OPS:n 2016 aiheista tai asioista toivotte täydennyskoulutusta OPStuki 2016 II-vaiheen työpajoihin. Linkki palautekyselyyn:

65 Pohdittavia kysymyksiä 1. Miten opetussuunnitelmatyö muuttuu osaksi koulun arjen toimintaa? 2. Miten opetussuunnitelmauudistus palvelee oppilaiden kasvua ja oppimista? 3. Miten koko kouluyhteisön ja siellä työskentelevien ihmisten hyvinvointi lisääntyy muuttamalla koulun toimintakulttuuria ja opettajien työkulttuuria? (vrt. Helena Rajakaltio, Yhteisöllinen koulu, pedagoginen kehittäminen ja työhyvinvointi , Opetushallitus 2014)

66 enorssin OPStuki tiimi toivottaa onnea matkaan! Kehittämistyötä edistäviä tekijöitä: Pedagoginen johtaminen Kehittämisen kiinnittyminen kunnan opetustoimen strategiaan Yhteisölliset rakenteet Osallisuus, vuorovaikutus, keskusteleva kulttuuri Pysyvät kehittämisrakenteet Täydennyskoulutus yhteisenä voimavarana Moniammatillisuus Oppilaskeskeisyys Verkostoituminen Pitkäjänteinen kehittäminen Helena Rajakaltio

67 enorssi kiittää Opetushallitusta Aluehallintovirastoja Yhteistyökumppaneita ja kouluttajia OPStuki 2016 Tulevaisuuden koulu -työpajoihin 1 4 osallistuneita opetustoimen henkilöstön edustajia

68 KIITOS YHTEISTYÖSTÄ! Niko Määttä, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

69 Lähteet ja lisätietoja (1): Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12, Luonnos _luvut_1_12.pdf _vuosiluokat_1_2.pdf _vuosiluokat_3_6.pdf _vuosiluokat_7_9.pdf

70 Lähteet ja lisätietoja (2): Rajakaltio, Helena. Opetushallitus. Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua, Koulun kehittämisen toimintamalli täydennyskoulutuksen ja kehittämisprosessin yhteen nivominen. Suomen yliopistopaino Oy, Tampere Raportit ja selvitykset 2014:5. uvaa_koulua_2.pdf Heino, Tina (toim.) Kokemukset kiertoon ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opetushallitus. Suomen yliopistopaino Oy, Tampere Oppaat ja käsikirjat 2013:8 df

71 Lähteet ja lisätietoja (3): _perusteluonnosta_koskevasta_palautteesta_ pdf _perusteiden_palautteista_yhteenveto_ pdf _perusteiden_palautteista_taustatiedot_ pdf

72