Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely
|
|
- Liisa Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely Luonnonmukainen peruskuivatus - Opintoretki Uudellemaalle DI Kaisa Västilä
2 Sisältö Miksi luonnonmukaista vesirakentamista maatalousuomiin? Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä maatalousuomiin Luonnonmukaisen peruskuivatuksen demokohde Ritobäcken: 2-tasouoma ja kasvillisuuden vaikutukset virtaukseen ja eroosioon/kasautumiseen Luento perustuu väitöstutkimukseeni, jota ohjaa TkT Juha Järvelä Aalto-yliopistosta (luonnonmukaisen vesirakentamisen tutkimuksesta tarkemmin: ) Luennon valmistelussa on käytetty lähteenä mm. SYKE:n julkaisemaa kirjallisuutta (lähteet lopussa)
3 Miksi luonnonmukaista vesirakentamista maatalousuomiin?
4 Eri maankäyttömuodoilla ja vesirakentamisella on paljon vesistövaikutuksia Kuormituksen kasvu (ravinteet, kiintoaine, haitalliset aineet) Vesistöjen rakenteellinen yksipuolistuminen -> maisemakuva Eliöiden elinympäristöjen ja kulkumahdollisuuksien häviäminen -> monimuotoisuuden väheneminen Virtaama- ja vedenkorkeusolosuhteiden muuttuminen -> eliöiden elinolosuhteet Liiallinen eroosio tai kiintoaineksen kasautuminen, luiskasortumat -> kaikkia näitä vaikutuksia esiintyy yleisesti myös maatalouden peruskuivatusuomissa
5 Kiinnostusta luonnonmukaiseen vesirakentamiseen ovat lisänneet -Tarve vesistövaikutusten hillintään -Tarve kustannustehokkaisiin, pitkäikäisiin ja vähän kunnossapitoa vaativiin vesivarojen käyttöön ja hallintaan liittyviin ratkaisuihin Raskaat tekniset ratkaisut voivat olla kalliita eivätkä välttämättä toimivia. Vesirakentamisessa voidaan hyödyntää luonnon rakenteita ja toimintoja. -> Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään - säilyttämään tai palauttamaan vesistöjen monimuotoisuus, tai - turvaamaan vesivarojen käyttö ja hallinta siten että vesistövaikutukset ovat mahdollisimman pienet
6 Maatalousuomat ovat tärkeitä paitsi peruskuivatuksen takia, myös ekologisesti Etelä-Suomen puroista luonnontilaisia vain 2%, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia 2-7% Natura-luontotyyppi: pienet joet ja purot Kalataloudellinen merkitys (mm. taimen ja muut kalat) Vaikuttavat suoraan alapuolisiin vesistöihin (esim. kiintoaineen kulkeutuminen) Moni valtaoja on alunperin ollut luonnontilainen noro/puro Kaivetutkin valtaojat voivat kehittyä luonnontilaisen kaltaisiksi
7 Uomaekosysteemin kannalta tärkeää Monipuoliset elinympäristöt (virtapaikat-suvannot, monipuolinen pohja-aines, syvyysvaihtelu, vaihteleva uomageometria, kasvillisuus, kuollut puuaines) Dynaamisuus (ali-/ylivirtaamat, sedimenttiprosessit) Veden laatu (kiintoaine, ravinteet, torjunta-aineet ym.) Ritobäcken Sipoonkorven kansallispuistossa Ritobäckenin latvoilta
8 Maatalousuomien tyypillisiä ongelmia Elinympäristöjen yksipuolisuus Umpeenkasvu, liettyminen Varjostavan puuston vähäisyys Uomien uudelleen perkaus Luiskien ja pohjan eroosio
9 Valuma-alue vaikuttaa olennaisesti ojan tai puron veden laatuun Valuma-alueen maankäyttö ja viljelytekniset ratkaisut säätelevät vesistöihin tulevaa kuormitusta Vesistökuormitusta voidaan vähentää - pitämällä huolta maaperän rakenteesta, humuspitoisuudesta ja biologisesta toiminnasta (viljelykierto, eloperäisten lannoitteiden käyttö, pellon hyvä vesitalous) - alentamalla kasvukauden ulkopuolista kuormitusta (alus- ja kerääjäkasvit, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, lannoituksen huolellinen suunnittelu) - sitomalla pelloilta huuhtoutuneita ravinteita ja kiintoainetta suojakaistoihin, kosteikoihin ja laskeutusaltaisiin
10 Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä maatalousuomiin
11 Luonnonmukaisessa vesirakentamisessa huomioitavia tekijöitä Uomien linjaus -> suoristamisen välttäminen, mutkittelu Poikkileikkaus -> syvyys- ja leveysvaihtelu Sopiva luiskakaltevuus riippuu maaperästä Kasvillisuus luiskissa ja pientareilla; liiallista kasvillisuutta tulee/voidaan aika ajoin poistaa Kivet, kuollut puuaines ja monipuolinen pohjamateriaali Tiettyjen elinympäristöjen (esim. kutualueiden) palauttaminen
12 Veden laadun parantaminen: kosteikot, laskeutusaltaat ja suojakaistat Rantamo-Seitteli Kosteikoiden suunnittelusta: Puustinen ym Hovi
13 Uudelleenperkauksesta ekologisempiin kuivatustilaa ylläpitäviin ratkaisuihin Kun luonnontilainen uoma (A) perataan ja levennetään (B), se tyypillisesti liettyy ja umpeenkasvaa ajan kuluessa (C) -> vedenjohtokykyä voidaan uudelleenperkaamisen sijaan parantaa kaivamalla uoman reunaan tulvatasanne (D) tai kaivamalla uusi alivesiuoma umpeenkasvaneeseen pohjaan, jolloin muodostuu kaksitasouoma (Kuva: Näreaho ym. 2006)
14 Luonnonmukaisten kaksitasouomien konsepti (Näreaho ym. 2006) Pienilläkin virtaamilla vesisyvyys ja virtausnopeus pysyvät kohtalaisina; tulvatasanne tarjoaa paljon kapasiteettia suurilla virtaamilla Monimuotoisemmat elinympäristöt ja mahdollisesti parempi vedenlaatu kuin perinteisessä puolisuunnikkaan muotoisessa uomassa; tulvatasanneyhteys Vähemmän kasautumista pääuomaan: uomat voivat pysyä kunnossa vähemmällä ylläpidolla
15 Luonnonmukaiset eroosiosuojaukset Menetelmien kuvauksia: Jormola ym Rantojen suojaus kivillä, pohjakynnykset Ruohomaisen kasvillisuuden kylväminen Oksakate, pajumatto ym. Puuntaimien istutus Risunki Pajupistokkaat
16 Elinympäristöjen palauttaminen: kalataloudelliset kunnostukset pienissä puroissa Uudenmaan ELY:n ja SYKE:n kunnostukset mm. Longinojalla (Sarvilinna ym. 2012) Kiveäminen, soraistus, syvänteiden kaivaminen, mutkittelun lisääminen ja pohjakynnykset (Näreaho ym. 2006)
17 Tärkeitä maatalousuomien suunnittelussa huomioitavaa tekijöitä Vedenjohtokyky - virtausvastus (Manningin n / kitkahäviökerroin f) -> vedenkorkeus, virtausnopeus Alivedenkorkeudet -> eliöiden elinolosuhteet Sedimenttiprosessit ja valuma-alueelta tuleva kiintoainekuorma -> uomien morfologinen kehitys, veden laatu (Ravinteiden pidättyminen/vapautuminen)
18 Luonnonmukaisen peruskuivatuksen demokohde Ritobäcken: 2-tasouoma ja kasvillisuuden vaikutukset virtaukseen ja eroosioon/kasautumiseen
19 3-vuotisen maastotutkimuksen tavoitteet Identifioida valuma-aluetasolla tärkeimmät kiintoaineen lähteet ja prosessit luonnonmukaisessa peruskuivatusuomassa Selvittää tulvatasannekasvillisuuden ominaisuuksien vaikutus virtausvastukseen ja uomaeroosioon/- sedimentaatioon 3 vuoden aikana -> parametreja vastaavien uomien suunnitteluun ja ehdotuksia tarvittavista uomien ylläpitotoimenpiteistä
20 Ritobäcken: luonnonmukainen maatalouden peruskuivatusuoma Sipoossa Valuma-alue 10 km 2 : 13% viljelyalueita, loppu pääosin metsiä ja soita Laskee Sipoonkorven kansallispuiston kautta Byabäckeniin ja edelleen Sipoonjokeen Maaperä savista, uoma-aineksesta savea n % Uudenmaan ELY (Harri Aulaskari) suunnittelutti tulvatasanteen keskivedenkorkeuteen, suunnittelu: Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho (lisätietoa: Särkelä ym. 2011) Korkeus (m) Tulvatasanne Pääuoma Keskivedenkorkeus Etäisyys luiskasta (m) Kesä 2009 Kevät 2010 Kaisa Västilä Vesitekniikka kaisa.vastila@aalto.fi
21 Tulvatasanteen kaivu talvella 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen Ritobäckenin kunnostuksesta tekemä esittelyvideo : &lan=fi
22 Veden sameus ja kiintoainepitoisuus kaivun aikana Kaivu nosti veden kiintoainepitoisuutta huomattavasti, mutta kaivun aikainen kiintoainekuorma oli vain n. 2% vuotuisesta kiintoainekuormasta Lisäksi hieman eroosiota paljaalta tulvatasanteelta kevättulvalla c, Särkelä ym. 2011
23 Kasvillisuuden vaikutuksia sedimenttiprosesseihin tutkitaan tulvatasanteelle perustetuilla koealoilla, joilla on erityyppistä kasvillisuutta Luonnollisesti kehittyvä kasvillisuus Laidunnurmiseos (englannin raiheinä, niittynurmikka, punanata, timotei) Koripaju (pistokkaista) Kasviton vertailualue
24 Pajupistokkaat (koripaju, Salix viminalis) 1,2 m Kesä 2011 Kevät cm
25 Menetelmät: jatkuvatoiminen sameuden ja vedenkorkeuden seuranta 2 mittausasemalla 200 m pitkällä uomajaksolla -> saadaan selville uomaeroosio/-sedimentaatio asemien välillä Alapuolinen mittausasema Sameus- ja paineanturi Kiintoainepioisuus (mg/l) Sameus (NTU) (Västilä & Järvelä 2011c, Särkelä ym. 2011) Virtaamamittaus Kaisa Västilä Vesitekniikka kaisa.vastila@aalto.fi
26 Uomageometrian, virtausvastuksen ja kasvillisuuden ominaisuuksien seuranta kasvikoealoilla 2-3 vuoden ajan Virtausvastuksen määritys vedenpinnan kaltevuudesta Uoman poikkileikkauksen mittaaminen Kasvillisuuden rakenteen ja massan ym. määritys Määritetyt kasviominaisuudet loppukesällä 2010 eri koealoilla, mm. kuivamassa Kaisa Västilä Vesitekniikka (Västilä & Järvelä 2011b)
27 2010, kevät, kasvillisuutta ei ollut vielä kylvetty Tasannekasvillisuuden korkeuden kehitys Kesä 2010 Syksy 2010, 22 cm Kevät 2011, 11 cm Syksy 2011, 57 cm Joulukuu 2011 Kevät 2012, 30 cm Kasveja ei ole voitu niittää mittausinfrastruktuurin takia!
28 Vedenkorkeus nousee kasvillisuuden kehityksen mukana Joulukuun 2011 huippuvirtaamat Syksy 2011 Kevät 2012 Kevät 2010 Vedenkorkeus 200 m päässä nousi 35 cm:llä suurimmilla virtaamilla 1,5 vuoden aikana kasvillisuuden kehittymisen takia -> tärkeää huomioida kasvillisuuden virtausvastus jo suunnitteluvaiheessa
29 Hydrauliset parametrit (Manningin n ja virtausnopeus) eri vuodenaikoina v a) Vedenkorkeus (m) Kevät Kesä Syksy Tulvatasanteen korkeus yläasemalla b) Vedenkorkeus (m) Kevät Kesä Syksy Tulvatasanteen korkeus yläasemalla Vesi nousee tasanteelle alaasemalla Manningin n (s/m 1/3 ) Keskinopeus (m/s) (Västilä & Järvelä 2011b) Virtausvastus (Manningin n) ja virtausnopeus riippuivat voimakkaasti kasvillisuuden korkeudesta ja vedenkorkeudesta. Virtausvastus oli vielä suurempi v kasvillisuuden ollessa korkeampaa. Jatkossa kehitämme yksinkertaisia tapoja arvioida kasvillisuuden virtausvastusta kasvillisuuden ominaisuuksien (mm. kasvillisuuden peittämä poikkipinta-ala suhteessa vesipinta-alaan) avulla. missä u=virtausnopeus, R=hydraulinen säde ja S=vedenpinnan kaltevuus
30 Uomaeroosio ja kasautuminen Ei juurikaan suspendoituneen aineksen nettoeroosiota kasvillisuuden kehittymisen jälkeen 200 m pituisella tutkimusalueella, edes kevättulvilla Ei merkittävää uomaeroosiota myöskään yläpuolisessa 2-tasouomassa suurin osa kiintoaineesta peräisin valuma-alueelta (pelloilta) Kiintoainetta kasautui tulvatasanteelle suurilla sameuksilla Negatiivinen nettoeroosio tarkoittaa, että uomaan kasautui kiintoainesta Net erosion (g/s), incoming SSC (mg/l) Nettoeroosio erosion Incoming Kiintoainepitoisuus SSC Discharge Virtaama Day Päivä Discharge (m 3 /s) (Västilä & Järvelä, lähetetty arvioitavaksi)
31 Havaintoja kaksitasoisten poikkileikkausten toimivuudesta: kaivu ja tulviminen Tulvatasanteen kaivussa pohjaan ei koskettu -> Kaivun aikainen kiintoainekuorma oli hyvin pieni, vain 2 % vuoden kokonaiskuormasta - pohjan säilyminen ennallaan Kaivun jälkeen kasvittomalta tasanteelta n. 3 mm eroosiota -> eroosiosuojaus voi olla tarpeen herkällä maaperällä Veden tulviminen uomasta pelloille väheni, koska uoman poikkileikkauspinta-ala kasvoi -> satotappiot vähenevät, toisaalta peltoala hieman väheni - vähentää ravinteiden mobilisoitumista pellolta?
32 Havaintoja kaksitasoisten poikkileikkausten toimivuudesta: kiintoaine Kasvillisuuden kehittymisen jälkeen ei nettoeroosiota suspendoituneen aineksen osalta; tulvatasanteelle on kasautunut kiintoainesta Tasanteelle kasautui hienoakin kiintoainesta -> alensi veden kiintoainepitoisuutta ja sameutta sadantatapahtumien aikana - myös partikkelifosforipitoisuus todennäk. aleni - kasautuvan aineksen määrä riippuu aineksen koosta ja ominaisuuksista -> ollaan parhaillaan tekemässä analyysejä kiintoaineen ja maaperän rakeisuuskäyrästä ja ominaisuuksista
33 Havaintoja kaksitasoisten poikkileikkausten toimivuudesta: uoman ylläpito Uomien uudelleenperkaustarve vähenee, kun tasanne tarjoaa riittävästi poikkipinta-alaa -> mahdolliset kustannussäästöt, ekologiset hyödyt Vedenjohtokyky pysyi hyvänä pääuomassa -> ei kasautumista pääuomaan -> vaikutukset esim. kutusoraikoiden puhtaana pysymiseen?
34 Muita tulvatasanteellisen uoman etuja Monimuotoisempi elinympäristö Tulvatasanne voi muodostaa ekologisen käytävän Tulvatasannekasvillisuuden valitseminen siten että sitä voidaan käyttää esim. rehuna tai pajutöihin
35 Muita havaintoja ja avoimia kysymyksiä? Vaikutukset liukoisiin ravinteisiin - kasvillisuus mahdollisesti pidättää ravinteita, mutta toisaalta se voi mobilisoida maaperässä olevaa fosforia - veden alle jäävä ruohomainen kasvillisuutta tulee niittää ja kerätä pois säännöllisesti Hienon kiintoaineksen prosesseja ei tunneta kunnolla eikä osata ennustaa -> saven prosessit olennaisia sameuden ja partikkelifosforin kannalta; valtaosa Etelä-Suomen maatalousalueista savikoilla? Tulvatasanteen vaikutus pääuoman eroosioon/kasautumiseen? Sedimenttiprosessien huomiointi uomien suunnittelussa, jottei aiheudu liiallista uomien eroosiota/liettymistä
36 Johtopäätökset Useat erityyppiset koekohteet osoittavat, että luonnomukaisen vesirakentamisen menetelmiä voidaan soveltaa maatalousuomissa Ritobäckenillä ei tulvimista eikä suspensioaineksen nettoeroosiota kasvillisuuden kehityksen jälkeen kiintoainetta kasautunut tulvatasanteelle Luonnonmukaiset maatalousuomat voivat sekä parantaa peltojen kuivatustilaa että vähentää maankuivatuksen vesistövaikutuksia Kasvillisuuden ja muiden luonnonmukaisten elementtien vaikutus virtausvastukseen ja vedenkorkeuksiin voidaan arvioida uoman suunnitteluvaiheessa Sedimenttien ja maaperän ominaisuuksien huomioiminen uomien suunnittelussa parantaa uomien kunnossapysymistä
37 Lähteitä ja lisälukemista Jormola, J., Harjula, H. & Sarvilinna, A. (toim.) 2003 Luonnomukainen vesirakentaminen Uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen Ympäristö 631. Näreaho, T., Jormola, J., Laitinen, L. & Sarvilinna, A Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito. Suomen Ympäristö 52/2006. Pajula, H. & Järvenpää, L Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu - Työryhmän mietintö. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2007, 187 s., Suomen ympäristökeskus. Purokunnostusopas Purot elävää maaseutua. Puustinen, M., Koskiaho, J., Jormola, J., Järvenpää, L., Karhunen, A., Mikkola-Roos, M., Pitkänen, J., Riihimäki, J., Svensberg, M. & Vikberg, P Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristö 21/2007. Sarvilinna, A., Hjerppe, T., Arola, M., Hämäläinen, L. & Jormola, J Kaupunkupuron kunnostaminen. Ympäristöopas Suomen ympäristökeskus. Särkelä, A., Aulaskari, H. & Västilä, K Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset. Loppuraportti. Västilä, K., Jalonen, J. & Järvelä, J Sedimenttiprosessien vaikutukset luonnonmukaisten uomien suunnitteluun. Vesitalous 2011(4): Västilä, K. & Järvelä, J. 2011b Cohesive sediment dynamics in a vegetated two-stage drainage channel: the first year after floodplain excavation. Proceedings of River, Coastal and Estuarine Morphodynamics 2011 conference, 6-9 Sep 2011,Beijing. Västilä, K. & Järvelä, J. 2011c Environmentally preferable two-stage drainage channels: considerations for cohesive sediments and conveyance. Intl. J. River Basin Management. DOI: / Västilä, K. & Järvelä, J. Lähetetty arvioitavaksi, Suspended sediment transport in an agricultural two-stage channel. 8th Symposium on River, Coastal and Estuarine Morphodynamics, RCEM 2013, 9-13 June, 2013, Santander. Toimitan julkaisujani pyynnöstä sähköpostitse!
38 Kiitos! Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Maa- ja metsätalousministeriö, Oskar Öflundin säätiö, Emil Aaltosen säätiö ja VALUE-tutkijakoulu. Kaisa Västilä Vesitekniikka Aalto-yliopisto
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely 21.3.2012 DI Kaisa Västilä Sisältö Miksi luonnonmukaista vesirakentamista? Luonnonmukaisen vesirakentamisen
LisätiedotTutkimuksella lisätietoa luonnonmukaiseen tulvanhallintaan. 16.4.2013, Vantaan III tulvaseminaari DI Kaisa Västilä
Tutkimuksella lisätietoa luonnonmukaiseen tulvanhallintaan 16.4.2013, Vantaan III tulvaseminaari DI Kaisa Västilä Luonnonmukaisen vesirakentamisen näkökulma tulvanhallintaan Hyödynnetään luonnollisia prosesseja
LisätiedotKaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto
Kaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet 3.11.2017 TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto Sisältö tuloksia Ritobäckenin kaksitasouomalta jatkotutkimustarpeet + Västilä, K. & Järvelä,
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari
Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari 29.10.2012 Esityksen sisältö Kuivatuksen nykytila ja ongelmat Miksi luonnonmukainen peruskuivatus
LisätiedotVirtaus-kasvillisuus-sedimenttivuorovaikutus. uomassa: Ritobäckenin kolmivuotisen tutkimuksen tulokset. DI Kaisa Västilä
Virtaus-kasvillisuus-sedimenttivuorovaikutus luonnonmukaisessa uomassa: Ritobäckenin kolmivuotisen tutkimuksen tulokset DI Kaisa Västilä Tutkimuksen tavoitteina on ollut - tunnistaa millä kasvillisuuden
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012
Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotKaksitasouomien mahdollisuudet pyrittäessä ympäristöystävällisempään maankuivatukseen
Kaksitasouomien mahdollisuudet pyrittäessä ympäristöystävällisempään maankuivatukseen MAANKUIVATUS KAISA VÄSTILÄ tohtorikoulutettava E-mail: kaisa.vastila@aalto.fi Perinteinen tapa kuivatusuomien rakentamisessa
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotLuontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari
Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari 14.11.2018 TkT Kaisa Västilä, Aalto-yliopisto https://www.aalto.fi/fi/rakennetun-ympariston-laitos/vesi-ja-ymparistotekniikka
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE
Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE 20.6. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotAskelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista
Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista Jukka Jormola ja Markku Puustinen Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä Kauttua 30.3.2017 Sisällys
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus
Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotMaatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen
Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien vähentäminen Turo Hjerppe & Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus 15.3.2018 Taimenpäivä 2018, Isojoki Sisällys Maatalousalueiden
LisätiedotKosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen
Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen 220.4. 2017 o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot
LisätiedotRavinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja
MAA Ravinnepiika-hanke EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELYkeskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika 1.9.2015-30.9.2019 Yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus
LisätiedotMaankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia
Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia Turo Hjerppe & Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus 12.2.2019 Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura Sisällys
LisätiedotYmpäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 22-23. 2.2017, Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet
Lisätiedotsuuntaan. Luonnonmukainen vesirakentaminen
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa Juha Järvelä ja Kaisa Västilä Johdanto Ympäristönäkökohtien painokas esiintuominen saattoi perinteisen kovan vesirakentamisen seurannaisvaikutuksineen
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotLoppuraportti. Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset
Loppuraportti Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset Helsinki 29.4.2011 Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011
Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen 28.- 29.4.2014 Näkökulmia EU-strategioita Kotimaisia linjauksia vesien hoidolle
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, 11.-12.6.2014 Iisalmi Uudenmaan ELY-keskus,
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotLuontoa huomioon ottavia ratkaisuja
Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen
LisätiedotRiuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotMaatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito
SUOMEN YMPÄRISTÖ 52 2006 Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito LUONNON- VARAT Tuula Näreaho, Jukka Jormola, Liisa Laitinen ja Auri Sarvilinna Suomen ympäristökeskus SUOMEN
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura
Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari 12.2.2019 Kauttuan klubi, Eura 14.2.2019 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotYmpäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 11.11.2016, Ojitusisännöinti, Turku o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja Jukka Jormola Maisema-arkkitehti, SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen 29.1.2014 Onnistumisen arviointiperusteita
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus
Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 15.11.2013 OPET-hanke, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen
LisätiedotKokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotSedimenttiprosessit ja fluviaalimorfologia
Sedimenttiprosessit ja fluviaalimorfologia Luento ekohydrauliikka-kurssilla 20.10.2010 Kaisa Västilä Vesitekniikka Sedimentit - miksi tärkeitä? Virtavesiekosysteemeissä olennainen abioottinen tekijä Luo
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
LisätiedotPienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus
Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus 3.3.2017 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien
LisätiedotRiistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT
Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä
Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan tilanne Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä 29.1.2013 Kysely PERKAUS -hankkeen toteuttamista varten tarvitsimme taustatietoja ELYissä tehtävästä peruskuivatustoiminnan
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
LisätiedotPellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa
Pellon luonnonmukainen peruskuivatus FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa 25.5.2016 Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari 15.6.2016 1 Sisältö Elinympäristökunnostukset
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen pilotti
Tulvatasanteen kokeilu kunnostusojituksessa Loppuraportti 2(19) Sisällys 1 1 Projektin tausta ja tarkoitus 3 1.1 Tausta 3 1.2 Tarkoitus 9 2 Projektin toteutus 10 3 Projektin tulokset 10 3.1 Tulvatasanteen
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotViranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta
Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Ruokaviraston järjestämä kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille
LisätiedotKosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus
Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %
LisätiedotPurojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus
Purojen hoito maatalousalueilla Luonnonmukainen peruskuivatus 1 Perattu puro Purot ovat tärkeä osa vesiekosysteemiä 2 Valtaoja 2 piennar, 1 metri Valuma-alueilta kertyvät pintavedet kulkeutuvat norojen,
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotKasvillisuuden vaikutuksen mallintaminen virtaukseen ja sedimenttien kulkeutumiseen luonnonmukaisen vesirakentamisen näkökulmasta
Kasvillisden vaiktksen mallintaminen virtakseen ja sedimenttien klketmiseen lonnonmkaisen vesirakentamisen näköklmasta Mallinnsseminaari, 1.4.2015 Kaisa Västilä ja Jha Järvelä Kasvillisden vaiktsten mallintamisen
LisätiedotPeruskuivatuksen suunnittelu
Peruskuivatuksen suunnittelu Peruskuivatus Peruskuivatuksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi suoritettavaa valtaojan perkausta ja puron virtausolosuhteiden parantamista sekä kuivatettavan alueen pengerrystä.
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotRitobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE
Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, 28.-29.4.2014 SYKE 30.4.2014 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotRavinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto
Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000
LisätiedotPeltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset
Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen
LisätiedotVesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
Lisätiedot27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä
27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...
LisätiedotMetsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018 Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotVantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.
Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,
LisätiedotPerhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon
Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon Lammi 23.11 Mikko Alhainen Projektipäällikkö Kotiseutukosteikko-Life 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 1 Riistaelinympäristöjen ja kalataloudelliset
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
Lisätiedot