Suuruuden ekonomiaa ja repaleisia kuntarakenteita Yhdyskunta- ja kustannusrakenteiden kytkentöjä Paras-kaupunkiseuduilla
|
|
- Leena Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suuruuden ekonomiaa ja repaleisia kuntarakenteita Yhdyskunta- ja kustannusrakenteiden kytkentöjä Paras-kaupunkiseuduilla Talous-moduli: Olavi Kallio, Jarmo Vakkuri, Jari Tammi Yhdyskuntarakenteen toimivuus moduli: Raine Mäntysalo, Petteri Niemi
2 Kuntien liitosvaikeuksia kaupunkiseuduilla Suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla keskuskaupunkeja ympäröivät naapurikunnat ovat olleet haluttomia kuntaliitoksiin keskuskaupungin kanssa ja hakeutuneet usein mieluummin yhteistoimintajärjestelyihin ja kuntaliitoksiin muiden keskuskaupunkia ympäröivien kuntien kuin itse keskuskaupungin kanssa. Ulommalla kehällä sijaitsevat kehyskunnat taas ovat usein olleet halukkaita kuntaliitoksiin keskuskaupungin kanssa. Tuloksena on saatu kuntarakenteita, joissa keskuskaupunki kurottautuu ulommalle kehälleen seudun sisärenkaan jäädessä irralleen keskuskaupungista. Syntynyt kuntarakennekehitys on Paras-puitelaissa eritellyillä kaupunkiseuduilla ollut monin paikoin lain hengen vastaista
3 Esimerkkejä ARTTU-kaupunkiseuduilta: Jyväskylä
4 Esimerkkejä ARTTU-kaupunkiseuduilta: Kuopio
5 Esimerkkejä ARTTU-kaupunkiseuduilta: Oulu
6 Esimerkkejä ARTTU-kaupunkiseuduilta: Turku
7 Esimerkkejä ARTTU-kaupunkiseuduilta: Vaasa
8 Paras-puitelain valuvirhe Ongelmana on niin puitelain taloudellisen logiikan rajoitteet kuin sen maantieteellinen sokeus. Lain asukkaan minimiväestöpohja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on antanut oikeutuksen hyvin toimeentuleville kehyskunnille jättäytyä yhteistyöstä keskuskaupungin kanssa ja rakentaa tämän väestöpohjan saavuttavaa palvelutuotantoa omillaan, ikään kuin ne ilman keskuskaupunkia muodostaisivat oman toiminnallisen kokonaisuutensa ollen samalla kuitenkin vain osa kaupunkiseutua ja monin tavoin keskuskaupunkiin kytköksissä. Suuruuden ekonomian logiikassa kuntien ja niiden yhteenliittymien suuruus on määrittynyt kuntapalveluiden väestöpohjien kokojen (määräävimpänä sosiaali- ja terveyspalvelut) optimointiin tähtäävän ajattelun mukaan ilman riittävää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteellisiin seikkoihin, kuten etäisyyksiin, saavutettavuuksiin ja tapahtuneeseen seutuistumis- ja hajautumiskehitykseen. Toisaalta suuruuden ekonomiaa määrittävät perusolettamukset ovat kuntien taloutta koskevan tutkimusperinteen näkökulmasta erittäin ongelmallisia, jopa harhaanjohtavia
9 Suuruuden ekonomia Taustalla on ns. optimaalisen kuntakoon tutkimusalue, jonka mukaan kuntakoon kasvattaminen on huomattavasti moniselitteisempi ilmiö kuin useimmat nykyreformit olettavat (vrt. Glaeser 1992; Laakso & Loikkanen 2004; Holzer ym. 2009). 1. kuntakoon indikaattorina väestöpohja ongelmallinen, koska kuntien tehokkuus ei selity sinällään kunnan väestömäärällä mitatulla koolla, vaan myös kunnan palveluyksiköiden koolla. 2. Kunnan koon optimaalisuus on suhteellista riippuen siitä, mitä palvelua tai palvelukokonaisuutta tarkastellaan. Kunnat sisältävät useita samanaikaisia optimaalisia kokoja, jotka riippuvat siitä, mistä palvelualueesta on kyse. Pääomaintensiivisissä palveluissa yksikkökoon kasvattaminen voi olla perusteltua, kun taas esimerkiksi työintensiivisissä sosiaalipalveluissa vaikutus voi olla jopa päinvastainen. 3. koko on kaiken kaikkiaan vain yksi kuntien tehokkuutta ja tuloksellisuutta määrittävä tekijä. Palvelujen järjestämisen ja tuotannon tehokkuutta ohjaavat myös lukuisat muut tekijät, mm. etäisyydet. Suppeasti ymmärretty optimaalisen kuntakoon ajatusmalli on osaltaan johtanut vinoutuneisiin kuntarakenteisiin kaupunkiseuduilla, missä se maantieteellisestä ulottuvuudestaan irrotettuna on mahdollistanut ristiriitaisen kehityksen. Onko esimerkiksi sijaintiin liittyvien tekijöiden (kuten etäisyys, saavutettavuus ja luontainen yhdyskuntarakenteen laajentuminen) unohtaminen johtanut epätarkoituksenmukaisiin toiminnallisiin yhteistyöalueisiin varsinkin sellaisilla kaupunkiseuduilla, joissa alueen suurin kaupunkikeskus on jäänyt sosiaali- ja terveyspalveluyhteistyön ulkopuolelle?
10 Tutkimuksen tavoite Yhdistää kuntien tarkasteluun maantieteellinen ja taloudellinen analyysi uudella tavalla, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää Suomen kaupunkiseutujen kuntarakennekehityksen logiikkaa. Miten kehyskunnan sijainti kaupunkiseudulla suhteessa keskuskaupungin ytimeen näyttäytyy kuntien taloudellisen suorituskyvyn indikaattoreiden valossa yleisellä tasolla? Voidaanko kehyskunnan sijainnin ja sen kustannusrakenteiden välillä nähdä yleistä korrelaatiota? Tukeeko tehtävä tarkastelu sitä yleistä käsitystä, että suurimmat menestyjät Suomen suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla ovat sisäpiirin kehyskunnat, joilla siten on taloudellisesti eniten hävittävää kuntaliitoksissa? Pystytäänkö tuottamaan yksi menetelmällinen näkökulma maantieteellisen ulottuvuuden tuomiseksi mukaan kunnan taloudellista optimikokoa koskevaan keskusteluun? Näkökulma kansainvälisesti relevantti mutta harvinainen: Kv-tutkimukset, joissa on pyritty yhdistämään maantieteellinen ja taloudellinen analyysi, ovat tarkastelleet taloutta kunta- ja kaupunkiseutujen agglomeraatiomekanismien valossa, eivät niinkään kuntaorganisaatioiden taloudellisen suorituskyvyn valossa
11 Tutkimusasetelma Tarkastelussa kaupunkiseudut, jotka vuonna 2007/08 tekivät Paras lain edellyttämät kaupunkiseutusuunnitelmat ja niissä kunnat, joissa asukkaita oli yli Kaupunkiseutujen kuntien maantieteellisten keskipisteiden etäisyyksiä kaupunkiseudun keskipisteeseen tarkastellaan suhteessa nettokustannuksiin asukasta kohden. Tarkastelussa käytetään kuntien kustannustietoja kahdelta ajankohdalta: ajalta ennen Paras-hankkeen käynnistymistä vuonna 2007 ( ) sekä viimeisimpiä saatavilla olevia kustannustietoja ( ). Nettokustannukset perustuvat kuntien tilinpäätöksiin ja ovat peräisin ALTIKA -tietokannasta. Vuoden 2005 kuntajaon mukaan 91 kuntaa -> 75 kuntaa/v km (keskus) 1 9,9 km 10 14,9 km 15 19,9 km 20 29,9 km km Yhteensä
12 Kuntien etäisyystarkastelu Kunnat > 5000 as. Etäisyydet: < 10 km < 15 km < 20 km < 35 km < 50 km Ydin: työpaikkojen ja asumisen painopiste kunnassa
13 Keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellinen vuorovaikutus Kaupunkiseudun sisäinen muuttoliike eli tulo- ja lähtömuuttojen erotus (=nettomuutto). - >verotulovaikutuksia keskuskunnan menettäessä ja kehyskuntien saadessa lisää verotuloja. Toisaalta tällä on myös kustannusvaikutuksia kehyskunnille, kun päivähoito-, koulu- ja yhdyskuntatekniikan palvelukysyntä kasvaa luoden tarpeita uusille investoinneille asumiseen, päivähoitoon, koulutukseen, jne. Työmatkaliikenne kuntarajan ylitse. Kaupunkiseutujen keskuskuntien työpaikkaomavaraisuus yleensä %, kehyskuntien < 90 %). -> suurempaa yhteisöveron tuottoa keskuskunnissa kuin kehyskunnissa. Toisaalta pendelöijien ansiotuloistaan maksamat kunnallisverot tulevat asuinkunnalle (ts. kehyskunnalle). Kaupallisten ja myös kunnallisten palvelujen kysynnän suuntautuminen -> Palvelujen käyttö ja kysyntä yhdistyy usein työmatkaan, jolloin pendelöijät hakevat niitä usein keskuskunnasta. Yhdyskuntarakenteen ja koko seutua hyödyttävien palvelujen rahoitus: lähellä keskuskuntaa sijaitsevan kehyskunnan ei tarvitse tuottaa kaikkia sellaisia palveluita itse, joita etäällä keskuksesta olevat kunnat joutuvat tuottamaan. Tämän seurauksena keskuskunnan investointipaineet ovat suuremmat kuin sisärenkaan kehyskuntien ja vastaavasti näissä investointitarpeet ovat pienemmät kuin etäällä keskuskunnasta sijaitsevien kuntien. Tämä voi johtaa myös osittaisoptimointeihin ja kuntien kilpaileviin ja päällekkäisiin investointeihin, jolloin niukkoja voimavaroja tuhlataan. Jotkut kunnat voivat toimia vapaamatkustajina
14 Kaupunkiseutujen sisäisen vuorovaikutuksen taloustarkastelu 1. Nettomuutto (ikä ja tulotaso) 1 2. Työpaikat ja omavaraisuus; työmatkaliikenne 2 3a. Kunnallisveron alaiset tulot 3b. Verotulot (lajeittain) Investoinnit (palvelut + infra) 5. Palvelualojen nettokustannukset (yhteensä, SoTe, sivistys, muu)
15 Etäisyyden ja kuntatalouden tunnuslukujen yhteyksiä Kaupunkiseutujen kuntien yleinen tulotaso kunnallisveron alaisten verotettavien tulojen perusteella, suhteutettuna asukaslukuun. Huom: asukaslukujen muutokset vaikuttavat tunnuslukujen arvoihin: kasvu pienentää tunnuslukua ja vähennys suurentaa sitä
16 Etäisyyden ja kuntatalouden tunnuslukujen yhteyksiä Verotulojen kasvu on keskuskaupungeissa jäänyt selvästi pienemmäksi kuin ensimmäisen kehän kunnissa: valikoituva muuttoliike kaupunkiseuduilla ja siihen yhdistyvä pendelöinti ovat jatkuneet pitkälti samansuuntaisena vuosien aikana. Keskuskaupunkien suuremmilla yhteisö- ja kiinteistöveroilla tasoittava vaikutus
17 Etäisyyden ja kuntatalouden tunnuslukujen yhteyksiä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu voimakkainta etäisyysluokan km kunnissa (+573 /asukas) ja keskuskaupungeissa (+560 /asukas). Hitainta kasvu on ollut etäisyysluokkaan 10 14,9 km kuuluvissa kehyskunnissa (+406 /asukas)
18 Etäisyyden ja kuntatalouden tunnuslukujen yhteyksiä Pienintä kustannusten kasvu on ollut etäisyysluokkaan 10 14,9 km kuuluvissa kunnissa ja vastaavasti suurinta etäisyysluokkaan km kuuluvissa kunnissa. Lähikunnat (< 20 km) voivat tukeutua omassa palvelutarjonnassaan keskusten palveluihin. Kaikkia ei tarvitse tuottaa/järjestää itse. Etäisyyden kasvaessa nettokustannukset alkavat asteittain nousta
19 Etäisyyden ja kuntatalouden tunnuslukujen yhteyksiä Vuonna 2010 keskuskaupunkien investointimenot olivat keskimäärin 114 euroa/asukas korkeammat kuin kaupunkiseutujen muiden kuntien. Alhaisimmat investointien omahankintamenot olivat etäisyysluokkien km ja 10 14,9 km kunnissa. Voimakasta vuosivaihtelua
20 Etäisyyteen yhteydessä olevien tulo- ja menoerien yhteisvaikutus Tulos2 : Verotulot yhteensä investointien omahankintamenot käyttötalouden nettokustannukset
21 Yhteenveto etäisyyden ja kehyskunnan talouden yhteyksistä Kehyskunnan taloudellisella kehityksellä on yhteys sen etäisyyteen keskuskaupungin ytimestä. Myönteiset menovaikutukset kaupunkiseuduilla näyttäisivät keskiarvoihin pohjautuvien tarkastelujen mukaan ulottuvan noin kilometrin päähän kaupunkikeskuksesta. Palvelujen tuottamisesta/järjestämisestä aiheutuvat menot (nettokustannukset, /asukas) ovat lähikunnissa keskuskaupunkeja alhaisemmat. Etäisyyden kasvaessa talousvaikutusten merkitys alkaa vähentyä noin 30 kilometrin jälkeen (30 50 km). Kehityksen jatkuminen samansuuntaisena lisää entisestään keskuskaupunkien suhteellisia tappioita ja lähikuntien voittoja
22 Kysymyksiä Selittääkö tämä päätöksenteon taloudellista rationaliteettia kaupunkiseutujen kunnissa, kun ulomman kehän kehyskunnissa on Paras-uudistuksen yhteydessä tavattu suurempaa halukkuutta kuntaliitoksiin keskuskaupungin kanssa kuin sisemmän kehän? Voimme nähdä yleisen tason korrelaatiota tarkastelumme tulosten ja tapahtuneen vapaaehtoisen kuntaliitoskehityksen välillä. Maantieteellisesti sokea suuruuden ekonomia, jolla rohkaistaan kuntia vapaaehtoisiin liitoksiin, on tuottanut kaupunkiseuduilla repaleisia kuntarakenteita ulomman kehän kuntien liittyessä keskuskaupunkeihin ja sisemmän kehän kuntien jäädessä liitosten ulkopuolelle. Tarkastelumme osoittaa, että tällä kehityksellä on oma kuntataloudellinen loogisuutensa. Kehyskunnan etäisyys kaupunkiseudun keskuksesta ei sinänsä selitä kustannuseroja kuntien välillä - kyse vain yhdestä tehokkuuden näkökulmasta - mutta sen avulla on mahdollista jäsentää rakennekysymyksiä uudella tavalla. Jotta tutkimus voitaisiin viedä seuraavalle tasolle, tarvitaan syy-seuraussuhteiden hienojakoisempaa analyysiä: Mitä etäisyys kertoo palvelujen kysynnän rakenteesta ja palvelujen organisoinnin kustannustehokkuudesta kaupunkiseuduilla? Mitä se kertoo palvelujen rahoituspohjasta ja yhdyskuntarakenteesta?
Suuruuden ekonomiaa ja repaleisia kuntarakenteita
Suuruuden ekonomiaa ja repaleisia kuntarakenteita Yhdyskunta- ja kustannusrakenteiden kytkentöjä Paras-kaupunkiseuduilla Raine Mäntysalo, Olavi Kallio, Petteri Niemi, Jarmo Vakkuri ja Jari Tammi Abstract
LisätiedotKohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman
Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi
LisätiedotRakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen
Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen ARTTU kuntaseminaari Helsinki, 15.12.2011 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu
LisätiedotTeknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010
Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote
LisätiedotTampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010
Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotKeskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät
Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät Paras-Arttu tutkimusohjelman yhdyskuntarakenteen toimivuus-moduli Alustavia tuloksia tutkimuksesta Raine Mäntysalo Professori, johtaja Aalto-yliopisto
LisätiedotPentti Meklin emeritusprofessori
Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta
LisätiedotKuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?
Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotAsukasluku indeksoituna (2006=100)
11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotKaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018
Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018 Yhteenveto kaikista vastauksista Jaana Halonen @HalonenJaana 6.5.2019 Seutubarometri kyselyn toteutus Suomen Kuntaliitto kartoitti kyselytutkimuksella kaupunkiseutujen
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotMAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.
MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpaja 11.3.2015 klo 12.00-16.00 Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.15 MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpajan
LisätiedotTalousselvitys. Tampereen seutu
Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotJohdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin. Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto
Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto PARAS-ARTTU TUTKIMUSKUNNAT 2008-2012 Mustasaari Vaasa Pori Harjavalta Kemiönsaari Vöyri Vimpeli Lapua
LisätiedotTutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat
Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat Moderaattori: Arto Koski, erityisasiantuntija, Kuntaliitto ARTTU-päätösseminaari 13.12.2012 klo
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotTalouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013
Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen
LisätiedotKilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotPentti Meklin (toim.)
Pentti Meklin (toim.) 1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä Kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla
LisätiedotMiten kunnan tulos lasketaan?
Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,
LisätiedotMAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.
MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpaja 11.3.2015 klo 12.00-16.00 Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.15 MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpajan
LisätiedotTAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotKohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa
Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto
LisätiedotKaupunkiseutujen segregaatio
Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset
LisätiedotKAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen
KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotEhdotus suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityiskustannusten rakenneselvityksen tekemiseksi
1 (2) 3.3.2008 2663-2007 Valtiovarainministeriö Ehdotus suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityiskustannusten rakenneselvityksen tekemiseksi Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotMonikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)
Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) - jaoston "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus aloitusseminaari 2.9.2010 Vesa Kanninen Aalto-yliopisto/
LisätiedotPARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI
PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI 11.5.2010 Marianne Pekola-Sjöblom & Pentti Meklin Vaikka ARTTU-tutkimusohjelmalla pyritään mahdollisuuksien
LisätiedotKuntaliiton terveiset. Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri
Kuntaliiton terveiset Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Tulevaisuuden kunta ja maakunta Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat 3 3 4 Kuntien tehtäviä uudistuksen
LisätiedotSote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki
Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotMikä kehyskuntia yhdistää ja millaisin kriteerein kehyskuntaverkostoon voidaan ottaa mukaan uusia jäseniä
Mikä kehyskuntia yhdistää ja millaisin kriteerein kehyskuntaverkostoon voidaan ottaa mukaan uusia jäseniä Työvaliokunnan pohdintaa Tapahtuma, kirjoita päivämäärä Etunimi Sukunimi Mikä on kehyskunta? Millainen
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotSiun soten kehys Omistajaohjaus
Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla
LisätiedotKuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014
Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,
LisätiedotUuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1
Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat
LisätiedotKuntien talouden ennakoimisen vaikeudet
Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotMaankäytön suunnittelu ja kuntatalous
F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen
LisätiedotMAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen
MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot
ulkoiset menot ja tulot Päivitetty 31.5 julkaistujen tilinpäätösennakkotietojen mukaan. Mikko Mehtonen 5.6.2019 Laskelma kuntien ja ulkoisista menoista vuonna 2018 ( mrd. - % ) 2,04; 4 % 4,85; 11 % 16,37;
LisätiedotTaloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet
Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotKuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö
Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotJoensuun selvitysalue yhdessä
Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma
Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV 19.5.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Jyväskylän vahvan kasvun strategia Väestönkasvu 1 1.5 % Työpaikkakasvu 1 2 % Elinvoiman vahvistaminen Markku Andersson
Lisätiedotrahoitus tulevaisuudessa Pentti Meklin emeritusprofessori
Kuntapalvelujen uje järjestämisen jestä se rahoitus tulevaisuudessa Mitä kuntauudistus t tuo? Pentti Meklin emeritusprofessori Kestävyysvaje uhkaa Suomen julkista taloutta Kunnat ovat keskeinen osa julkista
LisätiedotKUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA
KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta
LisätiedotKUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012
KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI
LisätiedotTyömatkat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 3/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Työmatkat Pohjois-Karjalassa Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä useammalla työpaikka sijaitsee eri kunnassa
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin
LisätiedotPorin selvitysalueen vertailutilastoja
Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys
Vuoden 2018 talousarvioesitys Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta noin 130 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimus ja indeksikorotusleikkaukset leikkaavat valtionosuusrahoitusta
LisätiedotKuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät
Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen
LisätiedotMonikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)
Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotViekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotKasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm
Kasvun haasteet Helsingin taloudelle Tuula Saxholm Helsingin talous nyt Helsinki sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen talouden näkökulmasta Helsingin kasvu ja investoinnit Helsingin tulopohja Helsingin
LisätiedotHallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin Kotka. Pentti Toivanen
Hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin 26.10.2011 Kotka Pentti Toivanen Kuntarakennehanke, yleistä 2 kuntaa Kymenlaaksoon? Hallitusohjelman linjaukset edellyttävät kuntakoon kasvattamista
LisätiedotKuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.
LisätiedotPORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN
Lisätiedot