Kirkkojärven asuinalueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi

Transkriptio

1 Kirkkojärven asuinalueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2016

2 1 Sisällys Johdanto Selvitysalueen rajaus Alueen asemakaava ja nykytila Asemakaava ja korttelisuunnitelma Alueen nykytila Tilojen muutosmahdollisuudet Lupakäsittely Muutosten vaikutustenarviointi Asemakaavan ikä ja syy muutostarpeeseen Maanomistus Muutosalueen soveltuvuus asumiseen asumisviihtyisyys huomioon ottaen Muutoksen vaikutukset jo rakennettuun ympäristöön Vaikutukset palveluverkkoon, sen kehittämiseen ja palvelutarpeisiin Vaikutukset lähialueen työpaikkaomavaraisuuteen Kohdekortit Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Kortteli tontti Liite 1 Ajantasa-asemakaava Liite 2 Korttelisuunnitelma Liite 3 Tilojen muutosmahdollisuudet Liite 4 Asuinkiinteistöjen autopaikat Liite 5 Yleiset pysäköintipaikat käyttöalueittain Liite 6 Koontitaulukko

3 2 Johdanto Kaupunginvaltuusto on tehnyt aloitteen, jossa esitetään tyhjiksi jääneiden asuinalueiden pienten liiketilojen käyttömuutosten osalta raskaan asemakaavamuutos- ja rakennuslupaprosessin keventämistä. Aloitteessa esitettiin, että kaupunki käynnistäisi selvityksen, jonka tavoitteena on kehittää kevennetty malli huoneistojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi, esimerkiksi kerrostalojen pienten liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi. Aloitteeseen on vastattu ja siitä on päätetty valtuustossa Aloitteen mukaisena selvityskohteena toimi ensimmäisenä Olarin alue. Keväällä 2015 Kirkkojärven asuinalueelta saapui kysely liiketilan muuttamiseksi asunnoksi. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa haluttiin tutkia aluetta laajemmin, jotta pystyttäisiin arvioimaan muutoksen vaikutuksia, mikäli useampia samanlaisia hankkeita tulisi vireille. Tässä selvityksessä on pyritty tarkastelemaan Kirkkojärven alueen maantasokerrosten liike-, toimisto-, palvelu- ja kerhotilojen muuttamista asunnoiksi erityisesti kaupunkikuvallisista lähtökohdista, mutta osin on tarkasteltu myös rakennusluvan edellyttämiä vaatimuksia asuntokäytölle. Samassa yhteydessä on selvitetty kiinteistöjen autopaikkojen tilannetta. Liike- tai toimistotilan muuttaminen asunnoksi edellyttää aina rakennusluvan. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hanke on asemakaavan mukainen. Mikäli hanke ei ole asemakaavan mukainen, on haettava joko kaavamuutos tai poikkeamispäätös. Mikäli kysymyksessä on vähäinen poikkeaminen kaavasta, voidaan asia ratkaista rakennusluvalla. Luvan käsittelyn yhteydessä varmistetaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle tai kaavantoteuttamiselle pyytämällä hankkeesta kaavoittajalta lausunto. Selvitys tulee toimimaan kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanottona alueelta haettaviin poikkeus- tai rakennuslupiin. Selvitys on tehty Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa vuonna Työstä on vastannut arkkitehti Jenni Mikkola, pysäköintipaikkojen selvitystyötä ovat tehneet suunnitteluinsinööri Roni Zein sekä harjoittelija Tuomas Lautaniemi, tietoa työpaikoista on koonnut erikoissuunnittelija Sanna Jaatinen ja alueen kaupallista potentiaalia on arvioinut erikoissuunnittelija Patrik Skogster. Työtä ovat kommentoineet myös aluearkkitehti Liisa Ikonen ja rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti Tiina Reponen.

4 3 1. Selvitysalueen rajaus Selvitys on rajattu koskemaan Kirkkojärven asuinalueen maantasokerrosten työ- ja kerhotiloja. Työtiloiksi on katsottu liike-, toimisto- ja palvelutilat. Useassa kohteessa kerhotiloja on työtilojen tapaan rakennettu lisärakennusoikeudella, joten tasapuolisuuden vuoksi myös olemassa olevat kerhotilat on otettu tarkastelun piiriin. Rakennuksissa sijaitsevien pesula-, sauna- tai varastotilojen muuttamista ei ole tässä yhteydessä tutkittu, koska näihin tiloihin ei ole katsottu kohdistuvan muutospaineita. Selvitykseen on otettu mukaan myös alueen paikoitusalueet. Kirkkojärven alueen rakentamisaikana on osalle kiinteistöistä toteutettu vain 80 % kaavan mukaisista autopaikoista ja loput on edellytetty rakennettavaksi myöhemmin. Autopaikkojen rakentaminen jälkikäteen on johtanut osin hieman sekavaan autopaikkojen sijoitteluun. Selvityksessä on pyritty kirjaamaan kiinteistöjen autopaikkojen määrä ja sijainti. Kuva: Selvitysalueen rajaus. 2. Alueen asemakaava ja nykytila 2.1. Asemakaava ja korttelisuunnitelma Alkuperäisten suunnitelmien päälinjat perustuivat luvulla käydyn Espoon keskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen puolalaissuunnitelmaan. Kirkkojärven ensimmäinen asemakaava laadittiin luvulla. Asemakaavaluonnoksen laati Arkkitehtitoimisto Kauria- Turtola. Luonnoksessa oli ainoastaan yksi talotyyppi, joka sekin oli normaalista poikkeava. Talotyyppi oli kaupunkikuvallisesti miellyttävä, mutta se sopi huonosti rakennuttajien tavoitteisiin ja aravan kustannusrajoihin. Koska rakennustuotanto oli syvän laman vallitessa pelkkää aravaa, rakennusten massoittelu oli muutettava siihen kelpaavaksi. Vain HOAS:n asuinrakennus korttelissa edustaa kaavoittajan alkuperäistä ideaa. Asemakaava Kirkkojärvi I vahvistettiin Alueen rakentamista ohjattiin kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmalla, jonka oli laatinut arkkitehti Erkki Juutilainen.

5 4 Lamasuhdanteen aikana urakkatarjoushinnat olivat edullisia, ja alueen ensimmäisten talojen ulkoarkkitehtuuriin voitiin olla varsin tyytyväisiä. Jatkossa taso ei säilynyt. Alueella kokeiltiin kevennettyä kunnallistekniikkaa tinkimällä katujen pohjavahvistuksista ja järjestämällä kuivatus avo-ojiin. Ojat jouduttiin lapsiperheiden vaatimuksesta myöhemmin putkittamaan, ja katutilat jäivät omituisen ryhdittömiksi. Painaumia katualueilla on jouduttu korjailemaan nykypäiviin saakka. (Espoo oma lukunsa, Pertti Maisala) Asemakaava Alueella on voimassa kolme asemakaavaa, länsiosassa Kirkkojärvi I, alue , korttelista itään Kirkkojärvi II, alue ja pohjoisosan paikoitusalueilla Kirkkojärvi I, alue Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta. Kirkkojärvi I, AK- Asuinkerrostalojen korttelialue. Kaavassa osoitetun kerrosalan ja -luvun lisäksi saa rakennuksen kellariin ja 1. kerrokseen sijoittaa sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja sekä liikeja toimistotiloja siten, että näiden huoneistojen pääsisäänkäynti järjestetään katualueen suunnasta. Näiden tilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % ko. rakennuksen kaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. AKS - Asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa myös asuntolarakennuksia sekä niihin liittyviä yhteistiloja. Asuinhuoneistojen keskimääräinen pinta-ala saa olla pienempi kuin 50 m². Kaavassa osoitetun kerrosalan ja -luvun lisäksi saa rakennuksen kellariin ja 1. kerrokseen sijoittaa sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja sekä liike- ja toimistotiloja siten, että näiden huoneistojen pääsisäänkäynti järjestetään katualueen suunnasta. Näiden tilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % ko. rakennuksen kaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. AL - Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös huvi- ja viihdetarkoituksia sekä sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja sekä lisäksi enintään yhden asunnon. 2 Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 kutakin asuntokerrosalan 85 m² kohti, 1 kutakin asuntolakerrosalan 150 m² kohti, 1 kutakin liike-toimisto- ja myymäläkerrosalan 50 m²

6 5 kohti. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi määräämillään ehdoilla sallia autopaikkojen järjestämisen siten, että vähintään 80 % autopaikkojen määrästä järjestetään rakentamisen yhteydessä ja loput em. viranomaisen vaatiessa sitä mukaa kuin autoistumisen tarve vaatii. Kirkkojärvi II, AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa myös erillisellä kaavamerkinnällä osoitetun määrän liike-, palvelu- ja työtiloja, jotka eivät aiheuta häiriötä asumiselle. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi alueelle saa rakentaa erillisiin yksikerroksisiin talousrakennuksiin asuntojen käyttöön tulevia varastoja ja yhteistiloja, kuitenkin enintään 5 % merkitystä asuntorakennusoikeudesta. K Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 1 Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 kutakin asuntokerrosalan 85 m² kohti, kuitenkin vähintään 1 ap /asunto. 1 kutakin asuntolakerrosalan 150 m² kohti, 1 kutakin liike- ja myymäläkerrosalan 50 m² kohti ja 1 kutakin toimistokerrosalan 65 m² kohti. Autopaikkojen sijoituksessa on rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitettävä selvitys. Rakennuslautakunta voi kuitenkin määräämillään ehdoilla sallia autopaikkojen järjestämisen siten, että vähintään 80 % autopaikkojen määrästä järjestetään rakentamisen yhteydessä ja loput rakennuslautakunnan vaatiessa sitä mukaa kuin autoistumisen tarve vaatii. Lykkäyksen kohteena oleville autopaikoille tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä osoittaa sijoituspaikka ja sen vaatimat liikennejärjestelyt. Kirkkojärvi I, LPA Autopaikkojen korttelialue. Korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelmassa maanpäälliseen kellarikerrokseen on ositettu työtiloja tai vastaavaa kerrosalaa Kylänraitin varrelle. Sokkelivaikutuksen ehkäisemiseksi tiloihin on vaadittu ikkunapintaa vähintään 10 % huoneen lattia-alasta. Tiloihin on haluttu suora sisäänkäynti kadulta. Korttelisuunnitelmassa maanpäällisiin kellarikerroksiin on sijoitettu asuntoja ainoastaan kortteleissa ja 40134, joissa asunnot puistoon avautuessaan eivät rajoita pinta-alaltaan niukkojen keskeisten piha-alueiden käyttöä. Maanpäälliseen kellarikerrokseen sijoitettaviin asuntoihin on vaadittu suora uloskäynti piha-alueelle ja asuntojen etupihoille aidat. Suunnitelman mukaan kullekin tontille tulisi sijoittaa askartelu- ja kerhotilaa. Korttelisuunnitelmassa jalankulkuraitin ominaisilmettä on haluttu korostaa käyttämällä sen varrella jalankulkutasossa voimakkaita värejä. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut rakennuksen maanpäällisen kellarikerroksen maalaus tai pinnoite kauttaaltaan samalla värillä, vaan tavoite oli sokkelimaisten pintojen jäsentäminen pienemmiksi yksiköiksi.

7 6 Kuva: Ote korttelisuunnitelmasta Alueen nykytila Maankäyttö ja kaupunkikuva Alue on rakentunut lähes täysin alkuperäisten kaavojen sekä korttelisuunnitelman mukaan. Kerrostalovaltainen alue on rakentamistavaltaan yhtenäinen. Alueen rakennukset ovat 2-6- kerroksisia ja ne muodostavat tonteille omat pienet pihapiirinsä. Asuintalojen laajat pysäköintikentät sijoittuvat ympäröivien pääväylien varrelle. Asemakaavojen ja korttelisuunnitelman ohjausvaikutus näkyy selkeästi rakennusten maantasokerrosten tiloissa. Alueen läpi kulkevan Kylänraitin vierustaa reunustavat liiketilat. Kauempana raitista maantasokerroksissa on pääosin asumista palvelevia tiloja, kuten pesuloita, varastoja ja kerhotiloja. Selvityksen aika on käyty läpi alueen rakennuslupia, joista ilmeni, että muutamia liiketiloja on jo 1990-luvulla muutettu väliaikaisluvilla asunnoiksi, noin viiden vuoden määräajoiksi. Näille luville ei ole haettu jatkoa, mutta maastokäyntien perusteella näyttäisi siltä, että osa näistä tiloista on edelleen asuinkäytössä. Autopaikat Tarkastellun Kirkkojärven alueen asuinkiinteistöillä on hallinnassaan yhteensä 700 autopaikkaa. Lisäksi alueella on 122 yleistä pysäköintipaikkaa. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan 2/2015 hyväksymän uuden pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaan alueen asunnoille tulisi osoittaa 723 autopaikkaa. Kiinteistöjen hallinnassa on siis 23 autopaikkaa vähemmän, kuin laskennallinen ohje velvoittaa. Pysäköintiselvityksen perusteella vaikuttaisi siltä, että uuden pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaiset autopaikkamäärät vastaavat melko hyvin kiinteistöjen autopaikkatarvetta. Nykyisin autopaikkoihin on jonoa pääasiassa niillä kiinteistöillä, joilla autopaikkoja on toteutettu vaadittua vähemmän. Autopaikkoja ei kuitenkaan ole ylimäärin, vaikka ne rakennettaisiin uuden ohjeen mukaisesti. Liiketilojen muuttaminen asunnoiksi vaatii siis osin myös uusien

8 7 autopaikkojen järjestämistä. Alueen pohjoisosan kaksi LPA-aluetta on rakennettu vajaasti, näille alueille on mahdollista rakentaa reilu 70 uutta autopaikkaa. Kirkkojärven alue sijaitsee pysäköintivyöhykkeillä 1 ap / 95 k-m² ja 1 ap / 85 k-m². Kaikille alueille tulee kuitenkin rakentaa vähintään 0,5 ap /asunto. Asuntokohtaista paikkamäärää ei ole tarkasteltu tässä selvityksessä. Opiskelija-asumisen paikkoja rakennetaan 60 % normaalin asumisen vaatimista paikoista. Alueen itäosan kiinteistöillä, Kirkkojärvi II kaavan alueella, autopaikkatilanne on parhaiten hallinnassa. Kaavassa on sallittu rakennettavaksi ensin vain 80 % paikoista, mutta puuttuville paikoille on kuitenkin pitänyt esittää tilavaraus. Tilavarakusen vaatiminen on kaiketi varmistanut myös loppujen autopaikkojen rakentamisen. Huomion arvoista on, että omistusasunnoista koostuvien kiinteistöjen autopaikkoihin on pääasiassa jonoa, kun taas vuokra-asuntojen autopaikkoja on vapaana, vaikka autopaikkoja ei ole toteutettu läheskään uuden pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaista määrää. Tiedot autopaikkojen käyttöasteesta on saatu isännöitsijöiltä. Erityisesti Espoon asuntojen vuokrakohteessa autopaikkojen laskennallinen määrä on selvästi alle mitoitusohjeen. Toisaalta jonotustilanteen sekä maastokäyntien perusteella kohteessa vaikuttaisi olevan riittävästi autopaikkoja. On toki mahdollista, että asukkaat pysäköivät alueen yleisillä pysäköintialueilla, jos kiinteistön omat pysäköintipaikat ovat maksullisia. 3. Tilojen muutosmahdollisuudet Asemakaavat sallivat kivijalkatiloihin sekä asumista, että työtiloja. Muutamalla tontilla työtiloille on varattu oma rakennusalansa. Alueen asuinrakennuksissa on noin 2400 k-m² liike-, toimisto ja palvelutiloja sekä noin 1000 k-m² kerhotiloja. Tilat sijoittuvat poikkeuksetta rakennusten pohjakerroksiin. Tiloja, joita selvityksessä on arvioitu mahdolliseksi muuttaa, on noin 2100 k-m². Kirkkojärven alueen rakennusten liiketilojen kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ominaisuuksia on arvioitu selvityksessä kiinteistökohtaisesti. Lisäksi on arvioitu periaatetasolla tilojen soveltumista asumiseen sekä ulko-oleskelutilojen mahdollisuuksia. Koko alueen tarkastelu on esitetty liitteessä 3. Selvityksessä tarkastellut tilat on jaettu kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään: 1. Tilat, jotka voidaan kaupunkikuvan kannalta muuttaa asunnoiksi. Tilat avautuvat suotuisiin ilmansuuntiin, eivätkä vaadi suuria kantaviin rakenteisiin vaikuttavia muutostöitä. (sininen) 2. Tilat, jotka voidaan kaupunkikuvan kannalta muuttaa asunnoiksi, mutta vaativat suuria muutostöitä. Muutokset voivat myös vaikuttaa alueen palvelurakenteeseen. (violetti) 3. Julkisivut, joihin avautuvat tilat eivät sovellu muutettaviksi asunnoiksi. Tilat avautuvat julkiseen katutilaan ja muutokset vaikuttaisivat suuresti kaupunkikuvaan. Tiloihin ei voida luoda asumisen vaatimaa yksityisyyttä. Voimassa olevissa kaavoissa liike- ja toimistorakennusten korttelialueille (AL ja K) rakennettujen rakennusten muutokset tulee tutkia kaavamuutoksella. (punainen) Autopaikkojen osalta on pyritty selvittämään kiinteistöjen nykyinen sekä tuleva autopaikkatarve. Nykyinen tarve on laskettu olemassa olevien tilojen mukaan, kaavojen osoittamilla autopaikkavaatimuksilla. Tuleva tilanne on laskettu olettaen, että kaikki tontin mahdollisesti muutettavissa olevat tilat muutetaan asumiseen. Autopaikkavaatimuksena käytetään uutta 2015 hyväksyttyä pysäköintipaikkojen laskentaohjetta.

9 Lupakäsittely Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Liike- tai toimistotilan muuttaminen asunnoksi on tällainen olennainen muutos, joka edellyttää aina rakennusluvan. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hanke on asemakaavan mukainen. Asemakaavassa on oltava asumista salliva kaavamerkintä ja tontilla käytettävissä asuntorakentamiseen tarkoitettua rakennusoikeutta. Mikäli hanke ei ole asemakaavan mukainen, on haettava joko kaavamuutos tai poikkeamispäätös. Mikäli kysymyksessä on vähäinen poikkeaminen kaavasta, voidaan asia ratkaista rakennusluvalla. Luvan käsittelyn yhteydessä varmistetaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle tai kaavantoteuttamiselle pyytämällä hankkeesta kaavoittajalta lausunto. Hakijan on lisäksi selvitettävä muutoksen vaikutus mm. auto- ja väestönsuojapaikkoihin sekä piha- ja liikennejärjestelyihin. Maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n mukaisesti rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää rakennusluvan, milloin kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista. Rakennusvalvontakeskus on arvioinut, että kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutosten edellyttämät poikkeamiset (mm. asemakaavan mukaisesta kerrosluvusta, rakennusoikeudesta ja pysäköintipaikkojen määrästä) voitaisiin katsoa vähäisiksi, mikäli muutos tapahtuu olemassa olevan rakennuksen sisällä ja hanke noudattaa tässä selvityksessä esitettyjä kiinteistökohtaisia periaatteita. Mikäli hanke kohdistuu selvityksessä punaisella osoitettuihin tiloihin, käyttötarkoituksen muutos edellyttää poikkeamispäätöstä tai asemakaavamuutosta. 4. Muutosten vaikutustenarviointi Useamman poikkeamisen samalla alueella voisi katsoa vastaavan kaavamuutosta. Näin ollen Kirkkojärven laajemman alueen vaikutusten arvioinnissa on käytetty samoja arviointiperusteita, kuin kaupunkisuunnittelulautakunnassa ( , 19 ) on sovittu selvitettävän työpaikkatonttien muuttamisesta asumiseen. Päätöksen mukaan ko. asemakaavan muutosta laadittaessa on selvitettävä seuraavat tekijät: 4.1. Asemakaavan ikä ja syy muutostarpeeseen Alueen asemakaavat on laadittu ja 80-luvuilla. Alue on rakentunut voimassaolevien kaavojen mukaisena. Muutostarvetta on perusteltu kerrostalojen kivijalkojen liiketilojen huonolla kysynnällä. Huonosti liike- ja palvelutiloiksi kelpaavien tai tyhjillään olevien katutason tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen on tarkoituksenmukaista taloyhtiöiden näkökulmasta. Toisaalta kaupungin tavoitteena on ylläpitää lähipalveluja ja välttää kaupunginosan toiminnallista yksipuolistumista ainoastaan asuinalueeksi. Tältä osin alueen kaava on ajanmukainen, koska usein myös uusien kaava-alueiden kerrostalojen kivijalkoihin toivottaisiin liike- ja yhteistiloja kaupunkikuvallisin ja toiminnallisin perustein. Kivijalan pienet liike- tai työtilat mahdollistavat yritystoiminnan, jolla ei ole varaa maksaa kovia vuokria, mutta joka ei mahdu asuntoonkaan. Kirkkojärvellä tarkastellut tilat sijoittuvat osin kuitenkin yritysten kaupallisen potentiaalin kannalta huonoille paikoille, jolloin sijainti voi rajoittaa tilan kysyntää ainakin liike- ja palvelutilana.

10 Maanomistus (Tasapuolisuus) Kirkkojärvellä maanomistus on jakautunut yli kymmenelle yksityiselle taloyhtiölle, Espoon asunnoille, Espoon seurakuntayhtymälle ja Espoon kaupungille. Lähes kaikissa kortteleissa sallittu asuinrakennusoikeus on käytetty kokonaan, lisärakennusoikeutta on kuitenkin useimmissa kortteleissa jonkin verran käyttämättä. Kaikista kortteleista on pyritty löytämään muutettavaksi soveltuvia tiloja Muutosalueen soveltuvuus asumiseen asumisviihtyisyys huomioon ottaen (maapohjan saastuneisuus, melu, päästöt, autopaikat, liikennetuvallisuus ja -järjestelyt) Kirkkojärven asuinalue sijoittuu hyvän saavutettavuuden alueelle. Espoon keskuksen monipuolisiin palveluihin on matkaa keskimäärin 800 metriä. Rakennusten yhteiset piha-alueet sijoittuvat pääosin siten, että ne ovat suojassa liikennemelulta. Alueen autopaikat sijaitsevat laajoilla pysäköintikentillä ympäröivien katualueiden reunoilla. Kaikissa kiinteistöissä ei ole rakennettu kaavan mukaisia autopaikkoja täysimääräisenä, koska rakennusluvissa on annettu väliaikaisia huojennuksia autopaikkamääristä, eikä puuttuvia paikkoja ole autoistumisen kasvaessa kuitenkaan rakennettu. Osalla kiinteistöistä autopaikkoja joutuu jonottamaan, joten ainakin osittain paikkoja voidaan katsoa olevan liian vähän. Autopaikkamäärät tulevat tarkasteltaviksi jos kiinteistöön haetaan uutta rakennuslupaa. Mikäli kivijalkatiloja muutetaan asumiseen, tulee kiinteistöille esittää kaavan mukaiset autopaikkamäärät. Helpoiten asumiskäyttöön muutettavissa ovat tilat, joihin pystytään luomaan asumisen vaatimaa yksityisyyttä ja joista löytyy jo valmiiksi wc ja suihkutila. Käyttötarkoituksen muuttuessa asumiseksi on varmistettava, että asumista koskevat määräykset ja normit täyttyvät. Rakennusluvan käsittelyn yhteydessä tarkastetaan muutettavien tilojen soveltuminen asuntokäyttöön. Asumiseen tarkoitettujen tilojen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä ja asuinhuoneiden tulee saada riittävästi luonnonvaloa. Asuinrakennuksen tai rakennuksen asunnoksi muutettavan osan tulee täyttää asumisen perusvaatimukset mm. paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen osalta. Asumiseen liittyvien tilojen tulee olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset Muutoksen vaikutukset jo rakennettuun ympäristöön (Rakentamistehokkuus ja tapa) Kaikki mahdolliset muutoskohteet sijaitsevat rakennusten kivijalkatiloissa, muutokset eivät tuo lisää rakennusmassaa alueelle. Kylänraitin varren liiketiloja ei pääasiassa suositella muutettavaksi, koska ympäristön elävyyden kannalta on hyvä, että alue on toiminnallisesti monipuolinen. Rakennusten kivijalat ovat kulkijan silmän korkeudella, joten kivijalkojen käsittely ja niihin sijoittuvat toiminnot vaikuttavat olennaisesti kävelyraitin kaupunkikuvaan. Myymälät, palvelut, ravintolat, päiväkodit ja aputilat, kuten talopesulat luovat virikkeitä kulkijan näkökenttään. Muutettaviksi soveltuvissa kohteissa kaupunkikuvaan vaikuttavat suurimmat muutokset olisivat uudet asuntoihin liittyvät ulko-oleskelutilat sekä mahdolliset pienemmät muutoksen julkisivun aukotuksessa.

11 Vaikutukset palveluverkkoon, sen kehittämiseen ja palvelutarpeisiin (Palvelutarpeen kehittäminen ja tulevaisuuden tarpeet) Tiloja, joita olisi teoriassa mahdollista muuttaa, on noin 2100 k-m², joka vastaa noin 40 uutta asukasta. Tämän suuruinen lisäys asumisessa ei vielä aiheuta lisätarvetta alueen palveluissa. Alueella on kolme kivijalkapäiväkotia, mikäli nämä kaikki muutettaisiin asunnoiksi, niin päiväkotipaikkojen tarve lisääntyisi muualla. Näiden tilojen osalta alueen palvelutarpeesta on neuvoteltava ennen muutosta Vaikutukset lähialueen työpaikkaomavaraisuuteen (Muutokset työpaikkojen sijoittumiseen) Alueen asuinrakennuksissa on noin 2400 k-m² liike-, toimisto ja palvelutiloja. Tilat sijoittuvat poikkeuksetta rakennusten pohjakerroksiin. Alueella on myös vuonna 1980-luvulla rakennettu liikekeskus, jossa sijaitsee anniskeluravintola, ruokaravintola sekä autokoulu ja hautaustoimisto. Asuinrakennusten yhteydessä olevissa tiloissa toimii ainakin kolme päiväkotia, kangaskauppa, parturi, sekä kirjanpito- ja tilitoimisto. Selvityksen tekohetkellä tyhjillään olevia työtiloja ei ole kuin muutama. Nykyinen liikekeskus sekä Kotikylätien varren liikerakennus ovat sijainniltaan parhaat paikat kaupallisille palveluille. Alueella voivat menestyä pienet päivittäiset palveluyritykset, mutta kaupallista potentiaalia alueelta ei juuri löydy. Liike- ja työtiloja on selvityksessä arvioitu jäävän erityisesti Kylänraitin varrelle. Muualla alueella sijaitsevien tilojen muutosten ei katsota vaikuttavan alueelle jäävien liike- ja työtilojen toimintaan tai kannattavuuteen. Alueelle oli vuonna 2012 rekisteröity yrityksiin 132 työpaikkaa ja julkishallintoon (päiväkodit) 30 työpaikkaa. Yritystyöpaikat jakautuivat seuraavasti: rakentaminen 26 kuljetus ja varastointi (erityisesti taksiliikenne) 17 ravintola-ala 23 hallinto- ja tukipalvelutoiminta (erityisesti siivouspalvelut) 25 terveys- ja sosiaalipalvelut (yksityiset päiväkodit) 15 muut yhteensä 26 Kaikki yritykset eivät ole sijoittuneet alueen liiketiloihin, sillä yritystyöpaikoista noin 50 oli rekisteröity kotiosoitteeseen ja mm. taksiliikenteen ja siivouspalvelujen toiminnot sijoittuvat usein liikkuviin työkohteisiin, jolloin omaa liiketilaa ei välttämättä tarvita. Alueen työpaikkaomavaraisuuden muutosta on vaikea arvioida, koska kaikki työpaikat eivät sijoitu muutoksen kohteena oleviin tiloihin.

12 11 Kortteli tontti 1 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 5678 k-m² kaavan sallimasta 5200 k-m² + 10 %. Asumista on 5200 k-m², liiketilat 380 k-m ² ja kerhotila 98 k-m² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 138 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijaloista voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Tilat eivät sijaitse Kylänraitin varrella, joten sijainti on heikko kaupallisille palveluille. Tilat: Tiloissa on ikkunoita suotuisiin ilmansuuntiin ja asuntoihin voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tiloissa on valmiina wc, mutta ei suihkutilaa. Julkisivun aukotus, etenkin pohjoisemman rakennuksen keskiosassa on yksityisyyden kannalta haastava. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin k-m², yhteensä 490 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on hallinnassaan 63 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 62 ap ja liiketiloille 8 ap, yhteensä 70 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 60 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja enemmän autopaikkoja (+3), joten muutos ei vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Muita huomioita: Kirkkokadun liikenteen aiheuttama melu tulee huomioida. Yhteenveto: Kaupunkikuvallisesti tiloja voidaan muuttaa asunnoiksi. Pohjoisemman rakennuksen pohjoispuolen julkisivun aukotus tule ratkaista asumisen yksityisyyden takaamiseksi. Liikennemelu tulee huomioida.

13 12 Kortteli tontti 2 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 4390 k-m² kaavan sallimasta 4200 k-m² + 10 %. Asumista on 4156 k-m², liiketilat 215 k-m ² on rakennettu lisärakennusoikeudella, lisäksi grillikatos 19 k-m². Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 230 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti rakennuksen kivijalasta voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Tilat avautuvat Kylänraitille päin. Raitin ja julkisivun väliin jää reilun yhdeksän metrin levyinen vyöhyke, joka on osin istutettu. Yhteys raittiin on leveän ja osin rehevän välivyöhykkeen vuoksi katkonainen. Itäisin liiketila on suoremmin yhteydessä Kaivomestarin aukiolle. Raitin läheisyyden vuoksi tilat voivat toimia hyvin myös liiketiloina. Tilat: Tiloissa on ikkunoita suotuisiin ilmansuuntiin ja asuntoihin voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tiloissa on osin valmiina wc- ja suihkutilaksi soveltuvia märkätiloja. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin k-m², yhteensä 200 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 56 autopaikkaa, nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 47 ap ja liiketiloille 5 ap, yhteensä 52 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 46 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja enemmän autopaikkoja (+10), joten muutos ei vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Muita huomioita: Eteläisen rakennuksen kivijalasta on vuonna 1994 muutettu liiketila asunnoksi poikkeusluvalla viiden vuoden määräajaksi. Yhteenveto: Kaupunkikuvallisesti tiloja voidaan muuttaa asunnoiksi. Kylänraitin läheisyyden vuoksi tilat voivat toimia hyvin myös liiketiloina. Eteläisen rakennuksen itäpäädyn tilan aukotus tulee ratkaista siten, että asunnon yksityisyys voidaan taata.

14 13 Kortteli tontti 1 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 6226 k-m² kaavan sallimasta 6000 k-m² + 10 %. Asumista on 5812 k-m², liiketilat 305 k-m ² ja kerhotila 84 k-m² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Lisäksi on rakennettu ulkovarastoja 18 k-m² ja muuntamo 7 k-m². Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 374 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijaloista voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Tilat eivät sijaitse Kylänraitin varrella, joten sijainti on heikko kaupallisille palveluille. Keskirakennuksen kivijalassa toimii päiväkoti, näiden tilojen muuttaminen asunnoiksi vaikuttaa merkittävästi alueen palvelutarjontaan. Tilat: Tilat avautuvat suotuisiin ilmansuuntiin ja asuntoihin voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tiloissa on valmiina wc ja osin suihkutilaksi soveltuvia märkätiloja. Mahdollisesti muutettavaa kerrosala: noin k-m², yhteensä 360 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 57 autopaikkaa, nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 69 ap ja liiketiloille/päiväkoti 3 ap, yhteensä 72 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 65 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja vähemmän autopaikkoja (-8), joten muutos vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Kiinteistön autopaikkoja voi osoittaa tontin rakentamattomalle rasitealueelle K192 (14 ap). Yhteenveto: Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijaloista voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Päiväkodin tilojen muuttaminen vaikuttaa merkittävästi alueen palvelutarjontaan. Alueen palvelutarpeesta on neuvoteltava ennen muutosta. Puuttuvat autopaikat tulee järjestää muutoksen yhteydessä.

15 14 Kortteli tontti 2 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 3437 k-m² kaavan sallimasta 3300 k-m² + 10 %. Asumista on 3299 k-m², liiketilat 112 k-m² ja kerhotila 26 k-m² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 193 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijaloista voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Tilat eivät sijaitse Kylänraitin varrella, joten sijainti on heikko kaupallisille palveluille. Tilat: Tiloissa on ikkunoita suotuisiin ilmansuuntiin ja asuntoihin voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tiloissa on valmiina wc, mutta ei suihkutilaa. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin k-m², yhteensä 140 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 44 autopaikkaa, nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 39 ap ja liiketiloille 3 ap, yhteensä 41 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 37 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja enemmän autopaikkoja (+7), joten muutos ei vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista. Muita huomioita: Itäreunan rakennuksen kivijalasta on vuonna 1994 muutettu liiketila asunnoksi poikkeusluvalla viiden vuoden määräajaksi. Yhteenveto: Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijaloista voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Muutokselle on hyvät edellytykset.

16 15 Kortteli tontti 1 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 3312 k-m² kaavan sallimasta 3200 k-m² + 10 %. Asumista on 3103 k-m², kerhotilat 209 k-m ² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 208 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijaloista voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Tilat eivät sijaitse Kylänraitin varrella, joten sijainti on heikko kaupallisille palveluille. Tilat: Tila avautuu länteen ja siihen voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tilassa on valmiina wc, mutta ei suihkutilaa. Kivijalan toisen kerhotilan muuttamien asunnoksi vaikuttaa hankalalta, mutta on voi olla mahdollista suuremmilla muutoksilla. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin 100 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 37 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 37 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 34 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja enemmän autopaikkoja (+3), joten muutos ei vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Isännöitsijän mukaan nykyisiin autopaikkoihin on jonossa 4 autoa. Yhteenveto: Kaupunkikuvallisesti pohjoisemman rakennuksen kivijalasta voidaan muuttaa tila asunnoksi. Laskennallisesti autopaikat riittävät, mutta nykyisiin paikkoihin on kuitenkin jonoa.

17 16 Kortteli tontti 2 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 6399 k-m² kaavan sallimasta 5800 k-m² + 10 %. Opiskelija-asumista on 5830 k-m², Liike-, toimisto- ja sosiaalista toimintaa palvelevat tilat 569 k-m² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Kokonaisrakennusoikeus on ylitetty 19 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti Kylänraittia ja Kaivomestarinaukiota rajaavia tiloja ei tulisi muuttaa asunnoiksi. Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijalasta voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi rakennuksen pihan puoleisilta sivuilta. Tilojen sijainti Kylänraitin varrella on liiketoiminnan ja palveluiden kannalta hyvä. Tilat: Kylänraitin puolen tiloihin ei pystytä luomaan asumisen vaatimaa yksityisyyttä. Pihan puolen tilat avautuvat suotuisiin ilmansuuntiin ja tiloihin voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tiloissa on osin valmiina wc- ja suihkutilaksi soveltuvia märkätiloja. Muutokset vaativat laajoja muutostöitä. Tiloissa toimii päiväkoti, näiden tilojen muuttaminen asunnoiksi vaikuttaa merkittävästi alueen palvelutarjontaan. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin k-m², yhteensä 210 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 34 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan opiskelijaasumiselle 39 ap ja liiketiloille/päiväkoti 4 ap, yhteensä 43 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin opiskelija-asumiselle 37 ap, asumiselle 3 ap ja kivijalkaan jääville liiketiloille 5 ap, yhteensä 45 ap. Kiinteistöllä on vaadittua vähemmän autopaikkoja (-11), joten muutos vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Kiinteistön autopaikkoja voi osoittaa tontin rakentamattomalle rasitealueelle K192 (11 ap). Myös tontilla on rasite K25 (6 ap). Isännöitsijän mukaan nykyisiin autopaikkoihin on jonossa 7 autoa. Yhteenveto: Kylänraittia rajaavia tiloja ei voida muuttaa asunnoiksi. Pihan puolen tiloja on kaupunkikuvallisesti mahdollista muuttaa asunnoksi. Päiväkodin tilojen muuttaminen vaikuttaa merkittävästi alueen palvelutarjontaan. Alueen palvelutarpeesta on neuvoteltava ennen muutosta. Puuttuvat autopaikat tulee järjestää muutoksen yhteydessä.

18 17 Kortteli tontti 1 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 8679 k-m² kaavan sallimasta 8400 k-m² + 10 %. Asumista on 8402 k-m², liiketilat 147 k-m² ja kerhotilat 130 k-m² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 561 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti Kylänraittia rajaavia tiloja ei tulisi muuttaa asunnoiksi. Kaupunkikuvallisesti eteläisimmän rakennuksen kivijalasta voidaan muuttaa tila asunnoksi. Tilat: Kylänraitin puolen tiloihin ei pystytä luomaan asumisen vaatimaa yksityisyyttä. Eteläisimmän rakennuksen tila avautuu luoteeseen ja siihen voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tilassa on valmiina wc, mutta ei suihkutilaa. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin 60 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 60 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 99 ap ja liiketiloille 3 ap, yhteensä 102 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 90 ap ja liiketiloille 2 ap, yhteensä 92 ap. Kiinteistöllä on vaadittua vähemmän autopaikkoja (-32), joten muutos vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Kiinteistön autopaikkoja voi osoittaa tonttien ja rakentamattomille rasitealueille K192 (2 ap) ja K195 (18 ap). Pihasuunnitelman mukaan tontille pitäisi myös mahtua enemmän kuin ilmoitetut 60 ap, osa paikoista on nykyisellään todennäköisesti varattu vieraspaikoiksi. Isännöitsijän mukaan nykyisistä autopaikoista useita on vapaana. Muita huomioita: Osa liiketiloista on muutettu päiväkotitiloiksi 1990-luvulla, mutta nyt kyseiset tilat näyttävät olevan tyhjillään. Yhteenveto: Kylänraittia rajaavia tiloja ei voida muuttaa asunnoiksi. Eteläisimmässä rakennuksessa on kerhotila, joka on kaupunkikuvallisesti mahdollista muuttaa asunnoksi. Puuttuvat autopaikat tulee järjestää muutoksen yhteydessä.

19 18 Kortteli tontti 2 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 5901 k-m² kaavan sallimasta 5700 k-m² + 10 %. Asumista on 5737 k-m², liiketilat 164 k-m² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 369 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti rakennuksen kivijalasta voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Tilat avautuvat Kylänraitille päin. Raitin ja julkisivun väliin jää reilun seitsemän metrin levyinen vyöhyke, joka on osin istutettu. Kiinteää yhteyttä raittiin ei leveän välivyöhykkeen vuoksi ole. Raitin läheisyyden vuoksi tilat voivat toimia hyvin myös liiketiloina. Tilat: Tiloissa on ikkunoita suotuisiin ilmansuuntiin ja asuntoihin voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tiloissa on valmiina wc, mutta ei suihkutilaa. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin k-m², yhteensä 130 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 59 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 68 ap ja liiketiloille 4 ap, yhteensä 72 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 70 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja vähemmän autopaikkoja (-11), joten muutos vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Kiinteistön autopaikkoja voi osoittaa tontin rakentamattomalle rasitealueelle K195 (6 ap). Isännöitsijän mukaan nykyisiin autopaikkoihin on jonoa jatkuvasti noin 6 auton verran. Yhteenveto: Kaupunkikuvallisesti tiloja voidaan muuttaa asunnoiksi. Puuttuvat autopaikat tulee järjestää muutoksen yhteydessä.

20 19 Kortteli tontti 2 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 3378 k-m² kaavan sallimasta 3300 k-m² + 10 %. Asumista on 3253 k-m², kerhotilat 125 k-m² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 252 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti Kylänraittia rajaavia tiloja ei tulisi muuttaa asunnoiksi. Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijalasta voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi rakennuksen pihan puoleisilta sivuilta. Tilojen sijainti Kylänraitin varrella on liiketoiminnan ja palveluiden kannalta hyvä. Tilat: Kylänraitin puolen tiloihin ei pystytä luomaan asumisen vaatimaa yksityisyyttä. Pihan puolen tilat avautuvat suotuisiin ilmansuuntiin ja tiloihin voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tiloissa ei ole wc- eikä suihkutilaa. Pihan puolen tilat liittyvät tällä hetkellä kiinteästi Kylänraitille avautuviin tiloihin, joten muutos vaatii laajoja uudelleenjärjestelyjä. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin 60 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 18 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 39 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 39 ap. Kiinteistöllä on vaadittua vähemmän autopaikkoja (-21), joten muutos vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Kiinteistön autopaikkoja voi osoittaa tontin rakentamattomalle rasitealueelle K195 (8 ap). Laskennan mukaan tontille pitäisi myös mahtua enemmän kuin ilmoitetut 18 ap, osa paikoista on nykyisellään todennäköisesti varattu vieraspaikoiksi. Isännöitsijän mukaan yksi autopaikka on vapaana. Yhteenveto: Kylänraittia rajaavia tiloja ei voida muuttaa asunnoiksi. Pihan puolen tiloja on kaupunkikuvallisesti mahdollista muuttaa asunnoksi. Muutos vaatii laajoja uudelleenjärjestelyjä. Puuttuvat autopaikat tulee järjestää muutoksen yhteydessä.

21 20 Kortteli tontti 3 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 5169 k-m² kaavan sallimasta 5200 k-m² + 10 %. Asumista on 5169 k-m². Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 551 k-m². Kaupunkikuva: Rakennusten kivijaloissa ei ole liike-, palvelu- tai kerhotiloja. Tilat: Rakennuksissa ei ole muutettavaksi soveltuvia tiloja. Mahdollisesti muutettava kerrosala: Autopaikat: Kiinteistöllä on 75 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan 61 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen mukaan tarvittaisiin asumiselle 61 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja enemmän autopaikkoja (+14), joten kiinteistöllä ei ole tarvetta uusien autopaikkojen rakentamiselle tai vuokraamiselle. Kiinteistön autopaikkoja voi osoittaa tontin rakentamattomalle rasitealueelle K195 (14 ap). Yhteenveto: Rakennuksissa ei ole muutettavaksi soveltuvia tiloja.

22 21 Kortteli tontti 4 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 4799 k-m² kaavan sallimasta 4800 k-m² + 5 %. Asumista on 4799 k-m². Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 241 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti rakennuksen kivijalasta voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Tila suuntautuu osin Kylänraitille, muttei reunusta sitä. Muutos saattaa vaatia muutoksia kantaviin rakenteisiin ja julkisivuihin. Tilat: Tiloihin voidaan avata ikkunoita suotuisiin ilmansuuntiin ja asuntoihin voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tiloissa on valmiina wc, mutta ei suihkutilaa. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin 90 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 55 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan 57 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 58 ap. Kiinteistöllä on vaadittua vähemmän autopaikkoja (-3), joten muutos vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Yhteenveto: Kaupunkikuvallisesti rakennuksen kivijalasta voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi. Kyseessä on suurempi muutos, joka saattaa vaikuttaa julkisivuihin ja tätä kautta kaupunkikuvaan. Puuttuvat autopaikat tulee järjestää muutoksen yhteydessä.

23 22 Kortteli tontti 5 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 1573 k-m² kaavan sallimasta k-m² + 5 %. Asumista on 1403 k-m², liiketilaa 100 k-m², varasto 70 k-m² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Kokonaisrakennusoikeus on ylitetty 3 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti Kylänraittia rajaavia tiloja ei tulisi muuttaa asunnoiksi. Tilojen sijainti Kylänraitin varrella on liiketoiminnan ja palveluiden kannalta hyvä. Tilat: Tilat avautuvat pääasiassa pohjoiseen, eikä niihin voida luoda asunnon kaipaamaa yksityisyyttä. Mahdollisesti muutettava kerrosala: Autopaikat: Kiinteistöllä on 23 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 17 ap ja liiketiloille 2 ap, yhteensä 19 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen mukaan tarvittaisiin asumiselle 17 ap ja liiketiloille 2 ap, yhteensä 19 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja enemmän autopaikkoja (+4), joten kiinteistöllä ei ole tarvetta uusien autopaikkojen rakentamiselle tai vuokraamiselle. Muita huomioita: Toinen rakennuksen kivijalan liiketila on muutettu aiemmin asunnoksi poikkeusluvalla määräajaksi. Yhteenveto: Rakennuksessa ei ole muutettavaksi soveltuvia tiloja.

24 23 Kortteli tontti 2 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 3257 k-m² kaavan sallimasta 3200 k-m² + 5 %. Asumista on 3207 k-m², varasto 50 k-m² on rakennettu lisärakennusoikeudella. Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 103 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti Kylänraittia rajaavia tiloja ei tulisi muuttaa asunnoiksi. Tilat: Rakennuksen kerhotila avautuu pääasiassa pohjoiseen, eikä tilaan voida luoda asunnon kaipaamaa yksityisyyttä. Mahdollisesti muutettava kerrosala: Autopaikat: Kiinteistöllä on 51 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 38 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen mukaan tarvittaisiin asumiselle 38 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja enemmän autopaikkoja (+13), joten kiinteistöllä ei ole tarvetta uusien autopaikkojen rakentamiselle tai vuokraamiselle. Autopaikoista 11 on rajoitettu 4h Yhteenveto: Rakennuksessa ei ole muutettavaksi soveltuvia tiloja.

25 24 Kortteli tontti 3 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 3200 k-m² kaavan sallimasta k-m² + 5 %. Asumista on 2904 k-m² ja päiväkotitiloja 296 k-m². Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 145 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti Kylänraittia tai Kyläaukiota rajaavia tiloja ei tulisi muuttaa asunnoiksi. Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijalasta voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi rakennuksen pihan puoleisilta sivuilta. Tilojen sijainti Kylänraitin päädyssä on liiketoiminnan ja palveluiden kannalta kohtalainen. Tilat: Pihan puolen tilat avautuvat suotuisiin ilmansuuntiin ja asuntoihin voidaan järjestää oma piha/terassi alue. Tiloissa on valmiina wc, mutta ei suihkutilaa. Suuremmassa tilassa toimii päiväkoti. Päiväkodin tilojen muuttaminen asunnoiksi vaikuttaa merkittävästi alueen palvelutarjontaan. Mahdollisesti muutettava kerrosala: noin k-m², yhteensä 320 k-m². Autopaikat: Kiinteistöllä on 46 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan asumiselle 35 ap ja päiväkodille 2 ap, yhteensä 37 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen ja tilamuutosten jälkeen tarvittaisiin asumiselle 38 ap ja kivijalkaan jääville liiketiloille 1 ap, yhteensä 39 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja enemmän autopaikkoja (+7), joten muutos ei vaatisi uusien autopaikkojen rakentamista tai vuokraamista. Autopaikoista 4 on rajoitettu 4h Yhteenveto: Kaupunkikuvallisesti rakennusten kivijaloista voidaan muuttaa tiloja asunnoiksi rakennuksen pihan puoleisilta sivuilta. Päiväkodin tilojen muuttaminen vaikuttaa merkittävästi alueen palvelutarjontaan. Alueen palvelutarpeesta on neuvoteltava ennen muutosta.

26 25 Kortteli tontti 1 Rakennusoikeus: Tontille on rakennettu 2974 k-m² kaavan sallimasta 2950 k-m² + 5 %. Opiskelija-asumista on 2974 k-m². Kokonaisrakennusoikeutta on jäljellä 124 k-m². Kaupunkikuva: Kaupunkikuvallisesti Kylänraittia tai Kyläaukiota rajaavia tiloja ei tulisi muuttaa asunnoiksi. Tilat: Rakennuksen kerhotila rajaa Kyläaukiota, eikä näin ollen sovellu asunnoksi. Mahdollisesti muutettava kerrosala: Autopaikat: Kiinteistöllä on 22 autopaikkaa. Nykyisen kaavan mukaan tarvitaan opiskelijaasumiselle 20 ap. Uuden autopaikkavaatimuksen mukaan tarvittaisiin opiskelija-asumiselle 21 ap. Kiinteistöllä on vaadittuja paikkoja enemmän autopaikkoja (+1), joten kiinteistöllä ei ole tarvetta uusien autopaikkojen rakentamiselle tai vuokraamiselle. Autopaikoista 2 on rajoitettu 4h Yhteenveto: Rakennuksissa ei ole muutettavaksi soveltuvia tiloja.

27

28

29

30

31

32 Kirkkojärven asuinalueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - Koontitaulukko Käytetty rakennusoikeus Liike- ja kerhotilojen k-m² Muutettavaksi soveltuvat tilat k-m² Autopaikkojen määrä (maastolaskenta) Kiinteistön hallinnassa olevat paikat (isännöitsijät) Autopaikkojen tarve asemakaavan mukaan Kiinteistön paikat uuden normin ja muutosten mukaan Tunnus Omistaja Osoite Käyttötarkoitus Pinta-ala Asumisen k-m² Asunto Oy Kaivomestari 3 Kaivomestarinkatu ESPOO Muut kerrostalot Asunto Oy Väenpiha Kaivomestarinkatu ESPOO Muut kerrostalot Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Kaivomestarinniitty ESPOO Parkkipaikka Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Vieraskuja ESPOO Parkkipaikka Kiinteistö Oy Kirkkojärven Liiketalo Vieraskuja ESPOO Liike- ja tavaratalot Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Kaivomestarinkatu ESPOO Parkkipaikka Asunto Oy Holvikirkko Kaivomestarinkatu ESPOO Muut kerrostalot Asunto Oy Kirkonrotta Kaivomestarinkatu ESPOO Muut kerrostalot Asunto Oy Kylänpiha Vieraskuja ESPOO Muut kerrostalot Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (vuokralainen) Vieraskuja ESPOO Muut kerrostalot Espoon Asunnot Oy Kotikyläntie ESPOO Muut kerrostalot Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Kotikyläntie ESPOO Parkkipaikka Asunto Oy Kotikyläntie 7 Kotikyläntie ESPOO Muut kerrostalot Espoon Seurakuntayhtymä / Hallintovirasto Kotikyläntie ESPOO toimistorakennukset Espoon Asunnot Oy Kotikyläntie ESPOO Muut kerrostalot Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Kotikyläntie ESPOO Parkkipaikka Asunto Oy Epokisko Kylätorintie ESPOO Muut kerrostalot Asunto Oy Eporauta Kylätorintie ESPOO Muut kerrostalot Asunto Oy Eporauta Kylätorintie ESPOO Parkkipaikka Espoon Asunnot Oy Kylävainionkuja ESPOO Muut kerrostalot Espoon Asunnot Oy Kylävainionkuja ESPOO Muut kerrostalot Asunto Oy Epokisko Kylätorintie ESPOO Parkkipaikka Asunto Oy Kylätori Kylätorintie ESPOO Muut kerrostalot Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (vuokralainen) Kylävainionkuja ESPOO Muut kerrostalot Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (vuokralainen) Kylävainionkuja ESPOO Parkkipaikka Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Kotikyläntie ESPOO Yleinen parkkipaikka Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Kylävainionkuja ESPOO Yleinen parkkipaikka Kadunvarsipaikat 50 Yhteensä Liiketilat noin 2400 k- m² ja kerhotilat noin 1000 k-m² LPA ja AP alueilla 756 paikkaa. Yleisiäpaikkoja LP alueilla 72 ja kadunvarsilla 50, yhteensä 122 paikkaa. Asuinkiinteistöjen hallinnassa autopaikkoja on isännöitsijöiden mukaan 700. Asuinkiinteistöjen tarvitsemat paikat 723. Liite 6 Koontitaulukko