Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät

Transkriptio

1 Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät Paras-Arttu tutkimusohjelman yhdyskuntarakenteen toimivuus-moduli Alustavia tuloksia tutkimuksesta Raine Mäntysalo Professori, johtaja Aalto-yliopisto Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK)

2 TUTKIMUKSEN KOHDEKUNNAT Viisi kaupunkiseutua Keskuskaupunki ja yksi kehyskunta Oulu Haukipudas Vaasa Mustasaari Kuopio Siilinjärvi Jyväskylä Uurainen Turku Lieto Ymmärrysorientoitunut ja tiheäempiirinen tapaustutkimusote antavat reflektoinnin välineitä myös muille Arttu hankkeen kaupunkiseutukunnille

3 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ Aiemmin Nyt PARAS-hankkeen aikana STRATEGIATASO OPERATIIVINEN TASO TOTEUTUMINEN Kaupunkiseutusuunnitelmat Rakennesuunnitelmat Yhteiset yleiskaavat Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Hajautuminen/tiivistyminen Palvelujen sijoittuminen Joukkoliikennereitit Seudullisten hankkeiden sijoittuminen YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYS Aiemmin Nyt PARAS-hankkeen aikana Seudullinen maapolitiikka Seudullinen asuntopolitiikka Sitoutuminen yksityiskohtaisemmissa kaavoitus- ja maankäyttöpäätöksissä YHDYSKUNTA- RAKENTEEN TOIMIVUUS

4 TUTKIMUSTEHTÄVÄT MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA YHDYSKUNTARAKENTEEN MUUTOS MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN YHTEENSOVITTAMINEN SEUDULLISEN STRATEGIAN TOTEUTUS

5 Taajamien laajeneminen Oulun kaupunkiseudulla

6 Taajama-alan laajeneminen ja väkiluvun kasvu

7 Työmatkojen pituuksien ja autonomistuksen kehitys

8 Keskeiset kysymykset Ilmenemismuodot Johtopäätöksiä Muodollinen vs. epämuodollinen hallintomalli Käytännön yhteistyö Seudullisen yhteistyön hallinnollinen muoto vaihtelee seuduittain. Seudullisia asioita hoidetaan eri tavoin joko suoraan kuntien välisesti tai erillisessä seutuhallinnossa. Maakuntatason toimijoiden roolia ei voi luonnehtia vahvaksi. Jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi tai tavoitteen saavuttamiseksi on seuduilla toteutettu erilaisia ja erikokoisia hankkeita ja projekteja. Muodollinen seutuhallinto ei takaa poliittista yhteistyökykyä tai yhteisen tahtotilan löytymistä. Käytännön yhteistyötä tehdään paitsi kuntien yhteisten tavoitteiden ajamiseksi, myös välttämättömyyden pakosta. Haasteena on päästä lyhytjänteisestä yhteensovittamisesta pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja suunniteltuun maankäyttöön.

9 Keskeiset kysymykset Ilmenemismuodot Johtopäätöksiä Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden roolit Maankäytön suunnittelusta vastaavien viranhaltijoiden välinen suora yhteistyö toimii yleensä hyvin; tosin poikkeuksiakin on. Viranhaltijavetoinen yhteistyö ei kuitenkaan takaa luottamushenkilöiden sitoutumista päätöksiin. Pragmaattinen, viranhaltijavetoinen yhteistyö edistää osaltaan seudulle yhteisten tavoitteiden asettamista. Riskinä on, että luottamushenkilöt sitoutuvat vain peruskunnan näkökulmaan ja jäävät seutuja koskevien asioiden kohdalla valmistelun ulkopuolelle. Konfliktiasetelman kärjistyminen Paras-puitelain aiheuttamaa reaktiota kuvattiin kehyskuntien osalta esimerkiksi poteroitumiseksi. Kehyskuntien vastareaktiota voimistivat keskuskaupunkien kaupunginjohtajien voimakkaat esiintulot maakuntalehdissä. Puitelain väestöpohjavaatimukset tai keskuskaupungin näkökulmasta esitetyt seudun toiminnallisuuteen perustuvat argumentit eivät aina edistä seudun käsittämistä toiminnallisena kokonaisuutena.

10 Keskeiset kysymykset Ilmenemismuodot Johtopäätöksiä Maapolitiikka ja hajarakentaminen Voimakastakaan hajarakentamista ei välttämättä koeta ongelmaksi. Asiaan liittyy moninaisia puoluepoliittisia ja ideologisia näkemyksiä, jotka vaihtelivat seuduittain. Hajarakentamisen taustasyyt ovat erittäin moniselitteisiä. Eheyttävään suunnitteluotteeseen liittyvä ajatus ns. paikallisesta tilauksesta on syytä ottaa huomioon. Kehyskuntien erityiskysymykset Monissa kehyskunnissa kannetaan huolta keskuskaupungin hitaasta ja kalliista lupabyrokratiasta. Kaupungin suunnitteluperiaatteiden ei uskota sopivan sellaisinaan harvaanasutuille seuduille. Harvaanasuttujen alueiden erityiskysymykset lienevät ratkaisevia esimerkiksi rakennemalleissa. Seudun kaikkien kuntien etuja yhdistävät avaukset ja visiointi edistävät luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. Seudullisen tahtotilan löytäminen on edellytys kilpailuasetelman ehkäisemiselle ja rakentavalle seutuyhteistyölle.

11 Kehyskunnan rationaliteetti Kehyskunnat avainasemassa Paras-hankkeen onnistumisessa kaupunkiseuduilla Kasvavien tuottojen kehyskunta : Kehyskunnan väestökehitys tukeutuu keskuskaupungin työpaikkoihin, mutta kehitys on valikoivaa (esim. pientalovaltaisuus, parempituloisuus) Kehyskunnan velvoitteena on huolehtia lähinnä peruspalveluista, mihin sillä on poikkeuksellisen hyvät edellytykset. Näin kuntalaiset saavat parempaa peruspalvelua kuin keskuskaupungin asukkaat. Keskuskaupungin näkökulmasta pieni kehyskunta näyttää vapaamatkustajalta, joka hyötyy keskuskaupungin työpaikoista ja palveluista, mutta ei osallistu riittävässä määrin yhteisiin kustannuksiin. Peruskunta vahva instituutio: Seudullisen yhteistyön rakentamisen kannalta ongelmallista, että jokainen itsenäinen kunta voi käyttää veto-oikeutta seudullisiin ratkaisuihin Valtuutetun dilemma: joutuu luovuttamaan valtaansa seudullisen yhteistyön saavuttamiseksi, mutta on kuitenkin poliittisessa vastuussa äänestäjilleen myös seudullisesti sovituista ratkaisuista silloinkin, kun nämä ratkaisut ovat ristiriidassa äänestäjien paikallisten etujen kanssa ainakin lyhyellä, seuraavien kuntavaalien tähtäimellä.

12 Päätelmiä Seudullisen suunnittelun tavoitteenasettelun tulisi olla monipuolista. Sen tulisi tunnistaa eri kuntien ja alueiden erilaiset rationaliteetit ja niiden taloudelliset ja mittakaavalliset, sekä mahdollisesti jopa poliittisesti ja ideologisesti vaihtelevat lähtökohdat. Jos kuntaliitoksiin ei kaupunkiseuduilla ole valmiutta, on kuntien risteävien etujen yhteensovittamisen haaste kyettävä aidosti ottamaan agendalle seudullisessa maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa piilottamatta sitä sellaiseen seutusuunnittelun umpimähkäisyyteen ja abstraktisuuteen, jossa todelliset yhdyskuntarakenteen toimivuuteen vaikuttavat valinnat jätetään tarkoituksellisesti auki. Paras-hanke on tuonut mm. ilmastonmuutoksen ja eheyttämisen käsitteet aktiivisempaan käyttöön myös kehyskunnissa, mutta konkreettisia työkaluja strategisen työn tueksi voisi tarjota enemmän erityisesti pienen kehyskunnan näkökulmasta.

13 Kiitos!