Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen
|
|
- Timo-Pekka Jääskeläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot o Peruskuivatusuomien mahdollisuudet o 2-profiiliset uomat Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen
2 Peltolohko Kuivatusalue 1,2 milj. kasvulohkoa maatilaa Koekentät Lysimetrit Mallinnus Pieni tutkimusvaluma-alue 6 maatalousaluetta Seuranta Mallinnus Ominaiskuormitusluvut Toimenpiteet ei tiedossa Vesistöalue Seuranta Mallinnus Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Vesistöjen tila Kuivatusvesien hallinta Pitoisuudet Lannat ravinteet
3 Vesistökuormituksen vähentäminen peltojen peruskuivatuksessa Heino, S., Puustinen, M., Maijala, T & Latostenmaa. H. (Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki 1992) Varhainen piirros kosteikosta peruskuivatusuomassa 3
4 Hovin kosteikko Vesistöjen ravinnekuormituksen lähteet ja vähentämismahdollisuudet Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu Photo: Maarit Puumala
5 Seittelin kosteikko keväällä 2009 Kuva: Tero Taponen
6 Oivangin kosteikko Kuusamo
7 Veden happitilaa parantava patorakenne Oivanki
8 Virtaama (l/s) Valumavesien viivyttäminen 7 Hovin kosteikko, tuleva ja lähtevä virtaama keväällä Tuleva (l/s) Lähtevä (l/s) Aika Valumavettä ei juurikaan voida varastoida Vuosisadannasta sama määrä valunnaksi
9 Kosteikon koko ja aineksen pidättyminen
10 Peruskuivatuksen hyötyalat (1000 ha) ,78 milj. ha 72 % (70-luvun keskim. P-alasta) Lähde. Sara 2000
11 Peltoalasta rajoittuu Kuivatusalue peruskuivatusuoman valuma-alue Peruskuivatusjärjestelmään 74 % Vesistöön 13 % Maastoon 13 % Lähde: Kuti-tutkimus 1994 Peruskuivatusuomat Ojitusyhteisöjen ylläpitämä Hydraulisesti maksimaalinen uomamitoitus Etäisyys pelloilta vesistöön 2,3 km (med. 1 km) Veden ajallinen viipymä uomissa lyhyt Uomaeroosioriski Paikalliskuivatus maatilojen ylläpitämä Kuivatusalueen uomaverkosto välttämätön infrastruktuuri
12 Perinteinen suoraluiskainen valtaoja Vesi nopeasti pois kuivatusalueilta Hyvä vedenjohtokyky Suoralinjaiset uomat Ei kasvillisuutta, ei esteitä Vedenvirtausta rajoitettu uomaeroosion vuoksi Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
13 2-profiilisen uoman poikkileikkaus Alivesiuoma Tulvatasanteet Mutkitteleva uomalinjaus Kasvillisuutta Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
14 Uoman kehitys luonnontilaisesta uuteen mutkittelevaan luonnontilaan A Luonnontilainen B Perinteisesti kaivettu C Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve C Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu voi kehittyä tulvatasanteella Kuva: L. Järvenpää
15 Perinteisen kaivutavan haittoja Suoristamisessa kaltevuus lisääntyy Jyrkentämisestä seuraa virrannopeuden kasvu ja syöpyminen, alkaen uoman alareunasta Uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille
16 16
17 o Tulvatasanteet vs. alivesiuoma o Kasvillisuus kehittynyt kolmen vuoden aikana o Salaojien huuhteluputket tulvatasanteelle työskentelytaso o Pohjapadoilla voisi nostaa aliveden korkeustasoa
18 Luonnontilaisen kaltaisuuden merkkejä Eläimistö Arvokalasto Monimuotoisuutta ilmentävä pohjakalasto 18
19 Merkittävää linnustoa, nisäkkäitä tai matelijoita Mutkittelu Uomaa ei ole aikanaan suoristettu 19
20 Uoma on lähtenyt mutkittelemaan eroosion seurauksena Uoma on lähtenyt mutkittelemaan rantakasvillisuuden tai materiaalien kasaantumisen seurauksena 20
21 Kasvillisuus Isoja puita Mätästävää rantakasvillisuutta 21
22 Peruskuivatusuomien mahdollisuudet Jos uomiin tuleekin jatkuvasti vettä syys-talvikaudella Suuri kiintoaine ja ravinnekuormitus Kuormitus pääosin kasvukauden ulkopuolella Maisema Monimuotoisuus 22
23 Tulvatasanteille kasautunut aines Ritobäcken Kahden vuoden aikana 200 m:n matkalla tulvatasanteelle kasautui 6 % kiintoaineksesta Sedimentti pääosin savea ja silttiä (agregoituneessa muodossa) Partikkelimainen fosfori Kasautuminen suurilla pitoisuuksilla veden laatu parani Suurin osa kiintoaineksesta peräisin pelloilta - ei uomaeroosiota Kaisa Västilä 2015: Flow plant sediment interactions: Vegetative resistance modeling and cohesive sediment processes, Aalto-yliopisto
24 Hyötyjä ja mahdollisuuksia (1/2) Vesilain mukainen uusi normi, nyt kuitenkin toimittu osin lain vastaisesti Yleisesti Erilaisten tavoitteiden integrointi ja yhteensovittaminen Vesistöjen ja paikalliskuivatuksen tarpeet Suojavyöhykkeet ja tulvaniityt osaksi peruskuivatusuomia Kosteikot ja altaat luontaisia uomarakenteita Korvaa menetettyjä sarkaojien elinympäristöjä korvaushabitaatit Maisema Valuma-alueen/kuivatusalueen puskurikapasiteetti Valuntapiikkien loiveneminen Kasteluveden varastointi Ravinne- ja ainevirtaamien viipyminen/väheneminen Ilmastonmuutokseen varautuminen
25 Ojitusyhteisön rooli Hyötyjä ja mahdollisuuksia (2/2) Ojitusyhteisöjen rooli vs. kuormituksen seuranta Mittapadot, automaattiseuranta kuivatusalueelle kuormituksen seuranta Maatilojen kuormitusriskit ojitusyhteisöjen avulla hallinnassa 2-taso uomien monipuolinen hyödyntäminen mm. salaojien huolto Ojitusisännöinti Uusia työmahdollisuuksia maaseudulle Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
26 Runoff (l s -1 km -2 ) Valunnan ja kokonaistypen pitoisuuksien mediaaniarvot ja vaihtelu valuma-alueilla Nitrogen concentration (µg L -1 ) Typpi 15 kg/ha/vuosi Fosfori 1,1 kg/ha/vuosi Valunta Typpipitoisuus Agricultural Mixed Forested q Agricultural Mixed Forested N Hovi 21 Löytäneenoja 81 Haapajyrä 22 Savijoki 71 Ruunapuro 43 Latosuonoja 51 Kesselinpuro 103 Myllypuro 121 Laanioja 14 Teeressuonoja 44 Huhtisuonoja 114 Vähä-Askanjoki Tattari et al Nutrient loads from agricultural and forested areas in Finland from 1981 up to 2010 can the efficiency of undertaken water protection measures seen. Environmental Monitoring and Assessment, 189(3), Hovi 21 Löytäneenoja 81 Haapajyrä 22 Savijoki 71 Ruunapuro 43 Latosuonoja 51 Kesselinpuro 103 Myllypuro 121 Laanioja 14 Teeressuonoja 44 Huhtisuonoja 114 Vähä-Askanjoki
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 22-23. 2.2017, Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet
LisätiedotYmpäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 11.11.2016, Ojitusisännöinti, Turku o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot
LisätiedotPeltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset
Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotAskelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista
Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista Jukka Jormola ja Markku Puustinen Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä Kauttua 30.3.2017 Sisällys
LisätiedotVesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotMaatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen
Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien vähentäminen Turo Hjerppe & Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus 15.3.2018 Taimenpäivä 2018, Isojoki Sisällys Maatalousalueiden
LisätiedotTP1 Ravinnevirtojen kierrätys alkutuotannossa skenaariot. TP2 Ravinteiden kierto valuma-alueilla ja vesitöissä aineistojen kokoaminen
TP1 Ravinnevirtojen kierrätys alkutuotannossa skenaariot TP2 Ravinteiden kierto valuma-alueilla ja vesitöissä aineistojen kokoaminen TP3 Kierrätysravinteiden mahdollisuudet ja riskit alkutuotannossa skenaariotarkastelut
LisätiedotMaankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia
Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia Turo Hjerppe & Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus 12.2.2019 Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura Sisällys
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012
Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari
Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari 29.10.2012 Esityksen sisältö Kuivatuksen nykytila ja ongelmat Miksi luonnonmukainen peruskuivatus
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotRavinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )
Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi (2016 2019) Sari Väisänen, Markku Puustinen, Sirkka Tattari, Turo Hjerppe, Ahti Lepistö, Ilkka Sammalkorpi, Elina Röman,
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE
Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE 20.6. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotRavinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto
Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000
LisätiedotVesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna
Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet Markku Puustinen, SYKE, 26.5.2016 Suitian linna Taustaa o Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-
LisätiedotNutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus
Nutrinflow-hanke Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg hanke (WWW.centralbaltic.eu ). Pääasiallinen tavoite on lisätä luonnonvarojen
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotKokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
LisätiedotKuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen 28.- 29.4.2014 Näkökulmia EU-strategioita Kotimaisia linjauksia vesien hoidolle
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotPeruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä
Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä Ojat kuntoon -seminaari 4.5.2017 Petra Korkiakoski, HAMK Esityksen sisältö Maankuivatuksen käsitteitä Maatalouden peruskuivatuksen
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus
Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot
LisätiedotPeltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE
Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE 1 Siniseen biotalouteen liittyvä kasvupotentiaali Suomessa 1. Vesihyvinvointi ja palvelut 2. Vesibiotuotanto
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011
Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus
LisätiedotRavinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja
MAA Ravinnepiika-hanke EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELYkeskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika 1.9.2015-30.9.2019 Yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus
Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 15.11.2013 OPET-hanke, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotLuontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari
Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari 14.11.2018 TkT Kaisa Västilä, Aalto-yliopisto https://www.aalto.fi/fi/rakennetun-ympariston-laitos/vesi-ja-ymparistotekniikka
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely Luonnonmukainen peruskuivatus - Opintoretki Uudellemaalle 10.10.2012 DI Kaisa Västilä Sisältö Miksi luonnonmukaista
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotKosteikot vesienhoidossa
Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta
LisätiedotPeltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle
Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotKaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto
Kaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet 3.11.2017 TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto Sisältö tuloksia Ritobäckenin kaksitasouomalta jatkotutkimustarpeet + Västilä, K. & Järvelä,
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja Jukka Jormola Maisema-arkkitehti, SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen 29.1.2014 Onnistumisen arviointiperusteita
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotEkologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja
Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotVoiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa
Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotRavinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä
TIETOA RAVINTEISTA MAA Ravinnepiika-hanke Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo 26.4.2017 Jäppilä EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika
LisätiedotJyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön
Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Järvenpään hulevesiseminaari 10.11.2016 Anneli Wichmann Erityisasiantuntija Vapo Clean
LisätiedotBiotalouden värisuora
Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat Salaojituksen neuvottelupäivät 10-11..015, Jyväskylä Ville Keskisarja, MMM Biotalouden värisuora KIERTOTALOUS Vihreä biotalous Mahdollisuudet suuriin teollisiin investointiin:
LisätiedotRAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus
RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ 11.4.2017 Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala:
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotPeltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012
Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely 21.3.2012 DI Kaisa Västilä Sisältö Miksi luonnonmukaista vesirakentamista? Luonnonmukaisen vesirakentamisen
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotMittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta
Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua
LisätiedotMaatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä
Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Petri Ekholm MaaMet-seminaari 9.5.2014 http://en.wikipedia.org/wiki/file:saint_isaac%27s_cathedral_in_spb.jpeg Sisältö Maatalous ravinnekuormittajana
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotLuontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa
Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa Liisa Hämäläinen, Jukka Jormola, Lasse Järvenpää, Pinja Kasvio, Jermi Tertsunen ja Tommi Muilu Suomen ympäristökeskus 2015
LisätiedotKokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus
Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta 16.04.2016 02.05.2017 NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
LisätiedotHulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotKovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma
Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma Hanna Alajoki 12.6.2018 Työn tavoitteet Parantaa taimenkannan elinolosuhteita Kovesjoella ja sen sivujoissa. Parantaa joen virkistyskäyttöarvoa. Veden laadun
LisätiedotVYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset 19.09.2017 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Piipsjärvi VYYHTI II hankkeen pilottialueena VESISTÖT
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
LisätiedotViranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta
Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Ruokaviraston järjestämä kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotMaatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotVanajavesi Hämeen helmi
Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
Lisätiedot