Luonnonmukainen peruskuivatus
|
|
- Ahti Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu OPET-hanke, Petra Korkiakoski
2 Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa (kalasto, luonnon monimuotoisuus, maisema) Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteet ja periaatteet Menetelmiä (pelto-ojiin ja metsäojiin sekä ojien rantavyöhykkeelle) Kuvat: Ida-Mari Toivonen Sivu
3 Käsitteitä Ojitus: Vesilain (587/2011) mukaan tarkoittaa maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa: 1) ojan tekemistä; 2) ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista; sekä 3) noron tai puron perkaamista (ei muuteta keskivedenkorkeutta) Peruskuivatus: Valtaojien perkaukset, purojen virtausolosuhteiden parantaminen ja pengerrykset > tavoitteena paikalliskuivatuksen mahdollistaminen Paikalliskuivatus: Piiri-, sarka- ja salaojitus sekä pellon pinnan muotoilu Kunnossapito: Ojiin tehtäviä suppeita kunnostustoimia, joilla ei muuteta ojien syvyyttä tai sijaintia. Vesilain mukaan ojan hyödynsaajan oikeus ja velvollisuus. Kunnossapidosta ei tarvitse ilmoittaa ELY-keskukselle. Kunnostusojitus: Metsätalouden käsite. Tarkoitetaan kaikkia metsäojiin tehtäviä kunnostustoimenpiteitä, voi sisältää vesilain mukaisen kunnossapidon lisäksi ojien suurentamista, muutoksia vanhoihin kuivatusjärjestelyihin tai täydennysojien kaivua. Sivu
4 Luontoarvot puroissa ja valtaojissa Maa- ja metsätalouden ojat ja peratut purot voivat kunnostettuina lisätä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta Tarjoavat monipuolisia elinympäristöjä - Kaloille - Ravuille - Linnuille - Hyönteisille - Nisäkkäille Ojien pientareet, suojakaistat, suojavyöhykkeet ja tulvatasanteet muodostavat viherkäytäviä peltoalueille Kasvillisuuden monimuotoisuus Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu
5 Ojitusten ympäristövaikutukset Kasvillisuuden poisto ja uomien suoristaminen lisäävät veden virtausnopeutta. Tämä aiheuttaa luiskien ja uoman pohjan syöpymistä. Irronnut kiintoaine laskeutuu virtauksen hidastuessa uoman pohjalle ja oja madaltuu ja kasvaa umpeen > perkaustarve Veden mukana kulkeva kiintoaine ja ravinteet heikentävät vedenlaatua ojassa ja purkuvesistössä. Sivu
6 Ojitusten ympäristövaikutukset Vaikutukset vedenlaatuun - Ravinnekuormitus (fosfori ja typpi) pellolta ja metsistä vesistöön - Kiintoainekuormituksen lisääntyminen Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen - Suoraksi peratut uomat yksipuolisia elinympäristöjä - Luonnon monimuotoisuus vähenee Vaikutukset maisemaan ja virkistyskäyttöön - Maisema yksipuolistuu - Perattujen uomien virkistyskäyttöarvo vähäinen Sivu
7 Luonnonmukaisen peruskuivatuksen periaatteita Perkauksen tarpeen perusteellinen arviointi Uoman ympäristöarvojen selvittäminen ja huomioon ottaminen Toimenpiteiden kohdennus ongelma-alueille Uomien luontaisen käyttäytymisen hyödyntäminen kunnostamisessa - mutkittelevien uomien suoristamista vältetään - ojaluiskien kasvillisuutta ja puita pyritään säästämään - kaivun yhteydessä uomiin tehdään kiintoaineen huuhtoutumista vähentäviä rakenteita - kaivualue pyritään kasvittamaan mahdollisimman nopeasti kaivun jälkeen (kylvö, kasvillisuuden säästö, kasvipaakut) Sivu
8 Menetelmiä Uoman vedenjohtokyvyn parantaminen - 2- tai 3-tasoinen poikkileikkaus - toispuoleinen kaivu ja luiskien loiventaminen - kasvillisuuden niitto ja pensaikon raivaus Uoman eroosion hallinta, virtaaman monipuolistaminen - pohjakynnykset ja pohjapadot - suisteet ja virranohjaimet - uoman vanhan linjauksen palauttaminen - eroosiosuojaukset Kiintoaineen ja ravinteiden pidättäminen, tulvahuippujen pienentäminen - Kosteikot - pintavalutuskentät - laskeutusaltaat ja lietekuopat - kaivu- ja perkauskatkot - putkipadot - lyhytaikaisen tulvan salliminen, tulva-alueiden palauttaminen Pelloilta ja metsistä pintavaluntana tulevan kuormituksen vähentäminen - suojakaistat ja suojavyöhykkeet Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu
9 Tulvatasanne ja alivesiuoma eli 2-tasoinen uomapoikkileikkaus Ojan tai peratun puron vedenjohtokykyä parannetaan kaivamalla uoman poikkileikkaus kaksitasoiseksi Kuivana aikana vesi virtaa kapeassa alivesiuomassa ja tulva-aikana se nousee kasvillisuuden peittämälle tulvatasanteelle Kasvillisuuden säilyttäminen > vähentää luiskien sortumista Tulvatasanne voidaan kaivaa uoman molemmille puolelle tai toiselle puolelle Kaksi tapaa tulvatasanteen perustamiseen: - Jos kuivatussyvyys on riittävä, uoman yläosa levennetään tulvatasanteeksi ja pohjalle muodostunut alivesiuoma jätetään kaivamatta - Jos leveäksi kaivettu uoma on liettynyt ja kasvanut umpeen, voidaan vedenjohtokykyä parantaa kaivamalla ojan keskelle mutkitteleva alivesiuoma, jolloin perkaamaton osa uomasta jää tulvatasanteeksi (ei ole testattu Suomen oloissa) Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu
10 Kylvetty nurmi Alivesiuoma Luontaisesti kasvittunut Tulvatasanne Ritobäcken-puron tulvatasanne, Sipoo. Tasanteen kasvittumista voidaan nopeuttaa kylvämällä tasanteelle nurmikasvillisuutta. Kuva Pinja Kasvio. Sivu Kuva: Pinja Kasvio
11 Esimerkki tulvatasanteen toteutuksesta ja kustannuksista Ritobäcken-puro, Sipoo Suunnittelu ja toteutus osana RaHa-hanketta (Ravinnehuuhtoumien hallinta) Tulvatasanteen kaivu toteutettiin helmikuussa 2010 Kaivualue oli noin 900 m pitkä Kaivutyö valmistui kahdessa viikossa Kokonaiskustannukset olivat (19 /m) ja ne sisältävät suunnittelukustannukset (noin 2000 ) Video luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta Sivu
12 Toispuoleinen kaivu ja luiskien loiventaminen Toispuoleisessa kaivussa uoman vedenjohtokykyä parannetaan perkaamalla vain toinen luiskista Kasvillisuuden säilyttäminen uoman toisella luiskalla lisää monimuotoisuutta ja vähentää eroosiota Luiskien loiventaminen vähentää uoman sortumista Luiskat tulisi kaivaa vähintään kaltevuuteen 1:2 Jos maaperä on hienojakoista ja helposti sortuvaa, luiskat kannattaa tehdä tätäkin loivempina Kuva: Liisa Hämäläinen Sivu
13 Vesikasvillisuuden niitto ja pensaikon raivaus Ojan vedenjohtokykyä voidaan parantaa poistamalla uomassa kasvavaa pensaikkoa ja veden virtausta haittaavaa kasvillisuutta. Leikattu kasvimassa tulee poistaa uomasta ja sen penkoilta. Niitossa ja raivauksessa säästetään jonkin verran kasvillisuutta ja pensaita monimuotoisuuden säilyttämiseksi Sivu
14 Pohjakynnykset ja pohjapadot Kuva: Henri Solismaa Tavoitteena virtaaman hidastaminen ja kiintoaineen pysäyttäminen (eroosion hallinta) Usean pohjapadon tai kynnyksen sarja - Toiminta tehostuu Voidaan käyttää kosteikkojen ja laskeutusaltaiden osana Materiaaleina esim. kivi, tiivis maa, puu, vesivaneri Sopii myös pieniin uomiin Kuva: Henri Solismaa Perattuun puroon rakennettuja pohjakynnyksiä, kaivettu talvella Kuvat: Henri Solismaa, Sivu
15 Esimerkki: Koiransuolenojan laskeutusallas- ja pohjapatosarja Suunnittelu ja toteutus: Viestejä Vanajavedellä hanke, Hämeen liitto Toteutettiin helmikuussa 2013 Lammin Pääjärveen laskevaan Koiransuolenojaan rakennettiin pohjapatosarja ja laskeutusaltaita: - kaivamalla kolme laskeutusallasta (syvyys n. 1 m ojanpohjasta) - kolme 0,5 m korkeaa pohjapatoa - Yksi kiviaineksesta tehty pohjajarru - Kohteen pinta-ala noin. 0,06 ha kokonaisuuden tarkoituksena on hidastaa ojan virtausta, vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä elävöittää peltomaisemaa Kustannukset: (alv 0), ei sisällä suunnittelua Sivu
16 Virtaaman monipuolistaminen Ojan tai peratun puron virtaamaa voidaan monipuolistaa sallimalla pienimuotoinen mutkittelu Pienimuotoisten mutkittelun kehittymistä voidaan edistää - kaivamalla uoman linjaus mutkittelevaksi, - asettamalla uomaan suisteita (kivet, puu, kaivumaat) Pohjan kiveäminen, soraikot, kaivetut syvennykset ja puuaineksen lisääminen luovat elinympäristöjä kaloille, ravuille ja pohjaeläimille Peltoalueella voidaan toteuttaa suojakaistojen puitteissa, jolloin peltopinta-ala ei vähene Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu
17 Uoman vanhan linjauksen palauttaminen Mikäli vanha, mutkitteleva uoma on löydettävissä maastosta, voidaan virtaus palauttaa siihen patoamalla tai perkaamalla mutkittelevaa uomaa syvemmäksi Tavoitteena virtaaman monipuolistaminen Luonnon monimuotoisuuden lisääminen Suomessa vähän esimerkkikohteita Sivu
18 Luonnonmukaiset eroosiosuojaukset Tavoitteena estää uoman luiskien suortumista ja uoman liettymistä Puu- ja kiviaineksesta, tehtävät eroosiosuojaukset Maaperää sitovan kasvillisuuden tai kasvillisuuslaikkujen istutus tai kylvö Juuret sitovat uoman luiskia Suurehkoissa uomissa voidaan käyttää pajusta tehtyjä eroosiosuojauksia Luiskan eroosiosuojausta pajumatolla. Kuva: Lasse Järvenpää Sivu
19 Kosteikot Suuren osan vuodesta veden peitossa tai kosteana pysyvä ojan, puron tai joen osa ja sen ranta-alue. Runsaasti luonnonvaraisia kostean paikan kasveja. Virtauksen hidastuessa veden mukana kulkeva kiintoaine laskeutuu kosteikon pohjalle ja kosteikkokasvit käyttävät veteen liuenneita ravinteita kasvuunsa. Voidaan perustaa patoamalla, kaivamalla tai molempien yhdistelmällä Kosteikon tulisi olla monimuotoinen: syvänteitä, matalan veden alueita ja saarekkeita Kiipun kosteikko, Jokioinen. Kaivettu syksyllä 2012, Kuva: Ida-Mari Toivonen, Sivu
20 Kosteikot Monivaikutteinen kosteikko toimii - kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä - vesilintujen ja muiden eläinten elinympäristönä - viljelymaiseman monipuolistajana - tulvavesien pidättäjänä - kasteluveden varastona - virkistysalueena - metsästysalueena Kunnossapito: syvänteiden tyhjennys lietteestä, niitto, pensaikon raivaus, ranta-alueiden laidunnus, pienpetojen pyynti Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen monipuolinen sivusto kosteikoista: - Ohjeita, esimerkkejä ja linkkejä mm. kosteikon suunnitteluun, rahoitukseen, toteutukseen ja hoitoon - Kolme mallikosteikkoa Hämeessä (Hausjärvi, Jokioinen, Hämeenlinna) Sivu
21 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskenttiä käytetään lähinnä metsäojitusten yhteydessä Pidättää tehokkaasti kiintoainetta ja ravinteita Vesi johdetaan ojitusalueelta jako-ojien avulla tasaisesti pintavalutuskentälle, missä vesi suotautuu maan pintakerroksen ja kasvillisuuden läpi vesistöön Pintavalutuskentällä ei ajeta työkoneilla, sillä koneiden urat aiheuttavat oikovirtauksia Pintavalutuskentän koko tulisi olla vähintään 1-2 % valuma-alueen pintaalasta. Valuma-alueen koko korkeintaan ha Piirros: Ida-Mari Toivonen Sivu
22 Pintavalutuskenttä Hyvin toimivalla pintavalutuskentällä saadaan kiinni % tulevasta kiintoaineesta. Tehokas myös ravinteiden pidättäjänä. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta on tärkeää, että - vesi saadaan jakautumaan tasaisesti alueelle, - kentälle ei muodostu oikovirtauksia, - alapuolisen vesistön tulva ei nouse alueelle - vedenpinnan nousu ei haittaa yläpuolisen alueen kuivatusta. Sivu
23 Laskeutusaltaat Tavoitteena virtauksen hidastaminen ja veden mukana kulkevan kiintoaineen pidättäminen Mitoituksessa keskeistä riittävän pitkä viipymä, jotta kiintoaine ehtii laskeutua Luiskat loiviksi sortumien ehkäisemiseksi Toimii parhaiten karkeilla ja hyvin laskeutuvilla maalajeilla Patoamalla tai kaivamalla Varattava riittävästi tilaa kaivumaiden levittämiseen Kunnossapito: altaaseen kertyneen lietteen tyhjennys, luiskien niitto ja pensaikon raivaus tarvittaessa (kasvijätteen poistaminen!) Laskeutusallas. Kuva: Petra Korkiakoski, Ojaan talvella kaivettu laskeutusallas kaivua seuraavana keväänä. Kuva: Henri Solismaa, Sivu
24 Lietekuopat Tavoitteena pysäyttää kaivun yhteydessä liikkeelle lähtevää kiintoainetta Yleisesti metsäojitusten yhteydessä käytetty vesiensuojelun perusrakenne Lietekuoppia kaivetaan m välein ojitusalueelle Kunnossapito: tyhjennetään tarvittaessa (huomioitava suunnittelussa) Lietekuoppa metsäojassa. Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu
25 Kaivu- ja perkauskatkot Ojaan jätettävä perkaamaton tai uuden ojan kaivun yhteydessä kaivamaton osuus Suositeltava pituus vähintään 20 m Vesi suotautuu perkaustai kaivukatkon kohdalla maakerrosten ja kasvillisuuden läpi Ojakohtaisen kiintoaineja ravinnekuormituksen vähentämiseen Perkauskatko, vanhaa ojaa on tukittu ojaan kaadetulla puulla. Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu
26 Putkipadot Tierumpua muistuttava rakenne metsäojiin Rajoittaa padon läpi virtaavan veden määrää tulvahuippujen aikana ja tasaa virtaamia Vähentää eroosiota padon ylä- ja alapuolella pienentämällä virtausnopeutta tulva-aikoina Soveltuu laajoille ojitusalueille ja alueille missä esiintyy virtaamapiikkejä Lisätietoa: Ohjeistus virtaamansäätöpadon rakentamiseen. Metsäkeskuksen julkaisu nro 5/2011. Metsäkeskus Keski- Suomi Piirros: Ida-Mari Toivonen Sivu
27 Suojakaistat ja suojavyöhykkeet Suojakaista on pellon ja vesistön väliin jäävä keskimäärin 3 m leveä viljelemätön, monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä kaista. Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettava, vähintään keskimäärin 15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita Leveys mitataan ojan luiskan ja pellon reunan taitekohdasta Vähentävät pintavaluntana tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta Sivu
28 Lyhytaikaisen tulvan salliminen, tulvaalueiden palauttaminen Kasvillisuuden peittämät tulvaalueet pidättävät tehokkaasti kevättulvan aikaista kiintoaineja ravinnekuormitusta Metsäalueilla puusto ei kärsi merkittävästi lyhytkestoisista tulvista Hankalasti viljeltävien, veden vaivaamien peltojen palauttaminen tulvaniityiksi edistää vesiensuojelua ja helpottaa viljelyä (panosten kohdistaminen parempituottoisille peltolohkoille) Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu
29 Muutakin kuin kuivatusta Lietekuoppaan rakennettu uimapaikka. Kuva: Petra Korkiakoski Laskeutusaltaat uimalammikoina (tulvaajan ulkopuolella) Kasteluvettä altaista Kosteikot monimuotoisuuden lisääjinä ja vesilintujen elinympäristöinä Suojavyöhykkeiden ja tulvaniittyjen laidunnus Lintutornit kosteikkojen läheisyydessä Sivu
30 Lisätietoa menetelmistä Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin julkaisu (OPET-hanke) Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito julkaisu TASO-hankkeen julkaisuja metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelusta - Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto Sivu
31 Kiitos! Nettisivut: Petra Korkiakoski, projektipäällikkö puh sähköposti: Sivu
Luonnonmukainen peruskuivatus
Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot
LisätiedotRiuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012
Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE
Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE 20.6. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotPeruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä
Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä Ojat kuntoon -seminaari 4.5.2017 Petra Korkiakoski, HAMK Esityksen sisältö Maankuivatuksen käsitteitä Maatalouden peruskuivatuksen
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotOjat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin
Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski OJAT KUNTOON LUONNONMUKAISIN MENETELMIN Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski Hämeen ammattikorkeakoulu OPET-hanke Ojat kuntoon
LisätiedotPIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
LisätiedotRavinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto
Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari
Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari 29.10.2012 Esityksen sisältö Kuivatuksen nykytila ja ongelmat Miksi luonnonmukainen peruskuivatus
LisätiedotKokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotRavinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja
MAA Ravinnepiika-hanke EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELYkeskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika 1.9.2015-30.9.2019 Yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, 11.-12.6.2014 Iisalmi Uudenmaan ELY-keskus,
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotLuonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella
Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella vuosina 2012 2014 toteutettavan OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeen
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotPienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus
Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus 3.3.2017 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura
Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari 12.2.2019 Kauttuan klubi, Eura 14.2.2019 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen
LisätiedotOK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,
OK Ojat kuntoon Hankkeen esittely Evo, 3.11.2017 Ojat kuntoon -hanke Toteutusaika: 1.11.2016-31.12.2019 Hankealue: Kanta- ja Päijät-Häme Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja) Etelä-Suomen
LisätiedotMaatalouden monivaikutteinen kosteikko
Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja, Ari Sallmén Varsinais-Suomen ELY-keskus www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu > Maatalous Hyvään kosteikkoon kuuluu polveilevaa reunaa, niemekkeitä ja saarekkeita sekä
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio
LisätiedotPienempien kosteikkokohteiden rakentaminen
TARJOUSPYYNTÖ Tarjousnimike Vireä Malisjoki II projekti Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen Tarjouksen sisältö Nivalan kaupungin tekninen toimi pyytää tarjousta Pienempien kosteikkojen rakentamisesta.
LisätiedotKosteikkoja monelta kantilta
Kosteikkoja monelta kantilta Esityksen kuvat Mikko Alhainen, ellei toisin mainita Marko Muuttola Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Esityksen sisältö: Mikä on kosteikko? Valuma-alue
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotKosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus
Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %
LisätiedotMikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus
Kosteikkoja vesilinnuille ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja,
LisätiedotOjitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)
Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotRitobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE
Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, 28.-29.4.2014 SYKE 30.4.2014 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien
LisätiedotNutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus
Nutrinflow-hanke Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg hanke (WWW.centralbaltic.eu ). Pääasiallinen tavoite on lisätä luonnonvarojen
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen 28.- 29.4.2014 Näkökulmia EU-strategioita Kotimaisia linjauksia vesien hoidolle
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotRavinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä
TIETOA RAVINTEISTA MAA Ravinnepiika-hanke Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo 26.4.2017 Jäppilä EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika
LisätiedotSuunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.
NUOTTIOJAN VESIENHOITOHANKE, HINKUANJOKI, HAAPAJÄRVI TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (8) 1 Taustaa Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotKOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO
Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät
LisätiedotVettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke
Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke 05.04.2018 Maveplan Oy April 24, 2018 2 PERKU-hanke eli Peruskuivatuksen
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotPellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa
Pellon luonnonmukainen peruskuivatus FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa 25.5.2016 Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari 15.6.2016 1 Sisältö Elinympäristökunnostukset
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotMÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotRAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus
RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ 11.4.2017 Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala:
LisätiedotPeruskuivatuksen suunnittelu
Peruskuivatuksen suunnittelu Peruskuivatus Peruskuivatuksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi suoritettavaa valtaojan perkausta ja puron virtausolosuhteiden parantamista sekä kuivatettavan alueen pengerrystä.
Lisätiedot14.6.2013. Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma. Tammela. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke
Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma Tammela 14.6.2013 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Henri Solismaa ja Petra
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotAskelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista
Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista Jukka Jormola ja Markku Puustinen Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä Kauttua 30.3.2017 Sisällys
LisätiedotMetsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotKosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen
Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen 220.4. 2017 o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot
LisätiedotRiistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT
Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011
LisätiedotTASO-hankkeen. aloitusseminaari
TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja Jukka Jormola Maisema-arkkitehti, SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen 29.1.2014 Onnistumisen arviointiperusteita
LisätiedotHahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010
Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
LisätiedotPurojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus
Purojen hoito maatalousalueilla Luonnonmukainen peruskuivatus 1 Perattu puro Purot ovat tärkeä osa vesiekosysteemiä 2 Valtaoja 2 piennar, 1 metri Valuma-alueilta kertyvät pintavedet kulkeutuvat norojen,
LisätiedotPintavesien virtausmalli
Pintavesien virtausmalli Aineisto Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon perusteella. Tuloksena on tieto yläpuoleisen valuma-alueen pintaalasta,
LisätiedotLuonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella
OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke 1 Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella vuosina 2012 2014 toteutetun OPET
LisätiedotONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 282/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ONKAMAANJÄRVEN
LisätiedotIlmoitusmenettely kunnostusojituksissa
Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan
LisätiedotLuontoa huomioon ottavia ratkaisuja
Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011
Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus
LisätiedotMetsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018 Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja
LisätiedotMaatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen
Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien vähentäminen Turo Hjerppe & Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus 15.3.2018 Taimenpäivä 2018, Isojoki Sisällys Maatalousalueiden
LisätiedotMaatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen
Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriö 29.1.2014 1/11 Peruskuivatusavustukset 1998-2013 Pellot vaativat toimivan kuivatuksen
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä
Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan tilanne Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä 29.1.2013 Kysely PERKAUS -hankkeen toteuttamista varten tarvitsimme taustatietoja ELYissä tehtävästä peruskuivatustoiminnan
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
Lisätiedot