Vaikutusten arvioinnin kehittäminen. Anton Goebel

Transkriptio

1 Vaikutusten arvioinnin kehittäminen Anton Goebel

2 Vaikutusten arvioinnin kehittämisen kehikko Toimintaympäristön muutos - Digitalisaatio, MaaS - Arvostusten muutokset - Suunnittelun uudistaminen - Mitä muuta? Liikenne-ennusteiden kehittäminen Hankearvioinnin kehittäminen Vaikutustiedon esittämisen ja hyödyntämisen kehittäminen

3 Vaikutusten arvioinnin kehittämisen tavoitteet ja aikataulu Arvioidaan ja varmistetaan nykyisten menetelmien tarkoituksenmukaisuus Kehitetään vaikutustiedon tuottamisen menetelmiä ja menettelyjä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin Parannetaan vaikutustiedon hyödynnettävyyttä suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa

4 Osakokonaisuus hankearvioinnin kehittäminen Laajemmat taloudelliset vaikutukset Maankäyttö ja liikenne Älyliikenteen vaikutukset Elinkeinoelämän hyödyt Laskentamallit, yksikköarvot ja laskentaperiaatteet Tulosten hyödyntäminen suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa

5 Yksikköarvot sekä laskentamallit ja periaatteet

6 Yksikköarvot sekä laskentamallit ja periaatteet (1/5) Matka-ajan arvon maksuhalukkuustutkimus Ongelma: Muiden kuin työajan matkojen aikasäästöjen ajan arvojen taustalla ovat ruotsalaiset maksuhalukkuustutkimukset, vaikka aikasäästöt ovat tie- ja henkilöliikenteen raidehankkeiden keskeinen hyötyerä. Ratkaisu: Laaditaan suomalainen ajanarvon maksuhalukkuustutkimus. Tieliikenteen ajokustannusmallien uudelleenarviointi Ongelma: Tieliikenteen ajokustannusmalleja on laajemmin päivitetty 2000-luvun vaihteessa. Ratkaisu: Laaditaan esiselvitys, jossa arvioidaan miltä osin tieliikenteen ajokustannusmallit ovat vanhentuneet ja esitetään suunnitelma niiden kehittämiseksi. Tämä jälkeen arvioidaan miten edetään.

7 Yksikköarvot sekä laskentamallit ja periaatteet (2/5) Hiilidioksidipäästöjen arvottaminen Ongelma: Ruotsissa hiilidioksiditonnin arvo (170 /tonni) on noin nelinkertainen Suomeen (40 /tonni) verrattuna ja EU:n Riccardoprojektissa päädyttiin suosittamaan uutta arvottamistapaa hiilidioksidipäästöille (haitan välttämisen vs. haitan seurauksen hinta). Ratkaisu: Selvitetään viimeisin arvottamismenetelmien State of the Art ja päivitetään yksikköarvo. Tieliikenneonnettomuuksien arvottaminen Ongelma: Hankearvioinnissa käytetyt onnettomuuksien yksikköarvot eivät täysin vastaa EU:n vaatimia luokituksia (edellyttävät vakavien loukkaantumisten arviointia). Suomessa ei ole tehty onnettomuuksista aiheutuvien inhimillisen hyvinvoinnin menetysten maksuhalukkuustutkimusta. Myös reaalistaloudellisten kustannusten taustalla olevat luvut ovat lähes 20 vuotta vanhoja. Ratkaisu: Trafin kanssa käynnistetty selvitys, jossa muodostetaan uudet yksikköarvot perustuen käyttöön otettuun uuteen vammojen vakavuusasteluokitteluun. Työ kattaa vain reaalitaloudelliset kustannukset ja inhimillisen hyvinvoinnin menetyksen maksuhalukkuustutkimukseen ei ryhdytä sen kalleuden vuoksi.

8 Yksikköarvot sekä laskentamallit ja periaatteet (3/5) Täsmällisyysvaikutusten huomioon ottaminen ratahankkeiden arvioinnissa Ongelma: Täsmällisyyden parantaminen on keskeinen ratahankkeiden tavoite, mutta vaikutusta ei oteta huomioon HK-laskelmassa. Vaikutuksen suuruuden arviointia vaikeuttavat puutteelliset tiedot viiveiden kestosta ja aiheuttajasta. Ratkaisu: Laaditaan esiselvitys missä arvioidaan miten asiaa on käsitelty muualla ja mitä lähtötietoja arviointimenetelmät vaativat.

9 Yksikköarvot sekä laskentamallit ja periaatteet (4/5) Matka-ajan hyödynnettävyyden vaikutus aikasäästön arvoon, Tutkimuksia ja selvityksiä 75/2015 Mobiiliteknologian avulla matka-aikaa voidaan hyödyntää yhä enemmän työskentelyyn, asiointiin ja viihtymiseen -> matkaan käytetty aika ei ole enää tuottamatonta ajan käyttöä -> matka-aikasäästön arvo laskee. Matka-ajan hyödynnettävyys vaihtelee eri kulkutavoilla; henkilöauto, linjaauto/bussi, juna, kevyt liikenne sekä vaihdot. Se vaihtelee myös eri ammateissa. Matka-aikasäästöjen maksuhalukkuustutkimuksella saadaan arvio eri matka-tyyppien (etäisyydet, kulkutapa, maan eriosat, jne.) matkaaikasäästöjen arvosta -> tulos ottaa huomioon myös matka-ajan hyödynnettävyyden! Joukkoliikenteen matka-ajan hyödyntämisen mahdollisuus on jo mukana nykyisessä kysynnässä kilpailuetuna suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Dilemma: matka-ajan hyödynnettävyyden laskiessa ajan arvoa rautateiden henkilöliikennehankkeiden kannattavuudet laskevat, vaikka juuri junissa on parhaat olosuhteet työskentelylle. Ruotsissa jo alennettu junissa työajalla matkustavien matka-aikasäästöjen arvoa 15 %.

10 Yksikköarvot sekä laskentamallit ja periaatteet (5/5) Suurin murros on edessä robotisaation myötä, kun se mahdollistaa nykyistä paremman matka-ajan hyödynnettävyyden henkilöautoissa -> matkavastuksen aleneminen lisää kysyntää ja joukkoliikenne menettää tärkeän kilpailutekijän. Toisaalta matka-aikäsäästöjen arvo putoaa tieliikenteessä. Merkitys liikennesuunnittelun ja hankearvioinnin kannalta ei tarvetta nopeisiin merkittäviin muutoksiin matka-ajan käsittelyssä aikasäästön yksikköarvoja tarvitaan lisää eri kulkumuodoille ja matkanpituuksille joukkoliikenteen laadullisiin ominaisuuksiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota matkavastuksen aleneminen lisää matkojen kysyntää, mutta tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa milloin ja kuinka paljon.

11 Elinkeinoelämän hyödyt

12 Elinkeinoelämän hyödyt (1/2) Rahdin ajan arvo hankearvioinnissa (selvitys juuri valmistumassa) Maksuhalukkuustutkimukset ovat osoittaneet, että rahdin aikasäästöistä ollaan valmiita maksamaan -> kuljettamisen aikasäästöillä on muutakin kuin kuljettamispalvelun tuottamisen kustannusten vähentämiseen liittyvää arvoa! Tutkimustuloksissa merkittävää vaihtelua ja laajasti hyväksyttyä yhdenmukaista metodologia kuljetetun tavaran matka-aikasäästöjen arvottamiseen ei ole muodostunut. Asiaa tutkittu Suomessa 1990-luvun alussa -> Suomen arvot selvästi alempia kuin muissa maissa saadut arvot. Rahdin aikasäästön arvo on korkeampi tiekuljetuksissa ja alhaisempi rautatiekuljetuksissa. Eroa selittävät mm. erot kuljetetun tavaran arvossa, pilaantumisherkkyydessä ja kuljetuksen kiireellisyys osana tavaran tuotantoprosessia. Rahdin aikasäästöjen huomiotta jättäminen aliarvioi niin kuljetuksiin kohdistuvia vaikutuksia kuin ylipäätään hankkeiden kannattavuutta!!!

13 Elinkeinoelämän hyödyt (2/2) Rahdin ajan arvo voidaan määrittää maksuhalukkuustutkimuksella tai arvojen siirtona ulkomailta. Työn ohjausryhmä piti maksuhalukkuustutkimusta suositeltavana arvottamistapana, koska jo saadut tulokset ja eri kuljetusmuodoilla kuljetettu rahti vaihtelevat paljon maittain.

14 Älyliikenteen vaikutukset

15 Älyliikenteen vaikutukset (1/1) Aihepiirin jäsentäminen vielä kesken Aiheesta pidetty palaveri älyihmisten kanssa, jonka jälkeen heiltä on saatu listaus mahdollisista projekteista. Listan perusteella tullaan muodostamaan kokonaiskuva kehittämistarpeista.

16 Maankäyttö ja liikenne

17 Maankäyttö ja liikenne (1/2) Kuluttajan ylijäämän määrittämisen yhdenmukaistaminen Ongelma: Liikennemalleilla tehtyjen hankearviointien tulokset riippuvat oleellisesti maankäytön ja liikenteen sijoittelussa tehdyistä oletuksista. Ratkaisu: Laaditaan esiselvitys jolla arvioidaan Suomessa ja muissa maissa sovellettuja vaihtoehtoisia tapoja kuluttajan ylijäämän käsittelyyn. Tulosten perusteella arvioidaan tarvitaanko jatkotyönä mallien kehittämistä. Liikenteen ja maankäytön yhteisvaikutuksen käsitteleminen Ongelma: Liikenteen ja maankäytön suunnittelua ei ole koordinoitu riittävästi yhteen. Tästä osaltaan seuraa vaikeus arvioida niiden vaikutuksia yhdessä. Maankäytön vaikutusten arvioinnin menetelmät ovat myös vieraita liikennehankkeiden arviointeja laativille. Ratkaisu: Esiselvityksessä jäsennetään miten hankearvioinnissa tulisi ottaa huomioon liikenteen ja maankäytön suunnittelun ja vaikutusten väliset riippuvuudet. Lisäksi selvitetään mitä menetelmiä on käytössä liikenteen ja maankäytön yhteisten vaikutusten arviointiin.

18 Laajemmat taloudelliset vaikutukset

19 Laajemmat taloudelliset vaikutukset (1/1) Hankkeen rakentamisen ja käytön kokonais- ja aluetaloudellisten vaikutusten sekä hankkeen rahoituksen vaikutusten huomioon ottaminen Ongelma: Hankearviointi ei ota huomioon hankkeiden rakentamisen ja käytön vaikutuksia BKT:hen ja työllisyyteen. Arvioinnin ulkopuolelle jäävät myös saavutettavuuden paranemisesta seuraavat agglomeraatio- ja työvoimansaatavuusvaikutukset. Hankearvioinnissa ei myöskään oteta huomioon hankkeen rahoittamisesta seuraavaa valtion velkaantumisen ja verotuksen kasvua. Ratkaisu: Tilattu esiselvitys, jossa arvioidaan mitkä laajemmat taloudelliset vaikutukset tulisi ottaa huomioon hankkeiden kannattavuuden arvioinnissa ja miten niitä tulisi arvioida. Työ valmistuu keväällä 2016.

20 Tulosten hyödyntäminen suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa

21 Tulosten hyödyntäminen suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa (1/2) Hankearvioinnin tuloksista viestiminen Ongelma: Liikennehallinto ja viimekädessä poliittiset päätöksentekijät eivät tunne riittävästi hankearvioinnin vahvuuksia ja rajoitteita. Myös yksittäisten hankearviointien tuloksia saatetaan tulkita monin eri tavoin. Ratkaisu: Laaditaan tiivis ja havainnollinen hankearvioinnin menetelmiä kuvaava esittelyaineisto. Kehitetään esimerkkien avulla hyviä käytäntöjä hankkeiden vaikutuksista viestimiseen. Hankearvioinnin tulosten hyödyntäminen hankkeiden priorisoinnissa Ongelma: Hankearviointien tuloksia ei hyödynnetä riittävästi muodostettaessa poliittista päätöksentekoa tukevaa asiantuntijanäkemystä hankkeiden toteuttamisjärjestyksestä. Ratkaisu: Kehitetään hankkeiden vaikuttavuuteen perustuva menettely hankekorin muodostamiseen. Menettelyä varten on jo kehitetty työkalun 1. versio, jota kehitellään ja testataan tänä vuonna. HUOM! Asiantuntijanäkemyksen rooli on tukea ja läpivalaista poliittista päätöksentekoa. Se ei ole poliittisen päätöksenteon ohjaamista.

22 Tulosten hyödyntäminen suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa (2/2) Laadittujen hankearviointien laadun ja ajantasaisuuden parantaminen Ongelma: Liikennevirastolla ei ole menettelyä (onko edes resursseja?) tiehankkeiden arviointien laadun ja ajantasaisuuden valvontaan. Arvioinneissa on kuitenkin havaittu puutteita. Ratkaisu: Suunnittelun kehittämisen yhteydessä luodaan toimintatavat tiehankkeiden arviointien laadunvarmistukseen.

23 Liikenne-ennusteiden kehittäminen

24 Ennusteiden kehittäminen LVM / Tulevaisuuden liikennemallit ja ennusteet Liikenne-ennusteiden kehittämisselvitys Rautateiden henkilöliikenteen ennuste Rautateiden tavaraliikenteen ennuste Tieliikenteen suoritteiden laskennan kehittäminen Tieliikenteen ennuste Meriliikenteen ennuste Liikennejärjestelmän tulevaisuuskuva Toimintaympäristön analyysi TEN-T uudelleenarviointi

25 Kehittämisen alustava kustannusarvio

26 Vaikutusten arvioinnin kehittämisen aihealueet ja alustava kustannusarvio Yhteensä Liikenne-ennusteiden kehittäminen - ennustemenetelmät - liikennemuotokohtaiset ennusteet - toimintaympäristön analyysit - liikennejärjestelmän tulevaisuuskuva Nykyisen hankearvioinnin kehittäminen - laskentamallit - yksikköarvot - laskentaperiaatteet Hankearvioinnin laajentaminen - elinkeinoelämän hyödyt - älyliikenteen vaikutukset - maankäyttö ja liikenne - laajemmat taloudelliset vaikutukset Matka-aikasäästöjen maksuhalukkuustutkimus Tulosten hyödyntäminen suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa

27 Kiitos!