SANTALAHDEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS. Päivitys 8/2013

Transkriptio

1 Päivitys 8/

2 2 (24) SISÄLTÖ 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA SEN KUVAUS Yleistä Työn tavoitteet NYKYTILA JA LÄHTÖKOHDAT Tie ja katuverkko Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenneyhteydet Rautatieliikenne Osayleiskaavassa esitetyt liikenteelliset ratkaisut Muut suunnitelmat Tampereen Rantaväylän (vt 12) tiesuunnitelma välillä Santalahti Naistenlahti Lähijunaliikenne Katuraitiotie SUUNNITELTU LIIKENNEVERKKO Alustavat maankäytön tavoitteet Liikenne ennuste ja liikenteellinen toimivuus Alueen liittyminen liikenneverkkoon Alueen sisäinen liikenneverkko Kadut Katujen mitoitus Rantatien liittymä Santalahden eritasoliittymään Pysäköinti Kevyt liikenne Joukkoliikenne Santalahden joukkoliikennetarjonta Joukkoliikenteen saavutettavuus Katuraitiotien ja lähijunaliikenteen vaikutukset alueella Lisäraiteet ja radan huoltotiet Lisäraiteet Radan huoltotiet Radan tärinä LIITTEET... 24

3 (24) 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA SEN KUVAUS 1.1 Yleistä Santalahden asemakaava alue sijaitsee Tampereen kaupungissa Paasikiventien varressa, reilun kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta länteen, Pispalan harjun pohjoisrinteellä, rautatien ja Näsijärven rannan välissä. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Rantatiehen, idässä Paasikiventien niin sanottuun Haarlan mutkaan, etelässä rautatiehen, osittain Ratakatuun ja lännessä Pöllipuistoon. Suunnittelualue on pääosin vanhaa teollisuusaluetta, joka on odottanut osayleiskaavaprosessin valmistumista vuodesta 1999 lähtien. Korttelialueen keskivaiheille on toteutettu 1990 luvun lopulla asuinkerrostalokortteli. Osayleiskaava on vahvistettu vuonna Alueella oli vuoden 2011 lopussa asukkaita Työn tavoitteet Kuva 1.1. Suunnittelualueen sijainti Alueen asemakaavoituksen tarkoituksena on uuden, laadukkaan ja houkuttelevan asuntoalueen rakentaminen Santalahteen, järvimaisemaan, osaksi kulttuuriympäristöä ja lähelle keskustaa voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavoituksen yhteydessä alueelle laaditaan liikenneselvitys, jossa osayleiskaavassa esitettyjen tavoitteiden pohjalta luodaan toimiva liikenneverkko ja etsitään ratkaisut liikenteen ongelmakohtiin. Liikenneselvitys laaditaan tiiviissä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa jotta odotukset ja reunaehdot voidaan huomioida suunnittelussa molemmin puolin.

4 4 (24) NYKYTILA JA LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tie ja katuverkko Alueen pääväylät ovat valtatie 12 (Paasikiventie) ja rautatie. Kaava alue jää näiden väylien väliin kokonaisuudessaan. Paasikiventien ja korttelialueen väliin jää nykyisellään tonttikatutyyppinen Rantatie, jonka itäpäästä radanvarteen nousee Tikkutehtaanrinne niminen katu. Tikkutehtaan kohdalta erkanee Paasikiventiestä valoliittymässä Simppoonkatu Onkiniemeen ja Näsijärven rantaan päin. Korttelialueen keskellä, poikkeusluvalla rakennetun kerrostalokorttelin, kohdalla on valo ohjattu liittymä, joka liittää Rantatien Paasikiventielle. Sen kautta asuntokorttelista on myös hyvä yhteys Näsijärven rantaan. Lännen suunnasta tultaessa Rantatielle pääsee suuntaisliittymän kautta Paasikiventieltä. 2.2 Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueen pohjoislaidassa kulkee seudullinen pyöräilyn pääreitti. Rantatien varressa yhteys kulkee yhdistettynä kevyen liikenteen väylänä, pääosin reunatuella ajoradasta erotettuna. Tikkutehtaan kohdalla on valtatien 12 alittava kevyen liikenteen alikulku, jonka kautta on yhteys Onkiniemeen ja Näsijärven rantaan. Myös Rantatien valo ohjatun liittymän kohdalla on suojatieyhteys Näsijärven rantaan. Lisäksi Pispalan valtatien molemmin puolin on kevyen liikenteen reitit. Alueen sisällä ei nykyisellään ole yhtenäisiä reittejä lukuun ottamatta epävirallista yhteyttä radan varren huoltotiellä. Alueen sisäiset reitit ovat lyhyitä yhteyksiä alueen läpi pohjois eteläsuunnassa. Pispalan ja Santalahden välillä on nykyisellään käytössä yksi radan alikulku, jolle johtaa Santalahden suunnasta jyrkät rappuset. Alikulku on nykyisen Ahjolan opiston rakennuksen kohdalla. Kuva 2.1. Kevyen liikenteen alikulku Ahjolan koulun kohdalla Myös Pispalan kirkon kohdalla on alikulku, joka ei kuitenkaan nykyisellään johda eteläpuolella mihinkään, pohjoispuolellakin on ainoastaan polkumainen yhteys huoltotieltä alikululle.

5 (24) 2.3 Joukkoliikenneyhteydet 2.4 Rautatieliikenne Alueen nykyinen joukkoliikenne kulkee Paasikiventiellä ja Pispalan valtatiellä. Pispalan valtatiellä on alueen välittömässä läheisyydessä neljä pysäkkiparia, mutta Santalahdesta vain yksi käytettävissä oleva alikulku radan ali. Paasikiventiellä on kaksi pysäkkiparia, joista toinen on Rantatien liikennevaloliittymän ja nykyisen asuinkerrostalon korttelin läheisyydessä. Nykyisellään Paasikiventiellä ajaa Tampereen joukkoliikenteen liikennöimänä noin 250 vuoroa arkivuorokauden aikana (vuoroväli ruuhka aikaan n. 6 min) ja Pispalan valtatiellä noin 750 vuoroa (vuoroväli ruuhka aikaan n. 2 min). Seutulinjat Nokian ja Ylöjärven suuntiin ajavat Pispalan valtatien kautta ja niiden määrä on noin 350 vuoroa / arkivuorokausi. Santalahden asuinalueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulevat joukkoliikennehankkeet, joilla on vaikutusta alueen joukkoliikenteen tarjontaan. Tällaisia hankkeita ovat mm. mahdolliset katuraitiotien ja lähijunaliikenteen toteutuminen pitkällä aikavälillä ja Paasikiventien joukkoliikennekaistojen rakentaminen lähitulevaisuudessa. Hankkeiden sisältöä ja vaikutuksia on selvitetty tässä työssä. Suunnittelualuetta rajaa eteläpuolella rautatiealue, jolla on kaksi raidetta ja radan viereinen huoltotie. Rata on osa Suomen päärataverkkoa ja muodostaa yhteyden Tampereelta Seinäjoen ja Porin suuntaan. Rata sähköistettiin 1980, jonka yhteydessä alueelta poistui 5 yhteyttä radan yli. Korvaaviksi yhteyksiksi suunniteltiin tuolloin Ahjolan ja Pispalan kirkon alikulkukäytäviä sekä tässä selvityksessä esitettyjä ylikulkukäytäviä porrasratkaisuin. Radalla on runsaasti liikennettä ja raiteiden käyttöaste on korkea, osuudella liikennöi henkilöjunien lisäksi runsaasti tavaraliikennettä. Tarkemmat tiedot rautatieliikenteen määrästä ja laadusta on esitetty meluselvityksessä, joka on laadittu tämän asemakaavatyön yhteydessä (Ramboll/FCG). 2.5 Osayleiskaavassa esitetyt liikenteelliset ratkaisut Alueelle on vahvistettu osayleiskaava, jossa on esitetty Santalahden osalta seuraavat liikenteellisesti merkittävät ratkaisut: Kevyen liikenteen yhteydet - Lännessä asemakaava alueen ulkopuolella uusi kevyen liikenteen radan alikulkuyhteys Pispalan kirkon kohdalla - Uusi alikulku Paasikiventien ali Näsijärven rantaan ja Pölkkylänniemeen - Nykyinen radan alikulku Ahjolan kohdalla - Uusi yhteys Pispalan valtatieltä Näsijärven rantaan uuden korttelin kautta ylittäen radan, Rantatien ja Paasikiventien - Idässä Tikkutehtaanrinteen jatkona uusi radan ylikulku Santalahden ja Pispalan valtatien välille - Alueen läpi itä länsisuunnassa kulkeva kevyen liikenteen väylä, joka on esteetön ja melulta suojattu - Kevyen liikenteen muut pääreitit kulkevat Paasikiventien suuntaisesti alueen pohjoisreunassa Paasikiventien reunassa ja Näsijärven rannassa

6 6 (24) Kuva 2.2. Osayleiskaavan mukainen tavoitetilanteen liikenneverkko. Katuverkko Alueen katuverkko muodostuu osayleiskaavassa Rantatiestä, Tikkutehtaanrinteestä ja uudesta katuyhteydestä, joka nousee alueen länsipäästä radan tasoon toimien samalla myös radan huoltotienä. Rautatie, lisäraiteet ja pikaraitiotie Aluetta etelässä rajaava rautatiealue tulee laajenemaan mahdollisten lisäraiteiden tilantarpeen vuoksi. Osayleiskaavavaiheessa on tarkastelussa ollut myös mahdollisen pikaraitiotien sijoittaminen nykyisen radan viereen. Osayleiskaavavaiheessa tilantarvetta ei ole tarkasteltu kovin yksityiskohtaisesti. Santalahteen on osayleiskaavassa esitetty tila lähijunaliikenteen seisakkeelle. 2.6 Muut suunnitelmat Tampereen Rantaväylän (vt 12) tiesuunnitelma välillä Santalahti Naistenlahti Valtatie 12 on Tampereen merkittävä sisääntulotie, jonka liikenteestä vain 10 % on valtakunnallista läpiajoliikennettä. Pääosa Paasikiventien liikenteestä suuntautuu Tampereen keskusta alueelle tai sieltä pois. Valtatielle 12 on laadittu suunnitelma joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisesta vuonna 2008 (A Insinöörit). Kyseisessä suunnitelmassa esitetyt ratkaisut edellyttivät kaavamuutoksia Sepänkadun sillan kohdalla sekä Haarlanmutkan kohdalla suuntaisliittymän vuoksi. Valtatielle 12 on Santalahden ja Naistenlahden välille laadittu yleissuunnitelma Tampereen rantaväylä (vt 12) välillä Santalahti Naistenlahti. Valtatie 12 on suunnittelualueen välittö

7 (24) mässä läheisyydessä, joten sen ratkaisuilla on suuri merkitys alueen viihtyisyyteen ja liikenteelliseen toimivuuteen. Valtatien 12 yleissuunnitelman vaihtoehdoista on jatkosuunnitteluun valittu vaihtoehto 2, jossa rakennetaan pitkä tunneli Santalahdesta Tammerkosken alitse Naistenlahteen ja eritasoliittymät tunnelin molempiin päihin. Alavaihtoehto 2B:ssä tunnelista on yhteys keskustaan Mustalahden kohdalla (keskustan eritasoliittymä) ja Santalahden eritasoliittymän koko on pienempi. Jatkosuunnitteluun valitussa vaihtoehdossa Paasikiventie muutetaan Santalahden eritasoliittymän itäpuolella kaduksi valtatien tunnelin valmistuttua. Kuva 2.3. Vt 12 tiesuunnitelma Santalahden asemakaava alueen kohdalla. Pitkästä tunnelista on laadittu tiesuunnitelma vuonna Tiesuunnitelmavaiheessa on käyty vuoropuhelua Santalahden alueen asemakaavan työryhmän kanssa ja hankkeita on sovitettu yhteen. Santalahden eritasoliittymän asemakaava on hyväksytty, mutta siitä on valitettu korkeimpaan hallinto oikeuteen. Valtatien 12 tiesuunnitelman mukaisen Rantaväylän tunnelin rakennussuunnittelu on alkanut vuonna 2012 allianssimallilla. Hankkeen rahoittajien ja toteuttajien muodostama allianssi on aloittanut kehitysvaiheen, joka valmistuu syksyllä Kehitysvaiheen tulosten perusteella Tampereen kaupungin valtuusto tekee päätöksen hankkeen lopullisesta vaihtoehdosta ja rakennusvaiheen aloittamisesta. Rakentamisen kestoaika on valittavasta vaihtoehdosta riippuen 2 3 vuotta. Liikenne uudella Rantaväylällä voi tunnelivaihtoehdoissa alkaa aikaisintaan vuonna Tunnelin kehitysvaiheen kanssa samanaikaisesti laaditaan selvityksiä tunnelille vaihtoehtoisista liikennejärjestelyistä. Näiden vaihtoehtojen suunnittelussa ja vertailussa on otettu huomioon maankäytön kehittämishankkeet lähiseudulla, mukaan lukien Santalahden asemakaava alue. Vaihtoehdot esiteltiin kaupunginvaltuustolle elokuussa 2013 ja päätös jatkotoimenpiteistä tehdään syyskuussa Lähijunaliikenne Tampereen seudulla on selvitetty seudullisen lähijunaliikenteen kehittämistä. Tampereen kaupunkiseudulla lähijunaliikenteen kehittämiselle on selvitysten pohjalta laadittu vaiheittainen suunnitelma, mutta päätöksiä lähijunaliikenteen toteuttamisesta ei ole.

8 8 (24) Katuraitiotie Haasteena lähijunaliikenteen toteuttamiselle on nykyisen radan kapasiteettiongelmat ja lisäraiteiden vaatima tila etenkin kaupunkialueella. Selvitysten perusteella on todettu, että tarkemmista toteuttamismahdollisuuksista ja niiden mahdollisista aluevarauksista tulee kaupunkiseudun kuntien laatia lisäselvityksiä. Santalahden suunnittelualueen eteläreunassa on nykyinen rautatiealue ja osayleiskaavassa rautatiealueeseen on osoitettu laajennus mahdollisten lähijunaliikenteen käyttöön tulevien lisäraiteiden vaatiman tilan vuoksi. Tampereen kaupunkialueella lisäraiteiden sijoittamista on tutkittu vuonna 2009 laaditussa selvityksessä (Tampereen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelu 2009). Tarkastelussa on määritelty rataosuuden vaikutukset nykyisiin kiinteistöihin välittömästi radan vieressä. Tarkastelun lähtökohtana on käytetty kahden lisäraiteen vaatimaa tilavarausta. Tampereen ja Lielahden välisellä rataosuudella lisäraiteiden sijoittaminen on haasteellisinta välittömästi Tampereen henkilöaseman pohjoispuolelta alkavalla jaksolla. Rata kulkee syvässä kallioleikkauksessa Juhannuskylän ja Armonkallion asuinalueiden halki ja asuinrakennukset sijaitsevat aivan kiinni radassa. Lisäksi Tammerkosken ylitys ja sitä seuraavat maanpinnan ja radan korkeuserot Mustalahdessa vaativat erityisiä silta ja tukimuurirakenteita. Pispalan harjun pohjoisrinteen maankäyttö radan eteläpuolella on radan välittömässä läheisyydessä. Alustavan tarkastelun perusteella radan pohjoispuolella tilaa on paremmin. Lisäraiteiden tilantarveselvityksen perusteella näyttäisi siltä, että lisäraiteiden sijoittaminen nykyisten raiteiden pohjoispuolelle olisi eteläpuolta parempi ratkaisu. Toteuttamismahdollisuudet riippuvat pitkälti siitä, pystytäänkö Armonkallion kohdalle, Tammerkosken ylitykseen ja sitä seuraavalle Mustanlahden penkereelle jatkosuunnittelussa löytämään toteuttamiskelpoiset tekniset ratkaisut. Lisäraiteiden sijoittaminen pohjoispuolelle on erityisen haasteellista Pispalan ja Santalahden kohdalla, sillä alueella on suojeltavia rakennuksia radan välittömässä läheisyydessä. Yhdelle lisäraiteelle on olemassa tilavaraus jo nykyisessä voimassa olevassa asemakaavassa. Toisen rakentaminen ja huoltotien sijoittaminen koko suunnittelualueelle radan viereen ei ole mahdollista, jos suojeltavat rakennukset ja nykyiset asuinrakennukset säilytetään. Pispalassa tilaa ei ole myöskään radan eteläpuolella. Vuonna 2012 valmistunut Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen liikenneselvitys sekä vuonna 2013 valmistunut Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys toteavat, että kolmas raide on tarpeellinen, mutta neljäs raide ei ole välttämätön. Santalahden alueelle ei ole selvitysten mukaan tulossa lähijunaliikenteen pysäkkiä. Tampereella on käynnistetty syksyllä 2010 katuraitiotien yleissuunnitelma, jossa on tarkoituksena selvittää Hervannan ja Lielahden välisen katuraitiotien tuleva linjaus. Vielä keväällä 2013 keskustan länsipuolella katuraitiotiellä oli kaksi vaihtoehtoista linjausta Santalahden kohdalla. Raiteet sijoittuvat joko Paasikiventielle tai Pispalan valtatielle, sillä nykyisellä rautatiealueella ei ole tilaa katuraitiotielle, etenkään jos lisäraiteiden varaus tarvitaan. Lisäksi rautatiealueelle sijoitettaessa katuraitiotien pysäkit edellyttävät omat laiturirakenteet sekä kevyen liikenteen yhteydet radan ylikululta laitureille. Vt 12 Rantaväylän tunnelin tiesuunnitelman yhteydessä on alustavasti varauduttu katuraitiotien sijoittamiseen Paasikiven kadun eteläpuolelle ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin. Tilantarve on huomioitu tiesuunnittelussa mm. silta aukoissa. Santalahden asemakaava

9 (24) alueen osalta haasteellisin kohta raitiotien suunnittelussa on Rantatien suuntaisliittymä valtatieltä 12. Suuntaisliittymän ja katuraitiotien risteäminen alueen länsipäässä on toteutettava tasossa esim. liikennevalo ohjauksella. Lisäksi kohdassa risteää kevyen liikenteen pääreitti ja rautatien huoltoyhteys.

10 10 (24) Suunniteltu liikenneverkko 3.1 Alustavat maankäytön tavoitteet Alueen liikenneselvitystä on laadittu yhtä aikaa asemakaavoituksen kanssa. Alueelle on suunniteltu asuntoja n asukkaalle. Lisäksi Rantatien varteen on mahdollista rakentaa liiketiloja katutasoon ja Tikkutehtaan alueelle sijoittuu Länsi Tampereen asukkaita palveleva noin satapaikkainen päivähoitoyksikkö sekä aluetta palveleva päivittäistavarakauppa. Alueen asuinkäyttöön muuttamisessa on suuria haasteita mm. meluhaittojen torjunnassa ja suurissa korkeuseroissa. Meluntorjunta vaatii rakennusten sijoittamisen yhtenäiseen massaan niin alueen etelä kuin pohjoispuolellakin. Korkeuseroista johtuen alueen sisäpihat on suunniteltu osittain kansirakenteen päälle ja kannen alla on pysäköintitiloja. 3.2 Liikenne ennuste ja liikenteellinen toimivuus Santalahden alueen liikennetuotos on arvioitu alueen kerrosneliömäärien ja asukasmäärien perusteella. Näiden mukaan Rantatien liikennemäärä tulee olemaan alueen valmistuttua kokonaan noin 3000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Luonnosvaiheessa tutkituissa vaihtoehdoissa kerrosneliömäärät ja asukasluvut olivat jonkin verran suurempia. Seudulliseen liikenne ennusteeseen Santalahden liikennetuotoksen vaikutus on vähäinen, mutta Santalahden sijoittuminen suunnitellun Tampereen Rantaväylän tunnelin välittömään läheisyyteen edellyttää liikenteellisen toimivuuden tarkastelua laajasti ja seudullinen liikenne ennuste huomioiden. Tampereen Rantaväylän yleis ja tiesuunnitelmavaiheissa sekä käynnissä olevassa vaihtoehtotarkastelussa Tampereen seudun liikenne ennustetta on pyritty tarkentamaan huomioimalla kaikki seudulle suunnitteilla olevat maankäytön hankkeet. Lisäksi ennusteesta on laadittu herkkyystarkasteluja, joilla on selvitetty mm. Tampereen keskustan kehittämishankkeiden, katuraitiotien sijoittumisen ja muiden merkittävien liikennetuotokseen ja liikenteen ohjautumiseen vaikuttavien seikkojen vaikutusta koko seudun liikenne ennusteeseen. Santalahden alueen kannalta merkittävimmät erot liikenteellisessä toimivuudessa ovat liittymisessä Rantaväylän liikenteeseen aamuruuhkan aikaan. Aamuruuhkaan aikana liikennevirta lännestä kaupungin keskustaa on voimakkain ja suunta ruuhkautuu jo nykyisillä liikennemäärillä. Santalahden alueen liittymistä seudulliseen liikenneverkkoon on tutkittu tämän asemakaavatyön yhteydessä erillisessä selvityksessä (Ramboll) Santalahden alueelta syntyvä liikennemäärä on pieni suhteessa Paasikiventiehen, jolle on tunnelivaihtoehdossa ennustettu Santalahden eritasoliittymän rampeillekin noin ajon./vrk. Paasikiventiellä tunnelin länsipuolella vuoden 2030 ennustetilanteessa liikennettä on jopa ajon./vrk. Tunnelille vaihtoehtoisessa tarkastelussa on selvitetty, että seudun liikennemäärien kasvu ja valtakunnallisen päätien liikenteellisen toimivuuden varmistaminen edellyttää myös Santalahden alueen ja Onkiniemen alueen liikenteen liittämistä eritasoliittymän avulla. Liittymä palvelee Santalahden ja Onkiniemen länsipuolen aluetta.

11 (24) 3.3 Alueen liittyminen liikenneverkkoon Santalahden asemakaava alueen liikenteellinen toimivuus ja yhteydet muuhun liikenneverkkoon liittyy tiiviisti kesällä 2013 käynnissä oleviin Tampereen Rantaväylän (vt 12) välillä Santalahti Naistenlahti tiesuunnitelmaan ja siihen liittyviin vaihtoehtotarkasteluihin. Tiesuunnitelmassa on esitetty Santalahteen eritasoliittymä, joka takaisi nykyisen Rantatien liikenteen liittymisen katuverkkoon sujuvalla liikennevaloliittymällä. Liittymä toimii hyvin, koska lännestä keskustaan johtava ramppi ohittaa valo ohjatun Rantatien liittymän eritasossa. Näin liittymän kuormitus on vähäisempi ja myös sivusuunnan toimivuus on tyydyttävä. Rantatien liittymähaara kestää hyvin yli ajoneuvon vuorokausittaisen virran ennen kuin se alkaa ylikuormittua. Alueen länsipäässä suuntaisliittymän ja katuraitiotien risteäminen alueen länsipäässä on toteutettava tasossa esim. liikennevalo ohjauksella. Valo ohjauksessa on huomioitava rautatien huoltoliikenteen pääsy radan varteen nousevalle huoltotielle ja kevyen liikenteen pääreitin turvallinen risteäminen. Keväällä 2013 käynnistetyssä vaihtoehtoselvityksessä on tutkittu millaisilla vaihtoehtoisilla liikennejärjestelyillä olisi mahdollista saavuttaa Tampereen seudulla riittävä liikenteellinen toimivuus vuoden 2030 ennustetilanteessa, mikäli Rantaväylän tiesuunnitelman mukaista pitkää tunnelia toteutettaisi. Mikäli tiesuunnitelman mukaista pitkää tunnelia ja Santalahden eritasoliittymää ei rakenneta, Santalahden alueen rakentuminen vaatii alueen liikenneyhteyksien parantamista muulla tavalla, sillä Santalahden alueen rakennuttua kokonaan Rantatien liikennemäärä on noin neljä kertaa suurempi kuin nykyisellään. Rantatien liittyminen Paasikiventiehen nykyisillä kaistajärjestelyillä ja liikennevalojen ohjelmointia muuttamalla heikentäisi pääsuunnan erityisesti lännestä saapuvan liikenteen viivettä Rantatien liikennevaloliittymässä. Asemakaavatyön yhteydessä selvitetty millaisia vaikutuksia alueen liikennetuotoksella on nykyisten liikennejärjestelyjen toimivuuteen ja kuinka nykyisiä järjestelyjä voitaisiin parantaa, että liikenneyhteydet alueelta toimisivat heikentämättä Paasikiventien (valtatien 12) liikenteellistä palvelutasoa. Selvitykset on laadittu keväällä 2013 (Ramboll) ja niiden tulokset on esitetty omassa selvityksessä. Edellä mainitussa selvityksessä on tutkittu myös vaihtoehtoa, jossa Santalahden alueelta itään toteutetaan suuntaisliittymä, joka parantaisi etenkin Santalahdesta keskustaan suuntautuvan liikenteen liittymistä Paasikiventien liittymään aamuruuhkassa. Edellytyksenä on, että suuntaisliittymä toteutetaan kiihdytyskaistallisena. Suuntaisliittymä sijoittuisi Rantatien jatkeeksi ja liittyisi päätiehen nykyisen kevyen liikenteen alikulun itäpuolella. Lopullisessa ennustetilanteessa tämäkään ei kuitenkaan riitä takaamaan riittävää toimivuutta pääsuunnalle eli Paasikiventielle. Tasoliittymäratkaisut liikennevalo ohjattuina aiheuttavat pääsuunnalle merkittäviä viivästyksiä etenkin Santalahden alueen rakennuttua kokonaan. Liikenne ennusteissa on otettu huomioon Tampereen seudulliset liikennehankkeet, kuten katuraitiotien aiheuttamat liikennemäärien muutokset ja liikenteen suuntautuminen sekä Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavan mukaiset toimenpiteet, kuten Hämeenkadun rauhoittaminen läpiajoliikenteeltä joukkoliikennekaduksi. Riittävä liikenteellinen toimivuus voidaan taata eritasoliittymällä, joka liittää nykyisen Rantatien liikenteen ja Onkiniemen alueen liikenteen Paasikiventien liikenteeseen ja katuverkkoon aiheuttamatta pääsuunnalle, eli valtatien liikenteelle, viivytyksiä. Eritasoliittymä voidaan toteuttaa myös ilman tunnelia, jolloin siirtämällä päätien linjausta saadaan Santalahden ja Onkiniemen alueelle eritasoliittymä.

12 12 (24) Mikäli tiesuunnitelman mukainen Rantaväylän tunneli toteutetaan, Santalahden alueen liikenne tukeutuu kahteen yhteyteen. Toinen yhteyksistä on nykyisen kaltainen suuntaisyhteys Valtatieltä 12 eli Paasikiventieltä. Toinen yhteys on kaksisuuntainen ja sijaitsee alueen itäpäässä liittäen alueen muuhun liikenneverkkoon Rantatien jatkeen ja Santalahden eritasoliittymän kautta. Lännen suunnan yhteys tulee asemakaavan myötä sijoittumaan hieman enemmän länteen. Asemakaavan luonnosvaiheessa on laadittu länsipäähän kaksi vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa, joissa molemmissa on huomioitu suuntaisliittymän ja katuraitiotien tilantarve. Mikäli tunnelia ei toteuteta, on eritasoliittymän sijainti ja ratkaisut suunniteltava uudelleen kaava alue huomioiden. Santalahtea ja Onkiniemeä palveleva eritasoliittymä poistaa suuntaisliittymän tarpeen länsipäästä. Kuva 3.1. Vt 12 Rantatien länsipään suuntaisliittymä Rantaväylän tunnelille vaihtoehtoisten liikennejärjestelyjen selvitys ja vertailu on tämän selvityksen laadintahetkellä vielä kesken. Vaihtoehtoisissa liikennejärjestelyissä on huomioitu alueelle suunniteltu uusi maankäyttö ja sen aiheuttama liikenne.

13 (24) 3.4 Alueen sisäinen liikenneverkko Kadut Asemakaavan luonnosvaiheessa alueen sisäiselle liikenneverkolle tutkittiin vaihtoehtoja kahden erilaisen maankäyttöluonnoksen pohjalta. Näiden vaihtoehtojen suurin ero oli alueen länsipäässä olevan suuntaisliittymän ja suunniteltavan yhdistetyn radan huoltotien ja katuyhteyden sovittamisessa maastoon ja maankäyttöön. Alueen katuverkko tukeutuu Rantatiehen, joka on alueen ainoa kokoojatyyppinen katu. Rantatien kautta alueen liikenne liittyy Paasikiventiehen ja katuverkkoon. Alueen sisäisen katuverkon muodostavat tonttiyhteydet, Tikkutehtaanrinne sekä rautatien huoltotie, joka nousee alueen länsipäästä idän suuntaan radan tasolle. Huoltotie toimii myös mahdollisen paikallisjunaliikenteen seisakkeen huoltoyhteytenä. Pysäköintitiloihin kulku on Rantatieltä muutamista kohdista, kortteleittain. Alueen huolto ja pelastusteinä toimivat katujen ja radan huoltotien lisäksi alueen sisäinen kevyen liikenteen yhteys ja sille Rantatieltä johtavat huolto ja pelastusrampit. Nykyisen asuinkerrostalojen korttelin sisäpihalla on muutamia pysäköintipaikkoja, joille liikenneyhteys järjestetään korttelin länsipuolella olevan korttelin pysäköintikannelta huoltoramppina. Sisäpihoilla yhteys kulkee osittain kevyen liikenteen väylällä. Kuvassa 3.6 esitetty ajoyhteydet Rantatieltä alueen sisäisille huolto ja pelastusreiteille Katujen mitoitus Kuva 3.2. Alueen sisäiset huoltoyhteydet ja pelastustiet (Liite4) Alueen länsipäässä on suuntaisliittymä, joka on sijainniltaan hieman nykyisen liittymän länsipuolella. Liittymässä on pitkä oikealle kääntymiskaista ja katuraitiotielle etuajo oikeuden mahdollistava liikennevalo ohjaus. Liittymän sijainti mahdollistaa alueen länsipäässä huoltotieyhteyden, joka nousee ylös radan viereen. Yhteys toimii samalla myös mahdollisen lähijunaseisakkeen kulkuyhteytenä. Alueen länsipäässä Rantatien liikenne on heti lännen suunnan suuntaisliittymän jälkeen kaksisuuntainen. Katutila jäsentyy kavennuksen ja korotuksen avulla. Huoltotie on väistämisvelvollinen ja liittyy Rantatien ja Paasikiventieltä tulevan liikenteen joukkoon kärkikolmion takaa. Katujen mitoituksena on käytetty lähtökohtana mitoitusnopeutta 40 km/h, radan huoltotien mitoitusnopeus on 20 km/h. Rantatien suunniteltu poikkileikkaus on ajoradan osalta 6,8 m ja kadun varteen on mahdollista rakentaa pysäköintipaikkoja kadun suuntaisesti (poikkileikkaustyypit liitteessä 6). Kadunvarsipysäköinnin vuorottelun avulla kadun liikennettä voidaan rauhoittaa ja saadaan kadun molemmin puolin pysäköintipaikkoja mahdollisten liiketilojen käyttöön.

14 14 (24) Mikäli tiesuunnitelman mukaista tunnelia ei toteuteta, edellyttää Santalahden eritasoliittymä valtatien linjauksen muuttamista ja tällöin myös Rantatien linjaus ja tasaus muuttuu merkittävästi. Eritasoliittymä on mahdollista toteuttaa siten, että valtatie ylitetään uudella risteyssillalla, joka yhdistää Santalahden ja Onkiniemen rampeilla valtatiehen. Kuva 3.3. Periaatekuva kadunvarsipysäköinnistä Rantatiellä. Kuva 3.4. Periaatepoikkileikkaus Rantatien kadunvarsipysäköinnistä Alustavasti on tiesuunnitelmassa arvioitu, että ennen Rantatien liittymää katuraitiotielinjaus noudattaa Santalahden eritasoliittymän lännestä keskustaan tulevan rampin linjausta ja alittaa Rantatien rampin kanssa samassa silta aukossa. Raitiotien tilantarve on linjaosuudella vähintään 6,8 m ja pysäkkien kohdalla n. 12 m. Katuraitiolinjauksen on mahdollista kulkea osittain välikaistalla, mutta siirtyminen ajoradalta välikaistalle edellyttää liikennevaloohjausta. Mikäli katuraitiotie sijoittuu Rantatielle ja katuraitiovaunut kulkevat paikoin ajoradalla, on kadunvarsipysäköintiä vähennettävä mm. pysäkkien ja siirtymiskohtien kohdalla. Katuraitiotien sijoittamisessa on kesällä 2013 vielä vaihtoehtoina, että raiteet sijoittuvat Pispalan valtatielle suunnittelualueen eteläpuolelle tai Paasikiventien ja Rantatien läheisyyteen suunnittelualueen pohjoispuolella. Mikäli katuraitiotie sijoittuu alueen pohjoispuolelle Paasikiventien ja Rantatien läheisyyteen on sillä alustavien tarkastelujen mukaan mahdollista kul

15 (24) kea Santalahden alueen kohdalla osittain Rantatie kadun ajoradalla ja osittain valtatien ja Rantatien väliin jäävällä välikaistalla. Kokonaan välikaistalle sijoittaminen on mahdotonta, ellei valtatien joukkoliikennekaistoja poisteta tai keskikaistaa kavenneta. Kuvassa 3.10 on esitetty poikkileikkaus valtatiestä ja Rantatiestä. Vähimmäistila, joka kadun ja valtatien välissä tulisi olla, on 2,3m. Kuva 3.5. Rantatien ja valtatien 12 poikkileikkaus alueen länsipäässä. Tikkutehtaanrinteestä on tehty alustava pituusleikkaus ja linjaus, joissa on huomioitu olemassa olevien ja mahdollisuuksien mukaan myös suunniteltujen rakenteiden asettamat reunaehdot. Tikkutehtaanrinne nousee lähes nykyisellä paikallaan Rantatieltä radan suuntaan. Uusien asuinkortteleiden piha alueiden kohdalla on aukiomainen tasanne, jonka kohdalla alueen sisäinen esteetön kevyen liikenteen reitti risteää Tikkutehtaanrinteen ajoradan kanssa. Tikkutehtaan rinteen poikkileikkaus on tonttikatumainen ja kapea, kadunvarsipysäköintiä ei sallita, mutta kadun reunaan rakennetaan 20 autopaikkaa kohtisuoraan ajorataa vasten. Pysäköintipaikat palvelevat alueelle sijoittuvan päiväkodin saattoliikenteen pysäköintipaikkoina. Kadun molemmissa reunoissa on kevyen liikenteen yhteydet, joiden leveys vaihtelee käytettävissä olevan tilan mukaan. Tikkutehtaanrinteen osuus aukiotasanteelta ylös radan tasoon toteutetaan rakennuksen pohjoispuolella, katuyhteys toimii tällöin huoltoyhteytenä radan laitteistoille sekä huolto ja pelastusyhteytenä pihaan. Kuva 3.6. Tikkutehtaanrinne, pysäköintipaikkojen sijoittuminen, poikkileikkaus ja pituusleikkaus.

16 16 (24) Rantatien liittymä Santalahden eritasoliittymään Valtatien 12 Rantaväylän tunnelin tiesuunnitelmassa on keväällä 2011 esitetty Santalahteen tunnelin länsipäähän eritasoliittymää, johon myös Rantatie liittyy valo ohjatulla liittymällä. Tämän asemakaavan liikenneselvityksen yhteydessä on Rantatien liittymästä Santalahden eritasoliittymään tehty tarkennuksia, joilla Rantatien katualueen tilantarve ja Santalahden asemakaava alueen tonttirajat ovat yhteneväiset. Santalahden eritasoliittymään tehdyissä muutoksissa on varmistettu, että Rantatien liittymän näkemät säilyvät. Lisäksi katuraitiotien tilavaraus on otettu huomioon tiesuunnitelmaan kuuluvissa Rantatien siltarakenteissa sekä asemakaavan rakennusmassojen sijoittelussa siten, että katuraitiotie mahtuu linjatun Paasikiventien ja sen suuntaisen kevyen liikenteen väylän väliin linjaamalla kevyen liikenteen väylä uudelleen kaava alueen rakennusten vierestä, mikäli katuraitiotie toteutetaan kyseiseen kohtaan. Mitoitusajoneuvona Rantatien osalta on käytetty telilinja autoa (LaT), sillä alueen tulevia maankäytön mahdollisuuksia ei haluta rajata. Näin myös joukkoliikenne tai suuria ajoneuvoja vaativa maankäyttö on Rantatiellä mahdollista. Liittymän ja kadun näkemät vastaavat km/h nopeustasoa. Tiesuunnitelmassa Rantatien tasausta on nostettu tämän asemakaavan liikenneselvityksen myötä esille nousseiden vaatimusten mukaisesti. Tikkutehtaanrinteen liittymän kohdalla Rantatien tasausta nostamalla saatiin Tikkutehtaanrinteen geometriaa parannettua Pysäköinti Kuva 3.7. Santalahden eritasoliittymä ja Rantatien liittymä Suunnittelualueen pysäköintijärjestelyt tukeutuvat pääasiassa kannenalaisiin pysäköintipaikkoihin. Pysäköinnin mitoituksessa normina on käytetty 1 autopaikka / 120 k m2 ja asemakaavassa n. 80 % pysäköintipaikoista on sijoitettava maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Alueen

17 (24) suurten korkeuserojen vuoksi maankäytön suunnittelun lähtökohtana on ollut kansirakenteiden käyttö, jolloin pysäköintipaikat sijoittuvat luontevasti kansien alle. Sisäänkäynti näihin pysäköintitiloihin on Rantatieltä sekä Tikkutehtaanrinteen kautta sisäpihalla sijaitsevan rakennuksen maanalaiseen pysäköintiin. 3.5 Kevyt liikenne Kuva 3.8. Pysäköintihallien sisäänajot kuvassa sinisellä (Liite 4) Kadunvarsipysäköinti on mahdollista Rantatiellä etenkin keskivaiheilla. Jatkosuunnittelussa on huomioitava katuraitiotien pysäkkijärjestelyjen vaatima tila. Osayleiskaavassa on esitetty tarve alueen läpi kulkevalle melulta suojatulle, esteettömälle kevyen liikenteen yhteydelle. Tässä selvityksessä on tarkasteltu väylän sijoittamista alueen korttelirakenteen sisälle. Alueen huomattavat korkeuserot tuovat haasteita niin maankäytön kuin liikenneyhteyksienkin suunnitteluun. Maankäytön lähtökohdista alueelle on suunniteltu kansirakennetta, jonka alle Rantatien tasoon jää pysäköintitiloja ja alueen sisäiset korttelipihat ovat rinteessä osin kansirakenteen päällä. Kansirakenne parantaa myös kevyen liikenteen yhteyden muodostamista alueen läpi esteettömänä. Alueen sijainti radan ja valtatien välissä aiheuttaa myös suuria meluntorjuntatoimenpiteitä ja suljettuja korttelipihoja. Näiden sisäpihojen kautta on mahdollista toteuttaa esteetön ja melulta suojattu kevyen liikenteen reitti alueen läpi. Meluntorjunnalla saavutetaan reitille hyväksyttävä melutaso päiväaikaan. Vaikka alueen muu meluntorjunta mitoitetaan yöajan mukaan, kevyen liikenteen väylällä tavoitteena voidaan pitää päiväajan raja arvoja, sillä väylän käyttö ajoittuu pääasiassa päiväaikaan. Reitin sijoittaminen alueen länsipäähän on haastavaa, mutta reitti on mahdollista toteuttaa esteettömänä tuomalla se rakennuksen alitse ulos alueelta. Tässä kohdassa huoltoyhteys risteää asemakaava alueen läpi kulkevan kevyen liikenteen reitin kanssa. Turvallinen risteäminen on järjestettävä tarkemman suunnittelun ja liikenteenohjauksen avulla, esim. huoltotiellä tulee varoittaa risteävästä polkupyöräliikenteestä ja lisäksi kevyen liikenteen väylä merkittävä väistämisvelvolliseksi. Esteettömyyden tavoitearvot ovat asemakaava alueella olleet SuRaKu ohjeiston mukaiset. Tampereen kaupunki on ollut mukana laatimassa SuRaKu ohjeistusta ja tekeillä on kaupungin oma ohjeisto. SuRaKu kriteeristön mukaan esteettömyyden perustasolla on kulkupinnoilla pituuskaltevuuden oltava alle 8 % ja sivukaltevuuden enintään 3 %. Santalahden alueella kansirakenteen päällä kevyen liikenteen reitillä pituuskaltevuus on pääasiassa alle 5 %, jota voidaan pitää erittäin hyvänä (vaatimus esteettömyyden erikoistasolla, kuten kävelykaduilla tai julkisten palvelujen yhteydessä). Paikoin pituuskaltevuus on 5 8 % välillä. Alueen kevyen liikenteen yhdistettyjen väylien mitoituksessa on ollut lähtökohtana vähintään 3,5 m leveys ja edellä mainitut esteettömyyden kriteerit. Jalkakäytävien osalta myös ka

18 18 (24) peammat ratkaisut ovat hyväksyttäviä, vähimmäisleveytenä on pidetty 2,25 metriä, jotta koneellinen kunnossapito on mahdollista. Kuva 9. Alueen sisäinen esteetön kevyen liikenteen reitti Poikittaisista yhteyksistä Pispalan ja Näsijärven rannan välillä on osayleiskaavassa esitetty kaksi esteetöntä yhteyttä, joista ensimmäinen on mahdollista toteuttaa ylikulkuna radan ja Paasikiventien yli Haulitehtaan ja mahdollisen seisakkeen kohdalla. Toinen on toteutettavissa Tikkutehtaanrinteen kohdalla radan ylikulkuna ja Paasikiventien alikulkuna, alikulku on esitetty Valtatien 12 Rantaväylän tiesuunnitelmassa varauksena. Katuraitiotien sijoittuminen Paasikiventien ja Rantatien väliin kuitenkin estäisi alikulun toteuttamisen tilanpuutteen vuoksi. Mikäli tunnelia ei toteuteta, on Santalahteen sijoittuvassa eritasoliittymässä huomioitava kevyen liikenteen mahdollisuus ylittää tai alittaa Paasikiventie lähellä nykyistä alikulkua. Myös suuntaisliittymä itään päin edellyttää muutoksia kevyen liikenteen yhteyksissä, vähintään alikulun pidentämisen. Kevyen liikenteen ylikulku Paasikiventien ja Rantatien yli edellyttää nykyisen korkeajännitejohdon siirtämistä tai maan alle sijoittamista. Ylikulkukäytävän vapaan alikulkukorkeuden tulee Rantatien osalta olla 5,0 m. Radan osalta ylikulkukorkeuden määrittävät radan sähkölaitteiden turvaetäisyydet. Haulitehtaan ja mahdollisen seisakkeen kohdalla esteetön ylikulku voidaan toteuttaa Santalahden puolella rakennukseen sijoitettavalla hissillä tai pienipiirteisellä geometrialla toteutettavalla kevyen liikenteen luiskalla. Luiskan toteuttaminen seisakkeelta Santalahden puolen kansitasolle vaatii levähdystasanteita ja geometria tulee olemaan hyvin tiukka. Pispalan puolella on keväällä 2013 tehdyssä yleissuunnitelmassa laadittu linjaus, jolla kevyen liikenteen yhteys voidaan yhdistää Pispalan valtatien varrella kulkevaan reittiin ja pysäkeille. Linjaus vaatii runsaita muurirakenteita, mutta on mahdollista toteuttaa esteettömyyden reunaehdot huomioiden. Linjaus on esitetty liitteessä 1. Tikkutehtaanrinteen kohdalla kevyen liikenteen ylikulku on mahdollista toteuttaa esteettömyyden perustasolla tulevan asuinkorttelin sivustalta alkavan luiskan avulla. Luiska sijoittuu ylikululta länteen rakennuksen eteläpuolella ja yhtyy piha alueelta tulevaan huoltoyhteyteen. Radan alikuluista nykyinen Ahjolan kohdan alikulku on haasteellinen. Nykyisellään siihen johtavat pitkät portaat molemmin puolin rataa, Pispalan puolella portaat alas alikulkuun ja Santalahden puolella portaat ylös alikulkuun. Alikulun parantaminen esteettömäksi vaatii pitkän luiskan, joka ulottuisi lähes tulevan Haulitehtaan ja seisakkeen kohdan ylikulun kohdalle. Luiskan toteuttaminen vaatii lisäksi suuren tukimuurirakenteen, sillä radan huoltotie nousee lännestä seisaketta kohti samalla osuudella. Radan Pispalan puolella Ahjolan kohdalla on mahdollista saada luiska lännestä alikululle, mutta myös sen sijoittaminen on haasteellista. Alikulkua on radan toisen raiteen rakentamisen myötä jatkettu ja näkemät alikulussa ovat

19 (24) huonot, tämän vuoksi polkupyörien mahdollinen pääsy alikulkuun voi aiheuttaa vaaratilanteita. Ahjolan kohdan alikulkua ei ole mahdollista parantaa esteettömäksi ja mikäli Haulitehtaan ja seisakkeen kohdalle saadaan esteetön alikulku ja Pispalan kirkon kohdalla oleva alikulku aukaistaan ja yhteydet Pispalaan ja alas Santalahteen rakennetaan esteettömiksi, saadaan korvaavat yhteydet näistä. Pispalan kirkon kohdalle on keväällä 2013 laadittu yleissuunnitelma, jossa kevyen liikenteen yhteyden linjausta ja tasausta on tutkittu, tämä linjaus on esitetty liitteenä olevassa koko alueen liikenneverkkokuvassa (Liite 1) Tarkastelussa on huomioitu myös kaava alueen itäosan viereen sijoittuva Pyynikin terveysasema ja mahdollisuus liittää alue Tipotien kautta Pispalaan. Kevyen liikenteen yhteys alueelta Tipotielle vaatii radan alikulun ja korkeuserojen vuoksi reitistä tulee pitkä. Esteettömyyden perustaso voidaan kuitenkin saavuttaa myös tällä kaava alueen ulkopuolisella alueella. Tipotien yhteys on mukana vuoden 2014 rakentamisohjelmassa. Ahjolan kohdalla sijaitsevan rautatiealikulun sisäosien kivimuureilla (Harmaa tukkitie) sekä Santalahden entisen seisakkeen kivimuurirakenteilla on arvoa historiallisesti merkittävinä kohteina. Näsijärvenranta niminen katu poistuu, mutta sen tarjoama kevyen liikenteen yhteys Rantatieltä Ahjolan alikululle on mahdollista korvata alueen sisäisten korttelipihojen läpi kulkevana raittina. Asema kaava alueelta (Rantatie 11 kohdalta) etäisyys pyörätietä pitkin Keskustorille 3,1 km Lielahden kauppakeskittymään 3,3 km Tampereen pyöräilyn pääreitteihin kuuluva Paasikiventien pyöräreitti kulkee suunnittelualueen pohjoisreunassa. Paasikiventie tarjoaa pyöräily yhteyden Tampereen keskustan suuntaan sekä myös Lielahden kauppakeskittymään ja itäisiin kaupunginosiin. Esteettömät junaradan ali ja ylikulut suunnittelualueen eteläreunassa mahdollistavat lisäksi hyvät kevyen liikenteen yhteydet Pispalan valtatielle, jonka molemmin puolin kulkevat pyöräreitit tukevat Santalahden alueen pyöräilyverkkoa.

20 20 (24) Joukkoliikenne Santalahden joukkoliikennetarjonta Uuden asuinalueen joukkoliikenne tukeutuu linja autoliikenteeseen, mutta ei sulje pois muita mahdollisia joukkoliikennemuotoja, mikäli ne tulevaisuudessa Tampereen seudulle ja tälle alueelle rakentuvat. Katuraitiotie ja lähiliikenteen junat voivat korvata linja autoliikennettä osittain, mutta ne eivät ratkaisuina heikennä Santalahden houkuttelevuutta ja saavutettavuutta. Alueen nykyinen joukkoliikennetarjonta on esitetty luvussa 2.6. Paasikiventien joukkoliikennekaistojen aluevaraussuunnitelman vaihtoehdon 2 mukaan joukkoliikenteen reitit ja vuoromäärät tulevat jakautumaan nykyistä tasaisemmin Paasikiventien ja Pispalan valtatien välillä (Paasikiventie 52 % ja Pispalan valtatie 48 %). Muutoksen jälkeen Paasikiventiellä arvioidaan liikennöivän noin 600 (TKL:n) vuoroa ja Pispalan valtatiellä 560 vuoroa/arkivuorokausi. Linjojen siirtämisen Pispalan valtatieltä Paasikiventielle mahdollistavat Paasikiventielle rakennettavat joukkoliikennekaistat, jotka on mahdollista ottaa käyttöön Rantaväylän tunnelin valmistuttua. Vaihtoehdossa 2 Nokian ja Ylöjärven suuntiin matkustaminen tapahtuu jatkossakin Pispalan valtatien kautta. Kuvassa 5.1 on yleiskartta joukkoliikennekaistojen aluevaraussuunnitelmasta, kartassa on vihreällä merkitty osuudet, joille joukkoliikennekaistat on suunniteltu. Kuva Ote joukkoliikennekaistojen aluevaraussuunnitelmasta (yleiskarttatasoinen) Paasikiventien aluevaraussuunnitelman vaihtoehdon 2 toteutuessa molempien Pispalan valtatien sekä Paasikiventien vuorovälit olisivat 3 minuuttia Joukkoliikenteen saavutettavuus Asuinalueen luonne määriteltiin keskustaajaman joukkoliikennevyöhykkeeksi Ympäristöministeriön julkaisussa Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Julkaisun mukaan joukkoliikenteen käyttäjämäärä ko. vyöhykkeellä on 11 % asukasmäärästä. Santalahdessa tämä tarkoittaa yhteensä 310 tulevaa ja nykyistä asukasta ja n. 580 matkaa vuorokaudessa. Alue sijaitsee kuitenkin niin hyvien kulkuyhteyksien varrella, että joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista voi olla myös huomattavasti suurempi.

21 (24) Santalahden tulevan asuinalueen joukkoliikenteellistä saavutettavuutta tarkasteltiin Pispalan valtatien nykyisten ja Santalehden osayleiskaavassa Rantaväylälle suunniteltujen uusien linjaautopysäkkien sijainnin sekä asuinalueelle arvioidun asukasmäärän suhteen. Asukkaiden määrä ja sijoittuminen määritettiin nykyisten ja kaavan mukaisten rakennusten kerrosneliöiden mukaan. Koko alueelle arvioitiin sijoittuvan yhteensä n asukasta, joista noin 330 asuu nykyisissä rakennuksissa. Joukkoliikenteen suunnitteluohjeiden mukaan kaupunkialueilla kohtuullisena kävelyetäisyytenä pysäkeille pidetään keskimäärin 400 metriä (tavoitearvo suuren kaupungin kerrostaloalueella). Santalahdessa pysäkkien saavutettavuutta arvioitiin 100 ja 200 metrin etäisyydeltä, sillä kaikki suunnittelualueen rakennukset sijoittuivat alle 200 metrin etäisyydelle lähimmistä pysäkeistä. Alueen suuret korkeuserot kuitenkin lisäävät matkan pituutta ja tuovat estevaikutusta jonkin verran lisää. Pysäkkien saavutettavuutta tarkasteltaessa on otettu huomioon kesällä 2013 valmistunut selvitys Santalahden ja Pispalan välisistä kevyen liikenteen yhteyksistä. Kyseisessä selvityksessä on esitetty kevyen liikenteen yhteyksien linjauksia Santalahden ja Pispalan valtatien välillä. Kuva Linja autopysäkkien saavutettavuus Tehtyjen tarkastelujen mukaan (kuva 5.2) Santalahden asukkaista yli 60 % tulee asumaan n. 100 metrin etäisyydellä joko Rantaväylän tai Pispalan valtatien pysäkeistä. Paasikiventien osalta pysäkkien sijainnissa on huomioitu suunniteltujen joukkoliikennekaistojen ja eritasoliittymän tuomat muutoksen pysäkkien sijaintiin. 200 metrin tarkastelussa painotettiin Rantaväylän pysäkkien saavutettavuutta olettamalla ne Pispalan valtatien pysäkkejä houkuttelevammiksi vaihtoehdoiksi maaston korkeusvaihteluiden, reittien valinnan ja esteettömyyden näkökulmasta. Oletusten perusteella noin 70 % Santalahden tulevista joukkoliikenteen käyttäjistä valitsisi Rantaväylän pysäkit ja 30 % Pispalan valtatien pysäkit. Todellisuudessa väylän ja pysäkkien valintaan vaikuttaa todennäköisesti

22 22 (24) enemmän tavoite määränpäästä ja käytettävän bussilinjan valinta. Linjoista ja niiden jakautumisesta tulevaisuudessa on kerrottu kohdassa Katuraitiotien ja lähijunaliikenteen vaikutukset alueella Katuraitiotien osalta todettavissa, että toteutuessaan joko Pispalan valtatielle tai Paasikiventielle, se vaikuttaa linja autoliikenteen vuorotarjontaan. Vuorotarjonta siirtyy osin raiteille ja tihentyy, mutta matkat pysäkeille voivat paikoin pidentyä, joten kokonaisuudessaan palvelutason ei oleteta heikkenevän. Katuraitiotien pysäkkiväli tulee olemaan metriä, joten Santalahden alueen kohdalle voi sijoittua yksi tai kaksi pysäkkiä. Mikäli katuraitiotie sijoittuu Paasikiventien ja Rantatien väliselle alueelle kaava alueen pohjoisreunaan ja välille sijoittuu vain yksi pysäkki, tukeutuu alueen keskustan puoleinen (itä) pää Paasikivenkadun varrelle sijoittuvaan pysäkkiin. Tuolloin matkat pysäkille ovat pisimmillään n. 500 m. Kuva Katuraitiotien mahdollinen linjaus Rantatien ja Paasikiventien välissä ja mahdolliset pysäkkien paikat. Osayleiskaavan mukainen paikallisjunaliikenteen seisake sijoittuu Haulitehtaan kohdalle. Mikäli lähijunaliikenne lisäraiteilla toteutuu joskus tulevaisuudessa, on seisakkeen sijainti alueen kannalta keskeinen, länsipäästä etäisyys seisakkeelle olisi n. 400 m (tavoitearvo ison kaupungin kerrostaloalueella) ja itäpäästä pisimmillään n. 700 m. Asukkaista 70 % asuisi alle 400 metrin päässä seisakkeesta. Kuva Seisakkeen sijainti

23 (24) Seisakkeelle kulku huoltotien kautta on mahdollista ja seisakkeella henkilö ja pakettiauton kääntyminen on mahdollista ilman erillistä kääntöpaikkaa, mutta kuorma autolle mitoitettaessa tarvitaan kääntöpaikka, joka vaatii tukimuurirakenteita, mutta on tilan puolesta mahdollinen toteuttaa myös radan pohjoispuolelle Santalahteen. Pispalan puolella seisake sijoittuu Haulitehtaan kohdalle, jossa on nykyisellään hyvä yhteys katuverkolle. 3.7 Lisäraiteet ja radan huoltotiet Lisäraiteet Lisäraiteiden osalta tässä selvityksessä on tarkasteltu tilavarausta, joka kahdelle lisäraiteelle alueen kohdalla tarvittaisiin. Selvityksessä ilmeni, että kaava alueella radan pohjoispuolella sijaitsee nykyisiä rakennuksia niin lähellä rataa, ettei kahden lisäraiteen rakentaminen ole mahdollista. Osa rakennuksista on osayleiskaavassa suojeltuja. Tilanpuutteen ja suurten korkeuserojen vuoksi lisäraiteiden sijoittamista tarkasteltiin myös eri tasolle kuin nykyiset raiteet, mutta laitteistot, kuten vaihteet rajoittavat radan tasauksen suuria muutoksia. Eri tasoon toteuttaminen ei myöskään tuo suurta tilansäästöä, sillä suojaetäisyydet radan sähkölaitteiden sijoittamisessa rajoittavat raiteiden sijoittamista vierekkäin eri tasoon. Lisäraiteille määriteltiin vähimmäistila, jonka kaksi lisäraideparia vaatii. Raiteiden vaatima tila on 20,7 m (RAMO osa 5 sähköistetty rata), tässä poikkileikkauksessa ei ole huomioitu huoltotien tilantarvetta koko matkalle, sillä radan laitteistoille riittävät huoltoyhteydet ja radalle siirtymismahdollisuudet on suunniteltu alueen molempiin päihin. Kuvassa 6.1 näkyy kuinka huoltotie sijoittuu osittain radan tasoa alemmaksi. Tämän hetkisen tiedon mukaan tarvitaan vain yksi lisäraide, tilavaraus tehdään kuitenkin kahdelle, joten toisen raiteen tilaa voidaan hyödyntää huolto ja kevyen liikenteen yhteytenä. Kuva Radan poikkileikkaus, mikäli kaksi lisäraidetta toteutetaan nykyisen pohjoispuolelle Kahden lisäraideparin toteuttaminen nykyisen radan pohjoispuolelle ei ole mahdollista purkamatta nykyisiä, osayleiskaavassa suojelluksi esitettyjä rakennuksia.

24 24 (24) Radan huoltotiet Radan tärinä Alueen sijainti valtakunnallisesti merkittävän ratayhteyden välittömässä läheisyydessä edellyttää, että radan laitteistojen huoltomahdollisuudet huomioidaan. Laitteistot ja huoltoyhteydet niille on esitetty tämän raportin liitteessä 7. Radan nykyinen laitteisto on esitetty selvityksen liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Laitteistoille on suunniteltu kulkuyhteydet Tikkutehtaanrinteen ja uuden länsipään huoltotien kautta. Myös alueen eteläpuolelta Haulitehtaan kohdalta on mahdollista siirtyä radalle ja hoitaa huoltotehtäviä. Lisäksi ennen mahdollisten lisäraiteiden rakentamista nykyinen huoltotie on käytettävissä. Huoltotien tasausta on tarkasteltu pituusleikkauksin (Liite 8). Alue on osittain radan tärinäalueella. Alueella on tehty osayleiskaavan yhteydessä tärinäselvitys, jossa on määritelty tärinäalue. Lisäraiteiden osalta voidaan todeta, että nykytiedon mukaan uudet raiteet on mahdollista perustaa niin, että radan nykyinen tärinäalue ei laajene. Liitteet Liite 1 Alueen liikenneverkko Liite 2 Alueen kevyen liikenteen pääreitit ja niiden esteettömyys Liite 3 Alueen sisäisen esteettömän kevyen liikenteen reitin pituusleikkaus 1:1000/1:100 Liite 4 Alueen huolto ja pelastusreitit sekä pysäköinnin sisäänajot Liite 5 Tikkutehtaanrinteen suunnitelmakartta, pituusleikkaus ja poikkileikkaus 1:1000/1:100 ja 1:100 Liite 6 Rantatien periaatepoikkileikkaukset 1:100 Liite 7 Radan laitteistot ja huoltoyhteydet sekä lisäraiteiden tilantarve Liite 8 Radan huoltotien pituusleikkaus 1:1000/1:100