Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto Insinööri (AMK) Pekka Karhinen

Transkriptio

1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Yhdyskuntatekniikka Opinnäytetyö Juha Antila JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KATU- JA PUISTO-OSASTON PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Työn valvoja Työn teettäjä Työn ohjaaja Jyväskylä 2007 DI Pentti Silén Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto Insinööri (AMK) Pekka Karhinen

2 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osaston piirustus- ja arkistointiohje Opinnäytetyö 45 sivua + liite (80 sivua) Työn valvoja DI Pentti Silén Työn teettäjä Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto Työn ohjaaja Insinööri (AMK) Pekka Karhinen Marraskuu 2007 Hakusanat katusuunnitelma, piirustusmerkinnät, arkistointi TIIVISTELMÄ Jyväskylän kaupungin nykyinen ohje Kunnallisteknisten suunnitelmien esitystapaohje ja piirustusmerkinnät on vuodelta Ohjeen laatimisen jälkeen suunnittelumenetelmät ovat kehittyneet ja suunnittelu muuttunut tietokoneavusteiseksi. Katu- ja puisto-osaston oma organisaatio tekee nykyään vain yleissuunnittelua ja sitäkin vähenevässä määrin. Katujen rakennussuunnittelu teetetään kokonaisuudessaan eri suunnittelutoimistoilla. Tämän työn tavoitteena oli tehdä uusi ohje, jota noudattaen ja nykyaikaisia suunnitteluohjelmia käyttäen suunnitelmista saadaan sisällöltään ja ulkoasultaan parempia ja yksiselitteisempiä. Työtä tehtäessä lähtötietoina käytettiin Jyväskylän kaupungin asiaan liittyvää ohjeistusta, alan kirjallisuutta ja ohjeita sekä muutamien suurempien kaupunkien ohjeita ja käytäntöjä. Työn tuloksena syntyi uusi Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osaston piirustus- ja arkistointiohje, joka tukee suunnitelmien tekemistä ja arkistointia nykyaikaisilla suunnittelumenetelmillä. Ohjetta noudattaen eri suunnittelutoimistojen tekemät suunnitelmat vastaavat sisällöltään ja ulkoasultaan toisiaan paremmin kuin ne tähän asti ovat tehneet. Työn tavoitteet täyttyivät pääosin ja ohjetta voidaan pitää käyttökelpoisena, joskin muiden vastaavien ohjeiden tavoin sitä joudutaan kehittämään ja päivittämään sitä mukaa kun tarvetta ilmenee.

3 TAMPERE POLYTECHNIC Department of Construction Technology Civil Engineering Juha Antila Drawing and Filing Instructions of the Department for Streets and Parks of the City of Jyväskylä Final Thesis 45 pages + appendix (80 pages) Supervising Teacher Mr Pentti Silén, M.Sc. Commissioner City of Jyväskylä, Department for Streets and Parks Supervisor Mr Pekka Karhinen, M.Eng. November 2007 Key words street planning, drawing marks, filing ABSTRACT The present instructions Kunnallisteknisten suunnitelmien esitystapaohje ja piirustusmerkinnät (Presentation Instructions for Plans and their Drawing Marks to be used in Municipal Engineering) of the City of Jyväskylä go back to the year Since then planning methods have developed, and computer-aided design has been introduced. At present the City of Jyväskylä uses its own organization only for general planning, and gradually even less so. Street construction planning is totally outsourced to separate planning offices. The target of this Final Thesis was to draw up new instructions, which together with modern planning programmes help to improve the quality of the contents and the layout of the plans and increase their unambiguousity. This work resulted in new instructions called Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osaston piirustus- ja arkistointiohje (Drawing and Filing Instructions of the Department for Streets and Parks of the City of Jyväskylä). These instructions support planning and filing of plans by modern planning methods. If these instructions are followed there will be better equivalence between plans of separate planning offices than before as far as the contents and layout of the plans are concerned. The targets of the Final Thesis were mainly achieved, and the instructions can be regarded as feasible despite the fact that also these, like corresponding instructions, have to be developed and updated at need.

4 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila OPINNÄYTETYÖ ALKUSANAT Haluan esittää kiitokseni tämän työn valmistumisesta ohjaavalle opettajalle Pentti Silénille hyvistä ohjeista ja rakentavista kommenteista, jotka auttoivat työn tekemistä. Suuri kiitos kuuluu opinnäytetyön aiheena olleen piirustus- ja arkistointiohjeen tilanneelle Jyväskylän kaupungille ja erityisesti tilaajan edustajana toimineelle Timo Vuoriaiselle. Ilman työnantajan myönteistä asennetta työntekijän kouluttautumista kohtaan ei opiskelu työn ohessa olisi mahdollista. Siitä syystä kiitän Destian Konsulttipalveluja opiskelun aikana saamastani tuesta. Rautaisten ammattilaisten kanssa on hyvä työskennellä. Siksi kiitokset ansaitsee myös työpaikkani Destian Konsulttipalvelujen Jyväskylän toimipisteen henkilökunta. Heistä erityiskiitoksen saavat ohjaajanani toiminut Pekka Karhinen sekä ohjeen ja raportin teossa auttaneet Virpi Glad ja Päivi Vuorinen. Työn ohessa opiskelevan henkilön tärkein tukipilari on oma perhe. Siksi haluan osoittaa suurimmat kiitokset vaimolleni Sarille ja tyttärilleni Juulialle ja Maijulle. Heidän joustava asenteensa ja kannustavat kommenttinsa ovat olleet korvaamaton apu opiskelun aikana. Jyväskylässä, marraskuussa 2007 Juha Antila

5 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 5 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila SISÄLLYS 1 JOHDANTO Yleistä Opinnäytetyön tavoitteet ja rahoitus Työn rajaukset KATUSUUNNITELMIEN LAATIMISEN NYKYTILA Lakisääteinen ohjeistus Maankäyttö- ja rakennuslaki Arkistolaki Kuntakohtaiset ohjeistukset Katusuunnitelmien laatimisen ohjeistus Jyväskylässä Kehittämistarpeet Jyväskylässä Suunnitelmapiirustukset Sähköinen suunnitelma-aineisto PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJEEN LAATIMINEN Ohjausryhmä ja muut työhön osallistuneet Aikataulu ja suunnittelukokoukset Projektin taustaa Aloituskokous Suunnittelukokous Suunnittelukokous Suunnittelukokous Suunnittelukokous Suunnittelukokous Suunnittelukokous SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Yleissuunnitelma Yleissuunnittelun tehtävä ja aikataulu Yleissuunnittelu Jyväskylässä Yleissuunnitelmien sisältö Katusuunnitelma (nähtäville asetettavat asiakirjat) Katusuunnittelun tehtävä ja aikataulu...19

6 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 6 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Katusuunnittelu Jyväskylässä Katusuunnitelman sisältö Rakennussuunnitelma (kadun tekniset suunnitelmat) Rakennussuunnittelun tehtävä ja aikataulu Katujen rakennussuunnittelu Jyväskylässä Rakennussuunnitelman sisältö PIIRUSTUSMERKINNÄT JA MALLIPIIRUSTUKSET Päätehtävät Piirustusmerkinnät Mallipiirustukset Nimiö SÄHKÖISET SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT Nykyinen toimintatapa ja sen ongelmat Tiedostojen nimeäminen ja hakemistorakenne Lähtökohdat ja tavoitteet Nimeämisjärjestelmä Tallennusformaatit Perusteita Pdf-tiedostot Tiedostojen suojaus ja tekijänoikeudet Autocad-tiedostojen tasojako ja tasojen sisältö Yleistä Pääluokat ja viitekuvat Tasojako TYÖN TARKASTELU JATKOTOIMENPITEET...43 LÄHTEET...44

7 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 6 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Tämä opinnäytetyö on osa Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osaston laatimaa suunnittelun ohjeistusprojektia. Ohjeistus kaikkine osineen on tarkoitus julkaista kaupungin omassa julkaisusarjassa ja se julkaistaan sähköisesti kaupungin internetsivuilla. Katu- ja puisto-osaston oma organisaatio tekee nykyään vain yleissuunnittelua ja sitäkin vähenevässä määrin. Katujen rakennussuunnittelu teetetään kokonaisuudessaan ulkopuolisilla suunnittelutoimistoilla. Jyväskylän kaupungin nykyinen ohje Kunnallisteknisten suunnitelmien esitystapaohje ja piirustusmerkinnät /8/ on vuodelta Ohjeen laatimisen jälkeen suunnittelumenetelmät ovat kehittyneet ja suunnittelu muuttunut tietokoneavusteiseksi. Tietokoneavusteinen suunnittelu on tuonut piirustuksissa esitettäviin suunnitelmaratkaisuihin erilaisia keinoja elävöittää ja korostaa haluttuja asioita. Tällä hetkellä eri suunnittelutoimistoilla on hieman erilaisia työtapoja ja piirustusteknisiä merkintöjä esittämään samaa asiaa. Tästä halutaan päästä eroon ja saada suunnitelmien ulkoasu näyttämään yhtenäiseltä ja luettavalta. Edellisen ohjeen laatimisen aikaan suunnitelmat piirrettiin käsin puhtaaksi muoveille, jotka arkistoitiin. Piirustusmerkinnät koostuivat eri viivatyypeistä ja paksuuksista sekä yksinkertaisista symboleista. Tiettyjä asioita korostettiin joko värittämällä niitä harmaaksi lyijykynällä tai liimaamalla niihin rasteri- tai kuviotarroja. Nykyään osa suunnitelma-asiakirjoista tulostetaan edelleen muoveille ja arkistoidaan vanhaan tapaan arkistolain mukaisesti kuvaamalla ne mikrofilmille. Tilaajalle toimitettavien sähköisten suunnitelma-asiakirjojen tallennusformaatti on vaihtelevaa. Esimerkiksi Autocad-kuvien tasojako ja viivojen värikoodit vaihtelevat eri suunnittelutoimistojen tekemien suunnitelmien välillä. Tämä vaikeuttaa sähköisen aineiston hyödyntämistä suunnitelman luovuttamisen jälkeen. Myös suunnitelmiin liittyvien tiedostojen nimeäminen vaihtelee.

8 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 7 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet ja rahoitus Tämä opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta; raporttiosasta ja opinnäytetyön tuloksena syntyvästä piirustus- ja arkistointiohjeesta. Kun ohjeen laatimisesta sovittiin Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osaston edustajien kanssa, sovittiin myös, että ohje on opinnäytetyön aihe. Ohjeen laatimisen aikataulua jouduttiin sovittelemaan siten, että opinnäytetyön valmistuminen vuoden 2007 aikana oli mahdollista. Opinnäytetyön tuloksena syntyvä ohje palvelee sekä suunnittelijaa että tilaajaa. Suunnittelijalle annetaan selkeä toimintaohje suunnitelmapiirustusten laatimiseen ja suunnitelmien sähköisen aineiston tallentamiseen. Ohjeen mukaan tehtyjen suunnitelmien yhtenäinen ulkoasu helpottaa tilaajaa tulkitsemaan piirustuksia oikein. Lisäksi johdonmukaisella tavalla laadittujen ja tallennettujen sähköisten suunnitelma-asiakirjojen myöhempi hyödyntäminen helpottuu. Opinnäytetyössä kerrotaan miten ohjeen laatimistyö eteni. Lisäksi esitetään perusteluja tehdyille ratkaisuille ja esimerkkejä ohjeen sisällöstä. Ohje kokonaisuudessaan on opinnäytetyön liitteenä. Ohjeen ja opinnäytetyön rahoitukseen osallistuivat tekijän lisäksi Jyväskylän kaupunki ja Destia. 1.3 Työn rajaukset Tämän opinnäytetyön rajaus noudattaa periaatteita, jotka on ohjeen laatimisen alussa tilaajan kanssa sovittu. Työstä rajattiin pois sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden suunnitelmia koskevat ohjeet. Ainoastaan niihin liittyvät piirustusmerkinnät sisällytettiin työhön, koska niiden tietoja joudutaan esittämään katusuunnitelmassa. Samoin sähköisten suunnitelma-asiakirjojen laadintaa koskevat ohjeet on pyritty käsittelemään niin pintapuolisesti kuin mahdollista ohjeen siitä kärsimättä. Eri atksovellusten, tiedostojen ja formaattien maailmaan sukeltamisessa olisi varmasti ainesta erilliseen opinnäytetyöhön asti.

9 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 8 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila 2 KATUSUUNNITELMIEN LAATIMISEN NYKYTILA 2.1 Lakisääteinen ohjeistus Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus /895 määrää katusuunnitelman sisällöstä seuraavasti: Katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet. /14/ Arkistolaki Arkistolaki /831 määrää asiakirjojen laatimisesta, säilyttämisestä ja käytöstä seuraavasti: Pysyvään säilytykseen määrätyt asiakirjat on laadittava ja tiedot tallennettava pitkäaikaista säilytystä kestäviä materiaaleja ja säilyvyyden turvaavia menetelmiä käyttäen siten kuin arkistolaitos erikseen määrää. Asiakirjoja on säilytettävä siten, että ne ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä. Pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja on säilytettävä sellaisissa arkistotiloissa kuin arkistolaitos erikseen määrää. Asiakirjat, joita ei ole määrätty pysyvästi säilytettäviksi tulee hävittää niille määrätyn säilytysajan jälkeen siten, että tietosuoja on varmistettu. /15/ 2.2 Kuntakohtaiset ohjeistukset Vaatimukset suunnitelmien esitystavalle ja toimitettavalle sähköiselle aineistolle vaihtelevat merkittävästi eri kunnilla ja kaupungeilla.

10 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 9 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Yleensä pienillä kunnilla ei ole tarkkoja toiveita katusuunnitelmien esitystavasta, riittää kun piirustuksissa on esitetty tarvittavat tiedot luettavalla ja ymmärrettävällä tavalla /5;9/. Vastaavasti suuret kaupungit, kuten esimerkiksi Helsinki ja Tampere, ovat tehneet omat ohjeistuksensa, joita niin kaupungin omien suunnittelijoiden kuin ulkopuolisten konsulttienkin on noudatettava. /6; 7/ Samantapainen tilanne on myös suunnitelmien sähköisen aineiston kohdalla. Pienillä kunnilla ei yleensä ole tarvetta suureen yhtenäiseen suunnitelma- ja arkistojärjestelmään. Riittää kun suunnitelmat ovat käytettävissä erillisinä kokonaisuuksina ja sähköinen aineisto toimitetaan tilaajalle esimerkiksi CD-levylle tallennettuna. Sähköisen aineiston muoto ja sisältö, esimerkiksi mittaussuunnitelmassa työmaalle toimitettava materiaali, sovitaan tapauskohtaisesti tilaajan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Isompien kaupunkien vuosittain käsittelemien katusuunnitelmien määrä on suuri. Suunnitelma-aineistot tallennetaan atk-järjestelmien verkkolevyille. Osa suunnitelmien tiedoista viedään suoraan kaupungin omaan suunnittelujärjestelmään, josta niitä voidaan hyödyntää tarpeen mukaan. Jotta tarvittavat tiedot löytyisivät helposti myöhempää käyttöä varten, on katusuunnitelmien yhtenäisyydelle asetettava tiukat vaatimukset. 2.3 Katusuunnitelmien laatimisen ohjeistus Jyväskylässä Jyväskylän kaupungille tehtävien katusuunnitelmien ulkoasun ja sisällön määrittelyä varten on vuonna 1982 tehty ohje Kunnallisteknisten piirustusten esitystapaohje ja piirustusmerkinnät /8/. Ohje on viime aikoihin asti palvellut hyvin, mutta suunnittelumenetelmien kehittymisen myötä se on jäänyt vajavaiseksi. Ohjeen kansilehti on esitetty kuvassa 1. Katusuunnitelmien sähköistä arkistointia varten on Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osastolla tehty ohjeluonnoksia, joita on käytetty lähinnä omana työnä tehtyjä suunnitelmia arkistoidessa. Yleisempään käyttöön, esimerkiksi ulkopuolisille suunnittelutoimistoille, ohjetta ei ole jaettu, vaan jokainen suunnittelija on tallentanut tekemänsä suunnitelmat oman käytäntönsä mukaan. Se on hankaloittanut tie-

11 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 10 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila dostojen löytymistä myöhempää käyttöä varten. Useasti nopein tapa saada tiedosto työstettäväksi on ollut pyytää suunnittelijaa toimittamaan se esimerkiksi sähköpostilla. Kuva 1 Vanhan ohjeen kansilehti 2.4 Kehittämistarpeet Jyväskylässä Suunnitelmapiirustukset Nykyisen ohjeen laatimisen aikoihin suunnitelmien puhtaaksi piirtäminen tehtiin käsin, mikä asetti rajoituksia suunnitelmassa esitettävien asioiden ulkoasulle. Käytössä oli vain eripaksuisia ja -näköisiä viivatyyppejä sekä mahdollisuus korostaa tiettyjä asioita värittämällä. Nykyään niin suunnittelu kuin suunnitelmapiirustusten tekokin tapahtuu tietokoneiden avulla. Se on tuonut mahdollisuuden käyttää suunnitelmapiirustusten teossa erilaisia symboleja, rastereita, värejä sekä harmaan eri sävyjä. Sillä tavalla piirustuksiin on voitu saada enemmän tietoa ja korostaa tärkeitä asioita. Samalla lähtötietoja, esimerkiksi asemapiirustuksen pohjakarttaa tai pituusleikkauksessa esitettyjä

12 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 11 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila kairausdiagrammeja, on voitu himmentää ja näin saada piirustuksen oleellinen asia paremmin esille. Vaikka edellä mainitut keinot ovat usein suureksi avuksi piirustuksia tehtäessä, on siinä myös omat vaaransa. Jos piirustuksiin yritetään saada liikaa tietoa, voi kokonaisuuden hahmottaminen olla vaikeaa ja tärkeät asiat hukkua viivaviidakkoon. Eri suunnittelijoiden tekemät piirustukset eroavat ulkoasultaan toisistaan ja suunnittelijan taito saada piirustuksien oleellinen sisältö esiin korostuu. Edellä mainituista syistä johtuen voidaan todeta, että suunnitelmapiirustusten laatimista koskevan ohjeen laatiminen Jyväskylän kaupungin kohdalla on ajankohtainen ja tarpeellinen. Ohjetta noudattaen piirustuksien laatiminen tehostuu ja niihin saadaan oikea, oleellinen ja riittävä informaatio Sähköinen suunnitelma-aineisto Tiedostoformaatit Katusuunnitelmien tekemiseen on Suomessa käytössä useita eri tietokoneohjelmia. Niiden tuottamat tiedostot poikkeavat atk-teknisesti merkittävästi toisistaan. Lisäksi saman ohjelman uudemmat versiot tuottavat tiedostoja, joiden lukeminen vanhemmalla versiolla voi olla mahdotonta. Ohjelmien välisiin tiedonsiirtoihin on kehitetty tiedostoformaatteja, joita käyttämällä saadaan aineisto siirrettyä ohjelmasta toiseen. Jotkut formaatit ovat vakiinnuttaneet asemansa ilman, että niitä olisi varta vasten siirtoformaatiksi kehitetty. Esimerkiksi maastomallin mittauksessa käytetty Tielaitos-formaatti ja kairaustulosten tallentamisen Tekla-formaatti ovat tällaisia. Ohjelmien ja formaattien kirjavuuden takia sähköinen suunnitelma-aineisto saattaa olla myöhemmin hankalasti käytettävissä. Jos tilaajan tietokoneohjelmat eivät tue konsultin tuottaman aineiston formaattia, tiedostojen avaaminen saattaa olla ongelmallista. Usein ainoa keino on ottaa yhteyttä suunnittelijaan ja pyytää tätä toimittamaan aineisto oikeassa formaatissa.

13 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 12 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Tiedostojen sisältö Nykyisessä suunnittelukäytännössä tiedostojen sisällön kanssa on ongelmia lähinnä Autocad-kuvien sisällössä ja rakenteessa. Tiedostojen tasojako vaihtelee eri suunnittelijoiden välillä, ja jopa saman suunnittelijan tekemät tiedostot on rakennettu eri tavalla. Tasojen nimeäminen vaihtelee. Osa tasoista on yksilöity numerokoodeilla, joiden merkitys on vaikeasti hahmotettavissa. Jotkut tasot on nimetty loogisilla nimillä, mutta silti osa tasolle kuuluvasta aineistosta on jollakin toisella tasolla. On myös esimerkkejä tapauksista, joissa tiedoston tasoja on aivan liikaa. Samaa asiaa on turhaan jaettu usealle tasolle. Hakemistorakenne Suunnitelmaan liittyvien tiedostojen hakemistorakenteelle ei ole yhtenäistä vaatimusta. Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osastolla on tehty esitys noudatettavasta hakemistorakenteesta, mutta sitä on sovellettu vain katu- ja puisto-osaston omissa suunnittelutoimeksiannoissa. Ulkopuolisilta suunnittelijoilta sen käyttöä ei ole vaadittu. Yleensä jokainen suunnittelija on käyttänyt omaa tapaansa jakaa tiedostot hakemistoihin suunnitelmaa tilaajalle luovuttaessaan, mikä on saattanut vaikeuttaa tietyn tiedoston löytymistä jälkeenpäin. 3 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJEEN LAATIMINEN 3.1 Ohjausryhmä ja muut työhön osallistuneet Ohjeen laatimista varten perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana ja tilaajan vastuuhenkilönä toimi rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen. Muut ryhmässä mukana olleet vastuualueineen ovat seuraavat: geotekninen asiantuntija Kari Seuranen (geosuunnitelmat ja atk-asiat) yleissuunnitteluhortonomi Sirkka-Liisa Sikiö (vihersuunnitelmat) suunnitteluavustaja Marja Kinnunen (piirustusten sisältö, esitystapa ja arkistointi).

14 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 13 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Muut ohjeen laatimiseen Jyväskylän kaupungilta osallistuneet henkilöt ovat: yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva (yleissuunnitelmat ja atk-asiat) liikennevalosuunnittelija Martti Varis (liikennevalosuunnitelmat) liikenteenohjausinsinööri Ilpo Irva (liikenteenohjaussuunnitelmat) maastotyönjohtaja Olavi Ahonen (mittaussuunnitelmat). Destian konsulttipalveluista ohjeen laatimiseen ovat osallistuneet johtava konsultti Pekka Karhinen (projektin johto) suunnittelija Juha Antila (ohjeen laatimisen päävastuu) suunnitteluassistentti Virpi Glad (esitystapa ja mallipiirustusten laadinta) suunnitteluassistentti Päivi Iitti-Hyvönen (esitystapa ja mallipiirustusten laadinta) assistentti Päivi Vuorinen (ohjeen ulkoasu). 3.2 Aikataulu ja suunnittelukokoukset Projektin taustaa Piirustus- ja arkistointiohjeen laatimisen tarve oli ollut katu- ja puisto-osastolla tiedossa jo pitkään, mutta sopivaa ajankohtaa ja tekijää ei sille oltu löydetty. Destian konsulttipalvelujen (silloin vielä Tieliikelaitoksen konsultointi) kanssa alustavat neuvottelut käytiin joulukuussa Projektin aloituspalaveri pidettiin keväällä 2007 ja tavoitteena oli, että ohje on valmis syyskuussa Aloituskokous Aloituskokous pidettiin Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osaston tiloissa. Läsnä olivat Timo Vuoriainen, Kari Seuranen, Marja Kinnunen ja Juha Antila. Kokouksessa keskusteltiin yleisesti ohjeen sisällöstä ja sen rajauksista. Kokouksen kuluessa todettiin, että aihe on laajempi kuin nopeassa tarkastelussa voisi ajatella. Siksi aiheen rajaus täytyy harkita tarkkaan. Antila oli laatinut ohjeeseen alustavan sisällysluettelon, jonka perusteella ohjeen rakennetta ja sisältöä tarkasteltiin. Kokouksen osanottajien mielestä sisällysluettelo

15 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 14 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila oli hyvä runko jatkosuunnittelun pohjaksi. Sisällysluetteloon tehtiin muutamia lisäyksiä, ja eräiden asioiden keskinäistä järjestystä vaihdettiin. Kokouksessa päätettiin, että suunnitelmatasot täytyy käsitellä ohjeessa jaotuksella yleissuunnitelma, nähtäville menevät kuvat (katusuunnitelma) ja kadun rakennussuunnitelma. Ohje jaetaan kahteen osioon, joissa toisessa käsitellään suunnitelmapiirustusten teko ja toisessa suunnitelman tiedostojen ja hakemistojen rakenne. Ohjeen liitteiksi tehdään mallipiirustukset ja -tiedostot. Ohjetta rajattiin siten, että jätettiin sen ulkopuolelle kaukolämpöjohtoihin sekä sähkö-, tietoliikenne- ja puhelinkaapeleihin liittyvien suunnitelmien laatiminen. Sen sijaan niiden esittäminen katusuunnitelmapiirustuksissa kuuluu ohjeen piiriin. Samoin päätettiin, että ohjeessa käsitellään atk-asiat vain sillä tarkkuudella, kun katusuunnitelmien laatiminen vaatii Suunnittelukokous 1 Suunnittelukokous 1 pidettiin Läsnä olivat Timo Vuoriainen, Kari Seuranen, Marja Kinnunen, Sirkka-Liisa Sikiö ja Juha Antila. Kokouksessa tarkasteltiin ohjeen ensimmäistä luonnosta, joka oli toimitettu osanottajille viikkoa ennen kokousta. Luonnos oli kirjoitettu aloituskokouksessa käsitellyn sisällysluettelon rakenteella. Sisältöön tehtiin varsin paljon lisäyksiä ja muutoksia. Keskustelun aikana todettiin, että ainakin suunnitelmapiirustusten nimiön sisällöstä ja muodosta sekä maastomiehille toimitettavan mittaussuunnitelman laajuudesta ja tiedostoformaateista kannattaa järjestää erillinen palaveri. Timo Vuoriainen lupasi keskustella nimiön sisällöstä muiden katu- ja puisto-osastolla työskentelevien kanssa. Sovittiin myös, että Juha Antila laatii nimiöstä ehdotuksen, jonka pohjalta keskustelua käydään.

16 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 15 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Suunnittelukokous 2 Suunnittelukokous 2 pidettiin Läsnä olivat Timo Vuoriainen, Kari Seuranen, Marja Kinnunen, Sirkka-Liisa Sikiö ja Juha Antila. Osanottajille oli etukäteen lähetetty ohjeen toinen luonnosversio, jota kokouksessa ruodittiin. Ohjeen sisällysluetteloon lisättiin vielä muutama kohta, ja joidenkin lauseiden sanamuotoa muutettiin. Ensimmäisen kokouksen jälkeen tehty luonnos nimiöstä ei ollut käyttökelpoinen. Eräässä aikaisemmassa suunnitteluprojektissa käytössä ollut nimiömalli luvattiin lähettää Antilalle Suunnittelukokous 3 Suunnittelukokous 3 pidettiin Läsnä olivat Timo Vuoriainen, Kari Seuranen, Marja Kinnunen, Sirkka-Liisa Sikiö, Olavi Ahonen ja Juha Antila. Kokouksessa käsiteltiin osanottajille etukäteen lähetettyä, edellisen kokouksen perusteella korjattua luonnosta. Kokouksessa käsiteltiin pääasiassa viher- ja katuvihersuunnitelmien sisältöä. Pitkällisen keskustelun jälkeen päätettiin viheralueiden rakennussuunnitelmalle tehdä oma kohta rakennussuunnitteluosioon. Sirkka-Liisa Sikiö ja Juha Antila lupasivat pitää palaverin, jossa asiaan paneuduttaisiin syvällisemmin. Myös suunnitelmien nimiö aiheutti keskustelua. Tähän asti käytössä ollut nimiö, jossa on varattu tila yhdelle tilaajalle ja konsultille, on todettu vanhentuneeksi tilaajan uudistuneen organisaation johdosta. Jyväskylän vesilaitoksen siirryttyä Jyväskylän Energia Oy:n alaisuuteen on tullut tarve saada nimiöön tila kahdelle tilaajaorganisaatiolle. Eräässä suunnitelmassa oli ollut koekäytössä tarkoitukseen sopiva nimiö, mutta päätös sen käyttöön ottamisesta puuttui. Vuoriainen lupasi järjestää kokouksen, jossa Katu- ja puisto-osaston ja Jyväskylän Energian vesiliiketoiminnan edustajat keskustelevat nimiön rakenteesta, mahdollisesta kehittämistarpeesta sekä käyttöönotosta.

17 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 16 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Ajan puutteen vuoksi sovittiin, että suunnitelmien atk-asioiden käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen, johon kutsutaan mukaan katu- ja puisto-osastolta Mika Koliseva sekä Destiasta Virpi Glad Suunnittelukokous 4 Katuviher- ja vihersuunnitelmien sisältöä käsiteltiin suunnittelukokous 4:ssä, joka pidettiin Läsnä olivat Sirkka-Liisa Sikiö ja Juha Antila. Sikiö oli laatinut sisällysluettelon vihersuunnittelun aiheista, joita ohjeessa tulee käsitellä. Aiheista ja niiden sisällöstä keskusteltiin samalla tutustuen aikaisemmin tehtyihin suunnitelmiin. Lopuksi sovittiin, että Antila kirjaa asiat ohjeeseen ja lähettää luonnoksen Sikiölle tarkastettavaksi Suunnittelukokous 5 Suunnitelmien atk-teknisiin asioihin painottunut suunnittelukokous 5 pidettiin Läsnä kokouksessa olivat Timo Vuoriainen, Kari Seuranen, Marja Kinnunen, Sirkka-Liisa Sikiö, Mika Koliseva, Virpi Glad ja Juha Antila. Juha Antila ja Virpi Glad esittelivät luonnoksen asemapiirustuksen Autocadtiedostosta, joka oli tarkoitus tallentaa ohjeeseen mukaan liitettävälle CD-levylle. Tähän asti suunnittelija on voinut määritellä tilaajalle toimitettujen Autocadtiedostojen tasojen nimet ja sisällöt. Siitä johtuen ne ovat vaihdelleet suuresti, mikä on vaikeuttanut tiedostojen myöhempää käyttöä. Jotkut suunnitteluohjelmistot tuottavat tiedostoja, joissa tasot on nimetty numerokoodeilla. Listaa, jossa numerokoodit olisi selitetty, ei yleensä ole tilaajalle toimitettu. Ehdotettu tasojärjestelmä perustuu loogisiin suomenkielisiin nimiin, jolloin nimestä voi suoraan havaita, mitä taso sisältää. Luonnosta pidettiin hyvänä ja sen jatkokehittelyä kannatettiin. Suunnittelukokouksessa käsiteltyä nimiön uudistamista koskevaa kokousta ei oltu ehditty järjestää. Timo Vuoriainen lupasi järjestää kokouksen ja ilmoittaa sen päätöksen mahdollisimman pian.

18 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 17 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Suunnittelukokous 6 Suunnittelukokous 6:ssa, joka pidettiin , käytiin läpi ohjeen tekstiosuus ja siihen tehtävät tarkennukset. Kokouksessa olivat läsnä Timo Vuoriainen, Marja Kinnunen, Sirkka-Liisa Sikiö ja Juha Antila. Kokouksessa todettiin, että ohjeen tekstiosuus alkaa olla rakenteeltaan ja sisällöltään lähes valmis. Ohjeeseen haluttiin kuitenkin lisättäväksi toimintatapa hyväksyttyjen suunnitelmapiirustusten muuttamisesta. Lisäksi tehtiin muutamia pieniä muutoksia ja lisäyksiä tekstiin. Kokouksen lopuksi sovittiin, että seuraava suunnittelukokous pidetään, kun ohjeen esikopio liitteineen on valmis ja tilaajaorganisaatio on ehtinyt siihen tutustua. 4 SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ 4.1 Yleissuunnitelma Yleissuunnittelun tehtävä ja aikataulu Yleissuunnittelun aikana pohditaan kohteena olevan alueen toiminnallisia kokonaisuuksia. Yleissuunnittelu pyritään tekemään yhtä aikaa asemakaavan laatimisen kanssa. Asemakaavan rinnalla tehtävä katu- ja viheryleissuunnittelu seuraa kaavoituksen aikataulua ja on suurissa kaavoissa kiinteä osa projektia. Suunnittelukohteiden aikataulu määräytyy siis pääsääntöisesti kaavoitusohjelman mukaan. Kaavoitusprosessin aikana laadittuja yleissuunnitelmia voivat olla esimerkiksi /1, s. 46/: liikennesuunnitelmat (mm. liikennejärjestelyt, liikenteenohjaus) teknisen huollon yleissuunnitelmat ( mm. verkostojen sijoitus, tilantarve, tulvareitit) ympäristöselvitykset, jotka koskevat mm. saastuneen maaperän, pohja- ja pintaveden käsittelytoimenpiteitä sekä melu- ja hajuhaittojen ja muiden vahingollisten päästöjen rajoitustoimenpiteitä

19 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 18 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila kaavatalousselvitykset suunnitelmat luonnon ja rakennetun ympäristön suojelutoimenpiteistä lähiympäristön suunnitteluohjeet tai rakentamistapaohjeet rakennusten viitesuunnitelmat vihersuunnitelmat. Viheryleissuunnitelman avulla määritetään asemakaavan viheraluevarauksia, niiden tulevaa käyttötarkoitusta, rakentamisen ja hoidon tasoa, tarvittavia investointeja sekä toteutus- ja hoitovastuita. Viheryleissuunnitelma toimii lähtöaineistona sekä viheralueiden rakennussuunnitelmalle että kadunrakennussuunnitelmalle Yleissuunnittelu Jyväskylässä Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto vastaa katujen ja muiden yleisten alueiden yleissuunnittelusta Jyväskylän kaupungin alueella. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kaupunkisuunnitteluosasto, Jyväskylän Energian vesi- ja lämpöliiketoimi sekä muut asian liittyvät osalliset, kuten maanomistajat, rakennusliikkeet ja sähkö- ja telekaapelien omistajat. Yleissuunnitteluinsinööri tekee tai teettää konsultilla katuyleissuunnitelman, johon liittyvät katuvihreät määrittelee yleissuunnitteluhortonomi. Vaativissa kohteissa katuvihreiden suunnitteluun käytetään ulkopuolisen konsultin apua. Kaavoituksesta riippumattomia erillisiä viheryleissuunnitelmia tehdään Jyväskylässä vuosittain muutamista kohteista. Erityisen vaativaa viheryleissuunnitelmaa nimitetään maisemasuunnitelmaksi ja suunnitelmaa, jossa ovat mukana puistojen lisäksi tonttialueet, lähiympäristösuunnitelmaksi. Viheryleissuunnitelmat teetetään konsulteilla. Yleissuunnittelun ensimmäinen kokous on asemakaava-arkkitehdin johtama asemakaavan sisäinen aloituskokous, jossa kaikki suunnittelualueella vaikuttavat yhteistyökumppanit ovat mukana. Kaavoittaja esittelee kohteen, ja osanottajat kukin vuorollaan kertovat edustamansa tahon hankkeeseen vaikuttavat asiat. Kokouksessa sovitaan suunnittelukäytännöistä ja muista toimenpiteistä.

20 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 19 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Suunnittelukokouksia pidetään keskimäärin kolme. Puheenjohtajana toimii yleissuunnitteluhortonomi ja sihteerinä konsultti Yleissuunnitelmien sisältö Yleissuunnittelu tehdään mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan asemakaavan laatimisen kanssa. Näin pyritään varmistamaan katujen ja muiden yleisten alueiden taloudellinen ja tekninen toteutuskelpoisuus. Jyväskylän kaupungin teettämät yleissuunnitelmat sisältävät yleensä asemapiirustuksen ja tarvittavan määrän pituusleikkauksia. Yleissuunnitelmien laatimisesta ja sisällöstä, joita on käsitelty ohjeen kohdassa 2.1, tehtiin lyhyt kuvaus. Yleissuunnitelmat jaettiin seuraaviin osa-alueisiin: rakennettavuusselvitys, jolla pyritään tutkimaan ja selvittämään suunnittelualueen pohjaolosuhteet ja niiden vaatimat pohjanvahvistustoimenpiteet katuyleissuunnitelma, jossa esitetään kadun sijainti sekä sen vaikutusalueella olevan vesihuollon, pintakuivatuksen ja katuvihreän toteuttamisperiaatteet vesihuollon yleissuunnitelma, johon tehdään piirustukset, luonnokset ja laskelmat hankkeen kustannuksien ja toteutuskelpoisuuden selvittämiseksi viheryleissuunnitelma, jonka avulla tarkennetaan asemakaavan viheraluevarauksia, niiden käyttöä ja hoidon tasoa sekä tarvittavia investointeja Yleissuunnitelman piirustuksia laadittaessa käytetään soveltuvin osin ohjeessa esitettyjä piirustusmerkintöjä ja esitystapoja. 4.2 Katusuunnitelma (nähtäville asetettavat asiakirjat) Katusuunnittelun tehtävä ja aikataulu Maankäyttö- ja rakennuslain 85 määrää katusuunnitelman tehtävästä seuraavasti: Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukai-

21 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 20 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila seen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. /14/ Katusuunnittelu perustuu siis hyväksyttyyn ja vahvistettuun asemakaavaan. Kadun sijainti on katusuunnitelmassa määriteltävä vaakasuunnassa niin, että se sijoittuu asemakaavassa osoitetulle katualueelle. Kadun korkeusasema on suunniteltava niin, että se mahdollistaa ympäröivien tonttien teknisesti ja taloudellisesti järkevän rakentamisen. Kadun on palveltava alueen maankäyttöä, ja sen pitää sopeutua ympäristöönsä. Katusuunnitelmaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Osallisilla, joita pääasiassa ovat suunnittelualueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja haltijat, on oikeus tehdä muistutus ehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä Katusuunnittelu Jyväskylässä Kadut tulevat suunniteltaviksi erilaisista aloitteista ja ohjelmista. Vuosittaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä päätetään määrärahoista, joilla katuja rakennetaan. Talousarviosta päättää kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyjen ja esitysten jälkeen kaupunginvaltuusto. Talousarvion valmistumisen jälkeen tarkistetaan suunnitteluaikataulu, jossa määritellään ne kadut ja alueet, jotka tulevat suunnittelun kohteeksi. /17/ Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto, joka vastaa katusuunnittelusta Jyväskylän kaupungin alueella, ei tee katusuunnitelmia omana työnään, vaan teettää ne konsulteilla. Konsultti valitaan joko tarjouskilpailun perusteella tai pienissä kohteissa neuvottelumenettelyn jälkeen. Jyväskylän kaupungilla on käytössä puitesopimusmenettely, jossa tarjouskilpailun perusteella valitaan neljä suunnittelutoimistoa puitesopimuskumppaneiksi. Puitesopimus kestää kolme vuotta kerrallaan. Puitesopimuskumppaneilla teetetään valtaosa katusuunnitelmista.

22 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 21 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Katusuunnitelman sisältö Piirustus- ja arkistointiohjetta tehtäessä pohdittiin useassa suunnittelupalaverissa ohjeen rajausta. Koska Jyväskylän kaupungin suunnittelun ohjeistusta oltiin samaan aikaan tekemässä laajemmaltikin, todettiin, että suunnitteluaikaisten prosessien kuvausta ei tässä ohjeessa tarvinnut käsitellä. Ainoastaan ne asiat, jotka suoraan vaikuttivat suunnitelmapiirustusten tai -tiedostojen tekemiseen, kirjattiin ohjeeseen. Katusuunnitelman sisällöstä on kerrottu ohjeen kohdassa Nähtäville menevät asiakirjat. Nähtäville menevään suunnitelmaan tehdään seuraavat piirustukset ja tekstit: kansilehti, jossa on suunnitelman nimi ja sijaintikartta (Kuva 2) sisällysluettelo ote suunnittelualueen ja sen ympärillä olevan alueen asemakaavasta suunnitelmaselostus asemapiirustus pituusleikkaus. Kaikkien edellä lueteltujen asiakirjojen sisältämät asiat lueteltiin ohjeeseen.

23 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 22 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Kuva 2 Suunnitelman kansilehti 4.3 Rakennussuunnitelma (kadun tekniset suunnitelmat) Rakennussuunnittelun tehtävä ja aikataulu Kun katusuunnitelma on hyväksytty, tehdään kadun rakentamista palvelevat tekniset suunnitelmat. Käytännössä rakennussuunnittelu yleensä jatkuu silläkin aikaa kun katusuunnitelma on nähtävillä. Kuten ohjeen kohdassa on esitetty, katusuunnitelman piirustuksia täydennetään ja tehdään tarvittava määrä uusia piirustuksia, niin että kohde pystytään rakentamaan. Pienissä ja selkeissä suunnittelukohteissa voidaan tehdä niin, että nähtäville menevät piirustukset ovat valmiin rakennussuunnitelman piirustuksia.

24 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 23 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Mikäli nähtävillä olleiden ja hyväksyttyjen katusuunnitelman piirustusten periaatteista poiketaan rakennussuunnittelun aikana huomattavasti, suunnitelma viedään uuteen hyväksymiskäsittelyyn Katujen rakennussuunnittelu Jyväskylässä Jyväskylän kaupungin katujen rakennussuunnittelu teetetään suunnittelutoimistoilla. Kaupungin omassa organisaatiossa ei ole riittävästi henkilökuntaa omaa suunnittelua varten. Oma henkilökunta keskittyy suunnitelmien teettämiseen ja katujen rakennuttamiseen. Yleensä suunnittelukohteena olleen hankkeen rakentaminen alkaa pian rakennussuunnitelmien valmistuttua. Suunnitelmiin ei haluta sitoa pääomaa, vaan ne tehdään käyttöä varten. Jos kohteen rakentajana on kaupungin oma rakennusorganisaatio, rakentaminen voi alkaa, vaikka kaikki rakennussuunnitelman osat eivät ole valmiit. Alustavien tai vaillinaisten suunnitelmien perusteella voidaan aloittaa esimerkiksi puuston poisto ja pintamaan raivaustyöt Rakennussuunnitelman sisältö Lähtökohdat Ohjeen laatimisen alussa keskusteltiin siitä, mitä eri rakennussuunnitelmia ohjeen tulisi käsitellä. Ohjeen teettäneen katu- ja puisto-osaston vastuualueeseen kuuluu lähinnä katujen, kevyen liikenteen yhteyksien, puistojen ja muiden viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito. Kuitenkin niihin liittyy kiinteästi useiden eri toimijoiden laitteet ja rakenteet. Lähes aina kadun alle tai muualle katualueelle rakennetaan vesijohdot ja jätevesiviemärit, joiden hallinta Jyväskylässä kuuluu Jyväskylän Energia Oy:lle, joka on kaupungin omistama osakeyhtiö. Jyväskylän Energia Oy:n vastuualueisiin kuuluvat myös kaukolämpö- ja sähköverkko kaupungin alueella. Hulevesiviemäröinnin omistus, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito on jaettu siten, että Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoimi vastaa hulevesiviemärien runkojohdoista, niiden tarkastus-

25 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 24 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila kaivoista ja tonttiliittymistä. Ritiläkantiset ja muut katualueelta vettä keräävät kaivot johtoineen kuuluvat katu- ja puisto-osaston vastuulle. Lisäksi katualueelle sijoitetaan useiden eri omistajien sähkö-, puhelin ja tietoliikennekaapeleita. Keskustelujen jälkeen päädyttiin siihen, että ohjeessa käsitellään seuraavat rakennussuunnitelmat: kadunrakennussuunnitelma vesihuoltosuunnitelma katuvihersuunnitelma liikenteenohjaussuunnitelma valaistussuunnitelma lämpöjohtosuunnitelma pohjarakennussuunnitelma viheralueiden rakennussuunnitelma. Suunnittelukohteesta riippuen kaikki edellä mainitut osa-alueet voivat sisältyä samaan suunnitelmaan, toisaalta jokainen niistä voi olla oma suunnitelmansa. Kadunrakennussuunnitelma Ohjeen sisältämistä suunnitelmista yleisin on kadunrakennussuunnitelma. Tosin kadunrakennussuunnitelmaa, johon ei liity minkään muun osa-alueen suunnitelmaa, tehdään varsin harvoin. Ennen suunnittelun käynnistämistä katu- ja puistoosasto neuvottelee eri osapuolien kanssa suunnittelutarpeista, niiden yhdistämisestä ja ajoittamisesta. Kadunrakennussuunnitelmassa esitetään rakentamista varten tarvittavat asiat. Ne vaihtelevat jonkin verran suunnittelukohteesta riippuen. Piirustuksien määrää pyritään vähentämään siten, että eri osasuunnitelmia, kuten esimerkiksi vesihuolto-, liikenne- ja vihersuunnitelma, yhdistetään samaan kuvaan. Asiaa on käsitelty ohjeen kohdassa

26 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 25 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Vesihuoltosuunnitelma Kuten edellä on mainittu, vesihuollon suunnitelmista vastaa Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoimi. Erillisiä vesihuollon rakennussuunnitelmia tehdään varsin vähän. Yleensä ne liittyvät kiinteästi katukohteiden rakentamiseen tai perusparantamiseen. Siksi on tärkeää ohjeistaa vesihuoltosuunnitelmien esitystapa katu- ja puisto-osaston piirustusohjeessa. Katuvihersuunnitelma Katuvihersuunnitelmalla tarkoitetaan katualueella sijaitsevien tai sille rakennettavien ympäristörakenteiden suunnitelmaa. Suunniteltavia asioita ovat ohjeen kohdan mukaan katualueen pintamateriaalit (nurmetus, kiveykset ja muut kovat pintamateriaalit) pensas- ja muut istutukset, katupuut kalusteet kuten roska-astiat, penkit ja pyörätelineet. Suunnittelu sisältää sekä nykyisten rakenteiden suojauksen ja siirron että uusien rakenteiden ja istutusten suunnittelun. Kuvassa 3 on esitetty osa katuvihersuunnitelmasta. Kuva 4 on otettu kohteesta rakentamisen jälkeen.

27 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 26 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Kuva 3 Ote katuvihersuunnitelmasta Kuva 4 Katuvihersuunnitelma rakennettuna

28 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 27 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Liikenteenohjaussuunnitelma Liikenteenohjaussuunnitelmassa esitetään ohjeen kohdassa kerrotulla tavalla liikenteenohjauksen vaatimat opasteet, merkit, laitteet ja ajoratamerkinnät /11/. Liikenteenohjaussuunnitelma tehdään usein omana piirustuksenaan. Pohjakartaksi liikenteenohjaussuunnitelman asemapiirustukseen laitetaan katusuunnitelma tai kantakartta, joista on poistettu tarpeettomat merkinnät. Liikenteenohjaussuunnitelma hyväksytetään Jyväskylän poliisilaitoksella. Valaistussuunnitelma Valaistussuunnitelmat teetetään yleensä Jyväskylän Energia Oy:n asiantuntijoilla. Tavallisesti katusuunnittelukohteista tehdään erillinen valaistussuunnitelma, johon sisältyy katuvalojen sijoittelu, valaisin- ja jalustatyypit sekä sähkösuunnittelu /13/. Valaistussuunnitelmasta siirretään kadun tai puistoalueiden suunnitelmiin normaalisti vain valaisinpylväiden sijaintia osoittavat symbolit. Valaistussuunnitelman laatimista on käsitelty ohjeen kohdassa Lämpöjohtosuunnitelma Lämpöjohtosuunnitelma kuuluu valaistussuunnitelman kanssa samaan kategoriaan, koska se tehdään yleensä erillisenä ja lämpöjohdon sijaintitieto siirretään tarvittaessa muihin suunnitelmiin. Koska Jyväskylän Energia Oy:n lämpöliiketoiminnalla ei ole tarkkoja vaatimuksia lämpöjohtosuunnitelman piirustuksista ja niiden esitystavasta /17/, ei piirustus- ja arkistointiohjeeseen tehty niistä mallipiirustuksia. Tärkeimmät kaukolämpöön liittyvät symbolit on esitetty ohjeen piirustusmerkinnätosassa sivulla 18. Pohjarakennussuunnitelma Pohjarakennussuunnitelmien piirustuksia ovat erilaiset asemapiirustukset (tutkimuspistekartta, maaperäkartta ja perustamistapakartta), leikkauspiirustukset ja pohjanvahvistusrakenteita esittävät piirustukset. Lisäksi niihin kuuluvia muita asiakirjoja ovat esimerkiksi pohjaveden tarkkailutiedot, näytetiedot ja painumatarkkailutiedot. Pohjarakennussuunnitelmien laatimista on käsitelty ohjeen kohdassa

29 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 28 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Pohjarakennussuunnitelmien piirustusmerkinnöistä ja esitystavasta on Suomen Geotekninen yhdistys julkaissut kattavat ohjeet /2;3;4/. Siitä syystä niitä ei ryhdytty kopioimaan piirustus- ja arkistointiohjeeseen, vaan tyydyttiin viittaamaan edellä mainittuihin ohjeisiin. Viheralueiden rakennussuunnitelma Viheralueiden rakennussuunnitelman ja katuvihersuunnitelman eroa pohdittiin monessa suunnittelupalaverissa. Periaatteessa ero on siinä, että katuvihersuunnitelma koskee katualueelle tehtäviä viherrakenteita ja viheralueiden rakennussuunnitelma puistoja ja muita erillisiä viheralueita. Viheralueiden suunnitelmat voidaan laittaa nähtäville katusuunnitelmien tavoin. Suunnitelmien piirustusmerkinnät ja esitystavat eivät eroa toisistaan. Huolimatta siitä, että ohjeeseen tuli osittain samoja asioita kahteen kertaan, päädyttiin siihen, että viheralueiden rakennussuunnitelma tarvitsee oman kohtansa ohjeeseen. Viheralueiden rakennussuunnitelman laatimista on ohjeistettu ohjeen sivuilla PIIRUSTUSMERKINNÄT JA MALLIPIIRUSTUKSET 5.1 Päätehtävät Yksi piirustus- ja arkistointiohjeen laatimisen päätehtäviä oli päivittää vanhan ohjeen piirustusmerkinnät nykymenetelmiin sopiviksi. Pääosin merkinnät ovat samat kuin aikaisemminkin, mutta piirustusten tekeminen tietokoneella antaa mahdollisuuksia käyttää värejä ja harmaasävyjä piirustusten selkeyttämiseksi ja luettavuuden parantamiseksi. Mallipiirustukset pyrittiin valitsemaan siten, että niistä olisi esimerkiksi mahdollisimman moneen suunnittelutyöhön. Kaikkia merkintöjä ja symboleja niihin ei yritettykään saada mahtumaan, vaan tarkoituksena oli esittää miltä piirustusten yleisilmeen pitäisi näyttää. Ohjeen sivuilla 28 ja 29 on kerrottu, millaisia piirustuskokoja Jyväskylän kaupunki käyttää ja miten niiden arkistonumerot määräytyvät.

30 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 29 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila 5.2 Piirustusmerkinnät Ohjeen mukaan liitetään CD-levy, jossa piirustusmerkinnät ja symbolit ovat Autocad-tiedostossa sähköisenä. Siitä huolimatta oli selvää, että ohjeeseen sisällytetään merkinnät ja niiden selitykset myös paperille painettuna. Piirustusmerkintöjen käyttöä tutkittaessa todettiin, ettei ole tarkoituksenmukaista esittää toiseen kertaan sellaisia merkintä- ja symbolikokonaisuuksia, jotka ovat yleisesti käytössä. Näitä olivat liikennevalo- ja valaistussuunnitelmien piirustusmerkinnät ja pohjatutkimusmerkinnät. Ne päätettiin laittaa liitteeksi ohjeeseen. Pohjarakennussuunnitelmien tekeminen on ohjeistettu Suomen Geoteknisen yhdistyksen julkaisuissa /2;3;4/, joten ohjeen tekstiosuudessa päädyttiin viittaamaan niihin. Piirustusmerkinnät päätettiin laittaa ensimmäiseksi varsinaisen tekstiosuuden perään. Ne varustettiin omalla sivunumeroinnillaan ja päiväyksellään. Näin niiden päivittäminen ja täydentäminen myöhemmin helpottuu. Piirustusmerkinnät jaettiin suunnitelmalajeittain (yleiset, katu-, vesihuolto-, viher- ja lämpöjohtosuunnitelma) ja ne esitettiin tarpeen mukaan eri mittakaavoissa. Asemapiirustusten ja leikkauskuvien symbolit pyrittiin saamaan mahdollisuuksien mukaan samalle sivulle. Kuvassa 5 on näytetty yksi piirustusmerkintöjä ohjeistava sivu.

31 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 30 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Kuva 5 Esimerkki piirustusmerkinnöistä 5.3 Mallipiirustukset Ohjeeseen koottiin mallipiirustuksia, joiden tehtävänä on esittää, miltä piirustusten yleisilmeen ja sisällön tulisi näyttää. Mallipiirustukset eivät sisällä kaikkia niissä mahdollisesti esiintyviä merkintöjä. Mallipiirustukset ovat peräisin todellisista, tilaajalle aikaisemmin luovutetuista suunnitelmista. Mallipiirustuksissa ei ole esimerkkejä kaikkien eri suunnitelmavaiheiden ja -lajien piirustuksista. Niiden määrää ei kuitenkaan ollut järkevää kasvattaa suuremmaksi, koska ohjeen paperiversio olisi kasvanut liian paksuksi. Kaikki oleellinen tieto selviää ohjeen tekstiä, piirustusmerkintäsivuja ja mallipiirustuksia tutkimalla.

32 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 31 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Kuvassa 6 on katu- ja vesihuoltosuunnitelman asemapiirustus, joka on yksi ohjeen mallipiirustuksista. Kuva 6 Esimerkki mallipiirustuksesta 5.4 Nimiö Ohjeen laatimisen aikana tuli esille tarve uudistaa suunnitelmapiirustusten nimiö. Kaupungin organisaatio oli vuosien varrella uudistunut, jolloin muun muassa Jyväskylän Vesilaitos oli siirtynyt kaupungin omistaman Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta -yksiköksi. Tilaajan taholta esitettiin toive nimiön rakenteen muuttamisesta niin, että siihen varattaisiin tilat kahdelle tilaajaorganisaatiolle. Käytännössä ne olisivat Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto ja Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoimi. Uudesta nimiöstä tehtiin luonnoksia, jotka lähetettiin tilaajalle sähköpostilla ja joista keskusteltiin suunnittelukokouksissa. Tilaaja järjesti asiasta oman kokouksensa, jossa uusi nimiömalli hyväksyttiin ja päätettiin ottaa käyttöön. Nimiössä esitettävien asioiden sisällöstä ja niiden sijoittumisesta nimiöön on kerrottu ohjeen kohdassa Esimerkkejä nimiön käytöstä löytyy ohjeen mallipiirustuksista. Vanhan ja uuden nimiön erot selviävät kuvasta nro 7.

33 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 32 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Kuva 7 Vanhan ja uuden nimiön erot 6 SÄHKÖISET SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT 6.1 Nykyinen toimintatapa ja sen ongelmat Nykyään suunnitelman piirustukset ja muut asiakirjat luovutetaan tilaajalle myös sähköisenä CD-levylle tallennettuna. Se helpottaa suunnitelman myöhempää käyttöä esimerkiksi suunnitelmaan myöhemmin tehtävien muutoksien teossa. Lisäksi suunnitelmaa voidaan käyttää lähtötietona seuraavissa suunnitteluvaiheissa ja -projekteissa.

34 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 33 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Ongelmana on ollut se, että eri konsultit käyttävät erilaisia suunnitteluohjelmistoja, joiden tuottama sähköinen aineisto poikkeaa varsin paljon toisistaan. Esimerkiksi Autocad-tiedostojen tasojako on lähes kaikilla konsulteilla erilainen ja tasojen nimeäminen perustuu numerokoodeihin. Siksi tiedostosta on ollut vaikea löytää etsittyä informaatiota. Selkeän ohjeistuksen puuttuessa tilaajan on ollut vaikea yksilöidä haluamansa aineiston koostumusta ja formaatteja. Alusta lähtien yhtenä tavoitteena oli, että piirustus- ja arkistointiohjeessa luodaan malli sille, miten sähköiset asiakirjat tulisi tehdä ja tallentaa. Jo aloituskokouksessa todettiin, että jos sähköisten suunnitelma-asiakirjojen laatiminen ruodittaisiin tyhjentävästi ja yksiselitteisesti, työ paisuisi kohtuuttoman suureksi aikatauluun ja kokonaisuuteen nähden. Siksi aluetta rajattiin siten, että ohjeessa käsitellään aihetta käytännön suunnittelutyön kannalta. 6.2 Tiedostojen nimeäminen ja hakemistorakenne Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedostojen nimeämiselle ei ole ollut selkeää ohjetta. Tästä johtuen ne on voitu nimetä loogisella nimellään tai numerokoodeilla suunnittelijan harkinnan mukaan. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että eri suunnitelmissa on saattanut olla samoja tiedostonimiä. Numerokoodein nimettyjen tiedostojen löytäminen hakemistoista voi olla hankalaa. Usein tilaajan atk-järjestelmissä käytetty asioiden koodaus- ja nimeämiskäytäntö ei ole ollut yhteneväinen tai yhdistettävissä suunnittelijan toimittaman aineiston nimeämiseen. Tavallaan on jouduttu vertaamaan kahta erilaista järjestelmää. Normaalisti ei haittaa, jos kahdella eri suunnitelmassa olevalla tiedostolla on sama nimi, koska tiedostoja ei tavallisesti käsitellä samanaikaisesti. Jos tiedostoja käsitellään yhtä aikaa, ne sijaitsevat yleensä eri hakemistoissa ja näin tiedostojen sekaantumisvaara on pieni. Jos tiedostot irrotetaan hakemistostaan, samannimisinä ne saattavat aiheuttaa sekaannusta.

35 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 34 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Tavoitteena oli tehdä tiedostojen nimeämiselle järjestelmä, joka helpottaisi niiden arkistointia ja helpottaisi niiden löytymistä myöhempää käyttöä varten. Tiedostonimien määräytyminen on esitetty ohjeen sivulla Nimeämisjärjestelmä Yleistä Tiedostojen nimissä ei käytetä å-, ä- ja ö-kirjaimia. Vaikka ne nykyään eivät yleensä aiheuta ongelmia, niiden käyttö haluttiin kuitenkin varmuuden vuoksi kieltää. Myöskään erikoismerkkien, kuten # tai *, käyttö ei ole sallittua. Kaksi- ja useampiosaisissa nimissä välilyönnit korvataan alaviivalla. Tiedostomuotoa ilmoittava kolmikirjaiminen tunnus lisätään nimen perään pisteellä erotettuna. Edellä mainitut säännöt toteutuvat esimerkiksi nimessä tyokohtainen_tyoselitys_mustalampi.doc. Nimiä voidaan tarvittaessa lyhentää kuitenkin niin, että niiden ymmärrettävyys ja yksiselitteisyys säilyy. Edellä mainitussa esimerkissä lyhennetty versio voisi tällöin olla esimerkiksi tyok_tyos_mustalampi.doc. Arkistoitavat piirustukset Arkistoitavat piirustukset, joille on saatu piirustusnumero arkistonhoitajalta, nimetään piirustusnumeron ja tallennusformaatin mukaan. Arkistonumero koostuu piirustuskokoa vastaavasta yksi- tai kaksimerkkisestä ja juoksevaa numerointia vastaavasta nelinumeroisesta osasta väliviivalla erotettuna. Esimerkiksi dwgformaatissa tallennetun piirustuksen tiedostonimi on dwg. Liitetiedostot Liitetiedostot nimetään liitenumeron, projektikansion ja tallennusformaatin mukaan. Esimerkiksi suunnitelman liite 2, joka on tehty Excel-taulukkona, on tiedostonimeltään liite2_kinkovuori.xls. Projektikansion nimi liittyy tilaajan arkistointijärjestelmään. Sillä voidaan esimerkiksi hakea tietyn suunnittelukohteen kaikki asiakirjat. Projektikansion nimen päättää tilaaja, ja se kirjataan tilaajan ja konsultin välille solmittavaan suunnittelusopimukseen.

36 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 35 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Tekstit ja muut tiedostot Tekstit ja muut numeroimattomat tiedostot nimetään loogisella nimellään tai sen lyhenteellä, projektikansion ja tallennusmuodon mukaan, esimerkiksi tyokohtainen_tyoselostus_kinkovuori.doc tai turvallisuusasiakirja_kinkovuori.doc. Nimeä voidaan lyhentää kohdassa Yleistä esitetyllä tavalla. Muutoskuvat Muutetuissa asiakirjoissa ja piirustuksissa tiedostonimeen lisätään viimeisimmän muutoksen tunnus, esimerkiksi B.dwg tai liite2a_kinkovuori.xls. Muutostunnuksen lisääminen nimeen on tärkeää samasta kuvasta tehtyjen eri versioiden tunnistamiseksi. Hakemistorakenne Tiedostot tallennetaan tilaajan antaman hakemistorakenteen mukaisesti. Hakemistorakenne on kehitetty ja otettu käyttöön oikeiden tietojen löytymisen helpottamiseksi. Mallihakemistossa on kolme päätasoa: hallinnollinen käsittely, työkansio ja valmis suunnitelma. Käytännössä suunnittelija voi työskennellä TYOKANSIOhakemistossa ja suunnitelman valmistuttua siirtää tai kopioida lopulliset asiakirjat VALMIS_SUUNNITELMA-hakemistoon. HALLINNOLLINEN_KASITTELYhakemistoon tallennetaan projektin aikana kertyneet viralliset asiakirjat kuten kuulutukset ja sopimusasiakirjat. Kuvassa 8 on esitetty malli hakemistorakenteesta. Sama malli on myös ohjeessa liitteenä 4.

37 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 36 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Kuva 8 Malli hakemistorakenteesta 6.3 Tallennusformaatit Perusteita Suomessa on käytössä useita suunnittelutyössä käytettäviä tietokoneohjelmistoja. Yleensä ne tukevat tiettyjä tiedostoformaatteja, joiden avulla tietoja voidaan siirtää

38 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 37 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila ohjelmistosta toiseen. Tavallista kuitenkin on, että suunnitelmapiirustukset tallennetaan lopuksi Autocad-ohjelmaan, jolla muokataan piirustukselle lopullinen ulkonäkö. Tekstit ja taulukkolaskennat tehdään yleisesti Microsoft Office ohjelmilla. Tilaajan kanssa käydyissä keskusteluissa tuli ilmi, että eniten ongelmia tiedostojen tallennusformaateissa on kairaustietojen ja videotiedostojen kohdalla. Myös valokuvia ja maastomallin mittaustietoja on toimitettu tilaajalle formaatissa, jota tilaajan ohjelmat eivät tue. Tästä johtuen ohjeeseen haluttiin luetella ne formaatit, joihin yleisimmät suunnitelmiin liittyvät tiedostot on tallennettava ennen tilaajalle toimittamista. Tiedostolajeittain lueteltuna formaatit ovat: suunnitelmapiirustukset dwg (Autocad) tekstit doc (Microsoft Word) taulukot xls (Microsoft Excel) maastomalli tielaitos kairaustiedot Tekla valokuvat jpg videotiedostot dvd. Tiedostojen formaatit ja ohjelmistoversiot pitää varmistaa tilaajalta ennen tiedostojen luovuttamista ja arkistointia. Arkistoitavan suunnitelman tiedostoja ei saa koota yhteen pakkaamalla niitä yhdeksi tiedostoksi, koska pakattujen tiedostojen purkaminen on käytännössä osoittautunut usein hankalaksi Pdf-tiedostot Adobe Acrobat on nykyään yleisesti käytössä oleva ohjelma, jolla suunnitelmapiirustuksia ja muita asiakirjoja siirretään ja tallennetaan sähköisesti. Ohjelman tuottamien pdf-tiedostojen tulostaminen on helppoa, koska esimerkiksi suunnitelmapiirustusten viivapaksuuksia ja värejä ei tarvitse määritellä paperille tulostettaessa, vaan se on tehty jo pdf-tiedostoja tehtäessä. Pdf-tiedostot ovat kooltaan usein var-

39 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 38 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila sin kohtuullisia, jolloin niiden lähettäminen esimerkiksi sähköpostin liitteenä onnistuu hyvin. Adobe Acrobat on lisäksi ilmaisjakeluohjelma, jonka kuka tahansa voi ladata internetistä omalle koneelleen. Kaikista suunnitelman asiakirjoista tehdään ohjeen kohdassa kerrotulla tavalla pdf-muotoiset tiedostot. Pdf-tiedostot tehdään tulostamalla ne alkuperäisestä ohjelmasta, jos se on mahdollista. Pdf-tiedostojen skannaamista paperitulosteista vältetään mahdollisuuksien mukaan, koska usein skannattu tuloste on laadultaan heikompi kuin ohjelmasta tulostettu. Pdf-tiedostot tulostetaan painokelpoisella resoluutiolla, esimerkiksi väri- ja valokuvat 300 dpi ja mustavalkoiset piirustukset 600 dpi. Pdf-tiedostot tulostetaan piirustuksen mukaisessa mittakaavassa. Esimerkiksi A3- koon piirustusta ei pienennetä tulostamalla se A4-kokoiseksi pdf-tiedostoksi. Samoin on huolehdittava, että esimerkiksi asemapiirustusten ja leikkauskuvien mittakaava on pdf-tiedostoissa sama, mikä on ilmoitettu piirustuksen nimiössä. Pdf-piirustukset tulostetaan siten, että tiedoston kuva-ala on hieman suurempi kuin piirustuksen raamikoko. Piirustusta ei saa tulostaa tarpeettoman suureen paperikokoon esimerkiksi niin, että A3-kokoinen piirustus on pdf-tiedostossa tulostettu A0- arkille. Nähtäville menevät katusuunnitelma-asiakirjat laitetaan myös Jyväskylän kaupungin internetsivuille nähtävillä olon ajaksi pdf-formaatissa. Internetsivuille laitettavien tiedostojen maksimikoko on 5 Mt. Suositus on, ettei internetsivustoille laiteta yli 2 Mt:n kokoisia tiedostoja Tiedostojen suojaus ja tekijänoikeudet Kaikkiin suunnitelman tiedostoihin täytyy tilaajalla olla täydet oikeudet. Tiedostoja ei saa siis esimerkiksi kirjoitussuojata. Tilaaja saa suunnitelmassa olevien ja suunnittelutyön aikana lähtöaineistoksi kuvattujen valokuvien omistus- ja käyttöoikeuden suunnitelman luovutuksen yhteydessä. Käyttöoikeudet jäävät myös kuvien ottajalle. Jos muuta halutaan sopia, se tehdään

40 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 39 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila käyttäen Jyväskylän kaupungin Valokuvan käyttöoikeuden luovutussopimus lomaketta, joka on ohjeessa liitteenä 6, noudattaen siinä mainittuja toimintatapoja. 6.4 Autocad-tiedostojen tasojako ja tasojen sisältö Yleistä Yksi suurimmista ongelmista tilaajalle luovutetuissa tiedostoissa on ollut Autocadtiedostojen tasojako. Tasoja on ollut joko liikaa, tai sitten yhdelle tasolle on laitettu paljon erilaisia asioita, jolloin tiedoston myöhempi käyttö on ollut hankalaa. Tasoja on nimetty mielivaltaisesti, tai tasoille on käytetty numerokoodia, joka ei kerro mitään tason sisällöstä. Toisena ongelmana suunnittelukokouksissa esille tuli suunnitelmien asemapiirustukset, jotka eivät läheskään aina ole oikeassa mittakaavassa tai Jyväskylän kaupungin koordinaatistossa. Tasot päätettiin nimetä kaksiosaisella tunnuksella, joka kuvaa tason sisältöä. Tason nimen kolme ensimmäistä kirjainta kertovat, mihin pääluokkaan taso kuuluu, niiden jälkeen tuleva teksti kertoo tason sisällön. Asiasta on kerrottu ohjeen sivuilla 35 ja 36. Tällä tavalla haetut asiat löytyvät helposti ja saman pääluokan asiat ovat tasohallinnan listauksessa (Kuva 9) lähekkäin. Ohjeeseen liitettävälle CD-levylle tallennetaan mallitiedosto, jossa yleisimmin käytössä oleville asioille on valmiiksi luotu oma tasonsa. Tason viivoille, symboleille ja rastereille on määritelty värit. Kun piirustus tulostetaan käyttäen CD-levyllä olevia kynätiedostoja, saadaan piirustuksen ulkoasu näyttämään ohjeen mukaiselta. Asemapiirustukset tehdään aina Autocad-tiedoston model-tilaan mittakaavassa 1:1000 ja oikeassa koordinaatistossa. Tulosteet tehdään layouteja käyttämällä.

41 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 40 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Kuva 9 Mallipiirustuksen Autocad-tiedoston tasoja Pääluokat ja viitekuvat Pääluokkien nimet ja niiden selitykset ovat taulukossa 1. Taulukko 1 Pääluokkien nimet ja niiden selitykset KAT VHH VHJ VHV YMP LII VAL GEO SIL ENE TEL KAR POH TXT NIM Kadun suunnitteluun liittyvät tasot Vesihuolto, hulevesi Vesihuolto, jätevesi Vesihuolto, vesijohto Viher- ja ympäristösuunnittelu Liikenteenohjaus Valaistus Geotekninen suunnittelu Sillansuunnittelu Kaukolämpö, sähkö Puhelin, tietoliikenne Maastomalli, kartoitus Pohjatutkimukset Yleistekstit Nimiö, piirustuksen raamit

42 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 41 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila Lähtötietoina olevat viitekuvat, esimerkiksi kanta- ja kaavakartta, piirretään lopulliseen tulosteeseen harmaalla. Piirustuksen luettavuuden ja selkeyden takia viitekuvasta voidaan karsia epäoleellisia tietoja esimerkiksi sen tasoja sammuttamalla. Viitekuvien symboleja ja tekstejä, esimerkiksi kaavakartan tekstejä, voidaan joutua skaalaamaan siten, että ne soveltuvat suunnitelman asemapiirustuksen mittakaavaan. Piirustuksessa olevien viitekuvien tasot ja nimet pidetään ennallaan, koska niiden uudelleen nimeäminen olisi työlästä ja aikaa vievää. Siitä saatava hyöty olisi lisäksi varsin vähäinen. Viitekuvat kiinnitetään Autocadin bind-toiminnolla piirustukseen ja alkuperäiset viitekuvat tallennetaan erilliseen kansioon. Viitekuvien nimet ja kynätiedosto kirjoitetaan piirustuksen Autocad-tiedostoon esimerkiksi nimiön viereen kuva-alan ulkopuolelle Tasojako Pääluokan tunnuksen jälkeen tason sisältö kerrotaan ymmärrettävillä suomenkielisillä sanoilla tai niiden lyhenteillä. Näin tiedoston käyttö helpottuu ja siitä voidaan kopioida vain tarvittavat tiedot toiseen tiedostoon. Esimerkkejä tasojaosta, tason nimestä ja sisällöstä on taulukossa 2. Taulukko 2 Esimerkkejä tasojaosta, tason nimestä ja sisällöstä Tason nimi KAT_ml_paalutus KAT_rkivi VHH_runkojohdot VHH_runkokaivot VHH_tonttijohdot VHH_kaivotunnukset VHJ_runkojohdot VHJ_runkokaivot YMP_katupuut YMP_tekstit Tason sisältö Kadun mittalinja ja paalutus Reunakivi, normaali Huleveden runkoviemärit Huleveden runkokaivot Huleveden tonttijohdot Hulevesikaivojen ja johtojen korkeuslukemat Jäteveden runkoviemärit Jäteveden runkokaivot Katupuut Ympäristösuunnitelman tekstit

43 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 42 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila 7 TYÖN TARKASTELU Piirustus- ja arkistointiohjeen laatimisesta päätettiin joulukuussa Ohjeen laatiminen aloitettiin keväällä 2007 ja työ pääsi täyteen vauhtiin kesän aikana. Työn tiivein vaihe oli elo-, syys- ja lokakuussa, jolloin työtä ohjaavia suunnittelukokouksia järjestettiin varsin lyhyin välein. Ohjeen esikopio, joka oli päivätty luonnokseksi , luovutettiin tilaajalle Esikopion luovutuksen yhteydessä sovittiin, että esikopiota kierrätetään tilaajaorganisaatiossa laajalla jakelulla, jolla varmistetaan valmiin ohjeen käyttökelpoisuus ja kaikkien osasuunnitelmien huomioon ottaminen. Tämä opinnäytetyö perustuu mainittuun ohjeen esikopioon. Ohjeen laatiminen perustui vanhan, vuonna 1982 tehdyn ohjeen päivittämiseen. Aluksi työ tuntui varsin selkeältä, mutta työn aikana huomattiin, että alkuperäinen työn määrittely ei kaikilta osin ollut riittävä ja että kaikkea ei oltu osattu ottaa huomioon. Esimerkiksi nimiön uudistaminen Jyväskylän kaupungin organisaatiomuutosten takia tuli esille vasta työn aikana. Vanhassa ohjeessa mukana ollut liikuntapaikkasuunnitelma jäi pois uudesta ohjeesta, ja toisaalta viheralueiden suunnitelmien ohjeistamiseen meni oletettua enemmän aikaa. Työn aikana sähköisen aineiston ohjeistusta rajattiin siten, että keskityttiin vain suunnittelun kannalta tärkeisiin asioihin ns. bittimaailman ruotimisen jäädessä taka-alalle. Yhteistyö tilaajan kanssa sujui mielestäni hyvin. Tarvittaessa suunnittelukokouksia pystyttiin järjestämään lyhyellä varoitusajalla. Vaikka fyysinen välimatka ei ollut pitkä, asioita hoidettiin paljon sähköpostitse ja puhelimen välityksellä, jolloin työn ohjauksen ja kommenttien odotteluun ei mennyt liikaa aikaa. Toisaalta, vaikka luonnoksia lähetettiin jopa viikkoa ennen suunnittelukokousta, ei tilaaja aina ollut ehtinyt niihin tutustua kokoukseen mennessä. Se puolestaan aiheutti kokouksien venymisen pahimmillaan nelituntisiksi. Alusta alkaen oli tavoitteena tehdä ohjeesta mahdollisimman tiivis, johdonmukainen ja käytännönläheinen. Ohjeen tarkoituksena on olla työkalu, jolla helpotetaan sekä suunnittelutyötä käytännössä että suunnittelijan ja tilaajan välistä yhteistyötä. Ohjetta tehtäessä on sovellettu eteläpohjalaista lausahdusta: En oo korvaamatoon, mutta paras maharollinen.

44 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 43 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila 8 JATKOTOIMENPITEET Tämän opinnäytetyön valmistuessa ohjeen luonnos on tilaajalla tarkastettavana. Tilaaja tutustuu siihen ja esittää mahdolliset korjaus- ja muutosehdotuksensa. Kun kommentit luonnoksesta on saatu, järjestetään kokous, jossa ovat mukana sekä ohjeen laatija että laatimista valvonut ohjausryhmä. Alustavasti on sovittu, että kokous järjestettäisiin joulukuun 2007 aikana. Kokouksessa kommentit käsitellään ja sovitaan niiden ohjeeseen aiheuttamat muutokset ja täydennykset. Koska yhteydenpito ohjeen laatijan ja tilaajan välillä on työn aikana ollut tiivistä ja eri työvaiheiden luonnoksia on käyty useaan kertaan läpi suunnittelukokouksissa, voidaan olettaa, että lopullinen ohje ei merkittävästi poikkea esikopiosta. Ohjeen muutos- ja täydennystyöt ajoittunevat tammikuuhun Niiden tekemisen jälkeen ohje voidaan ottaa käyttöön, mikä käytännössä tarkoittaa ohjeen jakamista niihin suunnittelutoimistoihin, jotka suunnittelutöitä Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osastolle tekevät. Käytön aikana toivotaan ohjeen käyttäjiltä saatavan parannusehdotuksia, joilla suunnitelmista saataisiin entistä parempia ja havainnollisempia. Periaatteessa ohje ei ole koskaan valmis, ja sitä on tarkoitus kehittää ja päivittää sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee. Todelliset kehittämistarpeet tulevat esille, kun ohje otetaan käyttöön ja sitä testataan käytännössä.

45 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 44 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila LÄHTEET Painetut lähteet /1/ Liikenne ja väylät II. Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL r.y. Helsinki s. ISBN /2/ ALPO-86 Aluesuunnittelun pohjatutkimusohjeet. Suomen geotekninen yhdistys ry ja Rakentajain Kustannus Oy. Helsinki s. ISBN /3/ PRP-84 Pohjarakennuspiirustusohjeet. Suomen geotekninen yhdistys ry ja Rakentajain Kustannus Oy. Helsinki s. ISBN /4/ Pohjatutkimusmerkinnät. Suomen geoteknillinen yhdistys r.y. Tammikuu s. SGY 201. /5/ Maarakennusalan karttamerkinnät. FinnMetko Oy. Helsinki s. ISBN /6/ Katusuunnitelman ja kadun teknisten suunnitelmien sisältö. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Helsinki /7/ Katusuunnitelmien ja rakennussuunnitelmien laatimisohje, Versio 1.1. Tampereen kaupunki. Tampere s. + liitteet. /8/ Kunnallisteknisten suunnitelmien esitystapaohje ja piirustusmerkinnät. Jyväskylän kaupunki. Jyväskylä s. /9/ Katu 2002 Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet. Suomen kuntatekniikan yhdistys ry. Helsinki s. ISBN /10/ Liikennevalojen suunnittelu, LIVASU Tiehallinto. Helsinki s. ISBN /11/ Liikennevalotyöt, TYLT Tiehallinto. Helsinki TIEL /12/ Liikennevalotyöt, Piirustusmerkinnät. Tiehallinto. Helsinki Ty 12/201. /13/ Tievalaistuksen suunnittelu. Tiehallinto. Helsinki s. + liitteet. ISBN /14/ Maankäyttö- ja rakennusasetus /895

46 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 45 (45) Rakennustekniikka, Yhdyskuntatekniikka Juha Antila /15/ Arkistolaki /831 Painamattomat lähteet /16/ Jyväskylän kaupunki. [www-sivu]. [viitattu ]. Saatavissa: /17/ Petri Flyktman, Jyväskylän Energia Oy, lämpöliiketoimi. Puhelinkeskustelu

47 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Luonnos Katu- ja puisto-osasto PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE

48 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Katu- ja puisto-osasto Jyväskylä 2007

49 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SISÄLLYS 1 YLEISTÄ Johdanto Aikaisemmat ohjeet ja toimintatapa Lakisääteinen ohjeistus Maankäyttö- ja rakennuslaki Arkistolaki 6 2 SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Yleissuunnittelu Rakennettavuusselvitys Katuyleissuunnitelma Vesihuollon yleissuunnitelma Viheryleissuunnitelma Rakennussuunnittelu Yleistä Nähtäville menevät asiakirjat (katusuunnitelma) Kadunrakennussuunnitelma (kadun tekniset suunnitelmat) Vesihuoltosuunnitelma Katuvihersuunnitelma Liikenteenohjaussuunnitelma Valaistussuunnitelma Lämpöjohtosuunnitelma Pohjarakennussuunnitelma Viheralueiden rakennussuunnitelma (vihersuunnitelma) Hyväksyttyjen piirustusten muuttaminen Käsin piirretyt piirustukset Tietokoneella tehdyt piirustukset 27 3 SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT Tekstien fontit Piirustuskoot, raamit, nimiöt ja tulostus Yleistä Piirustuskoot ja raamit Piirustusten numerointi Nimiöt Piirustusten symbolit ja viivatyypit Katusuunnitelman merkinnät Vesihuollon merkinnät Vihersuunnitelman merkinnät 32

50 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos Liikennevalosuunnitelman merkinnät Valaistussuunnitelman merkinnät Lämpöjohtosuunnitelman merkinnät Pohjarakennussuunnitelman merkinnät Tulosteet 32 4 SÄHKÖISTEN SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN LAADINTA Tiedostojen nimeäminen ja hakemistorakenne Yleistä Arkistoitavat piirustukset Liitetiedostot Tekstit ja muut tiedostot Muutoskuvat Hakemistorakenne Tallennusformaatit Yleistä Pdf-tulosteet Tiedostojen suojaus ja tekijänoikeudet Autocad-tiedostojen tasojako ja tasojen sisältö Yleistä Pääluokat Tasojako 36 PIIRUSTUSMERKINNÄT 37 MALLIPIIRUSTUKSET 38 LIITTEET 39

51 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos YLEISTÄ 1 YLEISTÄ 1.1 Johdanto Tämä ohje on osa Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osaston laatimaa suunnittelun ohjeistusprojektia. Ohjeistus kaikkine osineen on tarkoitus julkaista kaupungin omassa julkaisusarjassa ja se julkaistaan sähköisesti kaupungin internet-sivustoilla. Jyväskylän kaupunki tekee omalla organisaatiollaan nykyään vain yleissuunnittelua ja sitäkin vähenevässä määrin. Katujen rakennussuunnittelu teetetään kokonaisuudessaan eri konsulttitoimistoilla. Tietokoneavusteinen suunnittelu on tuonut piirustuksissa esitettäviin suunnitelmaratkaisuihin erilaisia keinoja elävöittää ja korostaa haluttuja asioita. Ohjeistuksella pyritään yhtenäistämään ja selkeyttämään suunnitelmaasiakirjoja. Tämä ohje on tehty Destian Konsulttipalvelujen Jyväskylän toimistossa, jossa työhön ovat osallistuneet Pekka Karhinen, Juha Antila, Virpi Glad ja Päivi Vuorinen. 1.2 Aikaisemmat ohjeet ja toimintatapa Jyväskylän kaupungin nykyinen Kunnallisteknisten suunnitelmien esitystapaohje ja piirustusmerkinnät -ohje on vuodelta Ohjeen laatimisen jälkeen suunnittelumenetelmät ovat kehittyneet ja suunnittelu muuttunut tietokoneavusteiseksi. Edellisen ohjeen laatimisen aikaan suunnitelmat piirrettiin käsin puhtaaksi muoveille, jotka arkistoitiin. Piirustusmerkinnät koostuivat eri viivatyypeistä ja -paksuuksista sekä yksinkertaisista symboleista. Tiettyjä asioita korostettiin joko värittämällä niitä harmaaksi lyijykynällä tai liimaamalla niihin rasteri- tai kuviotarroja. Suunnitelma-asiakirjat tulostetaan liitteitä lukuun ottamatta muoveille ja arkistoidaan arkistolain mukaisesti kuvaamalla ne mikrofilmille. Tilaajalle toimitettavien sähköisten suunnitelma-asiakirjojen tallennusformaatti on kirjavaa. Esimerkiksi Autocad-kuvien tasojako ja viivojen värikoodit vaihtelevat eri konsulttien tekemien suunnitelmien välillä. Tämä vaikeuttaa sähköisen aineiston hyödyntämistä suunnitelman luovuttamisen jälkeen. Myös suunnitelmiin liittyvien tiedostojen nimeäminen vaihtelee. 1.3 Lakisääteinen ohjeistus Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus /895 määrää katusuunnitelman sisällöstä seuraavasti:

52 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos YLEISTÄ Katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet Arkistolaki Arkistolaki /831 määrää asiakirjojen laatimisesta, säilyttämisestä ja käytöstä seuraavasti: Pysyvään säilytykseen määrätyt asiakirjat on laadittava ja tiedot tallennettava pitkäaikaista säilytystä kestäviä materiaaleja ja säilyvyyden turvaavia menetelmiä käyttäen siten kuin arkistolaitos erikseen määrää. Asiakirjoja on säilytettävä siten, että ne ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä. Pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja on säilytettävä sellaisissa arkistotiloissa kuin arkistolaitos erikseen määrää. Asiakirjat, joita ei ole määrätty pysyvästi säilytettäviksi tulee hävittää niille määrätyn säilytysajan jälkeen siten, että tietosuoja on varmistettu.

53 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ 2 SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ 2.1 Yleissuunnittelu Rakennettavuusselvitys Rakennettavuusselvityksellä pyritään tutkimaan ja selvittämään suunnittelualueen pohjaolosuhteet ja niiden vaatimat pohjanvahvistustoimenpiteet. Selvityksellä pyritään ohjaamaan kaavoitusta sekä rakennusmassojen ja kunnallistekniikan sijoittelua. Rakennettavuusselvityksessä esitetään vähintään tehdyt pohjatutkimukset kartoilla ja leikkauskuvissa. Lisäksi voidaan esittää suunnittelualueen maaperä- ja rakentamisolosuhteet Katuyleissuunnitelma Katuyleissuunnitelma tehdään mahdollisuuksien mukaan yhtä aikaa asemakaavan laatimisen kanssa. Näin pyritään varmistamaan kaavan taloudellinen ja tekninen toteutuskelpoisuus. Katuyleissuunnitelmassa esitetään kadun sijainti, leveys ja korkeustaso, pintakuivatuksen ja vesihuollon periaatteet. Myös katualueelle rakennettavan katuvihreän toteutusperiaatteet esitetään kadun yleissuunnitelmassa Vesihuollon yleissuunnitelma Vesihuollon suunnitelmat Jyväskylän kaupungin alueella teettää Jyväskylän Energian vesiliiketoimi, joka myös toteuttaa tehdyt suunnitelmat ja vastaa verkoston ylläpidosta. Vesihuollon yleissuunnitteluvaiheessa kootaan hankkeen perustiedot sekä tehdään luonnokset ja laskelmat, joiden perusteella voidaan tehdä päätökset hankkeen toteuttamisesta. Yleissuunnitelmavaiheessa laaditaan myös hankkeen alustava kustannusarvio. Vesihuollon yleissuunnitelmassa esitetään suunnitelma-alueen vesijohto- ja viemäriverkosto sekä niihin liittyvät rakenteet ja laitteet, esimerkiksi vesisäiliöt, paineenkorotusasemat ja jätevedenpuhdistamot. Suunnitelmaan liitetään myös hankkeen yleisselostus sekä verkoston prosessi- ja mitoitustiedot Viheryleissuunnitelma Viheryleissuunnitelma tehdään yleensä kadun yleissuunnitelman tavoin yhtä aikaa asemakaavan kanssa. Viheryleissuunnitelman avulla tarkennetaan kaavan viheraluevarauksia, niiden käyttöä, rakentamisen ja hoidon tasoa, tarvittavia investointeja sekä toteutus- ja hoitovastuita. Viheryleissuunnitelmaksi riittää useimmiten ns. viheralueiden supistettu tarkastelu, joka laaditaan kaikille kaavoitettaville alueille. Tarkastelussa

54 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ kyseisen asemakaavan viheralueille laaditaan sen käyttöä, reittejä, hoitoa ja vastuualueita kuvaavat teemakartat sekä nykytilanteesta että tavoitellusta tilanteesta. Näin saadaan tarvittava lähtötieto jatkohankkeita varten. Supistettujen tarkasteluiden teemakartat laaditaan pääsääntöisesti kaupunkisuunnitteluosastolla, mutta yhteistyössä katu- ja puisto-osaston ja mahdollisen konsultin kanssa. Varsinaiset viheryleissuunnitelmat ovat katu- ja puisto-osaston vastuulla. Maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai luonnonoloiltaan erityisen arvokasta viheryleissuunnitelmaa nimitetään maisemasuunnitelmaksi. Alue voi olla myös uusi, korkeat laatutavoitteet omaava kohde. Viheryleissuunnitelmaa, joka ottaa kantaa myös suunnittelualueella olevien tonttien viheralueisiin, nimitetään lähiympäristösuunnitelmaksi. Kaupunkisuunnitteluosasto vastaa niistä maisemasuunnitelmista ja lähiympäristösuunnitelmista, joissa ei käsitellä julkisia viheralueita. Viheryleissuunnitelmaan kuuluu tekstiosuus, jossa esitetään alueen nykytila ja yleiskuvaus siitä, mihin suuntaan aluetta maisemallisesti ja toiminnallisesti halutaan kehittää sekä tarkemmat osa-aluesuunnitelmat tärkeistä kohteista. Työhön liittyy aina suunnitelmaselostus sekä toteuttamisen ja hoidon kustannusarviot. 2.2 Rakennussuunnittelu Yleistä Kaikkiin suunnitelmiin (katu-, kadunrakennus-, vesihuolto-, katuviher-, liikenteenohjaus-, valaistus-, lämpöjohto-, pohjarakennus- ja viheralueiden rakennussuunnitelma) sisällytetään kansilehti/sijaintikartta, sisällysluettelo, ote asemakaavasta sekä suunnitelmaselostus kunkin suunnitelman vaatimassa laajuudessa. Edellä mainittujen asiakirjojen sisällöstä on kerrottu kohdissa Kaikkiin rakennussuunnitelmiin tehdään turvallisuusasiakirja, jonka sisällöstä on kerrottu kohdassa Nähtäville menevät asiakirjat (katusuunnitelma) Nähtäville menevissä asiakirjoissa esitetään kadun tuleva sijainti, leveys, korkeustaso ja perusteita tehdyille ratkaisuille sekä suunnitelma-alueen liikenteenohjaus. Usein nähtäville menevissä asiakirjoissa esitetään vain suunnitelman hyväksymisen kannalta tarpeelliset tiedot, joita täydennetään hyväksymisprosessin aikana rakennussuunnitelmaksi. Nähtäville menevät asiakirjat voivat olla valmiita kadunrakennussuunnitelman asiakirjoja. Näin hyväksymisprosessi nopeutuu ja hanke saadaan mahdollisimman nopeasti toteutukseen. Nähtäville menevistä asiakirjoista tehdään pdf-tulosteet, jotka laitetaan esille kaupungin internet-sivuille osoitteeseen

55 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Kansilehti / sijaintikartta Suunnitelman kansilehdellä esitetään sijaintikartta, kohteen nimi, kohteen sisältämät kadut sekä mitä osasuunnitelmia suunnitelmakansio sisältää (esimerkiksi katu-, vesihuolto- viher- ja liikenteenohjaussuunnitelma). Lisäksi kansilehdellä kerrotaan suunnitelman tilaaja ja tekijä. Sijaintikartan tehtävä on auttaa paikallistamaan kohde. Karttapohjana voi käyttää esimerkiksi osoitekarttaa, johon suunnittelukohde merkitään joko ympäröimällä se tai merkitsemällä suunniteltavat kadut vihreällä värillä. Isosta kohteesta, joka sisältävät useampia katuja, tehdään erillinen yleiskartta. Kuva 1. Malli rakennussuunnitelman kansilehdestä

56 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Sisällysluettelo Sisällysluettelossa luetellaan suunnitelmassa olevat piirustukset ja muut asiakirjat piirustusnumeroineen ja päivämäärineen. Jos kuvia muutetaan niiden valmistumisen jälkeen, myös sisällysluettelo päivitetään ja siihen merkitään muuttuneiden kuvien muutostunnukset ja niiden muutospäivämäärät Asemakaava Nähtäville meneviin asiakirjoihin liitetään myös ote suunnittelualueen asemakaavasta Katusuunnitelmaselostus Katusuunnitelmaselostuksessa kerrotaan suunnitelman pääkohdat. Sitä käytetään apuna esiteltäessä suunnitelmaa esimerkiksi lautakunnalle. Katusuunnitelmaselostuksessa esitetään lyhyesti ainakin seuraavat pääkohdat: hankkeen yleiskuvaus ja liittyminen muihin suunnitelmiin kadun poikkileikkaus kadun rakenne kevyen liikenteen yhteydet pintakuivatuksen periaatteet vesihuollon järjestelyt pysäköinti valaistus ympäristö suunnitelman tekijät ja yhteyshenkilöt alustavat kustannusarviot katuvihreät, ellei niistä tehdä erillistä suunnitelmaa. Katusuunnitelmaselostuksen sopiva pituus on yhdestä kahteen A4-sivua Asemapiirustus Asemapiirustus on nähtäville menevistä piirustuksista tärkein, koska siitä on helpoimmin luettavissa suunnitellut asiat. Siitä syystä asemapiirustuksen selkeyteen ja luettavuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Asemapiirustuksen mittakaava on normaalisti 1:500, mutta tarvittaessa voidaan käyttää muitakin mittakaavoja, esimerkiksi 1:200 ja 1:1000. Nähtäville menevässä asemapiirustuksessa on esitettävä vähintäänkin seuraavat asiat: kantakartta (osa merkinnöistä voidaan poistaa luettavuuden parantamiseksi) katualueen ja tonttien rajat, tontin rakennusala sekä muut aluerajat

57 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ katujen nimet suunnitellun kadun, kevyen liikenteen tien ja jalkakäytävän mitta- ja reunalinjat kadun paalutus sekä kaistojen ja katualueen leveydet suojatiet korokkeet ja liikenteenjakajat sillat, tukimuurit, portaat ja meluesteet pintakuivatuksen järjestelyt, rummut, hulevesiviemärin runkolinja ja hulevesikaivot koordinaattiristit, koordinaattiluvut (2 3 lukua/piirustus) ja pohjoisnuoli suunnitelman rajat sekä suunnittelukohteen liittyminen muihin suunnitelmiin tai nykyisiin katuihin suunnitelma-alueen liikenteenohjaus, ellei siitä tehdä erillistä suunnitelmaa kohdan mukaan. Lisäksi voidaan esittää, jos on tarpeen eikä luettavuus kärsi soveltuvin osin nykyiset viemärit, vesijohdot ja kaukolämpöjohdot uudet vesi- ja jätevesijohdot istutukset, pintamateriaalit ja kalusteet, ellei erillistä vihersuunnitelmaa tehdä katuvalaistus piirustusmerkintöjen selitykset. Kuva 2. Ote nähtäville menevästä asemapiirustuksesta Pituusleikkaus Pituusleikkaus tehdään kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisimmalta kohdalta, yleensä kadun mittalinjalta.

58 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Pituusleikkauksen mittakaava on yleensä vaakasuunnassa 1:1000 ja pystysuunnassa 1:100. Nähtäville menevässä pituusleikkauksessa on esitettävä vähintään seuraavat asiat: perusviivasto (korkeustaso ja kadun paalutus) tasausviiva, sen korkeus 10 metrin välein ja tasauksen elementit (pituudet, kaltevuudet ja pyöristyskaarien suuruudet) kadun kaarevuus- ja kaltevuuskuvaaja risteävien katujen paikat ja nimet sillat merkittävät maanalaiset rakenteet, esimerkiksi tunnelit huleveden runkolinja ja rummut kadun poikkileikkaus, josta selviää kadun leveys, kaltevuudet ja reunakivien korkeudet. Lisäksi voidaan esittää, jos on tarpeen eikä luettavuus kärsi soveltuvin osin nykyiset viemärit ja vesijohdot uudet vesi- ja jätevesijohdot kadun poikkileikkauksen tilalla rakenteellinen tyyppipoikkileikkaus kairausdiagrammit, kalliopinta ja maalajikerrokset Kadunrakennussuunnitelma (kadun tekniset suunnitelmat) Yleistä Kadunrakennussuunnitelmassa nähtävillä olleita kuvia täydennetään tarvittavilta osiltaan. Lisäksi tehdään muut rakentamiseen tarvittavat piirustukset Asemapiirustus Kadunrakennussuunnitelman asemapiirustuksessa esitetään samat tiedot kuin nähtävillä olleissa kuvissa. Lisäksi kuvaa täydennetään palvelemaan rakentajan tarpeita. Täydennettäviä asioita ovat: nykyiset viemärit, vesijohdot ja kaukolämpöjohdot uudet vesi- ja jätevesijohdot hulevesi- ja jätevesiviemärien korkeustiedot sekä kaivojen numerot uusilla alueilla vesihuollon tonttiliittymien tiedot Jyväskylän Energian merkitsemistavan (TR, TPL, KPK) mukaan muut tiedot. Asemapiirustuksessa voidaan näyttää tietoja muista suunnitelman osista, esimerkiksi liikenteenohjauksesta, vihersuunnitelmasta, tasauspiirustuksesta, kuivatus- tai mittaussuunnitelmasta, jos asemapiirustuksen luettavuus ei

59 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ siitä kärsi. Tällöin kyseisiä suunnitelmaosia ei tarvitse tulostaa erikseen ja suunnitelmaan tulostettavien piirustusten määrä vähenee Pituusleikkaus Nähtävillä olleita pituusleikkauksia täydennetään seuraavilla asioilla: päällysrakenteen alapinta nykyiset viemärit ja vesijohdot uudet vesi- ja jätevesijohdot kalliopinta ja maalajikerrokset, kairausdiagrammit soveltuvilta osiltaan kaivojen numerot vesi- ja viemärijohtojen materiaali-, koko-, korkeus-, kaltevuus- ja pituustiedot johtojen perustamistapa kaukolämpöjohdot kadun katuluokka ja rakennepaksuus sekä perusmaan kantavuusluokka. Kuva 3. Ote rakennussuunnitelman pituusleikkauksesta

60 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Rakenteellinen tyyppipoikkileikkaus Rakenteellinen tyyppipoikkileikkaus voidaan esittää joko pituusleikkauksessa tai omana piirustuksenaan. Mittakaava voi olla 1:50, 1:100 tai 1:200. Rakenteellisessa tyyppipoikkileikkauksessa esitettäviä asioita ovat: paalulukema tai paaluväli, tarvittaessa sanallisesti esimerkiksi katuväli poikkileikkauksen leveysmitat ja eri osien käyttötarkoitukset katualueen rajat mittalinjan ja tasausviivan sijainti kadun reuna- tai reunakivilinjojen sijainti ja korkeus suhteessa tasausviivaan pinnan ja luiskien sivukaltevuudet reunakivien koko, materiaali ja väri kadun rakennekerroksien paksuus ja materiaali tavoitekantavuudet päällysteen, kantavan ja jakavan kerroksen sekä suodatinkerroksen päältä salaojat johtokaivannot ja johdot sekä täyttö- ja putkimateriaalit kaapeli- ym. johtovaraukset kaiteet, tukimuurit ja meluesteet sekä muut kiinteät rakenteet ja rakennukset valaisinpylväät istutusalueet ja katupuut Paalukohtaiset poikkileikkaukset Paalukohtaiset poikkileikkaukset tulostetaan 20 metrin välein. Tarvittaessa voidaan tulostaa poikkileikkauksia myös välipaaluilta, esimerkiksi rakenteen muutoskohdista tai kadun leikkaavien rakenteiden (esimerkiksi vesi- ja viemärijohdot) kohdilta. Kiertoliittymistä esitetään kiertosaareketta halkaiseva poikkileikkaus. Paalukohtaisissa poikkileikkauksissa eitetään: perusviivasto (mittalinjan sijainti, etäisyydet oikealle ja vasemmalle, korkeustasot) maan- ja kalliopinta sekä tarvittaessa muut maalajien rajapinnat kairausdiagrammit ja näytteiden maalajit tasausviivan sijainti ja korkeus kadun rakennepinnat johtokaivannot ja johdot kaiteet, tukimuurit ja meluesteet muut rakenteet Määräluettelot ja kustannusarviot Määräluettelot ja kustannusarviot tehdään ja tulostetaan ininfra.netrakennusosalaskennan mukaisella excel-laskentapohjataulukolla.

61 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Luettelot tehdään riittävän tarkalla jaotuksella. Esimerkiksi viemärijohdoista kerrotaan määrät putkikokojen ja -materiaalien mukaan eriteltyinä, ja upotettavista reunakivistä esitetään suorien ja erisäteisten kivien määrät Kuivatussuunnitelma Tyypillisiä kohteita, joista laaditaan erillinen kuivatussuunnitelma, ovat kiertoliittymät, isot risteykset, torit ja aukiot. Kuivatussuunnitelman mittakaava valitaan kohteesta riippuen, yleensä väliltä 1:100 1:500. Kuivatussuunnitelmassa (tasauspiirustus) esitetään kadun päällysrakenteen yläpinnan viettoviivat korkeuslukemineen 10 cm:n välein. Tarvittaessa voidaan viettoviivojen väliä tihentää 5 cm:iin. Lisäksi tasauspiirustuksessa näytetään katujen nimet, koordinaattiristit lukemineen (2 3 lukua/piirustus), pohjoisnuoli, kadun ja kevyen liikenteen väylien mitta- ja reunalinjat sekä hulevesiviemäröinti ja rummut. Tasauspiirustusta voidaan täydentää liittyvien rakenteiden korkeuslukemilla. Liittyviä rakenteita ovat esimerkiksi olemassa olevien rakennusten portaat, seinälinjat ja sokkelit sekä suunnitellut pinnat ja kuivatusrakenteet. Suunnitelman rajoilla voidaan esittää nykyisen maanpinnan korkeuskäyriä liittymiskohdan pintakuivatuksen selventämiseksi. Kuva Z. Ote tasauspiirustuksesta

62 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Mittaussuunnitelma Mittaussuunnitelman asemapiirustuksessa esitetään katujen nimet pohjoisnuoli, koordinaattiristit ja -luvut (2 3 lukua/piirustus) katualueen ja tonttien rajat kadun lasketut mitta- ja reunalinjat linjojen elementtien vaihtumiskohdat ja kaarien keskipisteet reunakivilinjojen kaarresäteet sähköisestä mittausaineistosta löytyvien linjojen nimet. Mittaussuunnitelman asemapiirustuksen tulostusmittakaava on yleensä 1:500 tai 1:1000 ja se tehdään ilman pohjakarttaa. Asemapiirustuksesta (Autocad-tiedoston model-tilassa) tehdään linjojen paikalleenmittausta varten takymetrin tallentimeen vietävä tiedosto dxf2000-formaatissa. Tiedosto on oltava mittakaavassa ja suunnitelma-alueen koordinaatistossa. Linjojen tulee koostua elementeistä; esimerkiksi kaaren pitää olla yhtenäinen viiva eikä koostua useasta viivanpätkästä. Myös tasauspiirustuksista tulostetaan mittaajia varten dxf2000-tiedostot. Mittaussuunnitelman asemapiirustuksessa esitetyt geometrialinjat tulostetaan formaatissa, kukin linja omaan tiedostoonsa. Tiedostot nimetään vastaamaan asemapiirustuksessa linjoille annettuja nimiä; esimerkiksi asemapiirustuksen linja niinitie_ml tulostetaan tiedostoon niinitie_ml.x12. Lisäksi mittaussuunnitelmaan tulostetaan koordinaattiluettelot elementtien vaihtumiskohdista ja kaarien keskipisteistä, kaivoista, valaisinpylväistä, portaaleista ja liikennevalopylväistä. Ne tulostetaan Micronic-formaattiin (pintatunnus 8 merkkiä, hajapiste/viiva 8 merkkiä, lajikoodi 8 merkkiä, pisteen numero 8 merkkiä sekä x-, y, ja z-koordinaatit kukin muotoa 14.3 merkkiä) Katukorkeuskartta Katukorkeuskartta palvelee tontin omistajia tontin korkeusaseman suunnittelussa. Siinä näytetään kadun reunojen korkeudet 10 metrin välein. Jos kadulla on reunakivet, korkeus ilmoitetaan reunakiven päältä. Katukorkeuskartassa esitetään myös katujen reunalinjat katujen nimet tonttien ja katualueen rajat tonttien numerot Työkohtainen työselostus Työkohtaisessa työselostuksessa tuodaan esille ne asiat, jotka poikkeavat yleisistä työselostuksista tai joita muuten halutaan korostaa tai selventää. Työselostuksessa kerrotaan myös yhteyshenkilöluettelo.

63 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Turvallisuusasiakirja Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta edellyttää, että rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten on laadittava asiakirja, joka sisältää rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot (VNp 629/ ). Turvallisuusasiakirjan laadinnassa on otettava huomioon rakennushankkeen vaativuus. Turvallisuusasiakirjan laadinnan yhteydessä on selvitettävä ja esitettävä rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot Vesihuoltosuunnitelma Vesihuollon suunnitelmat Jyväskylän kaupungin alueella teettää Jyväskylän Energian vesiliiketoimi, joka myös toteuttaa tehdyt suunnitelmat ja vastaa verkoston ylläpidosta Asemapiirustus Asemapiirustuksen pohjana on yleensä 1:500 mittakaavainen kantakartta. Myös mittakaavaa 1:200 voidaan käyttää tarvittaessa, esimerkiksi risteysalueen asemapiirustuksessa. Asemapiirustuksessa esitetään suunnitellut johtolinjat kaivoineen, venttiileineen ja muine laitteineen johtojen materiaali- ja kokomerkinnät sekä lujuus- ja paineluokat kaivojen tiedot (kaivon numero, kannen ja putkien juoksupinnan korkeus) nykyinen johtoverkosto tarvittavalta laajuudeltaan pohjoisnuoli, koordinaattiristit ja -luvut (2 3 lukua/piirustus) Pituusleikkaus Pituusleikkauksen mittakaava on yleensä 1:1000/1:100. Pituusleikkauksessa esitetään perusviivasto (korkeustaso ja mittalinjan paalutus) nykyinen maanpinta ja sen korkeus 10 metrin välein risteävät kadut huleveden runkolinja ja rummut vesi- ja jätevesijohdot pohjatutkimustiedot nykyiset viemärit ja vesijohdot kalliopinta ja maalajikerrokset kaivojen numerot suunniteltujen vesi- ja viemärijohtojen materiaali-, koko-, korkeus-, kaltevuus- ja pituustiedot

64 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ johtojen perustamistapa ja perustusrakenteet tyyppipoikkileikkaus Kaivokortit Vesihuoltosuunnitelmaan tulostetaan kaivokortit. Niissä on ilmoitettu suunnitelluista kaivoista tiedot, joiden perusteella kaivot voidaan tilata valmistajalta Muut piirustukset Vesihuoltosuunnitelman muut piirustukset tehdään katusuunnitelman periaatteiden mukaan Katuvihersuunnitelma Asemapiirustus Erillinen vihersuunnitelman asemapiirustus tehdään jos esitettäviä asioita on niin paljon ettei niitä ole järkevää laittaa katusuunnitelman asemapiirustukseen. Piirustus voidaan tehdä värillisenä, mutta sitä tehdessä on varmistettava, että piirustuksen mustavalkotulostus ja -kopiointi onnistuu luettavuuden siitä kärsimättä. Eri pintamateriaalit ja istutukset esitetään erilaisilla rastereilla, kuvioinneilla tai harmaasävyillä. Katuvihersuunnitelman asemapiirustuksen pohjana on yleensä 1:500 mittakaavainen kantakartta tai katusuunnitelman asemapiirustus. Tarvittaessa voidaan käyttää myös mittakaavaa 1:200, esimerkiksi torin tai aukion asemapiirustuksessa. Vihersuunnitelman asemapiirustuksessa esitetään kadun mitta- ja reunalinjat, mittalinjan paalutus katujen nimet katualueen ja tonttien rajat pohjoisnuoli, koordinaattiristit ja -luvut (2 3 lukua/piirustus) istutusalueet (nurmetus, pensaat) ja katupuut kovat pintamateriaalit (kiveykset, laatoitukset) kalusteet valaisinpylväät merkkien selitykset vihersuunnitelman määräluettelo taimiluettelo Leikkaukset ja detaljit Viherrakenteista tehdään leikkauksia ja detaljeja tarpeellinen määrä. Detaljien sijainti merkitään asemapiirustukseen.

65 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Havainnollistaminen Vihersuunnitelman havainnollistamiseksi voidaan tehdä erilaisia perspektiivikuvia ja valokuvaupotuksia Liikenteenohjaussuunnitelma Asemapiirustus Jos liikenteenohjaukseen liittyviä asioita on vähän, ne voidaan esittää katusuunnitelman asemapiirustuksessa. Muussa tapauksessa liikenteenohjauksesta tehdään oma piirustus, jossa esitetään kadun mitta- ja reunalinjat tarpeellinen määrä tietoa pohjakartasta, esimerkiksi tonttien rajat, nykyiset rakennukset ja kadut, katujen nimet pohjoisnuoli, koordinaattiristit ja -luvut (2 3 lukua/piirustus) liikennemerkit ja niiden sijainti portaalit merkkeineen maalimerkinnät ja niiden tunnukset liikennemerkkiluettelo Liikennemerkkiluettelo Liikennemerkkiluettelo tehdään asemapiirustuksen nimiösivulle. Luettelossa näytetään liikennemerkki, sen numero, nimi ja koko sekä kappalemäärä Portaalit Portaaleista tehdään yleispiirustukset ja tarvittava määrä mitta- ja raudoituspiirustuksia sekä opastetaulujen mitoituspiirustukset. Portaalien jalustojen koordinaatit ilmoitetaan joko portaalipiirustuksissa tai mittaussuunnitelmassa Liikennevalosuunnitelma Liikennevalosuunnitelman asemapiirustuksessa esitettäviä asioita ovat: suunnitellun kadun mitta- ja reunalinjat tarpeellinen määrä pohjakartan tietoja, esimerkiksi nykyisen kadun reunalinjoja ja ympäröiviä rakennuksia suunnitellut liikennevalolaitteet. Muita asiakirjoja ovat: työkohtainen työselitys yhteenkytkentäkaaviot kaapelointikaaviot (tarvittaessa detaljipiirustukset) opastimien asennukset

66 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ ajoitusdokumentit määräluettelo. Liikennevalosuunnitelman laatimisesta on annettu ohjeita mm. seuraavissa julkaisuissa: LIVASU 2005, Tiehallinto 2005 Liikennevalotyöt TYLT 7340, Tiehallinto 2004 Liikennevalot, Piirustusmerkinnät, Ty 12/201, Tiehallinto Valaistussuunnitelma Asemapiirustus Valaistussuunnitelman asemapiirustuksessa esitetään nykyisten ja suunniteltujen katujen reunalinjat katualueen ja tonttien rajat nykyiset rakennukset ja muut merkittävät pylväiden sijoittamiseen vaikuttavat rakenteet nykyiset valaisinpylväät suunnitellut valaisimet ja pylväät sähkönsyöttöjärjestelmä muuntoasemat ja keskukset Tyyppipoikkileikkaus Rakenteellinen tyyppipoikkileikkaus tehdään mittakaavaan 1:100 tai 1:200 ja siinä esitetään kadun poikkileikkauksen mitat valaisimien, pylväiden ja perustusten sijainti pylvään rakenne ja materiaali kaapelointitapa kaiteet istutukset Muut asiakirjat Muita valaistussuunnitelmassa tarvittavia asiakirjoja ovat: työkohtainen työselitys määräluettelo ja kustannusarvio suojaputkiluettelo valaisinpylväs- ja jalustaluettelo keskusten pääkaaviot sekä ryhmitys- ja kuormitustaulukot. Katuvalaistuksen suunnittelua on ohjeistettu mm. ohjeessa Tievalaistuksen suunnittelu, Tiehallinto 2006.

67 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Lämpöjohtosuunnitelma Kaukolämpöön liittyvät suunnitelmat Jyväskylän kaupungin alueella teettää Jyväskylän Energian lämpöliiketoimi. Katusuunnitelman asemapiirustuksissa ja leikkauskuvissa esitetään katualueelle rakennettavien kaukolämpöjohtojen koko, materiaali ja sijainti Asemapiirustus Asemapiirustuksen pohjana on 1:500 mittakaavainen kantakartta. Asemapiirustuksessa esitetään suunnitellut kaukolämpöjohdot, -kaivot ja muut laitteet materiaali- ja kokomerkintöineen. Lisäksi esitetään nykyinen johtoverkko tarpeellisessa laajuudessaan Pituusleikkaus Pituusleikkauksessa esitetään johtojen ja laitteiden korkeusasema, kaltevuussuhteet ja materiaalimerkinnät. Lisäksi esitetään perustamistapa- ja pohjatutkimustietoja sekä muiden katujohtojen asema lämpöjohtojen läheisyydessä Poikkileikkaukset Rakenteellisissa ja paalukohtaisissa poikkileikkauksissa esitetään kaukolämpöjohtojen ja -laitteiden sijainti ja perustamistapa Pohjarakennussuunnitelma Asemapiirustukset Asemapiirustuksen pohjana on 1:500 mittakaavainen kantakartta. Tulostusmittakaava voi vaihdella alueen koosta ja suunnittelutarkkuudesta riippuen välillä 1:200 1:2000. Asemapiirustukset voidaan tulostaa värillisinä havainnollisuuden parantamiseksi. Asemapiirustuksissa esitettävät asiat voivat vaihdella riippuen suunnitelman tasosta ja tarkoituksesta, tulostusmittakaavasta ja suunnitelman muista asiakirjoista. Jos esimerkiksi suunnitelmassa on erillisenä liitteenä kairausten tarkistusdiagrammit, voidaan tutkimuspistekartassa esitettäviä asioita karsia luettavuuden parantamiseksi. Pohjatutkimustulosten esittämisessä asemapiirustuksissa ja leikkauksissa käytetään Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen julkaisemia pohjatutkimusmerkintöjä, julkaisu SGY 201 (liite 3). Tutkimuspistekartta Tutkimuspistekartassa esitetään tutkimuspisteiden sijainti- ja korkeusasematiedot sekä kairaus-, näytteenotto- ja pohjavesitietoja. Kairauksista esitettäviä asioita voivat olla: kairauspisteen numero tutkimustapasymboli

68 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ x- ja y-koordinaatti maanpinnan korkeus kairauksen päättymiskorkeus kairauksen päättymissyvyys maanpinnasta näytteenottosyvyys ja näytteen maalaji maalajikerroksen syvyys maanpinnasta (esim. kova pohja, moreeni, kallio) pohjavesipinnan korkeus kairauksen päättymistapa karttalehtitunnus (1:2000 karttalehti). Maaperäkartta Maaperäkartassa esitetään eri maalajialueiden ja avokallioiden rajat ja maalajien nimet. Lisäksi voidaan esittää maalajikerroksien ja vesistöalueen syvyyskäyriä sekä muita täydentäviä tietoja. Maaperäkartan piirustusmerkinnät on esitetty SGY:n ohjeessa Aluerakentamisen pohjatutkimusohjeet ALPO-86. Perustamistapakartta Perustamistapakartassa esitetään eri perustamistapa-alueiden rajat. Pehmeikköalueilla esitetään kantavan pohjan ja pehmeikön syvyyskäyrästö. Tarvittaessa käyrästöt voidaan esittää korkeuskäyrinä Leikkaukset Pohjatutkimussuunnitelmaan tehdään tarvittavat pituus- ja poikkileikkaukset pohjatutkimustietoineen. Niissä esitetään kallion, maalajikerrosten ja kantavan pohjan rajat sekä näytteenotto-, rakeisuus-, kairaus- ja pohjavesitietoja Pohjanvahvistusrakenteet Pohjanvahvistusrakenteiden esittämisestä on annettu ohjeet SGY:n oppaassa Pohjarakennuspiirustusohjeet PRP Muut asiakirjat Muita pohjarakennussuunnitelmassa esitettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: pohjaveden tarkkailutulokset näytetiedot painumatarkkailut koekuoppatiedot.

69 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Viheralueiden rakennussuunnitelma (vihersuunnitelma) Nähtäville menevät asiakirjat Nähtäville menevissä asiakirjoissa esitetään viheralueen tuleva sijainti, korkeustaso, nykytilanne ja perusteita tehdyille ratkaisuille sekä suunnitelma-alueen liikenteenohjaus. Nähtäville menevät asiakirjat ovat yleensä valmiita viherrakennussuunnitelman asiakirjoja, joita täydennetään hyväksymisprosessin aikana. Näin hyväksymisprosessi nopeutuu ja hanke saadaan mahdollisimman nopeasti toteutukseen. Vihersuunnitelman selostus Vihersuunnitelman selostuksessa kerrotaan seuraavia asioita: hankkeen yleiskuvaus ja alueen nykytilanne suunnitelman liittyminen muihin suunnitelmiin suunnitelmaratkaisut tuleva hoitotaso alustava kustannusarvio suunnitelman tekijät ja yhteyshenkilöt suunnitelman internet-osoite osoitelista asukkaista (osallisista), joita suunnitelma koskee. Vihersuunnitelman asemapiirustus Vihersuunnitelman asemapiirustuksessa esitetään suunnittelualueen liittyminen ympäröivään maastoon ja liikenneväyliin maaston muotoilu ja kuivatus istutukset, kalusteet ja varusteet alueen tilajaottelu ja pintamateriaalit. Tasaus- ja kuivatussuunnitelma Tasaus- ja kuivatussuunnitelmassa esitetään alueen pinnan muotoilu (lopullisen pinnan korkeuskäyrät) rummut hulevesiviemäröinti salaojat laskuojat. Tasaus- ja kuivatussuunnitelman tiedot esitetään yleensä vihersuunnitelman asemapiirustuksessa, jos se piirustuksen luettavuuden kannalta on mahdollista.

70 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Vihersuunnitelma (viheralueen ja puiston tekniset suunnitelmat) Yleistä Vihersuunnitelman nähtävillä olleita kuvia täydennetään tarpeen mukaan. Lisäksi tehdään tarvittavat tekstit, piirustukset ja muut asiakirjat. Kansilehti / sijaintikartta Suunnitelman kansilehdellä esitetään sijaintikartta, kohteen nimi, läheisten katujen nimet sekä mitä osasuunnitelmia suunnitelmakansio sisältää (esimerkiksi katu-, vesihuolto-, viher-, valaistus- ja liikenteenohjaussuunnitelma). Lisäksi kansilehdellä kerrotaan suunnitelman tilaaja ja tekijä. Sijaintikartan tehtävä on auttaa paikallistamaan kohde. Karttapohjana voi käyttää esimerkiksi osoitekarttaa, johon suunnittelukohde merkitään joko ympäröimällä se tai merkitsemällä suunniteltava alue vihreällä värillä. Isosta kohteesta, joka sisältävät useampia viheralueita tai kevyen liikenteen reitistöjä, tehdään erillinen yleiskartta. Sisällysluettelo Sisällysluettelossa luetellaan suunnitelmassa olevat piirustukset ja muut asiakirjat piirustusnumeroineen ja päivämäärineen. Jos kuvia muutetaan niiden valmistumisen jälkeen, myös sisällysluettelo päivitetään ja siihen merkitään muuttuneiden kuvien muutostunnukset ja niiden muutospäivämäärät. Asemakaava Asiakirjoihin liitetään myös ote suunnittelualueen asemakaavasta. Työkohtainen työselostus Työkohtaisessa työselostuksessa tuodaan esille ne asiat, jotka poikkeavat yleisistä työselostuksista ja asiat, joita muuten halutaan korostaa tai selventää. Vihersuunnitelman selostuksessa esitetään lyhyesti ainakin seuraavat pääkohdat: hankkeen yleiskuvaus ja liittyminen muihin suunnitelmiin alueen nykytilanne suunnitteluratkaisut olevan kasvillisuuden käsittely leikkivälineiden ja kalusteiden kuvaus viheralueen hoitoluokat takuuajan hoito suunnitelman tekijät ja yhteyshenkilöt alustavat kustannusarviot.

71 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Turvallisuusasiakirja Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta edellyttää, että rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten on laadittava asiakirja, joka sisältää rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot (VNp 629/ ). Turvallisuusasiakirjan laadinnassa on otettava huomioon rakennushankkeen vaativuus. Turvallisuusasiakirjan laadinnan yhteydessä on selvitettävä ja esitettävä rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot. Asemapiirustus Asemapiirustus on nähtäville menevistä piirustuksista tärkein, koska siitä on helpoimmin luettavissa suunnitellut asiat. Siitä syystä asemapiirustuksen selkeyteen ja luettavuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Asemapiirustuksen mittakaava on normaalisti 1:200 tai 1:500, mutta tarvittaessa voidaan käyttää muitakin mittakaavoja, esimerkiksi 1:1000. Asemapiirustuksessa esitetään seuraavat asiat: kantakartta (osa merkinnöistä voidaan poistaa luettavuuden parantamiseksi) suunniteltavan viheralueen, siihen liittyvän katualueen ja tonttien rajat, tontin rakennusala sekä muut aluerajat katujen nimet suunnitelman rajat sekä suunnittelukohteen liittyminen muihin suunnitelmiin tai nykyisiin katuihin alueen tilajaottelu, toiminnat nykyisen maaston korkeudet maaston muotoilu kuivatus (tai erillisessä kuivatussuunnitelmassa) säilytettävä kasvillisuus istutettava kasvillisuus, kokoluokat, istutus etäisyydet ja kappalemäärät nurmialueet pintamateriaalit leikkivälineet, kalusteet ja varusteet koordinaattiristit, koordinaattiluvut (2 3 lukua/piirustus) ja pohjoisnuoli suunnitelma-alueen liikenteenohjaus, ellei siitä tehdä erillistä suunnitelmaa kohdan mukaan valaistus piirustusmerkintöjen selitykset.

72 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Kuva Z. Ote vihersuunnitelman asemapiirustuksestä Tasaus- ja kuivatussuunnitelma Tasaus- ja kuivatussuunnitelma on joko omana suunnitelmanaan tai asemapiirustuksessa, mikäli se ei haittaa kuvan luettavuutta. Pituusleikkaus ja poikkileikkaukset Pituus- ja poikkileikkaukset selkeyttävät suunnitelmaa. Leikkaukset tehdään ongelmakohdista kadun rakennussuunnitelman ohjeita soveltaen. Liikenteenohjaussuunnitelma Liikennemerkit esitetään joko katusuunnitelman asemapiirustuksessa tai omana suunnitelmanaan. Valaistussuunnitelma Viheralueen valaistussuunnitelma tehdään samoilla periaatteilla kuin kadun valaistussuunnitelma, ks. kohta Määräluettelo Määräluettelot tehdään ja tulostetaan ininfra.net-rakennusosalaskennan mukaisella excel-laskentapohjataulukolla. Luettelot tehdään riittävän tarkalla jaotuksella, esimerkiksi istutettavista kasveista esitetään määrät lajeittain ja eri kokoluokat eriteltynä.

73 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ Kustannusarvio Kustannusarviot tehdään ja tulostetaan ininfra.net-rakennusosalaskennan mukaisella excel-laskentapohjataulukolla. Hoitoluokat Viheralueen eri osa-alueiden hoitoluokat ja niiden pinta-alat esitetään työselityksessä, ellei niitä ole esitetty erillisessä hoitoluokitussuunnitelmassa. 2.3 Hyväksyttyjen piirustusten muuttaminen Käsin piirretyt piirustukset Jos vanhaa, käsin muoville tussilla piirrettyä piirustusta joudutaan muuttamaan, vanha piirustus skannataan tietokoneella käsiteltävään muotoon. Sama koskee piirustusta, joka on tehty tietokoneella, mutta on formaatiltaan nykyisiin ohjelmiin sopimaton tai alkuperäistä tiedostoa ei löydy. Skannattuun tiedostoon tehdään tarvittavat muutokset ja alkuperäiset, tarpeettomaksi jäävät viivat yliviivataan ruksilla. Muutetut kohdat merkitään muutosnuolella ja nimiöön tehdään tarvittavat muutosmerkinnät Tietokoneella tehdyt piirustukset Jos tietokoneella tehtyä piirustusta muutetaan, muutetut asiat piirretään alkuperäisen tiedoston kopioon. Alkuperäiset, tarpeettomaksi jäävät viivat ja symbolit poistetaan. Muutetut tiedot merkitään muutosnuolella ja nimiöön tehdään tarvittavat muutosmerkinnät. Tiedosto tallennetaan ja nimetään tämän ohjeen kohdassa 4.1 esitetyllä tavalla.

74 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT 3 SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT 3.1 Tekstien fontit Suunnitelmiin liittyvien tekstien fonttina käytetään tyyppiä Arial ja fonttikokona 11 tai 12. Tarvittaessa tekstiä korostetaan alleviivauksella, kursivoinnilla tai vahventamalla sitä. Suunnitelmapiirustuksissa käytettävät fontit ja koot on esitetty piirustusmerkinnöissä ja mallipiirustuksissa. 3.2 Piirustuskoot, raamit, nimiöt ja tulostus Yleistä Normaalisti kohteen asemapiirustukset ja pituusleikkaukset tehdään erillisinä piirustuksina, mutta pienissä kohteissa ne voidaan yhdistää samaan piirustukseen. Myös rakenteellinen tyyppipoikkileikkaus voidaan yhdistää edellä mainittujen lisäksi samaan kuvaan, jos se piirustuskoko (ks. kohta 3.2.2) huomioon ottaen on järkevää Piirustuskoot ja raamit Piirustuskoot perustuvat standardoituun A-sarjaan A0 A4. Normaalisti käytetään A4-kokoon perustuvia piirustuskokoja jatkamalla piirustusta lyhemmän sivun kerrannaisilla. Pisin näin muodostettava piirustus on 7 x A4 (1470 mm x 297 mm). Jos on tarvetta muodostaa tästä poikkeavia kokoja, käytetään mielellään kokoja, joiden leveys on 210 mm:n kerrannainen. Paperitulosteet leikataan piirustuskoon mukaisesti. Piirustuksiin piirretään leikatun koon mukaiset reunaviivat ja A4-koon mukaiset taittoviivat. Muovitulosteet arkistoidaan piirustuskoon mukaisiin arkistolaatikoihin. Muovitulosteet tekee konsultti ja ne leikataan ylä- ja alasivultaan siten, että piirustuskoon mukainen reunaviiva jää näkyviin piirustukseen. Vasemmasta ja oikeasta reunastaan (piirustuksen lyhyet sivut) piirustukset leikataan 3 mm leveämmäksi piirustuskoon mukaisesta raamistaan Piirustusten numerointi Piirustukset numeroidaan kaksiosaisella tunnuksella, jotka erotetaan toisistaan väliviivalla. Ensimmäinen osa kertoo piirustuskoon. Toinen osa on kullakin piirustuskoolla oma juokseva neljän merkin pituinen numero. Arkistoitavaa piirustusta tehtäessä piirustuksen juokseva numero pyydetään arkistonhoitajalta.

75 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT Piirustuskokojen merkinnät, niiden leikatut koot ja numerointi: Koon merkintä Leikattu koko Numerointiesimerkki A0 (rulla-arkistointi) 841 x 1189 R-2447 A1 594 x A2 420 x A3 297 x A4 210 x A4 297 x A4 297 x A4 297 x A4 297 x A4 297 x R (Rulla-arkistointi) 297 x >1470 R-2448 R (Rulla-arkistointi) n. 297 x m x 210 R-2449 Jos piirustuksiin tehdään muutoksia, lisätään nimiöön piirustusnumeron perään viimeisimmän muutoksen kirjaintunnus, esimerkiksi A tai B. Jyväskylän Energia Oy:n tilaamissa suunnitelmissa piirustukset numeroidaan tilaajan ohjeiden mukaisesti. Suunnitelmien liitteet numeroidaan suunnitelmakohtaisesti suunnittelijan harkinnan mukaan Nimiöt Piirustusten nimiöiden mallit on esitetty liitteissä. Nimiöön laitettavat asiat asiakohdittain ovat: Kohde ja piirustuslaji Ensimmäisellä rivillä kerrotaan kohde, joka on suunnitelmasta riippuen katu tai alue. Toisella rivillä kerrotaan kohteen tarkennus, esimerkiksi katuväli, kadun paaluväli tai mitä katuja kyseessä olevalla alueella piirustus koskee. Kevyen liikenteen väylistä kerrotaan väylän lyhenne tai nimi sekä tarkennus alku- ja loppupäästä (esimerkiksi J1 välillä Veturitallinkatu Vapaudenkatu tai Hevoshaanpolku välillä Kilpalanpolku Rantahaka). Alimmaksi laitetaan suunnitelman laji, esimerkiksi liikenteenohjaussuunnitelma. Piirustuksen sisältö Piirustuksen sisältö, esimerkiksi pituusleikkaus tai tasauspiirustus Mittakaava

76 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT Kork. järj. Suunnittelualueen korkeusjärjestelmä Päiväys Ei muuteta enää kun piirustus on vahvistettu. Jos kuvaan tehdään lisäyksiä rakennussuunnittelun aikana, merkitään uusi päivämäärä ja esimerkiksi teksti Rakennussuunnitelman lisäykset nimiön muutostietoihin. Luonnosvaiheessa tähän kohtaan ei merkitä mitään, vaan nimiön yläpuolelle teksti LUONNOS ja päiväys pp.kk.vvvv. Lask.tiedosto Mittaussuunnitelman koordinaattiluettelo, ks. kohta Merkitään vain asemapiirustuksen nimiöön. Liittyy piir. Merkitään tarvittaessa, jos viittaus toiseen piirustukseen on tarpeen. Esimerkiksi asemapiirustukseen merkitään sitä vastaava pituusleikkaus ja päinvastoin. Korvaa Merkitään, jos piirustus korvaa toisen piirustuksen kokonaan. Piir.nro Piirustusluettelon mukainen piirustusnumero. Ohjeistettu kohdassa Muutos Viimeisimmän piirustukseen tehdyn muutoksen kirjaintunnus. Korvattu Merkitään, jos piirustus jää tarpeettomaksi uuden piirustuksen takia. Kuvatiedosto Kuvatiedoston nimi ilman hakemistopolkua Tiedoston nimeäminen ohjeistettu kohdassa 4.1. Lisäksi nimiössä on varattu tilat suunnitelman tilaajille ja suunnittelijalle yhteystietoineen. Jos piirustusta muutetaan, nimiön yläosaan on varattu tila muutosmerkinnöille. Niitä ovat: Käsittely, käsittelijä, päiväys, asia nro: liittyvät lautakuntakäsittelyyn

77 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT Muutos: tiedot tehdystä muutoksesta Päiväys: muutoksen päivämäärä Nimi: suunnittelija (jos muutostyön suunnittelu on tehty eri konsulttitoimistossa kuin alkuperäinen suunnitelma, merkitään myös toimiston nimi) Tunnus: muutoksen tunnus. 3.3 Piirustusten symbolit ja viivatyypit Suunnitelmien piirustusten symbolit ja viivatyypit on esitetty kohdassa PIIRUSTUSMERKINNÄT Katusuunnitelman merkinnät Katso kohta PIIRUSTUSMERKINNÄT, sivut Vesihuollon merkinnät Putkimerkinnät esitetään piirustuksissa seuraavassa järjestyksessä: putken halkaisija [mm], materiaali, liitos- tai saumaustapa ja lisämerkintä. Lisämerkintä voi olla esimerkiksi putken nimellispaine [bar] tai materiaalin lujuusluokka. Lyhenteitä ja käyttöesimerkkejä on seuraavissa taulukoissa. Materiaalimerkinnät: Lyhenne Materiaali Käyttöesimerkki B Betoni 300 B / k - Br C Kupari 25 C / h M Muovi 225 M / o PEH Polyeteeni, kova 315 PEH / k - T PEM Polyeteeni, puolikova 110 PEM / h -10 PEL Polyeteeni, pehmeä 32 PEL / h - 10 PP Polypropeeni 160 PP / k PVC Polyvinyylikloridi 250 PVC / k T Teräs 600 T / h - 10 V Valurauta 150 V / k - 10 Liitos- ja saumaustapamerkinnät: Lyhenne b h k ki la li o Materiaali Betoni Hitsaus Kumi Kierre Laippa Liitin Saumaamaton Katso kohta PIIRUSTUSMERKINNÄT, sivut 6 10.

78 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT Vihersuunnitelman merkinnät Vihersuunnitelman piirustusmerkinnät on esitetty tässä ohjeessa kohdassa PIIRUSTUSMERKINNÄT, sivut vain mustavalkotulosteina. Vihersuunnitelma voidaan tulostaa tarvittaessa myös värillisenä. Se tehdään käyttämällä autocad-tiedostoissa tämän ohjeen mallitiedostossa esitettyjä viivojen värejä ja väritulostukseen tehtyä kynätiedostoa. Malli- ja kynätiedostot ovat tämän ohjeen mukaan liitetyllä CD-levyllä Liikennevalosuunnitelman merkinnät Liikennevalosuunnitelmien esitystapa noudattaa Tielaitoksen tyyppipiirustusta Ty 12/201, joka on tässä ohjeessa liitteenä Valaistussuunnitelman merkinnät Valaistussuunnitelmien esitystapa noudattaa Tielaitoksen tyyppipiirustusta Ty 11/1, joka on tässä ohjeessa liitteenä Lämpöjohtosuunnitelman merkinnät Lämpöjohtosuunnitelman yleisimmät piirustusmerkinnät on esitetty kohdassa PIIRUSTUSMERKINNÄT, sivu Pohjarakennussuunnitelman merkinnät Pohjarakennussuunnitelman esitystapa on ohjeistettu Suomen Geoteknillisen yhdistyksen oppaissa: PRP-84, Pohjarakennuspiirustusohjeet ALPO-86, Aluesuunnittelun pohjatutkimusohjeet Suunnitelmien pohjatutkimustietojen esitystapa noudattaa Suomen Geoteknillisen yhdistyksen ohjetta Pohjatutkimusmerkinnät SGY 201, joka on tässä ohjeessa liitteenä Tulosteet Kun suunnitelma on valmis, se tulostetaan paperille, kansioidaan ja luovutetaan tilaajalle. Kansiosta tehdään tarvittava määrä kopioita. Muovitulosteet tehdään tilaajan kanssa sovitun aikataulun mukaan, yleensä sitten kun kohde on rakennettu ja työn aikana mahdollisesti tehdyt muutokset on merkitty piirustukseen.

79 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SÄHKÖISTEN SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN LAADINTA 4 SÄHKÖISTEN SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN LAADINTA 4.1 Tiedostojen nimeäminen ja hakemistorakenne Yleistä Tiedostojen nimissä ei käytetä å-, ä- eikä ö-kirjaimia eikä erikoismerkkejä. Kaksi- tai useampiosaisissa nimissä välilyönnit korvataan alaviivalla, esimerkiksi turvallisuusasiakirja_mustalampi_iii.doc. Tiedostojen nimiä voidaan lyhentää tarvittaessa niin, että nimi on kuitenkin yksiselitteinen, esimerkiksi tyokoht_tyosel_mustalampi_iii.doc Arkistoitavat piirustukset Arkistoitavat piirustukset, joille on saatu piirustusnumero arkistonhoitajalta, nimetään piirustusnumeron ja tallennusformaatin mukaan. Esimerkiksi dwgformaatissa tallennetun piirustuksen tiedostonimi on dwg Liitetiedostot Liitetiedostot nimetään liitenumeron, projektikansion ja tallennusformaatin mukaan. Esimerkiksi suunnitelman liite 2 joka on tehty Excel-taulukkona, on tiedostonimeltään liite2_kinkovuori.xls. Projektikansion nimen päättää tilaaja, ja se kirjataan tilaajan ja konsultin välille solmittavaan suunnittelusopimukseen Tekstit ja muut tiedostot Tekstit ja muut numeroimattomat tiedostot nimetään loogisella nimellään, projektikansion ja tallennusmuodon mukaan, esimerkiksi tyokohtainen_tyoselostus_kinkovuori.doc tai turvallisuusasiakirja_kinkovuori.doc Muutoskuvat Muutetuissa asiakirjoissa ja piirustuksissa tiedostonimeen lisätään viimeisimmän muutoksen tunnus, esimerkiksi B.dwg tai liite2a_kinkovuori.xls Hakemistorakenne Tiedostot tallennetaan tilaajan antaman hakemistorakenteen mukaisesti. Malli hakemistorakenteesta on esitetty liitteessä 4.

80 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SÄHKÖISTEN SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN LAADINTA 4.2 Tallennusformaatit Yleistä Tiedostojen tallennusformaatteina käytetään Jyväskylän kaupungin käytössä olevien ohjelmien tukemia formaatteja: Suunnitelmapiirustukset dwg (Autocad) Tekstit doc (Microsoft Word) Taulukot xls (Microsoft Excel) Maastomalli tielaitos Kairaustiedot Tekla Valokuvat jpg Videotiedostot dvd Tiedostojen formaatit ja ohjelmistoversiot pitää varmistaa tilaajalta ennen tiedostojen luovuttamista ja arkistointia. Arkistoitavan suunnitelman tiedostoja ei saa koota yhteen pakkaamalla niitä yhdeksi tiedostoksi Pdf-tulosteet Kaikista suunnitelman asiakirjoista tehdään pdf-muotoiset tulosteet. Pdftiedostot tehdään tulostamalla ne alkuperäisestä ohjelmasta, jos se on mahdollista. Pdf-tiedostojen skannaamista paperitulosteista vältetään mahdollisuuksien mukaan. Pdf-tiedostot tulostetaan painokelpoisella resoluutiolla, esimerkiksi väri- ja valokuvat 300 dpi ja mustavalkoiset piirustukset 600 dpi. Pdf-tiedostot tulostetaan piirustuksen mukaisessa mittakaavassa. Esimerkiksi A3-koon piirustusta ei pienennetä tulostamalla se A4-kokoiseksi pdftiedostoksi. Samoin on huolehdittava, että esimerkiksi asemapiirustusten ja leikkauskuvien mittakaava on pdf-tiedostoissa sama mikä on ilmoitettu piirustuksen nimiössä. Pdf-piirustukset tulostetaan siten, että tiedoston kuva-ala on hieman suurempi kuin piirustuksen raamikoko. Piirustusta ei saa tulostaa tarpeettoman suureen paperikokoon esimerkiksi niin, että 3A4-kokoinen piirustus on pdftiedostossa tulostettu A0-arkille. Kaupungin internet-sivustoille nähtäville laitettavien tiedostojen ehdoton maksimikoko on 5 Mt. Suositus on, ettei internet-sivustoille laiteta yli 2 Mt:n kokoisia tiedostoja Tiedostojen suojaus ja tekijänoikeudet Suunnitelma-asiakirjat Kaikkiin suunnitelman tiedostoihin täytyy tilaajalla olla täydet oikeudet. Tiedostoja ei saa siis esimerkiksi kirjoitussuojata.

81 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SÄHKÖISTEN SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN LAADINTA Valokuvat ja videot Tilaaja saa suunnitelmassa olevien ja suunnittelutyön aikana lähtöaineistoksi kuvattujen valokuvien omistus- ja käyttöoikeuden suunnitelman luovutuksen yhteydessä. Käyttöoikeudet jäävät myös kuvien ottajalle. Jos muuta halutaan sopia, se tehdään käyttäen Jyväskylän kaupungin Valokuvan käyttöoikeuden luovutussopimus -lomaketta (liite 6) ja noudattaen siinä mainittuja ohjeita. 4.3 Autocad-tiedostojen tasojako ja tasojen sisältö Yleistä Suunnitelmapiirustusten autocad-tasot nimetään tason sisältöä kuvaavilla nimillä. Tason nimen kolme ensimmäistä kirjainta kertovat mihin pääluokkaan taso kuuluu, niiden jälkeen tuleva teksti kertoo tason sisällön. Tällä tavalla haetut asiat löytyvät helposti ja saman pääluokan asiat ovat listauksessa lähekkäin Pääluokat Pääluokkien nimet ja niiden selitykset: KAT VHH VHJ VHV YMP LII VAL GEO SIL ENE TEL KAR POH TXT NIM Kadun suunnitteluun liittyvät tasot Vesihuolto, hulevesi Vesihuolto, jätevesi Vesihuolto, vesijohto Viher- ja ympäristösuunnittelu Liikenteenohjaus Valaistus Geotekninen suunnittelu Sillansuunnittelu Kaukolämpö, sähkö Puhelin, tietoliikenne Maastomalli, kartoitus Pohjatutkimukset Yleistekstit Nimiö, piirustuksen raamit Lähtötietoina olevat viitekuvat, esimerkiksi kanta- ja kaavakartta, piirretään lopulliseen tulosteeseen harmaalla. Viitekuvasta voidaan karsia epäoleellisia tietoja esimerkiksi sen tasoja sammuttamalla. Viitekuvien symboleja ja tekstejä, esimerkiksi kaavakartan tekstejä, voidaan joutua skaalaamaan siten että ne soveltuvat suunnitelman asemapiirustuksen mittakaavaan. Piirustuksessa olevien viitekuvien tasot ja nimet pidetään ennallaan. Viitekuvat kiinnitetään bind-toiminnolla piirustukseen ja alkuperäiset viitekuvat tallennetaan erilliseen kansioon. Viitekuvien nimet ja kynätiedosto kirjoite-

82 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos SÄHKÖISTEN SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN LAADINTA taan piirustuksen autocad-tiedostoon esimerkiksi nimiön viereen kuva-alan ulkopuolelle Tasojako Asemapiirustus tehdään aina model-tilaan mittakaavassa 1:1000 ja oikeassa koordinaatistossa. Tulosteet tehdään layouteja käyttämällä. Esimerkkejä tasojaosta, tason nimestä ja sisällöstä: Tason nimi KAT_ml_paalutus KAT_rkivi VHH_runkojohdot VHH_runkokaivot VHH_tonttijohdot VHH_kaivotunnukset VHJ_runkojohdot VHJ_runkokaivot YMP_katupuut YMP_tekstit Tason sisältö Kadun mittalinja ja paalutus Reunakivi, normaali Huleveden runkoviemärit Huleveden runkokaivot Huleveden tonttijohdot Hulevesikaivojen ja johtojen korkeuslukemat Jäteveden runkoviemärit Jäteveden runkokaivot Katupuut Ympäristösuunnitelman tekstit

83 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos LIITTEET PIIRUSTUSMERKINNÄT Yleiset piirustusmerkinnät, sivu 1 Katusuunnitelman piirustusmerkinnät, sivut 2-5 Vesihuoltosuunnitelman merkinnät, sivut 6-10 Vihersuunnitelman merkinnät, sivut Lämpöjohtosuunnitelman merkinnät, sivu 18

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos LIITTEET MALLIPIIRUSTUKSET Katusuunnitelma, asemapiirustus 1:500 Katu- ja vesihuoltosuunnitelma, rakennussuunnitelman asemapiirustus 1:500 Katu- ja vesihuoltosuunnitelma, rakennussuunnitelman asemapiirustus 1:200 Katusuunnitelma, pituusleikkaus 1:1000/1:100 Katu- ja vesihuoltosuunnitelma, pituusleikkaus 1:1000/1:100 Katu- ja vesihuoltosuunnitelma, rakenteellinen tyyppipoikkileikkaus 1:100 Katuvihersuunnitelma, asemapiirustus, mustavalkotulostus 1:500 Katuvihersuunnitelma, asemapiirustus, väritulostus 1:500 Katuvihersuunnitelma, vaativan kohteen asemapiirustus, väritulostus 1:200 Katuvihersuunnitelma, rakennussuunnitelman asemapiirustus 1:500 Liikenteenohjaussuunnitelma, asemapiirustus 1:500, liikennemerkkiluettelo

103

104

105

106

107

108

109

110

111 Jalankulkutunneli Kauppalaispihan ajoneuvotunneli R Apl, 1 kpl R 300 mm 500 mm 5 kiviriviä PYÖRÄPARKKI Bpe, 2 kpl A: 119 kpl / 15 m² y = x = B: 118 kpl / 30 m² Jalkakäytävä ~ 3 Erottelukaista 0,28 Pyörätie 2,25 Välikaista 0,92 Ajokaista 4,5 2 kiviriviä 5 kiviriviä 9 kiviriviä 3 kiviriviä Tori Sja'L', 405kpl / 110 m² 2: 700 kpl / 28 m² 1: 50 kpl / 3 m² D: 143 kpl / 18 m² C: 87 kpl / 10,5 m² 3: 300 kpl / 5 m² Portaiden alinta laattaa puretaan ja muutetaan betonikiveykselle Mallikatu 200 mm Toinenkatu y = x = ALK VII e=3.7 R 300 mm MERKKIEN SELITYKSET R Istutettava lehtipuu ( 2 kpl ) Istutettava pensas ( 207 m² ) Nurmikko A2 ( - - ) Betonikiveys: 278x138x80, tiililadonta, tumma harmaa Betonikiveys: 278x138x80, tiililadonta, tummaharmaa 50% ja vaaleaharmaa 50% Betonikiveys: 278x138x80, kalanruotoladonta, tumma 50% ja vaalea harmaa 50% ( 356 m² ) Betonikiveys: 278x138x80, kalnruotoladonta, tummaharmaa 85% ja rosa 15% ( 100 m² ) Betonikiveys: 138x138x80, ruutuladonta, tumma harmaa Betonikiveys: 138x138x80, ruutuladonta, tumma harmaa 90% ja valkoinen 10% Betonikiveys: perinnekivi, kaariladonta, tumma harmaa Betonikiveys: 278x138x80, valkoinen rouhepinta Suojatiekiveys: 278x138x80, tiililadonta, musta ja valkoinen Vakionoppakivi 8/11, harmaa Perenna (+kukkasipuli) Roska-astia: L&T City 100, kirkas ( 100 m² ) ( 116 m2 ) ( 323 m² ) ( 205 m² ) ( 178 m² ) Kukka-astia: Nola Folke, halk. 101 cm, kork. 91 cm, tilavuus 300 l, altakastelusäiliöllä, musta Pyöräteline: HAGS City Form Orion, yksipuolinen vasen / oikea ( 335 m² ) ( 91,5 m m²: narsissi, tulppaani, lehtolaukka) ( 3 kpl ) ( 2 kpl ) ( 12 kpl ) ( 298 m² ) ( 30 m² ) TAIMILUETTELO Puut: Apl, Bpe, Men.vyöh. Ist.koko Ist.etäis. Acer platanoides, metsävaahtera IV (V) ry ks. suunn. 1 kpl Betula pendula, koivu VIII ry ks. suunn. 2 kpl Pensaat: Sja'L', Spiraea japonica 'Little Princess', keijuangervo Perennat: A, Bergenia cordifolia, herttavuorenkilpi B, C, D, Ligularia 'Hietala', lapinnauhus Stachus grandiflora, jalopähkämö Waldsteinia ternata, rönsyansikka VI matto/ isoastia matto/ isoastia matto/ isoastia matto/ isoastia 0,5x0,5 0,35x0,35 ( 8kpl/m²) 0,5x0,5 (4 kpl/m²) 0,35x0,35 (8 kpl/m²) 0,35x0,35 (8 kpl/m²) Kpl 768 kpl / 207 m² 261 kpl / 33 m² 118 kpl / 30 m² 87 kpl / 10,5 m² 143 kpl / 18 m² Kukkasipulit: 1, Allium oreophilum, lehtolaukka --- 0,25x0,25 50 kpl / 3 m² (16 kpl/m²) 2, Narcissus poeticus 'Actaea', --- 0,20x0, kpl / 28 m² valkonarsissi (25 kpl/m²) 3, Tulipa Gesneriana-hybr. 'Apeldoorm', --- 0,13x0, kpl / 5 m² tarhatulppaani, pun. (60 kpl/m²) DET. 3 Katupuiden istutuslaatikko: Kapu Maxi ja maaritilä ( 1 kpl ) Varauloskäytävä Jalankulku- tunneli Poistettava puu R Valaisin LUONNOS KÄSITTELY KÄSITTELIJÄ PÄIVÄYS ASIA NRO MUUTOS PÄIVÄYS NIMI LUKUM TUNNUS KOHDE JA PIIRUSTUSLAJI PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVA 11 AL V Sivukuja 2 m 4 m 2 m 1:200 K II sr Ajokaista 4,5 Pysäköinti 2,0 Välikaista 0,7 Jalkakäytävä ~ 3,3 20 m DET. 2 Puiden etäisyys (puun keskipiste) reunakiven sisäpinnasta n. 3 m (kapeammassa kohdassa 2,3 m) ja kaapelikourun reunaan n. 0,5 m, istutusväli 7,5 m Ajokaista 3,5 Ajokaista 3,5 DET K III sr 500 mm 200 mm Toinenkatu A MALLIKATU VÄLILLÄ ALKU-LOPPU KATUVIHERSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYSKUNTATOIMI KATU- JA PUISTO-OSASTO PL 233, Hannikaisenkatu JYVÄSKYLÄ , Fax etunimi.sukunimi@jkl.fi VESILIIKETOIMI ja KAUKOLÄMPÖ PL 4, Vesangantie JYVÄSKYLÄ , Fax etunimi.sukunimi@jkl.fi HYV. TARK. HYV. TARK. SUUNN. GEO. VIHER. LIIK. HYV. TARK. PROJ.PÄÄL. Asemapiirustus 1:500 KONSULTTI Oy Konsultin yhteystiedot KORK. JÄRJ. LASK. TIEDOSTO LIITTYY PIIR. KORVAA KORVATTU KUVATIEDOSTO : PÄIVÄYS PIIR NRO dwg MUUTOS

112

113

114 PIIRUSTUS- JA ARKISTOINTIOHJE Luonnos LIITTEET LIITTEET Liite 1 Liikennevalot, piirustusmerkinnät Ty 12/201, Tiehallinto Liite 2 Tievalaistus, piirustusmerkinnät Ty 11/1, TIEH Liite 3 Pohjatutkimusmerkinnät SGY 201 / tammikuu 2005 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Malli suunnitelman hakemistorakenteesta Malli suunnitelman sisällysluettelosta Valokuvan käyttöoikeuden luovutussopimus

115

116

117

118

119

120

121

122