TALOUSARVIO VUODELLE / /2016

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE / /2016 Vanhuspalvelut Keskeiset tavoitteet ovat: 1 Vahvistetaan kaupungin vanhuspalveluita. 2 Kehitetään kotona asumista ja kotihoidon resurssien tehokasta käyttöä. 3 Kehitetään ympärivuorokautisia hoivapalveluita. 4 Toimitaan aktiivisena tekijänä Varsinais-Suomessa soteuudistuksen vanhuspalveluiden valmistelussa. Merkittävimmät riskit ovat: 1 Taloudellinen tilanne estää toiminnan kehittämisen entistä laadukkaammaksi. 2 Taloudellinen tilanne heikentää merkittävästi kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamista. 3 Henkilökunta on ikääntynyttä ja sairauspoissaolot ovat lisääntymässä kasvavan työmäärän ja yhä haasteellisemman asiakaskunnan johdosta. 4 Keskisuurten ja pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet soteuudistuksessa jäävät vähäisiksi. Palvelualueiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Painopisteinä ovat edelleen ennakoiva ja toimintakykyä edistävä toiminta, kotona asumisen tukeminen sekä ympärivuorokautisen hoivan tarjoaminen riittävän kattavasti. Tulevana toimintavuotena ja sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon soteuudistusajankohdan läheneminen ja siihen valmistautuminen. Vanhuspalveluissa on tehty kuluneina vuosina merkittävästi rakennemuutosta sekä myös leikkauksia. Palvelurakennetta on määrätietoisesti muutettu valtakunnallisten linjausten mukaiseksi. Kuntauudistukseen lähdettiin vuonna 2008 tilanteesta, jossa 75 vuotta täyttäneistä 89,4 % asui kotona, ympärivuorokautisessa hoidossa oli 10,4 % ja kotihoitoa sai 9,1 % ikäryhmästä. Luvut ovat selkeästi muuttuneet: vuonna 2014 lähes 92 % asui kotona, ympärivuorokautisessa hoidossa oli 8,1 % ja kotihoidon palveluita sai 13,8 %. Talousarvioon varatuilla määrärahoilla voidaan toteuttaa nykymuotoista toimintaa. Jos henkilöstökuluihin tehdään keskitetty 3 %:n leikkaus, ovat tulevan vuoden määrärahat euroa alemmat kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Vakituisesta henkilöstöstä (Pahkavuoren ryhmäkoti ja osasto Rauhala) on jätetty 15 vakanssia ilman palkkamäärärahaa, mikä on noin euroa. Raami on kuitenkin 1,4 milj. euroa pienempi kuin talousarvioon viety määräraha. On selvää, että 3 %:lla leikatut henkilöstömäärärahat eivät tule riittämään nykymuotoisten ja samalla myös kasvavien palveluiden tuottamiseen. Alla olevissa tavoitteissa painottuvat vanhuspalveluiden toiminnan vahvistaminen soteuudistusta ennakoiden sekä uudistuksen valmisteluun aktiivisesti osallistuminen. 1 Vahvistetaan kaupungin vanhuspalveluita. Salossa yli viidesosa asukkaista on täyttänyt 65 vuotta, vastaavasti useampi kuin joka 10:s on täyttänyt 75 vuotta. Seuraavana kolmena vuotena kasvaa 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes 300:lla. Ikääntyneiden määrän kasvu tulee merkitsemään myös palvelutarpeen lisääntymistä, mitä voidaan toteuttaa joko lisäämällä omaa tuotantoa ja henkilökuntaa tai kasvattamalla ostopalveluita. Kaupungin pitkään jatkunut huono talous on vaikuttanut resurssien, erityisesti henkilöstömäärän

2 lisäämiseen. Tilanne alkaa olla ajoittain hyvin hankala hoitotyön toteuttamisen ja asiakasturvallisuuden kannalta. Uuden sotealueen käynnistyminen on kaupungin vanhuspalveluiden vahvistamisen näkökulmasta kovin lähellä. Ajallisesti lienee kyseessä viimeinen talousarvio, jossa voidaan vaikuttaa salolaisten ikääntyneiden palvelutasoon kuntapäätöksenteossa. 2 Kehitetään kotona asumista ja kotihoidon resurssien tehokasta käyttöä. Salon kaupunki valittiin 3-vuotiseen Voimaa vanhuuteen kehittämisohjelmaan, jota koordinoi Ikäinstituutti. Voimaa vanhuuteen -ohjelman työn tavoitteena on toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden, mutta vielä kotona itsenäisesti asuvien ikäihmisten toimintakykyä ja osallistumista edistävien terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotto. Työ toteutetaan julkisen sektorin, järjestöjen ja ikäihmisten yhteistyönä kunnissa. Kunta saa työnsä tueksi Ikäinstituutin maksuttoman mentoroinnin. Ohjelmaan ei liity erillisiä määrärahoja, mutta kunnan tulee varata määrärahaa koulutuksiin liittyviin matkoihin ja majoitukseen. Tähän ei esitetä erillistä määrärahaa, vaan vanhuspalveluiden koulutusmäärärahasta on siirretty euroa matkakuluihin ja 2000 euroa majoituskuluihin. Ikääntyneiden kotona selviäminen edellyttää riittäviä kulkemismahdollisuuksia. Sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin lisättiin viime talousarviossa määrärahaa euroa. Kuluneen vuoden aikana on ollut havaittavissa asiakaskunnan siirtymää vammaispalvelukuljetuksista vanhuspalveluihin, myös uusittu sosiaalihuoltolaki korostaa osallisuutta ja sitä kautta liikkumista edistäviä palveluja. Tämän johdosta esitetään talousarvioon lisättäväksi euron määräraha, jota ei ole sinne vielä viety. Kotona asumisen tukemisessa yhtenä toimenpiteenä on toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto. Lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa on käytössä jokin toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordinoinnin sekä tilastoinnin. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton tavoitteena on lisätä asiakkaiden luona tehtävän työn osuutta. Järjestelmä helpottaa kotihoidon resurssien hallintaa asiakasmäärien ja tarpeiden nopeissa muutoksissa sekä mahdollistaa olemassa olevien resurssien hyödyntämisen optimaalisesti. Toiminnan näkyväksi tekeminen mahdollistaa töiden tasapuolisen jakamisen ja tätä kautta työntekijöiden jaksaminen lisääntyy. Ajantasainen tieto käyntien toteutumisesta sekä hoitajien vaihtuvuuden seurannasta on ohjelmasta helposti tarkasteltavissa. Kotihoidossa on osittain kovin tiukkaa resurssien riittävyyden kannalta. Toiminnanohjausjärjestelmä voi tuottaa lisänä sen, että kotihoidossa saatettaisiin toimia nykyisellä henkilöstömäärällä jonkin aikaa. Asiakkaalle toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto näkyy lähinnä tiedonkulun tehostumisena. Kirjauksia voidaan tehdä ja asiakastietoja tarkastella asiakkaan kotona. Työntekijöiden kannalta hyödyt liittyvät tilastoinnin helpottumiseen, jonka voi tehdä jatkossa vain yhteen kertaan asiakkaan kotona sekä reaaliaikaiseen tiedonkulkuun. Kotihoidon hoitajat käyttävät älypuhelimia, joiden avulla asiakkaan kotona voidaan suorittaa lähes kaikki asiakkaan hoidon kannalta tarpeelliset asiakastietojärjestelmää vaativat tehtävät koko kaupungin alueella. Samoin työnjakoon sekä kotikäyntien tilastointeihin liittyviä toimintoja voidaan joustavasti toteuttaa teknologian avulla vähentäen puhelinsoittoja ja tiimitilassa käyntejä. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton ja laitehankintojen kustannus on arviolta noin euroa ja lisäksi vuosikustannus on noin euroa. Vuodelle 2017 määrärahaa tarvitaan euroa. Ulkoisia rahavaroja on tähän käytettävissä euroa. Toiminnanohjausjärjestelmän hankkimikseksi esitetään talousarvioon lisättäväksi euron määräraha, jota ei ole sinne vielä viety. Tukiasumisen kokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko uudentyyppisellä ns. välimuotoisella asumis- ja palvelumuodolla vastata tiettyjen asiakasryhmien muuttuneeseen palvelutarpeeseen.

3 Tällä hetkellä vanhuspalvelut koostuvat pääosin kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Lisäksi on pienimuotoisesti tarjolla tavallista palveluasumista (henkilökuntaa paikalla klo 7-21) pitkäkestoiseen asumiseen ja hoitoon. Esille on tullut asiakastapauksia, joissa lyhytaikainen tukiasuminen voisi olla optimaalisin hoitomuoto asiakkaalle. Asiakkaat, jotka eivät hetkellisen toimintakyvyn vajauksen takia pärjää kotona, ohjautuvat pääsääntöisesti päivystyksen kautta TK-sairaalaan tai vanhuspalveluiden ympärivuorokautiseen hoitoon. Tukiasumisen kokeilun avulla voitaisiin selvittää, voisiko tukiasumisen avulla saada joustoa TK-sairaalan odottajatilanteeseen. Kokeilu toteutettaisiin Kukonkallion hoivakodilta rakennemuutoksen myötä vapautuneissa Rauhala-osaston tiloissa, esteettömässä osassa osastoa, jossa on kaksi kahden hengenhuonetta ja neljä yhden hengen huonetta eli yhteensä 8 asiakaspaikkaa. Kokeilun toteuttamiseen esitetään talousarvioon vietäväksi kolmen hoitajan palkkakulut, yhteensä euroa. 3 Kehitetään ympärivuorokautisia hoivapalveluita. Hoivapalveluiden kehittäminen kulminoituu sekä paikka- että henkilöstöresursseihin. Kuluvana vuonna on muutettu ympärivuorokautisen hoidon palvelutuotantoa entistä enemmän ostopalveluiden suuntaan. Pahkavuoren 22-paikkainen yksikkö on lakkautettu sekä Kukonkallion 12-paikkainen osasto. Tilalle on hankittu 34 paikkaa ostopalveluina. Lisäksi on erikoissairaanhoidon määrärahoja siirretty euroa kolmen lisäpaikan hankintaan sekä käytetty Esperi Care Oy:n antama bonus kahden paikan hankintaan. Muutos ostopalveluiden suuntaan on ollut yhteensä 39 paikkaa. Tehdyn linjauksen johdosta on talousarvioon viety noin 1,7 milj. euroa määrärahaa ostopalveluihin. Suunnitteilla on ikääntyneiden sairaala- ja hoivapalveluiden palvelurakenteen kehittäminen, mikä käsittää Halikon sairaalan vanhuspsykiatrisen osaston lakkauttamisen ja vastaavasti terveyspalveluissa käynnistettävän geriatrisen arviointiyksikön sekä vuodeosasto 3:n muuttamisen tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi. Ikääntyneille tarkoitettuja sairaalapaikkoja on parhaillaan Halikon sairaalan psykogeriatrisella Salon käytössä, terveyskeskussairaalassa sekä vanhuspalveluissa yhteensä 621. Muutoksessa vanhuspalveluiden paikkamäärä korjautuisi siten, että se olisi 513. Laskennallinen tarve 8,2 % on 507 paikkaa vuonna 2017 ja 518 paikkaa vuonna Palvelurakenteen kehittämisen jälkeen kokonaispaikkamäärä pysyy entisellään eli 621:nä. Huomioitavaa on, että Salossa on vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon kattavuus Varsinais-Suomen keskitasoa alhaisempi. Perniön vuodeosaston saneerausta varten vanhuspalveluiden yksiköksi esitetään euron investointimäärärahaa. Toimintakulut ovat kokonaisuudessaan arvion mukaan euroa. Vakansseja tarvitaan kaikkiaan 17, joista kahdeksan voidaan saada vuodeosasto 3:lta. Lisäksi tarvitaan yhdeksän uutta lähihoitajan vakanssia, joiden osuus toimintakukuista on euroa. Yksikkö on arvion mukaan kuitenkin euroa nykyistä vuodeosastoyksikköä edullisempi. Näitä määrärahoja ei ole viety talousarvioesitykseen. Vanhuspalveluiden suunnitelmassa vuosille esitettiin ympärivuorokautiseen hoitoon henkilöstömitoituksen nostamista kaikissa omissa yksiköissä 0,6:een. Asiakaskunta on muuttunut siten, että vanhuspalveluissa hoidetaan huomattavasti heikommalla henkilökuntamitoituksella vastaavan kuntoisia vanhuksia kuin aiemmin vuodeosastolla paremmalla mitoituksella. Henkilöstön pitkäkestoiset sairauslomat ja työrajoitteet ovat lisääntyneet ympärivuorokautisessa hoidossa. Asukkaat ovat lähes täysin kahden autettavia, eikä kaikkia pystytä nykyisin voimavaroin enää nostamaan tuoliin istumaan kuin ainoastaan kerran päivässä. Talousarviossa 2015 mitoituksen korjaamiseen saatiin viisi muutosvakanssia. Tulevaan talousarvioon esitetään vietäväksi loput kahdeksan mitoitusta korjaavaa uutta vakanssia. Palkkakuluarvio on euroa vuositasolla.

4 Vastaavista syistä esitetään kolmen avoimen hoivatyöntekijän vakanssin muuttamista lähihoitajan vakansseiksi. Muutoksen kustannusvaikutus on yhteensä euroa vuositasolla

5 4 Toimitaan aktiivisena tekijänä Varsinais-Suomessa soteuudistuksen vanhuspalveluiden valmistelussa. Vanhuspalveluiden osalta soteuuuditus on käynnistynyt Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa kärkihankevalmistelulla. Turku toimii hankkeen vetovastuussa. Varsinais-Suomen haku kohdennetaan Keskitettyyn alueelliseen asiakas/palveluohjauksen toimintamallin luomiseen (KAAPO) sekä omaishoidon kokeiluihin. Kuntien lisäksi toimijoita ovat kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat. Hankerahaa voi olla mahdollista saada euroa, josta kuntarahoitusosuus on 20 %. Nykykäsityksen mukaan se voitaneen kattaa työpanoksella, muussa tapauksessa Salon mahdollinen osuus maksetaan ulkoisista varoista. Salon vanhuspalveluiden painopiste on palveluohjauksen kehittämisessä. Alustavat hankesuunnitelmat palveluohjausosiosta sisältävät ajatuksen asiakkaiden tasavertaisesta kohtelusta, yhtenäisistä toimintakyvyn arviointimittareista, palvelusisällöistä ja saantoperusteista. Palveluohjausta kehitetään tavanomaisen työntekijäperustaisen toiminnan lisäksi sähköiseen muotoon hyödyntäen Turussa jo alkanutta kehittämistoimintaa. Sähköinen alusta olisi käytössä sekä viranhaltijoille, tuottajille että asiakaskunnalle. Palveluohjaus Varsinais-Suomessa toimisi 24/7 ja ns. yhden luukun periaatetta pyritään toteuttamaan mahdollisimman pitkälle. Hankehakemus tulee jättää Ministeriö tekee päätökset syyskuussa ja kokeilut voidaan aloittaa