SANTALAHDEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki/ maanomistajat SANTALAHDEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS SITO-YHTIÖT SITO TAMPERE OY Tietäjäntie 14, FI Espoo Tullikatu 10, FI Tampere Puhelin , faksi Puhelin , faksi Y-tunnus Kotipaikka Tampere

2 Sisältö 1. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA SEN KUVAUS Yleistä Työn tarkoitus ja lähtökohdat LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Osayleiskaavassa esitetyt liikenteelliset ratkaisut Nykyiset tiet ja kadut Raideliikenne Katuraitiotie Kevyen liikenteen verkko Joukkoliikenneyhteydet Suunniteltu liikenneverkko Alustavat maankäytön tavoitteet Liikenne-ennuste Vaihtoehto A Vaihtoehto B Liittyminen Paasikiventiehen Alueen katuverkko ja liikenneyhteydet Katujen mitoitus Rantatien liittymä Santalahden eritasoliittymään Pysäköinti Kevyt liikenne Joukkoliikenne Santalahden joukkoliikennetarjonta Joukkoliikenteen saavutettavuus Katuraitiotien ja lähijunaliikenteen vaikutukset alueella Lisäraiteet ja radan huoltotiet Lisäraiteet Huoltotiet Radan tärinä Liitteet... 23

3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA SEN KUVAUS 1.1 Yleistä Santalahden asemakaava-alue sijaitsee Tampereen kaupungissa Paasikiventien varressa, reilun kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta länteen, Pispalan harjun pohjoisrinteellä, rautatien ja Näsijärven rannan välissä. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Rantatiehen, idässä Paasikiventien niin sanottuun Haarlan mutkaan, etelässä rautatiehen, osittain Ratakatuun ja lännessä Pöllipuistoon. Suunnittelualue on pääosin vanhaa teollisuusaluetta, joka on odottanut osayleiskaavaprosessin valmistumista vuodesta 1999 lähtien. Korttelialueen keskivaiheille on toteutettu 1990-luvun lopulla asuinkerrostalokortteli. Alueella oli vuonna 2010 asukkaita n Työn tarkoitus ja lähtökohdat Alueen asemakaavoituksen tarkoituksena on uuden, laadukkaan ja houkuttelevan asuntoalueen rakentaminen Santalahteen, järvimaisemaan, osaksi kulttuuriympäristöä ja lähelle keskustaa voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavoituksen yhteydessä alueelle laaditaan liikenneselvitys, jossa osayleiskaavassa esitettyjen tavoitteiden pohjalta luodaan toimiva liikenneverkko ja etsitään ratkaisut liikenteen ongelmakohtiin. Liikenneselvitys laaditaan tiiviissä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa jotta odotukset ja reunaehdot voidaan huomioida suunnittelussa molemmin puolin. 2. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 2.1 Osayleiskaavassa esitetyt liikenteelliset ratkaisut Alueelle on vahvistettu osayleiskaava, jossa on esitetty Santalahden osalta seuraavat liikenteellisesti merkittävät ratkaisut: Kevyen liikenteen yhteydet - Lännessä asemakaava-alueen ulkopuolella uusi kevyen liikenteen radan alikulkuyhteys Pispalan kirkon kohdalla - Uusi alikulku Paasikiventien ali Näsijärven rantaan ja Pölkkylänniemeen - Nykyinen radan alikulku Ahjolan kohdalla - Uusi yhteys Pispalan valtatieltä Näsijärven rantaan ylittäen radan ja Paasikiventien - Idässä Tikkutehtaanrinteen jatkona uusi ylikulku Santalahden ja Pispalan valtatien välille - Alueen läpi itä-länsisuunnassa kulkeva kevyen liikenteen väylä, joka on esteetön ja melulta suojattu - Kevyen liikenteen muut pääreitit kulkevat Paasikiventien suuntaisesti alueen pohjoisreunassa Paasikiventien reunassa ja Näsijärven rannassa

4 Kuva 2.1. Ote osayleiskaavasta, tavoitetilanteen liikenneverkko. Katuverkko Alueen katuverkko muodostuu osayleiskaavassa Rantatiestä, Tikkutehtaanrinteestä ja uudesta katuyhteydestä, joka nousee alueen länsipäästä radan tasoon toimien samalla myös radan huoltotienä. Rautatie, lisäraiteet ja pikaraitiotie Aluetta etelässä rajaava rautatiealue tulee laajenemaan mahdollisen lisäraiteiden tilantarpeen vuoksi. Osayleiskaavavaiheessa on tarkastelussa ollut myös mahdollisen pikaraitiotien sijoittaminen nykyisen radan viereen. Osayleiskaavavaiheessa tilantarvetta ei ole tarkasteltu kovin yksityiskohtaisesti. Santalahteen on osayleiskaavassa esitetty tila lähijunaliikenteen seisakkeelle. 2.2 Nykyiset tiet ja kadut Alueen pääväylät ovat valtakunnallinen valtatie 12 (Paasikiventie) ja rautatie. Kaava-alue jää näiden väylien väliin kokonaisuudessaan. Paasikiventien ja korttelialueen väliin jää nykyisellään tonttikatutyyppinen Rantatie, jonka itäpäästä radanvarteen nousee Tikkutehtaanrinne niminen katu. Tikkutehtaan kohdalta erkanee Paasikiventiestä valoliittymässä Simppoonkatu Onkiniemeen ja Näsijärven rantaan päin. Korttelialueen keskellä, poikkeusluvalla rakennetun kerrostalokorttelin, kohdalla on valo-ohjattu liittymä, joka liittää Rantatien Paasikiventielle. Sen kautta asuntokorttelista on myös hyvä yhteys Näsijärven rantaan. Valtatielle 12 on Santalahden ja Naistenlahden välille laadittu yleissuunnitelma. Valtatie on suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, joten sen ratkaisuilla on suuri merkitys alueen viihtyisyyteen ja liikenteelliseen toimivuuteen. Yleissuunnitelman vaihtoehdoista on jatkosuunnitteluun valittu vaihtoehto 2, jossa rakennetaan pitkä tunneli Santalahdesta Tammerkosken alitse Naistenlahteen ja eritasoliittymät tunnelin molempiin päihin. Alavaihtoehto 2B:ssä tunnelista on yhteys keskustaan Mustalahdesta ja San-

5 talahden eritasoliittymän koko on pienempi. Vaihtoehdossa 2 Paasikiventie muutetaan Santalahdessa kaduksi valtatien tunnelin valmistuttua. Kuva 2.2. Vt 12 tiesuunnitelma Santalahden asemakaava-alueen kohdalla. Vaihtoehdon 2 mukaista tiesuunnitelmaa laaditaan keväällä Tiesuunnitelman yhteydessä esitetään tehtäväksi tarkennuksia, jotka ovat tulleet esille tämän asemakaavan yhteydessä. Valtatien 12 rakennussuunnittelu voi aikaisintaan käynnistyä vuonna 2011 ja rakentaminen voi alkaa vuonna Rakentamisen kestoaika on valittavasta vaihtoehdosta riippuen 2 3 vuotta. Liikenne uudella Rantaväylällä voi tunnelivaihtoehdoissa alkaa aikaisintaan vuonna Raideliikenne Tampereen seudulla selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia kehittää paikallisjunaliikennettä mm. Ylöjärven suuntaan nykyisen rautatien kanssa samassa käytävässä. Paikallisliikenne ei kuitenkaan ole mahdollista ilman lisäraiteita, sillä radan molemmat nykyiset raiteet ovat koko kapasiteetiltaan käytössä. Tampereen seudulla on tehty tarkastelu lisäraiteiden sijoittamismahdollisuuksista (Tampereen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelu 2009). Tarkastelussa on määritelty rataosuuden vaikutukset nykyisiin kiinteistöihin välittömästi radan vieressä. Tampereen ja Lielahden välisellä rataosuudella lisäraiteiden sijoittaminen on haasteellisinta välittömästi Tampereen henkilöaseman pohjoispuolelta alkavalla jaksolla. Rata kulkee syvässä kallioleikkauksessa Juhannuskylän ja Armonkallion asuinalueiden halki ja asuinrakennukset sijaitsevat aivan kiinni radassa. Lisäksi Tammerkosken ylitys ja sitä seuraavat maanpinnan ja radan kor-

6 2.4 Katuraitiotie keuserot Mustalahdessa vaativat erityisiä silta- ja tukimuurirakenteita. Pispalan harjun pohjoisrinteen maankäyttö radan eteläpuolella on radan välittömässä läheisyydessä. Alustavan tarkastelun perusteella radan pohjoispuolella tilaa on paremmin. Lisäraiteiden tilantarveselvityksen perusteella näyttäisi siltä, että lisäraiteiden sijoittaminen nykyisten raiteiden pohjoispuolelle olisi eteläpuolta parempi ratkaisu. Toteuttamismahdollisuudet riippuvat pitkälti siitä, pystytäänkö Armonkallion kohdalle, Tammerkosken ylitykseen ja sitä seuraavalle Mustanlahden penkereelle jatkosuunnittelussa löytämään toteuttamiskelpoiset tekniset ratkaisut. Lisäraiteiden sijoittaminen pohjoispuolelle on erityisen haasteellista Pispalan ja Santalahden kohdalla, sillä alueella on suojeltavia rakennuksia radan välittömässä läheisyydessä. Yhdelle lisäraiteelle on olemassa tilavaraus. Toisen rakentaminen ja huoltotien sijoittaminen koko suunnittelualueelle radan viereen ei ole mahdollista, jos suojeltavat rakennukset ja nykyiset asuinrakennukset säilytetään. Pispalassa tilaa ei ole myöskään radan eteläpuolella. Tampereella on käynnistetty syksyllä 2010 katuraitiotien yleissuunnitelma, jossa on tarkoituksena selvittää Hervannan ja Lielahden välisen katuraitiotien tuleva linjaus. Katuraitiotien tarjouspyyntöasiakirjoissa on alustavasti esitetty, että katuraitiotie sijoittuisi Santalahden kohdalla Paasikiventielle tai Pispalan valtatielle. Nykyisellä rautatiealueella ei ole tilaa pikaraitiotielle, etenkään jos lisäraiteiden varaus tarvitaan. Vt 12 Rantaväylän tunnelin tiesuunnitelman yhteydessä on alustavasti varauduttu katuraitiotien sijoittamiseen Paasikiven kadun eteläpuolelle ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin. Tilantarve on huomioitu tiesuunnittelussa mm. silta-aukoissa. Santalahden asemakaava-alueen osalta haasteellisin kohta raitiotien suunnittelussa on Rantatien suuntaisliittymä valtatieltä 12. Suuntaisliittymän ja katuraitiotien risteäminen alueen länsipäässä on toteutettava tasossa esim. liikennevalo-ohjauksella. Lisäksi kohdassa risteää kevyen liikenteen pääreitti ja rautatien huoltoyhteys. 2.5 Kevyen liikenteen verkko Suunnittelualueen läpi kulkee seudullinen kevyen liikenteen yhteys. Rantatien varressa yhteys kulkee pääosin reunatuella korotettuna. Tikkutehtaan kohdalla on kevyen liikenteen alikulku, jonka kautta on yhteys Onkiniemeen ja Näsijärven rantaan. Myös Rantatien valo-ohjatun liittymän kohdalla on suojatieyhteys Näsijärven rantaan. Lisäksi Pispalan valtatien molemmin puolin on kevyen liikenteen reitit. Alueen sisällä ei nykyisellään ole yhtenäisiä reittejä lukuun ottamatta epävirallista yhteyttä radan varren huoltotiellä. Alueen sisäiset reitit ovat lyhyitä yhteyksiä alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa. Pispalan ja Santalahden välillä on nykyisellään yksi radan alikulku, jolle johtaa Santalahden suunnasta jyrkät rappuset. Alikulku on nykyisen Ahjolan opiston rakennuksen kohdalla.

7 Kuva 2.3. Kevyen liikenteen alikulku Ahjolan koulun kohdalla Myös Pispalan kirkon kohdalla on alikulkuvaraus, joka ei kuitenkaan nykyisellään johda eteläpuolella mihinkään, pohjoispuolellakin on ainoastaan polkumainen yhteys huoltotieltä alikululle. 2.6 Joukkoliikenneyhteydet Alueen nykyinen joukkoliikenne kulkee Paasikiventiellä ja Pispalan valtatiellä. Pispalan valtatiellä on alueen välittömässä läheisyydessä neljä pysäkkiparia, mutta Santalahdesta vain yksi alikulku radan ali. Paasikiventiellä on kaksi pysäkkiparia, joista toinen on Rantatien liikennevaloliittymän ja nykyisen asuinkerrostalon korttelin läheisyydessä. Nykyisellään Paasikiventiellä ajaa Tampereen joukkoliikenteen liikennöimänä noin 250 vuoroa arkivuorokauden aikana (vuoroväli ruuhka-aikaan n. 6 min) ja Pispalan valtatiellä noin 750 vuoroa (vuoroväli ruuhka-aikaan n. 2 min). Seutulinjat Nokian ja Ylöjärven suuntiin ajavat Pispalan valtatien kautta ja niiden määrä on noin 350 vuoroa / arkivuorokausi. Santalahden asuinalueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulevat joukkoliikennehankkeet, joilla on vaikutusta alueen joukkoliikenteen tarjontaan. Tällaisia hankkeita ovat mm. mahdolliset katuraitiotien ja lähijunaliikenteen toteutuminen pitkällä aikavälillä ja Paasikiventien joukkoliikennekaistojen rakentaminen lähitulevaisuudessa. Hankkeiden sisältöä ja vaikutuksia on selvitetty tässä työssä.

8 SUUNNITELTU LIIKENNEVERKKO 3.1 Alustavat maankäytön tavoitteet 3.2 Liikenne-ennuste Alueen liikenneselvitystä on laadittu yhtä aikaa asemakaavoituksen kanssa. Alueelle on suunniteltu asuntoja n asukkaalle. Lisäksi Rantatien varteen on tarkoitus rakentaa liiketiloja katutasoon ja myös alueen länsipäähän on tulossa liike- ja toimistotiloja. Alueen asuinkäyttöön muuttamisessa on suuria haasteita mm. meluhaittojen torjunnassa. Meluntorjunta vaatii rakennusten sijoittamisen yhtenäiseen massaan niin alueen etelä- kuin pohjoispuolellakin. Santalahden alueen liikenne tukeutuu kahteen yhteyteen, joista toinen on suuntaisyhteys lännestä alueelle. Valtatieltä 12, Paasikiventieltä on yhteys alueelle lännestä, idästä yhteys on katuverkon ja Santalahden eritasoliittymän kautta. Lännen suunnan yhteys tulee asemakaavan myötä muuttumaan. Asemakaavan luonnosvaiheessa on laadittu länsipäähän kaksi vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa. Rantatien liikenne sijoittuu alueen valmistuttua kokonaan ajon./vrk välille. Maksimiliikennemäärän ennuste vuodelle 2030 Rantatielle on 3200 ajon./vrk. Liikennemäärä on pieni suhteessa Paasikiventiehen, jonka rampeillekin on ennustettu noin ajon./vrk. Paasikiventiellä tunnelin länsipuolella vuoden 2030 ennustetilanteessa liikennettä on jopa ajon./vrk. Länsipään vaihtoehtoisten maankäyttösuunnitelmien liikenne-ennusteissa ei todettu olevan eroa, joka vaikuttaisi liittymien toimivuuteen tai turvallisuuteen. Kuva 3.1. Liikenne-ennuste vuodelle 2030, valtatien 12 pitkä tunneli on käytössä.

9 Vaihtoehto A 3.4 Vaihtoehto B Kuva 3.2. Vaihtoehdon A liikenneverkko (Liite 1A) Vaihtoehdossa A alueen länsipäässä on suuntaisliittymä, joka on sijainniltaan hieman nykyisen liittymän länsipuolella. Liittymän uusi sijainti mahdollistaa alueen länsipäässä huoltotieyhteyden, joka nousee ylös radan viereen. Yhteys toimii samalla myös mahdollisen tulevan lähijunaseisakkeen kulkuyhteytenä. Vaihtoehdossa A alueen länsipäässä Rantatien liikenne on heti lännen suunnan suuntaisliittymän jälkeen kaksisuuntainen. Suuntaisliittymän ja huoltotien liittymäalueelle sijoittuu myös pysäköintikannen sisäänkäynti. Katutila jäsentyy kavennuksen ja korotuksen avulla. Huoltotie on väistämisvelvollinen ja liittyy Rantatien ja Paasikiventieltä tulevan liikenteen joukkoon kärkikolmion takaa. Alueen läpi kulkevan esteettömän kevyen liikenteen reitin sijoittaminen alueen länsipäähän on vaihtoehdossa A hankalaa, mutta reitti on mahdollista toteuttaa esteettömänä tuomalla se Rantatien varteen länsipäässä. Rantatien varressa reitti on kuitenkin huomattavasti meluisampi kuin alueen sisällä. Kuva 3.3. Vaihtoehdon B liikenneverkko (Liite 1B) Vaihtoehdossa B on alueen länsipäässä sijaitseva levähdysalue otettu mukaan kaavaan. Alueen käyttötarkoitus muutettaisiin tällä asemakaavalla. Alue on nykyisen kaavan mukaan katualuetta ja alueella on levähdysalueen pysäköintiä ja Tampereen kaupunkialueen opastustaulu. Alueelle kulku ja poistuminen tapahtuvat tällä hetkellä suuntaisliittymästä, eli alueelle pääsee ainoastaan lännen suunnasta ja poistua voi ainoastaan kaupungin suuntaan. Levähdysalueelta valtatien liikennevirtaan liittyminen on etenkin ruuhka-aikaan hankalaa. Vaihtoehdossa B alue sisältyy asemakaavaan ja alueelle on sijoitettu toimintoja, jotka vaativat liikenneyhteyden alueen länsipään levähdysalueelta Rantatielle. Alueelle on asemakaavaluonnoksessa esitetty valtatieltä suuntaisliittymä oikealle kääntymiskaistalla. Kevyen liikenteen itälänsisuuntainen pääreitti on linjattu siten, että se ei risteä tämän valtatieltä tulevan liikenteen kanssa. Lisäksi suuntaisliittymästä tulevaa liikennettä rauhoitetaan korotetulla liittymäalueella länsipään korttelin pysäköintialueen liittymässä. Pysäköintialueen liittymän itäpuolella Ranta-

10 tien liikenne on kaksisuuntainen. Nykyisen levähdysalueen liittymä takaisin valtatielle on tässä vaihtoehdossa poistettava, jotta Rantatien ja valtatien liikenne on turvallista. Vaihtoehdossa B radan huoltotieyhteys kulkee länsipään korttelin pysäköintialueen kautta. Huoltoyhteys risteää asemakaava-alueen läpi kulkevan esteettömän kevyen liikenteen reitin kanssa rinteessä. Turvallinen risteäminen on järjestettävä liikenteenohjauksen avulla. Huoltotiellä tulee varoittaa risteävästä polkupyöräliikenteestä ja lisäksi kevyen liikenteen väylä merkittävä väistämisvelvolliseksi. Kevyen liikenteen osalta alueen läpi kulkeva esteetön reitti on vaihtoehdossa B luonteva ja tasaukseltaan miellyttävä, pituuskaltevuuden arvot ovat pääasiassa alle 5 %, lyhyillä jaksoilla 5-8 %. Ongelmallisin kohta on huoltotien kanssa risteäminen länsipäässä. Molemmissa vaihtoehdoissa länsipään maankäyttö joutuu tukeutumaan alueelta poistumisessa Rantatiehen ja Santalahden eritasoliittymän yhteydessä olevaan liittymään. Rantatien ja Santalahden eritasoliittymän liikennevalo-ohjatun liittymän kapasiteetti on n ajon./vrk. 3.5 Liittyminen Paasikiventiehen Kaava-alue liittyy alueen molemmista päistä Paasikiventielle. Näistä läntinen liittymä säilyy nykyisen kaltaisesti suuntaisliittymänä lännestä Rantatielle. Itäinen liittymä Santalahden eritasoliittymän sillalle toteutetaan alustavien suunnitelmien mukaan liikennevalo-ohjattuna. Liittymä toimii hyvin, koska lännestä keskustaan johtava ramppi ohittaa valo-ohjatun Rantatien liittymäneritasossa. Näin liittymän kuormitus on vähäisempi ja myös sivusuunnan toimivuus on tyydyttävä. Rantatien liittymähaara kestää hyvin yli ajoneuvon vuorokausittaisen virran ennen kuin se alkaa ylikuormittua. Kuva 3.4. Vt 12 Rantatien suuntaisliittymä vaihtoehdossa A

11 Kuva 3.5. Vt 12 Rantatien suuntaisliittymä vaihtoehdossa B Suuntaisliittymän ja katuraitiotien risteäminen alueen länsipäässä on toteutettava tasossa esim. liikennevalo-ohjauksella. Valo-ohjauksessa on huomioitava rautatien huoltoliikenteen pääsy radan varteen nousevalle huoltotielle ja kevyen liikenteen pääreitin turvallinen risteäminen. 3.6 Alueen katuverkko ja liikenneyhteydet Alueen katuverkko tukeutuu Rantatiehen, joka on alueen ainoa kokoojatyyppinen katu. Rantatien kautta alueen liikenne liittyy Paasikiventiehen ja katuverkkoon. Alueen sisäisen katuverkon muodostavat tonttiyhteydet, Tikkutehtaanrinne sekä rautatien huoltotie, joka nousee alueen länsipäästä idän suuntaan radan tasolle. Huoltotie toimii myös mahdollisen tulevan paikallisjunaliikenteen seisakkeen huoltoyhteytenä. Pysäköintitiloihin kulku on Rantatieltä muutamista kohdista, kortteleittain. Alueen huolto- ja pelastusteinä toimivat katujen ja radan huoltotien lisäksi alueen sisäinen kevyen liikenteen yhteys ja sille Rantatieltä johtavat huolto- ja pelastusrampit. Nykyisen asuinkerrostalojen korttelin sisäpihalla on muutamia pysäköintipaikkoja, joille liikenneyhteys järjestetään korttelin länsipuolella olevan korttelin pysäköintikannelta huoltoramppina. Sisäpihoilla yhteys kulkee osittain kevyen liikenteen väylällä. Kuvassa 3.6 esitetty ajoyhteydet Rantatieltä alueen sisäisille huolto- ja pelastusreiteille. Kuva 3.6. Alueen sisäiset huoltoyhteydet ja pelastustiet(liitteet 8A ja 8B)

12 Katujen mitoitus Katujen mitoituksena on käytetty lähtökohtana mitoitusnopeutta 40 km/h, radan huoltotien mitoitusnopeus on 20 km/h. Rantatien suunniteltu poikkileikkaus on ajoradan osalta 6,8 m ja kadun varteen on mahdollista rakentaa pysäköintipaikkoja kadun suuntaisesti (poikkileikkaustyypit liitteessä 6). Kadunvarsipysäköinnin vuorottelun avulla kadun liikennettä voidaan rauhoittaa ja saadaan kadun molemmin puolin pysäköintipaikkoja mahdollisten liiketilojen käyttöön. Kuva 3.7. Periaatekuva kadunvarsipysäköinnistä Rantatiellä.

13 Kuva 3.8. Periaatepoikkileikkaus Rantatien kadunvarsipysäköinnistä (ei katuraitiotietä) Alustavasti on tiesuunnitelmassa arvioitu, että ennen Rantatien liittymää katuraitiotielinjaus noudattaa Santalahden eritasoliittymän lännestä keskustaan tulevan rampin linjausta ja alittaa Rantatien rampin kanssa samassa silta-aukossa. Raitiotien tilantarve on linjaosuudella vähintään 6,8 m ja pysäkkien kohdalla n. 12 m. Katuraitiolinjauksen on mahdollista kulkea osittain välikaistalla, mutta siirtyminen ajoradalta välikaistalle edellyttää liikennevalo-ohjausta. Mikäli katuraitiotie sijoittuu Rantatielle ja katuraitiovaunut kulkevat paikoin ajoradalla, on kadunvarsipysäköintiä vähennettävä mm. pysäkkien ja siirtymiskohtien kohdalla. Kuva 3.9. Periaatepoikkileikkaus katuraitiotien sijoittumisesta Santalahden alueella. Katuraitiotien sijoittamisessa on keväällä 2011 vielä vaihtoehtoina, että raiteet sijoittuvat Pispalan valtatielle suunnittelualueen eteläpuolelle tai Paasikiventien ja Rantatien läheisyyteen suunnittelualueen pohjoispuolella. Mikäli katuraitiotie sijoittuu alueen pohjoispuolelle Paasikiventien ja Rantatien läheisyyteen on sillä alustavien tarkastelujen mukaan mahdollista kulkea Santalah-

14 den alueen kohdalla osittain Rantatie-kadun ajoradalla ja osittain valtatien ja Rantatien väliin jäävällä välikaistalla. Kokonaan välikaistalle sijoittaminen on mahdotonta, ellei valtatien joukkoliikennekaistoja poisteta tai keskikaistaa kavenneta. Kuvassa 3.10 on esitetty poikkileikkaus valtatiestä ja Rantatiestä. Vähimmäistila, joka kadun ja valtatien välissä tulisi olla, on 2,3m. Kuva Periaatepoikkileikkaus Rantatien katuraitiotievarauksesta länsipäässä. Tikkutehtaanrinteestä on tehty alustava pituusleikkaus ja linjaus, joissa on huomioitu olemassa olevien ja mahdollisuuksien mukaan myös suunniteltujen rakenteiden asettamat reunaehdot. Tikkutehtaanrinne nousee nykyisellä paikallaan Rantatieltä radan suuntaan. Uusien asuinkortteleiden piha-alueiden kohdalla on aukiomainen tasanne, jonka kohdalla alueen sisäinen esteetön kevyen liikenteen reitti risteää Tikkutehtaanrinteen ajoradan kanssa. Tikkutehtaan rinteen poikkileikkaus on tonttikatumainen ja kapea, kadunvarsipysäköintiä ei sallita. Kadun molemmissa reunoissa on 2,5 m leveä jalkakäytävä. Tikkutehtaanrinteen osuus aukiotasanteelta ylös radan tasoon toteutetaan pysäköintirakennuksen pohjoispuolella, katuyhteys toimii tällöin huoltoyhteytenä radan laitteistoille sekä ajoyhteytenä pysäköintitaloon. Tikkutehtaanrinteeltä on kaksi sisäänajoa pysäköintitaloon, eri kerroksista. Kuva Tikkutehtaanrinteen periaatepoikkileikkaus (Liite 5) Rantatien liittymä Santalahden eritasoliittymään Valtatien 12 Rantaväylän tunnelin tiesuunnitelmassa on keväällä 2011 esitetty Santalahteen tunnelin länsipäähän eritasoliittymää, johon myös Rantatie liittyy valo-ohjatulla liittymällä. Tämän asemakaavan liikenneselvityksen yhteydessä on Rantatien liittymästä Santalahden eritasoliittymään tehty tarkennuksia, joilla Rantatien katualueen tilantarve ja Santalahden asemakaava-alueen tonttirajat ovat yhteneväiset. Santalahden eritasoliittymään tehdyissä muutoksis-

15 sa on varmistettu, että Rantatien liittymän näkemät säilyvät. Lisäksi katuraitiotien tilavaraus on otettu huomioon tiesuunnitelmaan kuuluvissa Rantatien siltarakenteissa. Mitoitusajoneuvona Rantatien osalta on käytetty telilinja-autoa (LaT), sillä alueen tulevia maankäytön mahdollisuuksia ei haluta rajata. Näin myös joukkoliikenne tai suuria ajoneuvoja vaativa maankäyttö on Rantatiellä mahdollista. Liittymän ja kadun näkemät vastaavat km/h nopeustasoa. Tiesuunnitelmassa Rantatien tasausta on nostettu tämän asemakaavan liikenneselvityksen myötä esille nousseiden vaatimusten mukaisesti. Tikkutehtaanrinteen liittymän kohdalla Rantatien tasausta nostamalla saatiin Tikkutehtaanrinteen geometriaa parannettua Pysäköinti Kuva Santalahden eritasoliittymä ja Rantatien liittymä Suunnittelualueen pysäköintijärjestelyt tukeutuvat pääasiassa kannenalaisiin pysäköintipaikkoihin. Pysäköinnin mitoituksessa normina on käytetty 1 autopaikka / 120 k-m2 ja asemakaavassa n. 80 % pysäköintipaikoista on sijoitettava maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Alueen suurten korkeuserojen vuoksi maankäytön suunnittelun lähtökohtana on ollut kansirakenteiden käyttö, jolloin pysäköintipaikat sijoittuvat luontevasti kansien alle. Sisäänkäynti näihin pysäköintitiloihin on Rantatieltä. Lisäksi alueen länsipäähän ns. paperitehtaan tontille on asemakaavassa esitetty pysäköintitalo. Kuva Pysäköintihallien sisäänajot (Liite 9)

16 Kadunvarsipysäköinti on mahdollista Rantatiellä etenkin keskivaiheilla. Jatkosuunnittelussa on huomioitava katuraitiotien pysäkkijärjestelyjen vaatima tila. 4. KEVYT LIIKENNE Osayleiskaavassa on esitetty tarve alueen läpi kulkevalle melulta suojatulle, esteettömälle kevyen liikenteen yhteydelle. Tässä selvityksessä on tarkasteltu väylän sijoittamista alueen korttelirakenteen sisälle. Alueen huomattavat korkeuserot tuovat haasteita niin maankäytön kuin liikenneyhteyksienkin suunnitteluun. Maankäytön lähtökohdista alueelle on suunniteltu kansirakennetta, jonka alle Rantatien tasoon jää pysäköintitiloja ja alueen sisäiset korttelipihat ovat rinteessä osin kansirakenteen päällä. Kansirakenne parantaa myös kevyen liikenteen yhteyden muodostamista alueen läpi esteettömänä. Alueen sijainti radan ja valtatien välissä aiheuttaa myös suuria meluntorjuntatoimenpiteitä ja suljettuja korttelipihoja. Näiden sisäpihojen kautta on mahdollista toteuttaa esteetön ja melulta suojattu kevyen liikenteen reitti alueen läpi. Meluntorjunnalla saavutetaan reitille hyväksyttävä melutaso päiväaikaan. Vaikka alueen muu meluntorjunta mitoitetaan yöajan mukaan, kevyen liikenteen väylällä tavoitteena voidaan pitää päiväajan raja-arvoja, sillä väylän käyttö ajoittuu pääasiassa päiväaikaan. Esteettömyyden tavoitearvot ovat asemakaava-alueella olleet SuRaKu-ohjeiston mukaiset. Tampereen kaupunki on ollut mukana laatimassa SuRaKu-ohjeistusta ja tekeillä on kaupungin oma ohjeisto. SuRaKu-kriteeristön mukaan esteettömyyden perustasolla on kulkupinnoilla pituuskaltevuuden oltava alle 8 % ja sivukaltevuuden enintään 3 %. Santalahden alueella kansirakenteen päällä kevyen liikenteen reitillä pituuskaltevuus on pääasiassa alle 5 %, jota voidaan pitää erittäin hyvänä (vaatimus esteettömyyden erikoistasolla, kuten kävelykaduilla tai julkisten palvelujen yhteydessä). Paikoin pituuskaltevuus on 5 8 % välillä. Alueen kevyen liikenteen yhdistettyjen väylien mitoituksessa on ollut lähtökohtana vähintään 3,5 m leveys ja edellä mainitut esteettömyyden kriteerit. Jalkakäytävien osalta myös kapeammat ratkaisut ovat hyväksyttäviä, vähimmäisleveytenä on pidetty 2,25 metriä, jotta koneellinen kunnossapito on mahdollista. Vaihtoehtojen pituusleikkaukset on esitetty liitteessä 3. Kuva 4.1. Alueen sisäinen esteetön kevyen liikenteen reitti vaihtoehdossa A (Liite 2A).

17 Kuva 4.2. Alueen sisäinen esteetön kevyen liikenteen reitti vaihtoehdossa B (Liite 2B). Poikittaisista yhteyksistä Pispalan ja Näsijärven rannan välillä on osayleiskaavassa esitetty kaksi esteetöntä yhteyttä, joista ensimmäinen on mahdollista toteuttaa ylikulkuna radan ja Paasikiventien yli Haulitehtaan ja mahdollisen seisakkeen kohdalla. Toinen on toteutettavissa Tikkutehtaanrinteen kohdalla radan ylikulkuna ja Paasikiventien alikulkuna, alikulku on esitetty Valtatien 12 Rantaväylän tiesuunnitelmassa varauksena. Katuraitiotien sijoittuminen Paasikiventien ja Rantatien väliin kuitenkin estäisi alikulun toteuttamisen tilanpuutteen vuoksi. Kevyen liikenteen ylikulku Paasikiventien ja Rantatien yli edellyttää nykyisen korkeajännitejohdon siirtämistä tai maan alle sijoittamista. Ylikulkukäytävän vapaan alikulkukorkeuden tulee Rantatien osalta olla 5,0 m. Radan osalta ylikulkukorkeuden määrittävät radan sähkölaitteiden turvaetäisyydet. Haulitehtaan ja mahdollisen seisakkeen kohdalla esteetön ylikulku voidaan toteuttaa Santalahden puolella rakennukseen sijoitettavalla hissillä tai pienipiirteisellä geometrialla toteutettavalla kevyen liikenteen luiskalla. Luiskan toteuttaminen seisakkeelta Santalahden puolen kansitasolle vaatii levähdystasanteita ja geometria tulee olemaan hyvin tiukka. Tikkutehtaanrinteen kohdalla kevyen liikenteen ylikulku on mahdollista toteuttaa esteettömänä pysäköintitalon sivustalle sijoitettavan luiskan avulla. Luiska sijoittuu ylikululta länteen. Radan alikuluista nykyinen Ahjolan kohdan alikulku on haasteellinen. Nykyisellään siihen johtavat pitkät portaat molemmin puolin rataa, Pispalan puolella portaat alas alikulkuun ja Santalahden puolella portaat ylös alikulkuun. Alikulun parantaminen esteettömäksi vaatii pitkän luiskan, joka ulottuisi lähes tulevan Haulitehtaan ja seisakkeen kohdan ylikulun kohdalle. Luiskan toteuttaminen vaatii lisäksi suuren tukimuurirakenteen, sillä radan huoltotie nousee lännestä seisaketta kohti samalla osuudella. Radan Pispalan puolella Ahjolan kohdalla on mahdollista saada luiska lännestä alikululle, mutta myös sen sijoittaminen on haasteellista. Alikulkua on radan toisen raiteen rakentamisen myötä jatkettu ja näkemät alikulussa ovat huonot, tämän vuoksi polkupyörien mahdollinen pääsy alikulkuun voi aiheuttaa vaaratilanteita. Ahjolan kohdan alikulkua ei ole tarpeen parantaa esteettömäksi mikäli Haulitehtaan ja seisakkeen kohdalle saadaan esteetön alikulku ja Pispalan kirkon kohdalla oleva alikulku aukaistaan ja yhteydet Pispalaan ja alas Santalahteen rakennetaan esteettömiksi. Tarkastelussa on huomioitu myös kaava-alueen itäosan viereen sijoittuva Pyynikin terveysasema ja mahdollisuus liittää alue Tipotien kautta Pispalaan. Kevyen liikenteen yhteys alueelta Tipotielle vaatii radan alikulun ja korkeuserojen vuoksi reitistä tulee pitkä. Esteettömyyden perustaso voidaan kuitenkin saavuttaa myös tällä kaava-alueen ulkopuolisella alueella. Ahjolan kohdalla sijaitsevan rautatiealikulun sisäosien kivimuureilla (Harmaa tukkitie) sekä Santalahden entisen seisakkeen kivimuurirakenteilla on arvoa historiallisesti merkittävinä kohteina.

18 Näsijärvenranta niminen katu poistuu, mutta sen tarjoama kevyen liikenteen yhteys Rantatieltä Ahjolan alikululle on mahdollista korvata alueen sisäisten korttelipihojen kulkevana raittina. Asema-kaava alueelta (Rantatie 11 kohdalta) etäisyys pyörätietä pitkin Keskustorille 3,1 km Lielahden kauppakeskittymään 3,3 km Tampereen pyöräilyn pääreitteihin kuuluva Paasikiventien pyöräreitti kulkee suunnittelualueen pohjoisreunassa. Paasikiventie tarjoaa pyöräily-yhteyden Tampereen keskustan suuntaan sekä myös Lielahden kauppakeskittymään ja itäisiin kaupunginosiin. Esteettömät junaradan ali- ja ylikulut suunnittelualueen eteläreunassa mahdollistavat lisäksi hyvät kevyen liikenteen yhteydet Pispalan valtatielle, jonka molemmin puolin kulkevat pyöräreitit tukevat Santalahden alueen pyöräilyverkkoa.

19 JOUKKOLIIKENNE 5.1 Santalahden joukkoliikennetarjonta Uuden asuinalueen joukkoliikenne tukeutuu linja-autoliikenteeseen, mutta ei sulje pois muita mahdollisia joukkoliikennemuotoja, mikäli ne tulevaisuudessa Tampereen seudulle ja tälle alueelle rakentuvat. Katuraitiotie ja lähiliikenteen junat voivat korvata linja-autoliikennettä osittain, mutta ne eivät ratkaisuina heikennä Santalahden houkuttelevuutta ja saavutettavuutta. Alueen nykyinen joukkoliikennetarjonta on esitetty luvussa 2.6. Paasikiventien joukkoliikennekaistojen aluevaraussuunnitelman vaihtoehdon 2 mukaan joukkoliikenteen reitit ja vuoromäärät tulevat jakautumaan nykyistä tasaisemmin Paasikiventien ja Pispalan valtatien välillä (Paasikiventie 52 % ja Pispalan valtatie 48 %). Muutoksen jälkeen Paasikiventiellä arvioidaan liikennöivän noin 600 (TKL:n) vuoroa ja Pispalan valtatiellä 560 vuoroa/arkivuorokausi. Linjojen siirtämisen Pispalan valtatieltä Paasikiventielle mahdollistavat Paasikiventielle rakennettavat joukkoliikennekaistat, jotka on mahdollista ottaa käyttöön Rantaväylän tunnelin valmistuttua. Vaihtoehdossa 2 Nokian ja Ylöjärven suuntiin matkustaminen tapahtuu jatkossakin Pispalan valtatien kautta. Kuvassa 5.1 on yleiskartta joukkoliikennekaistojen aluevaraussuunnitelmasta, kartassa on vihreällä merkitty osuudet, joille joukkoliikennekaistat on suunniteltu. Kuva 5.1. Ote joukkoliikennekaistojen aluevaraussuunnitelmasta (yleiskarttatasoinen) Paasikiventien aluevaraussuunnitelman vaihtoehdon 2 toteutuessa molempien Pispalan valtatien sekä Paasikiventien vuorovälit olisivat 3 minuuttia. 5.2 Joukkoliikenteen saavutettavuus Asuinalueen luonne määriteltiin keskustaajaman joukkoliikennevyöhykkeeksi Ympäristöministeriön julkaisussa Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Julkaisun mukaan joukkoliikenteen käyttäjämäärä ko. vyöhykkeellä on 11 % asukasmäärästä. Santalahdessa tämä tarkoittaa yhteensä 330 tulevaa ja nykyistä asukasta ja n. 600 matkaa vuorokaudessa. Alue sijaitsee kuitenkin niin hyvien kulkuyhteyksien varrella, että joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista voi olla myös huomattavasti suurempi.

20 Santalahden tulevan asuinalueen joukkoliikenteellistä saavutettavuutta tarkasteltiin Pispalan valtatien nykyisten ja Santalehden osayleiskaavassa Rantaväylälle suunniteltujen uusien linjaautopysäkkien sijainnin sekä asuinalueelle arvioidun asukasmäärän suhteen. Asukkaiden määrä ja sijoittuminen määritettiin nykyisten ja kaavan mukaisten rakennusten kerrosneliöiden mukaan. Koko alueelle arvioitiin sijoittuvan yhteensä n asukasta, joista noin 290 asuu nykyisissä rakennuksissa. Joukkoliikenteen suunnitteluohjeiden mukaan kaupunkialueilla kohtuullisena kävelyetäisyytenä pysäkeille pidetään keskimäärin 400 metriä (tavoitearvo suuren kaupungin kerrostaloalueella). Santalahdessa pysäkkien saavutettavuutta arvioitiin 100 ja 200 metrin etäisyydeltä, sillä kaikki suunnittelualueen rakennukset sijoittuivat alle 200 metrin etäisyydelle lähimmistä pysäkeistä. Alueen suuret korkeuserot kuitenkin lisäävät matkan pituutta ja tuovat estevaikutusta jonkin verran lisää. Kuva 5.2. Linja-autopysäkkien saavutettavuus alueella Tehtyjen tarkastelujen mukaan (kuva 5.2) Santalahden asukkaista yli 60 % tulee asumaan n. 100 metrin etäisyydellä joko Rantaväylän tai Pispalan valtatien pysäkeistä. Paasikiventien osalta pysäkkien sijainnissa on huomioitu suunniteltujen joukkoliikennekaistojen ja eritasoliittymän tuomat muutoksen pysäkkien sijaintiin. 200 metrin tarkastelussa painotettiin Rantaväylän pysäkkien saavutettavuutta olettamalla ne Pispalan valtatien pysäkkejä houkuttelevammiksi vaihtoehdoiksi maaston korkeusvaihteluiden, reittien valinnan ja esteettömyyden näkökulmasta. Oletusten perusteella noin 70 % Santalahden tulevista joukkoliikenteen käyttäjistä valitsisi Rantaväylän pysäkit ja 30 % Pispalan valtatien pysäkit. Todellisuudessa väylän ja pysäkkien valintaan vaikuttaa todennäköisesti enemmän tavoite määränpäästä ja käytettävän bussilinjan valinta. Linjoista ja niiden jakautumisesta tulevaisuudessa on kerrottu kohdassa 5.1.

21 5.3 Katuraitiotien ja lähijunaliikenteen vaikutukset alueella Katuraitiotien osalta todettavissa, että toteutuessaan joko Pispalan valtatielle tai Paasikiventielle, se vaikuttaa linja-autoliikenteen vuorotarjontaan. Vuorotarjonta siirtyy osin raiteille ja tihentyy, mutta matkat pysäkeille voivat paikoin pidentyä, joten kokonaisuudessaan palvelutason ei oleteta heikkenevän. Katuraitiotien pysäkkiväli tulee olemaan metriä, joten Santalahden alueen kohdalle voi sijoittua yksi tai kaksi pysäkkiä. Mikäli katuraitiotie sijoittuu Paasikiventien ja Rantatien väliselle alueelle kaava-alueen pohjoisreunaan ja välille sijoittuu vain yksi pysäkki, tukeutuu alueen keskustan puoleinen (itä) pää Paasikivenkadun varrelle sijoittuvaan pysäkkiin. Tuolloin matkat pysäkille ovat pisimmillään n. 500 m. Kuva 5.3. Katuraitiotien mahdollinen linjaus Rantatien ja Paasikiventien välissä ja mahdolliset pysäkkien paikat. Osayleiskaavan mukainen paikallisjunaliikenteen seisake sijoittuu Haulitehtaan kohdalle. Mikäli lähijunaliikenne lisäraiteilla toteutuu joskus tulevaisuudessa, on seisakkeen sijainti alueen kannalta keskeinen, länsipäästä etäisyys seisakkeelle olisi n. 400 m (tavoitearvo ison kaupungin kerrostaloalueella) ja itäpäästä pisimmillään n. 700 m. Asukkaista 70 % asuisi alle 400 metrin päässä seisakkeesta. Kuva 5.4. Seisakkeen sijainti Seisakkeelle kulku huoltotien kautta on mahdollista ja seisakkeella henkilö- ja pakettiauton kääntyminen on mahdollista ilman erillistä kääntöpaikkaa, mutta kuorma-autolle mitoitettaessa

22 tarvitaan kääntöpaikka, joka vaatii tukimuurirakenteita, mutta on tilan puolesta mahdollinen toteuttaa myös radan pohjoispuolelle Santalahteen. Pispalan puolella seisake sijoittuu Haulitehtaan kohdalle, jossa on nykyisellään hyvä yhteys katuverkolle. 6. LISÄRAITEET JA RADAN HUOLTOTIET 6.1 Lisäraiteet Lisäraiteiden osalta tässä selvityksessä on tarkasteltu tilavarausta, joka kahdelle lisäraiteelle alueen kohdalla tarvittaisiin. Selvityksessä ilmeni, että kaava-alueella radan pohjoispuolella sijaitsee nykyisiä rakennuksia niin lähellä rataa, ettei kahden lisäraiteen rakentaminen ole mahdollista. Osa rakennuksista on osayleiskaavassa suojeltuja. Tilanpuutteen ja suurten korkeuserojen vuoksi lisäraiteiden sijoittamista tarkasteltiin myös eri tasolle kuin nykyiset raiteet, mutta laitteistot, kuten vaihteet rajoittavat radan tasauksen suuria muutoksia. Eri tasoon toteuttaminen ei myöskään tuo suurta tilansäästöä, sillä suojaetäisyydet radan sähkölaitteiden sijoittamisessa rajoittavat raiteiden sijoittamista vierekkäin eri tasoon. Lisäraiteille määriteltiin vähimmäistila, jonka kaksi lisäraideparia vaatii. Raiteiden vaatima tila on 20,7 m (RAMO osa 5 sähköistetty rata), tässä poikkileikkauksessa ei ole huomioitu huoltotien tilantarvetta koko matkalle, sillä radan laitteistoille riittävät huoltoyhteydet ja radalle siirtymismahdollisuudet on suunniteltu alueen molempiin päihin. Kuvassa 6.1 näkyy kuinka huoltotie sijoittuu osittain radan tasoa alemmaksi. Kuva 6.1. Radan poikkileikkaus, mikäli kaksi lisäraidetta toteutetaan nykyisen pohjoispuolelle Kahden lisäraideparin toteuttaminen nykyisen radan pohjoispuolelle ei ole mahdollista purkamatta nykyisiä, osayleiskaavassa suojelluksi esitettyjä rakennuksia. Lisäraiteiden tilantarve on esitetty kartalla kuvassa 6.2 ja liitteessä 7.

23 Huoltotiet Alueen sijainti valtakunnallisesti merkittävän ratayhteyden välittömässä läheisyydessä edellyttää, että radan laitteistojen huoltomahdollisuudet huomioidaan. Radan nykyinen laitteisto on esitetty selvityksen liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Laitteistoille on suunniteltu kulkuyhteydet Tikkutehtaanrinteen ja uuden länsipään huoltotien kautta. Myös alueen eteläpuolelta Haulitehtaan kohdalta on mahdollista siirtyä radalle ja hoitaa huoltotehtäviä. Lisäksi ennen mahdollisten lisäraiteiden rakentamista nykyinen huoltotie on käytettävissä. Huoltoteiden tasausta on tarkasteltu pituusleikkauksin (Liite 4a ja 4B). 6.3 Radan tärinä Kuva 6.2. Radan laitteistot ja huoltoyhteydet niille sekä lisäraiteiden tilantarve (Liite 7) Alue on osittain radan tärinäalueella. Alueella on tehty osayleiskaavan yhteydessä tärinäselvitys, jossa on määritelty tärinäalue. Lisäraiteiden osalta voidaan todeta, että nykytiedon mukaan uudet raiteet on mahdollista perustaa niin, että radan nykyinen tärinäalue ei laajene. LIITTEET Liite 1A Vaihtoehdon A liikenneverkko 1:1000 Liite 1B Vaihtoehdon B liikenneverkko 1:1000 Liite 2A Alueen sisäinen esteetön kevyen liikenteen reitti vaihtoehdossa A Liite 2B Alueen sisäinen esteetön kevyen liikenteen reitti vaihtoehdossa B Liite 3 Alueen sisäisen esteettömän kevyen liikenteen reitin pituusleikkaukset A ja B 1:1000 Liite 4A Länsipään huoltotien pituusleikkaus, vaihtoehto A 1:2000/1:200 Liite 4B Länsipään huoltotien pituusleikkaus, vaihtoehto B 1:2000/1:200 Liite 5 Tikkutehtaanrinteen pituusleikkaus ja periaatepoikkileikkaus 1:2000/1:200 ja 1:200 Liite 6 Rantatien periaatepoikkileikkaukset 1:200 Liite 7 Radan laitteistot ja huoltoyhteydet sekä lisäraiteiden tilantarve Liite 8A Yhteydet alueen huolto- ja pelastusreiteille vaihtoehdossa A Liite 8B Yhteydet alueen huolto- ja pelastusreiteille vaihtoehdossa B Liite 9 Pysäköintihallien sisäänajot