Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Transkriptio

1 Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 1 Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava ja MKJ, Eija Hagelberg

2 Riistaelinympäristöjen ja kalataloudelliset kunnostukset kokonaisvaltaista luonnonhoitoa Riistalinnut, taimen ja rapu keskeinen osa luonnon monimuotoisuutta kertovat elinympäristön tilasta maisematasolla kun ne viihtyvät maillamme niin luonto voi hyvin Peltoriistan ja vesilintujen elinympäristöt kuntoon vesiensuojelua ja maisemanhoitoa Virkistyskäyttö luonnonhoidon motiivina tehdään kosteikko = saadaan hyvä mieli hoidetaan elinympäristöjä parempien riista- ja kalakantojen hyväksi Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuvat rapu ja taimen: SYKE; Kimmo Lemetti, Taikapaja 2

3 Peltoriistalle: Suojavyöhykkeitä, pientareita, luonnonhoitopeltoja ja puoliavoimia saarekkeita Vesilinnuille Kosteikkoja Luonnonmukaista peruskuivatusta Peltoriistalle ja vesilinnuille, kaloille ja ravuille Maatalousympäristön luonnonhoitoa laajassa mittakaavassa Metsästäjäin Keskusjärjestö 3

4 Kosteikot maatalousalueilla ELINYMPÄRISTÖ VESIENSUOJELU MAISEMA - VIRKISTYSKÄYTTÖ Marko Svensberg c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 4

5 Hyvä kosteikko 50 % avovettä 50 % mosaiikkimaista kasvillisuutta Mahdollisimman suuri osa alle 0,5 metrin syvyistä erityisen rehevillä kosteikkoalueilla voi olla syvempää hidastaa umpeenkasvua Riittävä avoimuus. Rantaviivan pituus tärkeä: Paljon repaleista reunaa. Loivarantaisuus (eroosio, vesipinta-alan vaihtelu, kasvillisuus) Vaihteleva syvyys ja lietekuoppa/syvänne Metsästäjäin Keskusjärjestö 5

6 Hyvä kosteikko Pato ja laskuoja Suojavyöhyke Luonnonhoitopelto Pensaita suojaksi Tulo-oja Syvänneosa, tyhjennetään tarvittaessa Saarekkeet jakavat virtauksen tasaisesti koko kosteikkoon ja Metsästäjäin toimivat pesäpaikkoina Keskusjärjestö Kasvillisuusmosaiikki Avoimet ja 6 loivat rannat

7 Vesilintujen ravinto Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille Kosteikoilla, luhdilla, tulva-alueilla Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta Mosaiikkimaisuus vesiselkärangattomille elinympäristöä ja ravintoa Aikuisille linnuille tärkeitä ravintokasveja ovat: Mm. sarat, vidat ja palpakot Kosteikkojen rannat tärkeitä suojapaikkoja peltolinnuille Metsästäjäin Keskusjärjestö 7

8 Pienkohteiden kunnostaminen Savimontut kuntoon kaivamalla ja raivaamalla! LUMO-tukea! Metsästäjäin Keskusjärjestö 8

9

10

11 Pienialaiset notkot ja savenottoalueet kosteikoksi patoamalla Lumo tukea! Max 450 /ha/vuosi Pienkohteiden kunnostaminen Metsästäjäin Keskusjärjestö 11

12

13

14 Kosteikot kaipaa kunnostusta ja uusia voi perustaa VEDENPINNAN NOSTO NIITTO RAIVAUS KAIVAMINEN Metsästäjäin Keskusjärjestö 14

15 Kosteikon perustaminen/kunnostaminen Kosteikko voidaan perustaa patoamalla tai kaivamalla Pato varustetaan vedenpinnan säätelylaitteistolla Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöjä Luonnontilaisia uomia ei saa vaarantaa Metsästäjäin Keskusjärjestö 15

16 Loiva pohjapato mahdollistaa kalojen liikkumisen vesistössä Tarvittaessa rakennetaan patopengertä kosteikkoalueen ympärille, jolla estetään veden nousu viljelyksille tai metsään. Metsästäjäin Keskusjärjestö 16

17 Padot Patopiirroksia c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 17

18 Niitto Metsästäjäin Keskusjärjestö 18

19 Kaivaminen Metsästäjäin Keskusjärjestö 19

20 Näyttää paremmalta Tiukat ehdot täyttäville kohteille ympäristötukea jopa /ha Metsästäjäin Keskusjärjestö 20

21 Perkauksesta luonnonmukaiseen peruskuivatukseen Luonnonmukaisen perkauksen hyötyjä: Riistan, kalojen ja rapujen elinympäristön paraneminen Kuivatustilan ylläpito Uomien kunnossapitotarpeen väheneminen Veden laadun paraneminen Maiseman ja virkistyskäyttömahdollisuu ksien monipuolistuminen Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja Metsästäjäin Keskusjärjestö 21

22 Mutkitteleva ja kapea alivesiuoma Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja/puro pysyy kunnossa Lietekuoppa Rantakasvillisuus Pohjapato tai kynnys Loivat rannat Tulvatasanne Metsästäjäin Keskusjärjestö 22

23

24 Piilopaikkoja ja ruokaa maisemassa -ympäristötukea luonnonhoitoon Kyllä kesällä kelpaa, mutta miten talvella? Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 24

25 LUONNONHOITOPELTO Riistapelto - Perhosniitty c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 25

26 Peltopyy- ja rusakkonäkökulma Näe tulematta nähdyksi c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 26

27 Luonnonhoitopelloilta evästä Hirvieläimille, jäniksille ja metsälinnuille Viherkasvusto, kaura, siementävät kukkakasvit Sijainnissa tärkeää Tiet, asutus Erikoisviljelmät Luontaiset kulkureitit Sijoitus Reunat ja pienet kuviot c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 27

28 Reunavyöhyke Lehtipuu- ja pensasvaltainen vaihettumisvyöhyke metsän reunaan Pellot kuivuu nopeammin Maisema avartuu Riista viihtyy Lumo-tukea metsämaalle! c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 28

29 Luonnonhoitopellot Peltolajistolle hyödyllistä Talviaikainen kasvipeitteisyys pitkä sänki + aluskasvi = suoja + ruoka syysviljat Nurmet, Viherlannoitus Pientareiden kasvillisuus Viljelykierto c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 29

30 Lajiston kannalta tärkeää Suojapaikkojen mosaiikki laajoilla peltoaukeilla Pesien säilyminen toukotöiden aikana Ladot, joutomaalaikut Talviaikainen kasvipeitteisyys suoja ja ravinto Peltojen säilyminen metsävaltaisilla alueilla Metsäalueilla pellot luovat monimuotoisuutta Talviaikainen kasvipeitteisyys ravinto c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 30

31 Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö

32 Kauhajoki, Kainasto Talvehtiville linnuille suojaa ja ruokaa maisematasolla Yli 200 ha luonnonhoitopeltoja Peltolinnuille monilajisia kasvustoja Keskellä viljelysaukeaa Harvat kasvustot vilja + öljykasvi Kahdessa vuodessa peltopyyn parimäärä kasvanut n. 60 % Kaikki lajit hyötyvät! c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 32

33 PERINNEBIOTOOPIT LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HELMIÄ Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoo kun karja laidunsi rantoja ja joutomaita, oli peltopyitä ja sorsiakin

34 NIITTYALAN KEHITYS

35 NIITTYALA SUOMESSA JA RUOTSISSA ha ha Hoidetut perinnebiotoopit, Suomi Hoidetut perinnebiotoopit, Ruotsi

36 MERENRANTANIITYT HOIDOLLA PAREMMAT ELINOLOT HANHILLE JA SORSILLE Perinnebiotoopeille / Lumo -kohteille Tukea jopa 450 /ha/vuosi! METSÄLAITUMET TUOREET NIITYT

37 Raivaus: -Tavoitteena puoliavoin tai avoin ympäristö -Katajat ja marjovat pensaat sekä vanhat maisemapuut jätetään, mutta myös matalia puskaryhmiä suojapaikoiksi lajistolle -Jätä etelärinteelle risukasoja lintujen pesäpaikoik

38 NIITTO: -Eniten hankaluuksia käytännössä, tarve olisi suurin -Viikate kun halutaan tunnelmoida, alue on pieni tai koneita ei ole käytössä - Raivaussaha - Niittokoneet ovat tehokkaita ja motivoivat tekijöitä - Traktorilla saa tuloksia perinnebiotooppeillakin

39 LAIDUNNUS: -Sopiva eläinmäärä (n. 1 nauta / hehtaari, jos laidunnus 4 kk) -Ei lisäruokintaa -Ei laidunnusta lannoitettujen nurmien kanssa samassa lohkossa -Lisäraivaus usein tarpeellista, eläimet eivät syö kaikkia kasveja (mm. naudat eivät pidä lepästä) -Ruovikoituneet rantaniityt pysyvät niiton jälkeen kunnossa laiduntamalla!

40 Onnistunut luonnonhoito näkyy vahvoina riista-, kala- ja rapukantoina Metsästäjäin Keskusjärjestö 40

41 Siellä missä me viihdytään viihtyy kaikki muutkin, ja vesikin puhdistuu

42 LIFE+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko -Life For the Future of Wetlands Nature Metsästäjäin Keskusjärjestö 42

43 Odotetut tulokset Vähintään 30 kosteikkoa pinta-alaltaan yli 200 hehtaaria vesilintujen elinympäristöiksi ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Mallikohde jokaiseen maakuntaan Sidosryhmien välinen yhteistyö kosteikkoasioissa on nykyistä tiiviimpää Innostus kosteikkojen perustamiseen ja kunnostamiseen on kasvanut kosteikkoja kunnostetaan ja perustetaan nykyistä enemmän Vesilintujen parimäräät ja poikastuotto ovat kasvaneet mallikosteikoilla Kosteikkojen rahoitusmahdollisuudet monipuolistuvat tulevaisuudessa, ja maanomistajan/toteuttajan näkökulmasta niihin liittyy vähemmän paperityötä Hankkeen budjetti noin 2 milj.. Rahoittajat: EU Life+, MKJ, MMM

44 MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ Ympäristötuki Kemera Leader Talkoot Life+

45 Kiitos! Metsästäjäin Keskusjärjestö 45