Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Transkriptio

1 Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista Jukka Jormola ja Markku Puustinen Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä Kauttua

2 Sisällys Kuivatustarve, vesiensuojelu ja uomaston luontoarvot Perkaushankkeissa huomioon otettavat lait Maatalousuomien ennallistus ja kalastollinen kunnostus Perinteinen ja luonnonmukainen kaivu 2- tasoinen poikkileikkaus Uomien hoidon organisointi Kansikuva: Longinoja, Helsinki, kunnostettu taimenpuro 2

3 Kuivatusalue peruskuivatusuoman valuma-alue Peltoalasta rajoittuu Peruskuivatusjärjestelmään 74 % Suoraan vesistöön 13 % Paikalliskuivatusvedet maastoon 13 % Lähde: Kuti-tutkimus 1994 Paikalliskuivatus Maatilojen ylläpitämä, salaojitus Viljelykasvien vaatima kuivatustila Peruskuivatus Ojitusyhteisöjen ylläpitämä, valtaojat, purot Hydraulisesti maksimaalinen uomamitoitus Etäisyys pelloilta vesistöön k.a. 2,3 km (med. 1 km) Veden viipymä uomissa lyhyt Uomaeroosioriski valtaojissa Purovesistöjä suoristettu Kuivatusalueen uomaverkosto välttämätön infrastruktuuri

4 Ojat ja vesistöt peruskuivatuksessa 4

5 Perinteisen kaivutavan haittoja Suoristamisessa kaltevuus lisääntyy Jyrkentämisestä seuraa virrannopeuden kasvu ja syöpyminen, alkaen uoman alareunasta Uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille

6 Suoraluiskaisten valtaojin ongelmat Eroosio: Luiskat usein jyrkempiä kuin suositukset eri maalajeilla Perussyy: Peltoalan maksimointi Myös EU-peltotuki kannustaa: alle 3 m uomaleveys lasketaan peltoalaan Olisiko valtaojille syytä vaatia aina oma peruslohko? Peltoalan vähäinen pienentyminen korvautuisi eroosiohaittojen ja hoitotarpeen vähenemisellä ja vesiensuojelun ja monimuotoisuuden paranemisella Ympäristötuet kannustavammiksi, suojakaistojen ja uomien yhteys Kuva: Purojen hoito maatalousalueilla-esite

7 Peltojen muokkaustavan vaikutus uomien kiintoaineeseen Pintaeroosio Kiintoainetta Maanpinnalta pintakerrokses ta Ravinteet Maanpinnalta Salaojista Pintakerroseroosio Salaojista tuleva kiintoaine 1) Kyntö (20-25 cm) 2) Sänkimuokkaus (10-15 cm), 3) talviaikainen sänki, kylvömuokkaus (5 cm), 4) suorakylvö, pysyvä nurmi

8 Koekentällä yhdeksän vuoden aikana havaittu keskimääräinen kiintoaine- ja fosforikuormitus kylmien ja leutojen talvien vuosijaksoilla Muokkaus/ kasvipeitteisyys Valunta (mm) ja kuormitus tavanomaisena (kylmä talvi) ja kuormittavana (leuto talvi) vuonna (kg ha -1 v -1 ) Valunta eroosio Part P Liuk P Syyskyntö o Kylmä ,98 0,25 o Leuto ,09 0,29 Syysvilja o Kylmä ,54 0,24 o Leuto ,90 0,25 Sänki o Kylmä ,81 0,44 o Leuto ,00 0,44 8

9 Ympäristöhaittojen estäminen kuivatuksessa Lupaviranomaisen lupa tarvitaan, jos perkaushanke aiheuttaa pilaantumista vesialueella (YSL 5 ) luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille, vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen (VL 3L 2 ) jos esiintyy uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja, jolloin tarvitaan elykeskuksen lausunto (LSL 39, 47, 49 ) Uusi ojitussuunnitelma on laadittava aina, jos vaaditaan lupa Suunnitelmaan tulee kirjata luontoarvot Luonnonmukaiseen peruskuivatukseen saa enemmän tukea kuin perinteiseen 9

10 Luonnontilaisen kaltaiset uomat (VL) Mikäli aiemmin perattu uoma on muuttunut luonnontilaisen kaltaiseksi, myös kunnossapitoperkaukseen tarvitaan ojitusilmoitus Ely-keskus voi vaatia lupaviranomaisen luvan hakemista ja uutta suunnitelmaa Kunnossapitohanke joutuu uudelleen ojituskäsittelyyn Liisa Hämäläinen, Jukka Jormola, Lasse Järvenpää, Pinja Kasvio, Jermi Tertsunen ja Tommi Muilu Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa. PERKAUS hankkeen työraportti 10

11 Luonnontilaisen kaltaisuuden merkkejä Eläimistö Arvokalasto Monimuotoisuutta ilmentävä pohjakalasto 11

12 Merkittävää linnustoa, nisäkkäitä tai matelijoita Mutkittelu Uomaa ei ole aikanaan suoristettu 12

13 Uoma on lähtenyt mutkittelemaan eroosion seurauksena Uoma on lähtenyt mutkittelemaan rantakasvillisuuden tai materiaalien kasaantumisen seurauksena 13

14 Kasvillisuus Isoja puita Mätästävää rantakasvillisuutta 14

15 Luontoarvojen huomioon ottaminen perkaushankkeen suunnittelussa Perkaamisen vaihtoehtona ovat ympäristötuet, esim. suojavöhyke- tai kosteikkotuki, johon voi kuulua myös uomien monipuolistaminen Erityistukia sovellettaessa olisi suositeltavaa ennallistaa uomia uudelleen mutkitteleviksi KURVI -hanke, suunnitteilla Kumianoja, Hämeenkoski Jos tarvitaan kuivatustilan parantamista, tehdään uusi suunnitelma, jossa sovelletaan luonnonmukaista peruskuivatusta Luonnoltaan arvokkaat osuudet jätetään kaivamatta, toispuoleinen kaivu 2-tasoinen, tulvatasanteellinen kaivu 15

16 Kumianojan ennallistus, KURVI-hanke Toteutus luvulla suoristettu uoma Suora uoma katkaistaan padoilla Vesi palautetaan vanhoihin kuvillaan oleviin mutkiin Kuvat: Liisa Hämäläinen 16

17 Kunnostuksen tavoitekuva: mutkitteleva uoma Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä Lietteen kasautumista sisäkaarteissa Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa Syvänne - soraikkorakenne Monimuotoinen eliöille

18 Esimerkki maatalousalueen puron ennallistuksesta Tanskassa Alue aiemmin viljan viljelyssä, muutettiin laitumeksi, saa tulvia Suoristettu uoma palautettiin karttojen perusteella Luontaisia syvyysvaihteluja, taimenia esiintyy Kuva: Pinja Kasvio 18

19 Uoman kehitys luonnontilaisesta uuteen mutkittelevaan luonnontilaan A Luonnontilainen B Perinteisesti kaivettu C Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve C Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu voi kehittyä tulvatasanteella Kuva: L. Järvenpää

20 2-tasoinen poikkileikkaus Vedenjohtokyvyn parantaminen järjestetään kaivamalla tulvatasanne joko toispuolisesti tai molemmin puolin Alkuperäinen mutkitteleva uoma jää alivesiuomaksi, syvyyttä eliöille Kasvillisuus suojaa luiskia ja tulvatasannetta Kuva: Luonnonmukainen peruskuivatus-esite

21 tasoisen poikkileikkauksen toteutus Kaivu koneen puolelle, uoman pohjaan ei kosketa Uoman rantakasvillisuutta pyritään säästämään Juottimenoja, Perniö 07/2007

22 2-tasoisen poikkileikkauksen toimivuus Tulvavesi nousee tasanteelle Uomat muuttuvat jatkossa yhä enemmän luonnontilaisen kaltaisiksi Luontainen elpymiskehitys, tarvittaessa lisäkunnostuksia 22

23 Tulvatasanteen toiminta Lietettä alkaa kasaantua välittömästi etenkin kasvillisuuden taakse vastaa lähinnä laskeutusallasta Uusi taimettuminen alkaa nopeasti Juottimenoja 09/2007

24 vuoden jälkeen kasvillisuus alkaa sitoa 07/2008

25 Ritobäcken, Sipoo 25

26 Tulvatasanteille kasautunut aines Ritobäcken Kahden vuoden aikana 200 m:n matkalla tulvatasanteelle kasautui 6 % kiintoaineksesta Sedimentti pääosin savea ja silttiä (agregoituneessa muodossa) Partikkelimainen fosfori Kasautuminen suurilla pitoisuuksilla veden laatu parani Suurin osa kiintoaineksesta peräisin pelloilta - ei uomaeroosiota Kaisa Västilä 2015: Flow plant sediment interactions: Vegetative resistance modeling and cohesive sediment processes, Aalto-yliopisto

27 Pohjakynnykset ja soraikot Voidaan tarvita jos esiintyy syöpymistä tai kun tehdään kosteikkoja Tiivistesydän, esim suodatinkangas ja moreeni Pohjakulkeumaa pysähtyy Juottimenoja, Perniö Eroosiosuojauksen ja monimuotoisuuden yhdistäminen Matalista soraikoista saadaan samalla taimenten kutupaikkoja Ritobäcken, Sipoo

28 Kaloille nousukelpoinen kosteikon pohjapato Kormuniitynoja, Vantaa 28

29 Leppioja, Tyrnävä 29

30 Puustoa alkaa kasvaa hoitotavat? KURVI hanke: Leppioja, Juottimenoja, Ritobäcken 30

31 Tulvatasanteelliseksi kaivettu uoma Ruotsissa 10 v jälkeen, toteutettu 2000-luvun alussa 31

32 Toimintatapoja perkaus- ja kunnostushankkeissa Haittojen estäminen uomien kaivussa uomarakenteen monimuotoisuus, tulvatasanteet, veden laatu Kosteikot alapuolella - vedenlaatuhaittojen leviämisen estäminen Haittojen kompensointi toimenpitein kuivatushankkeen yhteydessä, esim. kutusoraikkojen ja suojapaikkojen toteuttaminen Haittojen korjaaminen jälkikäteen omana kunnostus- tai ennallistushankkeena: - maatalousmaiseman hoito, vesiensuojelu, eroosion vähentäminen, kalataloudellinen kunnostus KURVI-hanke: Kumianoja, Uksjoki, Ahlainen 32

33 Hankkeistaminen Luonnonmukaisen uomaverkoston palauttaminen Purot - Ekologiset käytävät - Kosteikot ja tulvaniityt -Riistanhoito -Maisema ja monimuotoisuus Valtaojat Pienvesistöjen ekologinen ja kemiallinen tila Kuivatusvesien pidättäminen Kuivatusvesien kemiallinen tila Kalatalous Veden laatu Vesistöjen tila Kuivatusvesien hallinta

34 Hyötyjä ja mahdollisuuksia (1/2) Valuma-alueen/kuivatusalueen puskurikapasiteetti Valuntapiikkien loiveneminen Kasteluveden varastointi Ravinne- ja ainevirtaamien viipyminen/väheneminen Ilmastonmuutokseen varautuminen Erilaisten tavoitteiden integrointi ja yhteensovittaminen Vesistöjen ja paikalliskuivatuksen tarpeet Suojakaistat ja vyöhykkeet, tulvatasanteet ja -niityt maatalousuomissa Kosteikot ja altaat osana uomarakenteita Korvaavat menetettyjä sarkaojien elinympäristöjä korvaushabitaatit Maatalousmaisema Ekologisia käytäviä - vihreää infrastruktuuria

35 Hyötyjä ja mahdollisuuksia (2/2) Ojitusyhteisöjen rooli vs. kuormituksen seuranta Mittapadot, automaattiseuranta kuivatusalueelle kuormituksen seuranta Maatilojen kuormitusriskit ojitusyhteisöjen avulla hallinnassa 2-taso uomien monipuolinen hyödyntäminen mm. salaojien huolto Ojitusisännöinti Uusia työmahdollisuuksia maaseudulle Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suurempi korvaus/tuki luonnonmukaisten uomien suunnittelussa ja hoidossa perinteisiin uomiin verrattuna Luonnonmukaisten uomien tuomat lisätehtävät?

36 Johtopäätöksiä Luonnonmukainen toteutustapa tuo puroille monia ympäristöhyötyjä kuivatus- ja vesiensuojeluhyödyn ohella Taimen- ja rapukantojen elvyttäminen on mahdollista myös maatalousalueilla Valtaojista uutta monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria, - lammilla ja syvänteillä myös pysyvää vettä Tarve pelto-, ympäristö- ja kuivatustukien kehittämiseen monimuotoisuuteen paremmin kannustaviksi Uudet tuotteistettavat hyödyt maaseudulle 36