Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, Siltavuorenpenger 20 R (SOKLA:n demonstraatioluokka 406)
|
|
- Anton Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JATKO-OPINTOJEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN 3. KOKOUS Aika tiistai kello Paikka Läsnä Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, Siltavuorenpenger 20 R (SOKLA:n demonstraatioluokka 406) Anna-Raija Nummenmaa, Tampereen yliopisto, pj. Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Anja Heikkinen, Jyväskylän yliopisto Juhani Hytönen, Helsingin yliopisto Ritva Jakku-Sihvonen, Helsingin yliopisto, Marja-Liisa Julkunen, Joensuun yliopisto Elina Lahelma, Helsingin yliopisto Marjut Laitinen, Sibelius-Akatemia Kari E. Nurmi, Lapin yliopisto Pirjo Nuutinen, Joensuun yliopisto Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Pekka Ruohotie, Tampereen yliopisto Jaana Saarinen, Jyväskylän yliopisto Marjaana Soininen, Turun yliopisto Michael Uljens, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto,, siht. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Edellisen kokouksen muistiossa tuotiin esiin työryhmän esitykset suosituksiksi jatkotutkintojen laajuuksista. Todettiin, että työryhmän esityksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittamisaika on 4 vuotta päätoimisesti ja täysipainoisesti opiskellen. Todettiin, että maisterin tutkinnon laajuus on kasvanut. Todettiin, että opintopisteiden esittäminen on opiskelijoiden oikeusturvan kannalta tarpeellista. Todettiin, että opintopistemäärät myös ohjaavat työskentelyprosessia. Työryhmän suosituksena esitetään, että opintopisteinä tohtorintutkinto on 240 op ja lisensiaatin tutkinto on 120 op. Suosituksena esitetään, että väitöskirjan osuus tohtorin tutkinnosta on 160 op. Puheenjohtaja pyysi työryhmän jäseniä kertomaan, mitä yliopistoissa on keskusteltu jatko-opintojen kehittämisestä ja työryhmän esittämistä suosituksista. Suurin osa työryhmän jäsenistä oli vienyt oman yliopistonsa jatkokoulutuk sen kehittämistyöryhmään keskusteltavaksi Jakku-Sihvosen 1. kokouksessa esittämät kysymykset, työryhmän keskustelut sekä työryhmän esitykset tutkinnon laajuutta koskeviksi suosituksiksi. Yliopistoissa käydyissä keskusteluissa ei pääsääntöisesti vastustettu laajuuksien soveltamista omassa yliopistos sa. Parissa yliopistossa oli koettu tohtorintutkinnon laajuuden olevan liian pieni. Huolta oli koettu siitä, säilyvätkö metodiopintojen laajuudet, kun jatkotutkintoa kevennetään. Todettiin, että ongelmakohdat ovat lähinnä laadullisia ja liittyvät esimerkiksi jatko-opiskelijoiden suureen määrään ja opinnäytteiden ohjausprosessiin sekä opiskelijoihin, joilla ei ole laudaturia kasvatustieteissä. Todettiin, että osa harmonisointia edellyttävistä kysymyksistä on vielä keskustelematta, kuten jatkotutkintoon sisältyvät opinnot ja niiden laajuudet. Todettiin, että tohtorintutkinnon keskimääräinen suorittamisaika on ollut 5,5 vuotta tutkijakoulujen 1
2 osalta ja että jatkotutkinnon suorittaminen ei ole toiminut mitoituksen mukaan aiemminkaan. Todettiin, että kansainvälisesti vertaillen suomalainen tohtorin tutkinto on laaja. Bergenin kokouksessa tullaan keskustelemaan mm. jatkotutkintojen laajuuksista. Todettiin, että työryhmän työskentelyn tuloksista ovat kiinnostuneet myös muut tieteenalat. Kokouksessa tuotiin esiin myös eri yliopistojen ominaispiirteitä ja jatko-opiskelijoiden haasteita. Todettiin, että Helsingin yliopistossa erityispiirteenä on se, että tiedekuntaan kuuluvat myös psykologian ja puhetieteiden laitos ja että haasteena ovat erilaiset perinteet sekä kahden kulttuurin yhteen nivominen. Todettiin, että joissakin yliopistoissa suuri osa ammattikorkeakouluista tulevista opiskelijoista tulee suorittamaan vain lisensiaatin tutkinnon. Todettiin, että joillekin opiskelijoille ammatillinen vaihtoehto olisi parempi. Pohdittiin luokanopettajien jatkokoulutuskelpoisuutta ja todettiin, että heillä on virallisesti jatkokoulutuskelpoisuus. Haasteena on, että heillä ei ole välttämättä pitkää sivuainetta. 2. Tiedoksi a. Todettiin, että Vokke-konttori on muuttanut Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan muuton yhteydessä oppimiskeskus Minervaan. Postitusosoite: Vokkeprojekti, PL 9, Helsingin yliopisto. Käyntiosoite: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, oppimiskeskus Minerva, Siltavuorenpenger 20 R, huoneet (ruokalan kautta hissillä 4. kerrokseen). b. Tiedoksi julkaisu: Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (Suomen Akatemian julkaisuja 4/03). Saatavilla verkkojulkaisuna sekä suomen- että englanninkielisenä versiona: -> ks. julkaisusarja -> julkaisusarjan julkaisut -> vuoden 2003 julkaisut c. Tiedoksi: Vastavalmistuneiden työllisyys, saatavilla verkossa: d. Todettiin, että Kasvatustieteen päivät 2005 järjestetään Jyväskylässä Teemana on Koulutuksen kulttuurit ja hyvinvoinnin politiikat. e. järjestää yhteis työssä taideaineiden jaoksen kanssa opettajankoulutuksen taidekasvatuksen kehittämisseminaarin Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään? Seminaari järjestetään torstaina klo Helsingin yliopistossa, soveltavan kasvatustieteen laitoksella (Siltavuorenpenger 10). Ilmoittautuminen 6.5. mennessä Leena Lehtimäelle, puh Seminaari on ilmainen, mutta osallistujat maksavat itse matka- ja majoituskustannukset. f. järjestää Kodin ja koulun yhteistyöseminaarin keskiviikkona Helsingin yliopistossa, soveltavan kasvatustieteen laitoksella (Siltavuorenpenger 10). 3. Keskustelu kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteista a. Edellisen kokouksen keskeisinä teemoina oli pohtia, millaista asiantuntijuutta jatkokoulutuksella halutaan, kun koulutetaan lisensiaatteja ja tohtoreita sekä millaisia ovat kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteet. Edellisessä kokouksessa laadittu tavoitekuvaus on julkaistu työryhmän pidetyn 2. kokouksen muistiossa, kohdassa 5 (ks. b. Työryhmä valtuutti edellisessä kokouksessa Jyväskylän yliopiston edustajat laatimaan tekstiluonnoksen kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteista. Luonnos lähetettiin työryhmälle sähköpostitse ennen kokousta sekä jaettiin kokouksessa pöydälle (ks. 2
3 muistion liite 1). Anneli Eteläpelto esitteli työryhmälle tekstiluonnoksen, jossa käsitellään kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteita ja asiantuntijuutta, jota jatkokoulutuksella halutaan tuottaa. Kokouksessa todettiin, että otsikkoa voidaan muuttaa seuraavasti: Kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuk sen tavoitteiden määrittelyn lähtökohtia. Jyväskylän yliopiston ehdotuksen mukaan tavoitemäärittelyn lähtökohdiksi tulisi ottaa tieteellisen jatkokoulutuksen yleiset tavoitteet, tieteenalan itseymmärryksestä ja kehittymistarpeista nousevat haasteet sekä yhteiskunnallisesta todellisuudesta ja tutkijakoulutuksen toimintaympäristön muutoksesta lähtevät tarpeet. Eteläpelto tarkasteli näitä lähtökohtia tekstiluonnokseen perustuen. c. Kokouksessa keskusteltiin pienryhmissä tekstiluonnoksesta sekä siitä, millä tavalla tavoitteet halutaan tuoda työryhmän väliraportissa esiin. Tekstissä halutaan tuoda esiin myös kasvatustieteen arvoperustaisuus ja arvoristiriitoja korostava luonne esim. seuraavasti: Kasvatustieteissä tutkittavat ilmiöt ovat aina arvoperustaisia ja arvoristiriitoja sisältäviä, mikä tulisi ottaa huomioon jatko-opintojen tavoitemäärittelyssä. Todettiin, että tutkimuseettiset kysymykset ovat tärkeitä. Todettiin, että paperissa ei ole lausuttu vielä kasvatustapahtuman ydintä: kasvatus on ihmisten rakentama sosiaalinen vuorovaikutustapahtuma. Todettiin, että kasvatustiede on kulttuurisidonnaista ja se sisältää erilaisia perinteitä, joista tulevien tohtoreiden tulee olla tietoisia. Todettiin, että tekstissä tulee korostaa kriittisyyttä ja tohtorikoulutukseen sisältyvää vaatimusta uuden tiedon tuottamisesta. d. Päätettiin, että työryhmän väliraportissa tuodaan esiin kasvatusalan jatkotutkintojen yleiset periaatteet eli niitä ei pyritä esittämään tarkemmin. Päätettiin, että väliraportissa tuodaan esiin jatkokoulutusta koskevat säädökset (Asetus yliopistotutkinnosta ), tutkijankoulutusta koskevia yleisiä tavoitteita, Bolognan prosessiin liittyviä tavoitteita jatkokoulutuksen kehittämiselle sekä kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen erityisiä kehittämisperiaatteita (sisältäen toimintakontekstin muutoksen kuvauksen ja kasvatustieteellisten ilmiöiden ominaisluonteen). Päätettiin, että seuraavaa kokousta varten puheenjohtaja ja sihteeri koostavat väliraporttiluonnoksen. 4. Keskustelu kasvatustieteellisen alan jatkotutkintojen rakenteesta a. Keskusteltiin jatkotutkintoon sisältyvistä muista opinnoista. Pääkriteerinä on pidetty mm. sitä, että opinnot laajentavat alan asiantuntemusta ja tukevat väitöskirjan tekoa. Jatko-opintoihin sisälly tettävien opintojen on oltava ohjaavan professorin hyväksymiä. Todettiin, että eri yliopistoissa on erilaisia ratkaisuja sen suhteen, sisältyvätkö sivuaineen syventävät opinnot (80 op) jatkotutkintoon vai eivät ja ovatko sivuaine opinnot edellytyksiä jatkokoulutuskelpoisuudelle ja siten rekrytointiin liittyvä kysymys. Joissakin yliopistoissa sivuaineopintoja ei ole laskettu kuuluvaksi jatko-opintoihin, vaan niiden on oltava suoritettuina ennen jatko-opintojen aloittamista. Toisaalta joissakin yliopistoissa opiskelijalla on oltava ensin jatko-opiskeluoikeus ennen kuin hän voi hakea sivuaineoikeutta. Todettiin, että sivuaineratkaisuja on joka tapauksessa pohdittava sen mukaan, minkälaisia ovat jatko-opiskelijaksi hakeutuvan opiskelijan perustutkintoon sisältyvät opinnot. Todettiin, että HOPS:ssa voidaan opiskelijan kanssa yhdessä suunnitella järkevät sivuaineratkaisut. b. Pohdittiin, millaista yleissivistystä tohtoreilta odotetaan: riittääkö omaan väitöskirjaan perustuva tietämys vai edellytetäänkö laajempaa sivistystä. Pohdittiin, pitääkö tohtoreilla olla sekä kvalitatiiviseen että kvantitatiiviseen tutkimukseen perustuvaa osaamista. 3
4 Todettiin, että riittävänä pidetään niiden menetelmien osaamista, joita väitöskirjaa tehtäessä tarvitaan, sillä jo maisterin tutkinnon tulisi tuottaa yleissivistys sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen alueilta. c. Pohdittiin tilannetta, jossa jatko koulutukseen hakeutuu jatko-opiskelijoita, joilla ei ole lainkaan kasvatustieteellisiä opintoja. Joissakin yliopistoissa on tällöin edellytetty kasvatustieteen 55 ov:n suoritta mista, mitä ei ole laskettu jatkotutkintoon kuuluvaksi, vaan suoritusta on pidetty valintakriteerinä. Todettiin, että ei-ammatillisesti orientoituvat kasvatustieteen opinnot ovat eri alojen systemaattisia opintoja, jotka tohtorin tutkinnossa on syytä suorittaa. d. Todettiin, että eri yliopistoissa on erilaisia kriteerejä jatko-opiskelijoiden valinnalle. Todettiin, että ketään ei tulisi estää pääsemästä jatko-opiskelijaksi antamatta opiskelijalle mahdollisuutta kompensoida tilannetta hankkimalla lisää valmiuksia. Todettiin, että yliopistot laativat itse valinnan perusteet asetuksen määräyksiä noudattaen. Todettiin, että valinnan perusteet ovat yliopistokohtaisia ja että yliopistoissa voidaan jatko-opiskelijoita valitessa priorisoida esim. tutkimussuunnitelman laatua, pro gradun arvosanaa ja muita opintoja suorittaneita opiskelijoita. Todettiin, että työryhmässä keskustellaan myöhemmin valinnanperusteista ja annetaan joitakin yleisiä suosituksia. e. Todettiin, että kaikille perustutkinnon suorittajille (myös luokanopettajille) perus tutkinto tuottaa jatkokoulutuskelpoisuuden. Todettiin, että on asetuksen vastaista laittaa muodollisia lisävaatimuksia jatkokoulutus kelpoisuudelle. Todettiin, että oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvo periaatteen näkökulmien mukaan olisi mietittävä, mitä opintoja vaaditaan tohtorintutkinnon sisällä ja mitkä opinnot ovat jatko-opiskelijaksi pääsemisen kriteereinä. f. Päätettiin, että työryhmä esittää suosituksena, että tohtorin tutkintoon sisältyy: a) kaikilla jatko-opiskelijoilla 40 op tieteenfilosofisia, metodo logisia ja menetelmäopintoja sekä tieteellisen viestinnän opintoja sekä b) 40 op muita tohtorin tutkintoa tukevia opintoja, jotka ovat syventäviä opintoja tai monialaisia opintoja ja jotka sovitaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. g. Todettiin, että seminaareihin osallistuminen on osa väitöskirjaprosessia. Päätettiin kirjoittaa loppuraporttiin jatko-opintojen käytäntöjen tarkastelun yhteyteen, että seminaareille ei ole tarpeen määritellä opintopistemäärää erikseen. h. Ehdotettiin, että suunnitellaan ja toteutetaan valtakunnallisia verkkokursseja, joille osallistuu jatko-opiskelijoita eri yliopistoista sekä kehitetään jatko-opiskeluun liittyviä hyviä käytäntöjä. 5. Keskustelua ja yhteenveto yliopistojen jatko-opintojen kehittämiskysymyksistä a. Työryhmän 1. kokouksen ( ) esityslistan liitteenä 1 oli Ritva Jakku-Sihvosen laatima luettelo jatko-opintojen kehittämiskysymyksistä. Yliopistojen edustajia oli pyydetty toimittamaan yliopistonsa kirjalliset vastaukset em. kysymyksiin työryhmän sihteerille perjantaihin mennessä (varpu.tissari@helsinki.fi). b. Yhteenveto yliopistojen vastauksista jaettiin pöydälle. Kaikilta yliopistoilta ei saatu vastauksia määräaikaan mennessä, joten yhteenveto täydennettynä puuttuvilla vastauksilla päätettiin toimittaa työryhmän jäsenille myöhemmin. Yhteenveto on muistion liitteenä 2. (Yhteenvetoa ei julkaista työryhmän verkkosivuilla, vaan se on tarkoitettu työryhmän käyttöön.) 4
5 c. Keskusteltiin yhteenvedon pohjalta. Todettiin, että työryhmässä on otettu kantaa niihin asioihin, joihin 1. vaiheen toimeksianto väliraportin laatimisesta edellyttää. Esimerkiksi jatkotutkintojen kokona islaajuudesta ja väitöskirjan laajuudesta jatko-opintojen kehittämistyöryhmän edellisessä kokouk sessa on jo laadittu ehdotuk set työryhmän suosituksiksi. Todettiin, että työryhmän suosituksia raportoitaessa voidaan esittää myös perusteluja (kuten kansainvälinen viitekehys; tarkoituksena on esittää tohtorin tutkinnon mitoitus yhdenmukaisesti ja harmonisoida väitöskirjan laajuus; jatkotutkinnon laajuudesta 240 op tarkoittaa 4 vuoden päätoimista opiskelua). Todettiin, että tohtorintutkinnon suorittaminen ajoittuu eri syiden takia pidemmälle aikavälille; esim. tutkijakouluissa tutkinnon suorittamisen keskiarvo on 5,5 vuotta. Todettiin, että työryhmän myöhemmissä kokouksissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin käytäntöjä, kuten artikkeliväitöskirjaan, oheiskirjoittajuuteen, väitöskirjan kieleen, jatko-opiskelijaksi hyväksymisen kriteereihin, rekrytointiin ja valintaan sekä ohjausprosessiin liittyviä käytäntöjä. Todettiin, että asetus antaa epäselvän ymmärryksen ammatillisesti suuntautuneesta lisensiaatintutkinnosta. Pohdittiin tieteellisten jatko-opintojen suhdetta pd-opintoihin ja ammattikorkeakoulujen lisensiaatin tutkintoihin. Päätettiin, että työryhmä tekee esityksen, että ammatillisesti suuntautuneita lisensiaatintutkintoja ei olisi kasvatustieteellisellä alalla. Päätettiin ottaa asia seuraavassa kokouksessa esiin. d. Todettiin, että in perustettu kasvatustieteellisen alan täydennyskoulu tuksen strategiatyöryhmä tekee kasvatustieteellisen alan täydennyskoulutuksesta strategiapaperin, joka lähetetään aloitteena Vokke-neuvottelukunnan kautta opetusministeriölle. 6. Työryhmän väliraportti ja loppuraportti a. Todettiin, että työryhmän odotetaan saavan valmiiksi mennessä väliraportti työryhmän työskentelystä. Väliraportin on tarkoitus sisältää mm. jatko-opintojen kehittämisen lähtökohdat, jatkokoulutuksen tavoitteet ja ehdotukset suosituksiksi tutkintojen laajuudesta. Todettiin, että lähtökohdissa kirjoitetaan työryhmän asettamisesta ja tehtävistä sekä jatkokoulutuksen kehittämisestä kansainvälisessä kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tilaa vuonna 2005 sekä jatkokoulutusta koskevia säädöksiä ja tutkijakoulutusta koskevia yleisiä tavoitteita sekä kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteita. Väliraportissa esitetään myös kasvatus tieteellisen alan jatkokoulutustutkintojen rakenne ja sisältö sekä tarkastellaan väitöskirjaa jatkotutkinnossa. Todettiin, että jatkokoulutuksen tilaa kuvaavina esitetään Vokke-konttorissa laaditut yhteenvedot jatkokoulutukseen osallistuvista opiskelijoista sekä taulukot tutkintotavoitteista ja niiden saavuttamisesta, Joensuun yliopistossa laaditut yhteenvetotaulukot eri yliopistojen jatko-opiskelusta sekä professorin virkojen määrät yliopistoittain ja tutkijakoulutuspaikkojen määrät. Lisäksi viitataan Suomen Akatemian raporttiin tohtoreiden työllistymisestä ja tarpeesta, jossa tuodaan mm. esiin vertailuja väittelyintensiivisyydestä. Todettiin, että suurin este hyvien tohtoreiden valmistumiselle on se, että jatko-opiske lijoita on liikaa professorimäärään ja muihin resursseihin nähden. Pohdittiin yhteiskunnallista tarvetta tohtorin tutkinnon suorittamiselle kasvatustie teellisellä alalla tulevaisuudessa. Todettiin tarve suunnitella erilaisia malleja jatkokoulutuksen organisointiin. Todettiin tarve virkarakenteen uudistamiselle. Päätettiin sisällyttää jatkokoulutuksen kehittämisen kansainväliseen kontekstiin mm. rehtoreiden neuvoston kehittämisperiaatteita, tanskalaisesta artikkelista laajuus-kysymyksiin liittyviä asioita ja mahdollisesti Bergenin kokouksen asioita. 5
6 b. Päätettiin, että työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri työstävät työryhmän väliraporttiluonnoksen kommentoitavaksi työryhmän seuraavaan kokoukseen. c. Päätettiin ottaa väitöskirjaan liittyviä asioita (kuten väitöskirjan prosessiluonne, väitöskirjan laajuus, mikä on kasvatustieteellinen väitöskirja) käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Väitöskirjakäytäntöjä tarkastellaan myöhemmin tarkemmin. Päätettiin, että puheenjohtaja lähettää työryhmälle välitehtävän. d. Päätettiin, että työryhmä valmistelee Voken neuvottelukunnalle alustavan väliraportin Kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen kehittämisen lähtökohdat keskusteltavaksi neuvottelukunnan kokouksessa maanantaina Todettiin, että keväällä tulisi saada aikaan kansallinen konsensus työryhmän esityksistä kasvatusalan jatko-opintojen kehittämissuunnitelmaksi. Todettiin, että työryhmä on vastuussa väliraportin sisällöistä ja neuvottelukunta voi antaa työryhmälle lisävirikkeitä. e. Todettiin, että työryhmän odotetaan saavan valmiiksi vuoden loppuun mennessä loppuraportti työryhmän työskentelystä. Loppuraportissa tarkastellaan kasvatustieteellisen jatkokoulutuksen kehittämislinjoja seuraavien teemojen pohjalta: 1) Mihin tarvitaan kasvatustieteellistä jatkokoulutusta, 2) kasvatustieteellisen jatkokoulutuksen määrällinen tarve, 3) jatkokoulutuksen organisoinnin erilaisia malleja, 4) jatkokoulutusprosessi, 5) rekrytointi ja valinta, 6) ohjausprosessit, 7) kasvatustieteellisen alan väitöskirjan laadullisia kriteerejä. Päätettiin, että näitä teemoja ja loppuraporttia käsitellään työryhmän kahdessa syksyn kokouksessa ennen kasvatustieteen päiviä, joilla kerätään professoreilta ja opiskelijoilta palautetta ideoista. Loppuraportin työstämisestä sovitaan myöhemmin. f. Päätettiin, että Kasvatustieteen päivien yhteydessä Jyväskylässä järjestetään tilaisuus, jossa kootaan professoreilta ja opiskelijoilta palautetta jatko-opintojen kehittämistyö ryhmän esittämistä ideoista jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Sovittiin, että Jaana Saarinen sopii Jyväskylässä kasvatustieteen päivien organisoijien kanssa parin tunnin tilaisuuden järjestämisestä torstaille Vokke-konttorin kartoitus jatkokoulutuksesta a. Tilastotiedot tohtorin ja lisensiaatin tutkintojen tavoitemääristä ja toteutumasta. Kokouksessa päivätyt yhteenvetotiedot esitettiin kalvoilla asialistan kohtaa 6 käsiteltäessä. Edellisen kokouksen jälkeen täydennetyt yhteenvedot on julkaistu työryhmän verkkosivulla, josta työryhmän jäsenet voivat tallentaa ja tulostaa tiedot itselleen: ks. 2. kokouksen muistion liite 1. b. Yliopistokohtaiset tiedot jatko -opintoihin osallistuvien määrästä, opiskeluaktiivisuudesta, taustasta ja sijoittumisesta työelämään sekä tehdyistä opinnäytetöistä. Kokouksessa päivätyt tiedot esitettiin kalvoilla asialistan kohtaa 6 käsiteltäessä. Edellisen kokouksen jälkeen täydennetyt yhteenvedot on julkaistu työryhmän verkkosivulla, josta työryhmän jäsenet voivat tallentaa ja tulostaa tiedot itselleen: ks. 2. kokouksen muistion liite 2. (Åbo Akademista kaikkia tietoja ei ole saatu liitteen 2 taulukoiden C ja D osalta). c. Jatkotutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään. Yhteenveto jaettiin kokouksessa pöydälle. Lisäksi esitettiin yleisiä tietoja tohtoreiden työllistymisestä (ks. tiedoksi-asiat, kohdat b ja c). Tohtoreiden työllistymistä tarkastelee mm. Suomen Akatemian julkaisu Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve. Myös liitot tekevät raportteja jäsentensä sijoittumisesta työelämään (esim. Speciaan kuuluvien kasvatustieteilijöiden työllistyminen. Julkaistu Saatavilla verkossa: 6
7 Todettiin, että vain muutamasta yliopistosta saatiin tiedot työelämään sijoittumistietojen osalta Vokke-konttorin tekemään kyselyyn ja tietoja yliopistoilta uudestaan pyydettäessä. Todettiin, että kaikissa yliopistoissa työelämään sijoittumistietoja ei kerätä ja joissakin yliopistoissa tietoja on kerännyt rekrytointipalvelu. Yhdessä yliopistossa tieto on saatavilla kaikkien jatko-opiskelijoiden osalta. Päätettiin, että viedään asia omiin ryhmiin ja kerätään jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumistietoja viiden vuoden ajalta. Yhteenveto voidaan julkaista Voken verkkosivulla, jos yliopistoista saadaan vertailu kelpoista lisätietoa jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumisen osalta. 8. Muut esiin tulevat asiat a. Todettiin, että työryhmän seuraava kokous järjestetään Tampereella maanantaina 9.5. klo 10 15, kuten jo aiemmin on sovittu. b. Päätettiin, että syksyllä järjestetään työryhmän kokouksia seuraavasti: maanantaina klo Helsingissä ja tiistaina klo Tampereella. c. Todettiin, että Jaana Saarinen tekee analyysiä kasvatustieteen tutkimuskohteista 10 vuoden ajalta. Miten kasvatustieteen tutkimuskohteet näyttäytyvät väitöskirjojen nimien valossa? Mitä ilmiöitä on tutkittu? Onko yliopistoilla omaa profiilia? d. Todettiin, että Ritva Jakku-Sihvonen analysoi ssa mm. lisensiaatintutkintojen ja väitöskirjojen sijoittumista kasvatustieteen eri osa-alueille. Kokouksessa esitettiin esimerkkinä taulukko, jonka mukaan osa aineistosta on jo analysoitu. e. Kokouksessa jaettiin pöydälle Raimo Väyrysen kirjoitus Korkeakouluissa painopiste sisällölliseen kehittämiseen laajentamisen sijasta: Suomen tiedepolitiikkaan uusi suunta. Kirjoitus perustui Väyrysen puheeseen, jonka hän piti Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan kokouksessa. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Tampereella ja Helsingissä Anna Raija Nummenmaa puheenjohtaja sihteeri MUISTION LIITTEET Liite 1. Jyväskylän yliopiston työryhmän laatima luonnos: Kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteet. Liite 2. Yhteenveto vastauksista Ritva Jakku-Sihvosen kysymyksiin jatko-opintojen kehittämisestä (Yhteenvetoa ei julkaista työ ryhmän verkkosivuilla, vaan se on tarkoitettu työryhmän käyttöön.) 7
Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE)
Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) NEUVOTTELUKUNNAN 13. KOKOUS Aika: maanantai 23.5.2005 klo 10.00 15.10 Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen
LisätiedotHelsingin yliopisto Vokke projekti Varpu Tissari JATKO OPINTOJEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN 7.
JATKO OPINTOJEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN 7. KOKOUS Aika torstaina 17.11.2005 kello 12.00 15.00 Paikka Läsnä Tarjoilu Jyväskylän yliopisto, Lyhty (P eli Philologica rakennuksen yläpäässä kreikkalaista temppeliä
LisätiedotHelsingin yliopisto Vokke-projekti Varpu Tissari JATKO-OPINTOJEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN 2. KOKOUS
JATKO-OPINTOJEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN 2. KOKOUS Aika perjantai 11.3.2005 kello 10 15 Paikka Tampereen yliopisto, opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen yksikkö, Hallituskatu 30, ryhmätyöhuone 125 Läsnä
LisätiedotVOKKE-PROJEKTIN JATKO-OPINTOJEN KEHITTÄMISRYHMÄN 1. KOKOUS
VOKKE-PROJEKTIN JATKO-OPINTOJEN KEHITTÄMISRYHMÄN 1. KOKOUS Aika torstai 3.2.2005 kello 10 15 Paikka Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta (Bulevardi 18, tiedekunnan kokoushuone, 4.krs.)
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotLeena Lehtimäki Julkaistu vt Helsingin yliopisto VOKKE projekti KOKOUSMUISTIO
Leena Lehtimäki 4.7.2005 Julkaistu 29.1.2007vt Helsingin yliopisto VOKKE projekti leena.lehtimaki@helsinki.fi KOKOUSMUISTIO LUOKANOPETTAJAJAOKSEN VOKKE KOKOUS AIKA: tiistai 5.4.2005 klo 12 16 PAIKKA: LÄSNÄ:
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS
VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 16:00 18:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Istuntosali Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY
LisätiedotOrientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille
28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotPaikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2
KASVATUSTIETEEN JAOKSEN KOKOUS Aika perjantai 25.2.2005 klo 10 15.20 Paikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2 Läsnä Nuutinen, Pirjo, Joensuun yliopisto, kokouksen
LisätiedotVUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT
TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän
LisätiedotTAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI
1 TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI MUISTIO Aika: 30.9.2004 klo 10-16 Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone
LisätiedotFILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ
Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,
LisätiedotKasvatusalan tutkintorakennesuositukset
Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin
LisätiedotKorkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä
Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,
LisätiedotLiikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa
Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS
TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS 2005 2006 TERVETULOA OPISKELEMAAN JATKO-OPINTOJA TAMPEREEN YLIOPISTON KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN Kädessäsi on Tampereen yliopiston
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,
PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/
LisätiedotKASVATUSTIETEELLISEN ALAN TOHTORIKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN
KASVATUSTIETEELLISEN ALAN TOHTORIKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmä Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (Vokke)
LisätiedotHAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)
HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotFSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotLuokanopettajakoulutuksen virtuaalisten monialaisten opintojen jaoksen toiminta Vokke projektissa
Luokanopettajakoulutuksen virtuaalisten monialaisten opintojen jaoksen toiminta Vokke projektissa tutkija Varpu Tissari, Helsingin yliopisto, Vokke projekti Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
Lisätiedotkeskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).
LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin
LisätiedotUSKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta
USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä
LisätiedotTyöelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta
Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotAalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet
Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa
LisätiedotValtakunnallisen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Kaisa Mustonen
Valtakunnallisen opettajankoulutuksen MUISTIO ja kasvatustieteiden tutkintojen 29.4.2004 kehittämisprojekti (VOKKE) Kaisa Mustonen Neuvottelukunnan 8. kokous torstaina 22.4.2004 klo 13.00-17.00 Helsingin
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotMiten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?
Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto
1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotHAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN
HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä
LisätiedotB-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu
Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotLaitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.
O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen
Lisätiedot1. Bologna prosessia koskeva tilannekatsaus yliopistoittain aikuiskasvatustieteen
AIKUISKASVATUKSEN JAOS Aikuiskasvatuksen jaoksen kokous 15.03.2004 klo. 15.15 17.35, Kansanvalistusseuran kokoustila, Döbelninkatu 2 E, Helsinki Kokouksessa läsnä: Kari Nurmi, Lapin yliopisto Juha Varila,
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotVOKKE Laajennettu jaosvetäjien kokous
1 VOKKE Laajennettu jaosvetäjien kokous MUISTIO Aika: tiistai 31.8.04 klo 10-15 Paikka: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotJohtoryhmä. Aika Maanantai klo Paikka: KE , Student Center. Käsiteltävät asiat OULUN YLIOPISTO
30.4.2013 OULUN YLIOPISTO TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄN PÖYTÄKIRJA, KOKOUS 5/2013 Aika Maanantai 6.5.2013 klo 8.15 10.00 Paikka: KE 1021-2, Student Center Käsiteltävät asiat 1/2013 Kokouksen laillisuus ja
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotJohtoryhmä. Aika Maanantai klo Paikka: KE , Student Center. Käsiteltävät asiat OULUN YLIOPISTO
3.4.2013 OULUN YLIOPISTO TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄN PÖYTÄKIRJA, KOKOUS 4/2013 Aika Maanantai 8.4.2013 klo 8.15 10.00 Paikka: KE 1021-2, Student Center Käsiteltävät asiat 1/2013 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014
1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotAineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto
Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen
Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Kuljetusalan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki pe 31.10.2014 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Tutkintojen muodostuminen PkL 12 b ja uusi
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotJatko-opinnot kasvatustieteen laitoksella: Ohje
Kasvatustieteen laitoksen jatkokoulutusohjeita 15.5.2007 (päiv. 22.2.2009) 1 (9) Jatko-opinnot kasvatustieteen laitoksella: Ohje Yleiset jatko-opintoja ohjaavat periaatteet Helsingin yliopiston konsistorissa
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotPERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
LisätiedotA 3/ Tiedekunnan edustajan nimeäminen yliopiston tasa-arvotoimikuntaan. A 4/ Tiedekunnan lausunto CISDE-tutkimuskeskuksen perustamisesta
OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A1 / 2007 Tiedekuntaneuvosto Kokous 16.1.2007 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 1 A 4 A 1/2007 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 2/2007 2 Ilmoitusasiat A 3/2007 3 Tiedekunnan edustajan
LisätiedotMaakunnan, kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyömallit -työryhmän kokous
Muistio 1 (5) Maakunnan, kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyömallit -työryhmän kokous Aika: keskiviikko 13.12.2017 kello 13.00 15.30 Paikka: Osallistujat: kh Tammerkoski, Kokouskeskus Pellava, Kelloportinkatu
LisätiedotJyväskylän yliopiston tutkijakoulu
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta
LisätiedotValtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:
TOHTORIOHJELMAT JA NIIDEN JOHTAJAT 2013 ja TUTKINTOVAATIMUKSET 2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:
LisätiedotMitä lukion jälkeen?
Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä
Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä Ideapaperi työryhmän työskentelystä Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.2005 Jyväskylän
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotKäsityönopettajan koulutuksen 2. - 4. opintovuoden opiskelijoiden lukuvuoden 2004-2005 aloitusinfo maanantaina 6.9.2004 klo 10.
Käsityönopettajan koulutuksen 2. - 4. opintovuoden opiskelijoiden lukuvuoden 2004-2005 aloitusinfo maanantaina 6.9.2004 klo 10.00 11 Helena Laurila 6.9.2004 Käsityönopettajan koulutus Kotitalous- ja käsityötieteiden
LisätiedotJyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnan kokous (nro 3/2018)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA Jyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnan kokous 7.6.2018 (nro 3/2018) Aika: klo 8.15 8.43 Paikka: Ag B201 Läsnä: Iiris Aaltio, Kaisa Aunola, Kaija Collin,
LisätiedotJatkotutkinnon suorittaminen
Jatko-opiskelu Jatkotutkinnon suorittaminen 5. Tutkinnon myöntäminen 2. Jatko-opintojen suorittaminen 1. Valinta jatkokoulutukseen Tutkimuksen tekeminen 3. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyntä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotOhjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille
Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden
LisätiedotPSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.
PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon
LisätiedotSihteeri: Olli Nuutinen, puh. 3648,
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA 2/2009 Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Asia: laitosneuvoston kokous Aika: tiistai 10.2.2009 klo 9.00 Paikka: MaB 305 Läsnä: Jäsen Asiat: Varajäsen Asiat: Professori
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotKESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS
1 KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS / 2 AIKA: 20.1.2014 klo 9.00 PAIKKA: Luvian kunnantalo TYÖVALIOKUNNAN KOKOONPANO Jaana Karrimaa, Harjavalta Markku Rauta, Harjavalta Reijo Nummikari,
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS
VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: soittonro 0800 136 716, pin 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotJohtoryhmä. Aika Maanantai klo Paikka: KE , Student Center. Käsiteltävät asiat
5.12.2012 OULUN YLIOPISTO TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄN PÖYTÄKIRJA, KOKOUS 11/2012 Aika Maanantai 10.12.2012 klo 8.15 10.00 Paikka: KE 1021-2, Student Center Käsiteltävät asiat 1/2012 Kokouksen laillisuus
LisätiedotValtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE, Keskusteluseminaari L. Lehtimäki
1 Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE, Keskusteluseminaari MUISTIO/ L. Lehtimäki Osallistujat: Nuutinen Pirjo Hautamäki Jarkko Rajala Raimo Julkunen
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotYliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys
Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotValtuusto 3/2017. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, auditorio Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Valtuusto 3/2017 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 26.10.2017 klo 14.00 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, auditorio Piilolantie 17, Äänekoski 1 Kokouksen
LisätiedotJohtosäännön 16 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä.
1 LAPIN YLIOPISTO 341 3236 Aika tiistai 22.3.2005 klo 12.00 Ravintola Felli Akvaario-kabinetti (Yliopistonkatu 8, päärakennus). Läsnä + (pj) =Päivi Naskali (vpj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
Lisätiedot