Helsingin yliopisto Vokke-projekti Varpu Tissari JATKO-OPINTOJEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN 2. KOKOUS

Transkriptio

1 JATKO-OPINTOJEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN 2. KOKOUS Aika perjantai kello Paikka Tampereen yliopisto, opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen yksikkö, Hallituskatu 30, ryhmätyöhuone 125 Läsnä Anna-Raija Nummenmaa, Tampereen yliopisto, pj. Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Marja-Liisa Julkunen, Joensuun yliopisto Päivi Niemi, Turun yliopisto Pirjo Nuutinen, Joensuun yliopisto Kari E. Nurmi, Lapin yliopisto Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Pekka Ruohotie, Tampereen yliopisto Marjaana Soininen, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto,, siht. Esityslista 1. Kokouksen avaus ja alkukeskustelu Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Puheenjohtaja pyysi työ - ryhmän jäseniä kertomaan, mitä kussakin yliopistossa on tapahtunut jatkokoulutuksen kehit tämisen osalta helmikuun kokouksen jälkeen. Todettiin, että jatko-opintojen kehittäminen on yliopistoissa ajankohtainen kehittämisen kohde. Esimerkiksi Lapin yliopistossa oli asetettu tutkimusstrategiatyöryhmä sekä yliopiston että tiedekunnan tasoille. Nurmi jakoi työryhmän jäsenille strategiatyö ryhmälle annetun paperin, johon on koottu tohtorikoulutuksen kehittämistarpeita ja -ehdotuksia koulutuksen laadun ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Jyväskylän yliopistossa on perustettu kehittämisryhmä, joka kehittää mm. jatkokoulutuksen suunnittelua ja ohjausta sekä pyrkii etsimään tulevia suuntia tutkimukselle. Jyväskylän yliopistossa toteutetaan vuonna 2005 tutkijakoulu tuksen arviointi. Todettiin, että Jaana Saariselta on saatavissa Jyväskylässä toteutetun kartoituksen tuloksia. Joensuun yliopiston jatkokoulutustyöryhmän kokouksessa on vastattu Jakku-Sihvosen laatimiin kysymyksiin. (2.3. pidetyn kokouksen muistio sekä dekaanin kommentit jaettiin pöydälle). Tampereen yliopistossa uusien jatko-opiskelijoiden valinta on ollut ajankohtainen. Pohdittiin, mitä pitäisi tehdä, jotta jatko-opiskelijoiden määrä ei kasvaisi. Pohdittiin, pitäisikö lisensiaatin tutkinnon arvoa nostaa ja ohjata osa opiskelijoista suorittamaan lisensiaatintutkinto. Todettiin, että jatko-opiskelijoiden karsiminen olisi elitistinen ratkaisu. Todettiin, että kaikkien jatko-opiskelijoiden kyvyt eivät riitä tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Todettiin, että Tampereen yliopistossa on olemassa kaksi vaihtoehtoista käytäntöä: 1) ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto, ja 2) lisensiaatin tutkinto tohtorin tutkinnon välitutkintona. Todettiin, että Tampereen yliopistossa on asetettu rajaksi 30 uutta jatko-opiskelijaa/vuosi tohtorin tutkintotavoitteen ollessa 10 kpl/vuosi. Pohdittiin jatko-opiskelijaksi hakeutumisen erilaisia vaihtoehtoja ja todettiin, että molempia väyliä tarvitaan: 1) maisterista suoraan tohtoriopiskelijaksi hakeutuminen, 2) työelä män kokemuksen hankkiminen ennen jatko-opiskelijaksi ryhtymistä. Todettiin, että kasvatustieteellisellä alalla on kaksi tutkijakoulua: Kasvatusalan valtakunnallinen tutkijakoulu (KASVA) sekä Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu. Päätettiin, että työryhmässä otetaan kantaa erilaisiin väyliin ja siihen, millä tavalla jatko-opiskelijoita rekrytoidaan. 1

2 2. Tiedoksi a. Jatko-opintojen työryhmälle on perustettu sähköpostilista Listan käyttöohjeet lähetettiin esityslistan liitteenä työryhmän jäsenille ja jaettiin kokouksessa pöydälle. b. Tiedoksi julkaisu: Korkeakoulututkintojen viitekehys. Kuvaus suomalaisista korkeakoulututkinnoista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:4. Saatavilla seuraavan osoitteen kautta: Suora linkki pdf-tiedostoon: aisut/koulutus/2005/tr04/tr04.pdf. Kokouksessa jaettiin pöydälle muistion sivut c. n neuvottelukunnan seuraava kokous järjestetään d. Uudenlaisia maistereita -kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja -kirja ilmestyi Kirja lähetetään työryhmän jäsenille postitse. e. n toimintakertomus ja toimintasuunnitelma on julkaistu n verkkosivulla ( ks. kohta 2 toimintasuunnitelma). Jatko-opintojen rakenteiden kehittämistä on käsitelty luvussa 5.4 (ks. 12). Asiakirjaa päivitetään seuraavan kerran syksyllä viimeistellyn asiakirjan osoite: ( f. järjesti Opettaja elinikäisenä oppijana -seminaarin Helsingin yliopistossa. Seminaarin materiaalit on julkaistu n verkkosivuilla: g. Research-based teaching in Higher Education -seminaari järjestetään Helsingin yliopistossa Lisätietoja seminaarista ja ilmoittautumisesta: (Seminaari ei ole Voken järjestämä.) h. Vokke-konttori muuttaa Oppimiskeskus Minervaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan muuton yhteydessä. Vokke-konttori on suljettu Uudet yhteystiedot alkaen on julkaistu: 3. Jatko-opintojen kehittämisryhmän työskentelystä ja työskentelyaikataulusta sopiminen 3a. Esityslistan liitteenä 2 oli puheenjohtajan laatima yhteenveto kasvatustieteellisen alan jatko-opintojen kehittämisryhmän keskustelusta 3.2. sekä ehdotuksia työskentelystä, aikataulusta ja vastuunjaosta. Todettiin, että kehittämisryhmän tehtäväksianto itselleen on realistinen, koska jokaisessa yliopistossa jatko-opintojen kehittäminen on jo ollut ajankohtaista. Todettiin, että kokouksessa käsitellään kahta teemaa, jo ista saadut tulokset viedään yliopistoihin. Todettiin, että toukokuun kokoukseen mennessä laaditaan työryhmän työskentelystä ja sen tuloksista väliraportti. Tavoitteena on suhteellisen tiivis väliraportti, joka sisältää jatko-opintojen kehittämisen lähtökohdat, jatkotutkintojen tavoitteet ja suositukset tutkintojen laajuudesta. (Ks. myös muistion kohta 5b). Loppuraportti sisältää mm. taustoituksen jatkokoulutuksesta pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa, jatko koulutuksen tilan omissa tiedekunnissa, yleiskuvauksen opiskelijoiden rekrytoimisesta ja valin nasta sekä opiskelu- ja ohjausprosessista, toimintakontekstin kuvauksen sekä kuva uksen jatkokoulutuskelpoisuudesta, opiskelijoiden taustasta ja sijoittumisesta ja kuvauksen nykyisten tutkintojen rakenteesta ja sisällöstä sekä väitöskirjasta osana jatkotutkintoa. (Ks. puheenjohtajan yhteenveto, jossa esitetään tarkemmin työryhmän tehtävän toimeenpanosuunnitelma.) 2

3 3b. Todettiin, että työryhmän seuraava kokous järjestetään Helsingin yliopistossa tiistaina klo Sovittiin, että maanantaina 9.5. järjestetään (tarvittaessa) kokous Tampereen yliopistossa. Syyskuulle sovitaan kokousaika myöhemmin. 4. Vokke-konttorin kartoitus jatkokoulutuksesta a. Tilastotiedot tohtorin ja lisensiaatin tutkintojen tavoitemääristä ja toteutumasta. Yhteenvedot tohtorin ja lisensiaatin tutkintojen tavoitemääristä ja toteutumasta jaettiin kokouksessa pöydälle. (Yhteenvedot julkaistaan muistion liitteenä). b. Yliopistokohtaiset tiedot jatko -opintoihin osallistuvien määrästä, opiskeluaktiivisuudesta, taustasta ja sijoittumisesta työelämään sekä tehdyistä opinnäytetöistä. Asialistan liitteenä 4 oli opintoasiainpäällikölle lähetetty kysely yliopistossaan edelleen toimitettavaksi. Yhteenvetoluonnos opintoasiainpäälliköiltä Vokke-konttoriin pyydetyistä tiedoista jaettiin kokouksessa. Todettiin, että kaikista yliopistoista tietoja ei saatu määräaikaan mennessä. Sovittiin, että yhteenvedot julkaistaan työryhmän verkkosivuilla muistion liitteinä, kun puuttuvat tiedot on saatu. Opinnäytetyöluettelot jaettiin nähtäväksi. Päätettiin, että ne julkaistaan verkossa, kun puuttuvat tiedot on saatu. Todettiin, että opinnäytetyöluetteloista voidaan tehdä sisällön analyysi sen perusteella, mille alueille jatkotutkimukset sijoittuvat. Analyysin perusteella voidaan arvioida, miten tiede kehittyy jatkokoulutuksen kautta. c. Vokke-konttoriin on toimitettu jatko-opinto-oppaat Turun ja Tampereen yliopistoista. Myös muiden yliopistojen jatko-opinto-oppaat sekä muut jatko-opintoja koskevat ohjeet pyydettiin toimittamaan Vokke-konttoriin. d. Todettiin, että on tarpeen kartoittaa, miten kasvatustieteelliseltä alalta valmistuvat tohtorit ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet työelämään. Sovittiin, että työ - ryhmän sihteeri kerää jo olemassa olevat tiedot tohtoreiden sijoittumisesta työelämään. Todettiin, että tiedekuntien kansliat voisivat kerätä tietoja selvitystyötä varten. Todettiin, että olisi hyödyllistä tietää myös jatko-opinnot aloittaneiden opiskelijoiden lähtökohta, josta he ovat opintonsa aloittaneet (esim. ovatko jo toimineet työelämässä ennen jatkoopintoja tai niiden aikana). Kiinnostavaa olisi myös tietää, millaista kansainvälistä kokemusta he ovat hankkineet. 5. Keskustelu kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteista a. Yhteenveto yliopistojen tutkinto-oppaissa esitetyistä jatko-opintojen tavoitteista jaettiin kokouksessa pöydälle (ks. liite). Todettiin, että monien yliopistojen opinto-oppaissa on esitetty tavoitekuvaus, joka on määritelty asetuksessa kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 5776/1995: Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Joidenkin yliopis tojen opinto-oppaissa esitetään myös tarkempia tavoitteita tohtorintutkinnolle. Yhteenvedosta mahdollisesti puuttuvat tavoitekuvaukset sekä niiden lähdetiedot (verkko-osoitteineen) pyydettiin lähettämään sihteerille ennen kuin yhteenveto julkaistaan verkossa. b. Tiedekuntien jatkokoulutusoppaat antavat kuvan siitä, miten niissä luodaan kuvaa jatkokoulutuksen tuottamasta asiantuntijuudesta. Kokouksen yhtenä keskeisenä teemana oli pohtia, millaista asiantuntijuutta halutaan, kun koulutetaan lisensiaatteja ja tohtoreita. Kokouksessa esitti alustuspuheenvuoron professori Anneli Eteläpelto aiheesta: 3

4 Riittävätkö vanhat eväät? Kokouksessa jaettiin pöydälle Eteläpellon esittämät kalvot, jotka julkaistaan n verkkosivulla ( Pöydälle jaettiin myös Helena Aittolan (2002) artikkeli Mitä tohtorin pitää osata? (Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Helsinki: WSOY.) Pöydälle jaettiin myös työryhmän jäseniltä sähköpostitse saadut vastaukset puheenjohtajan ennakkotehtävään. Käytiin yleiskeskustelua jatkokoulutukseen osallistuvien prosesseista, rekrytoinnista ja jatko-opiskelijoiden valitsemisesta. Kokouksessa todettiin, että jatko-opiskelijoiden prosessit ovat erilaisia. Pohdittiin, ovatko jatko-opiskelijat tietoisia, miten he ovat kehittyneet jatkoopintojen aikana ja mitä he osaavat, kun ovat tohtoreita. Todettiin, että jatko-opiskelijoilla on osaamista, mitä kansainvälisissä elimissä ja organisaatioissa tarvitaan. Todettiin, että jatko-opis kelijoiden haasteena on osaamisen tekeminen näkyväksi. Osaamisesta on oltava tietoinen, jotta sitä osaa tuotteistaa. Ehdotettiin, että työryhmä tekee aloitteen jatkokoulutuksen ajankohtaisen tilan ja erilaisten jatko-opiskelijaryhmien selvittämiseksi, jotta jatkokoulutuksen epäkohtia ja kehittämistarpeita saadaan esille. Todettiin, että haasteena on, miten jatkokoulutukseen osallistuvat erilaiset opiskelijaryhmät voivat tukea toisiaan. Todettiin, että tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka alkaa jo maisterivaiheesta. Todettiin, että on pohdittava jatko-opiskelijoiden rekrytointia ja sitä arvoa, mikä yhteiskunnalle on erilaisista jatko-opiskelijaryhmistä. Todettiin, että tiedeyhteisön sisällä olevat projektityyppiset, monitieteiset tutkijaryhmät voivat olla hyödyllisiä, jos niissä on historiallisesti eri vaiheessa olevia ja erilaista kentän kokemusta omaavia henkilöitä mukana. Pohdittiin, mistä käsin jatkokoulutuksen tavoitteita aletaan määritellä työryhmässä. Todettiin, että on erilaisia tapoja tuottaa puhetta. Todettiin, että tutkintojen vaativuuksista ja ydinosaamisesta on tehty analyyseja. Todettiin, että tavoitteet ohjaavat toimintaa ja myös arviointi ohjaa toimintaa. Todettiin, että on 3 jatko-opiskelijaryhmää, joilla on erilaiset ongelmat ja motiivit opiskella: 1) untuvikot, 2) työelämästä vaativista tehtävistä tulevat, sekä 3) tavalliset opettajat ja ammattikorkeakoulun opettajat. Todettiin, että kaikilla jatkokoulutettavilla on samat vaatimukset, joten on pohdittava, mitkä ovat ne prosessit, joilla erilaiset jatkokoulutettavien ryhmät voivat tukea toisiaan. Ehdotettiin, että näkökulmaksi tavoitteiden tarkasteluun otetaan ideaalit, kuten sen tarkastelu, miten voidaan turvata luova vapaus. Tuotiin esiin ongelmana se, että tutkimuksen teko ei ole itsetietoista ja tavoitteellista, vaan köyhäilyä ja näennäistieteellisyyttä. Miten saadaan selville jotain ilman, että se maksaa mitään? Todettiin, että on olemassa 2 erilaista tavoitemaailmaa: 1) yliopistojen maailma, jossa rehtorit ja opettajat sopivat tavoitteista, sekä 2) oikeiden tieteellisten tavoitteiden maailma, joka perustuu kasvatustieteellisellä alalla tarvittavaan uuteen tietoon. Päätettiin edetä väljillä ajatuksilla eteenpäin. Työryhmässä pohdittiin, miten tohtorikoulutuksen tavoitteet voidaan artikuloida sekä millaisia asiantuntijoita halutaan kouluttaa. Keskusteltaessa jatkokoulutuksen tavoitteista jakauduttiin ensin kolmeen pienryhmään, joiden tehtäväksi asetettiin jatkokoulutuksen tavoitteiden määrittely. Työryhmät tuottivat seuraavat kuvaukset, joiden pohjalta koottiin kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteet. 4

5 Ryhmä 1: - tieteellinen motivaatio - kasvatustieteen kehittäminen - kriittinen tieteellinen ajattelu - tieteellinen itsenäistyminen - valmius toimia monitieteisissä tai moniammatillisissa ryhmissä - tiimityön taidot - paikallinen ja kansainvälinen verkostoituminen - osallistuminen tieteelliseen keskusteluun (tieteellisten pelisääntöjen oppiminen) Ryhmä 2: Kasvatustieteen tohtori: - osaa luoda itse uutta tieteellistä tietoa ja osallistua uuden tiedon luomiseen monialaisissa asiantuntijaryhmissä - kykenee eettisesti vastuulliseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun ja toimintaan - kykenee työskentelemään monitieteellisissaä tutkimusryhmissä ja kommunikoimaan oman alansa osaamista kansallisesti ja kansainvälisesti Kasvatustieteen tohtorilla on kriittinen itseymmärrys: a) kasvatustieteellisestä alasta b) tieteenalan harjoittajana c) kasvatuksen ilmiöihin Ryhmä 3: Kasvatustieteen tohtorilla tulee olla: - kasvatustieteellisten ilmiöiden teoreettinen hallinta - oman alan tutkimustradition ja uusimman tutkimuksen hallinta - tutkimuksen filosofisten ja metodologian perusteiden hallinta - tutkimuksen eettisten lähtökohtien ja periaatteiden sisäistäminen - osallistuminen tieteelliseen keskusteluun ja kyky argumentoida (tieteellisen keskustelun) eri foorumeilla - kyky hahmottaa tieteellisestä kentästä ja yhteiskunnallisesta todellisuudesta nousevia tutkimuskysymyksiä - valmius monitieteiseen tutkimusyhteistyöhön ja tutkimustiedon kommunikointiin tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella Tieteellistä koulutusta koskevat yleiset tavoitteet on määritelty asteuksessa. Yhteiskekustelulun jälkeen koottiin kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteet pohjaksi seuraavasti. - tieteellisen tiedon intressi - kyky hahmottaa tieteen ja yhteiskunnan todellisuudesta nousevia tutkimuskysymyksiä - itsenäinen uuden tieteellisen tiedon luominen - eettisesti vastuullinen, kriittinen ajattelu ja toiminta - oman tieteenalan kehittäminen - osallistuminen monialaisten asiantuntijaryhmien toimintaan - monitieteinen tutkimusyhteistyö - oman osaamisen ja tutkimustiedon kommunikointi kansallisesti ja kansainvälisesti tiedeyhteisöissä ja sen ulkopuolella 5

6 Päätettiin, että tavoitteet viimeistellään seuraavassa kokouksessa. Päätettiin, että Jyväskylän yliopiston edustajat aloittavat työryhmän väliraportin laatimisen Anneli Eteläpellon työryhmän kokouksessa esittämän alustuksen pohjalta kirjoittamalla yleisistä lähtökohdista noin 2 3 sivun luonnoksen, jota käsitellään ja täydennetään työryhmässä. 6. Keskustelu ja esitys kasvatustieteellisen alan jatkotutkintojen rakenteesta a. Kokonaislaajuus Keskusteltiin tohtorin tutkinnon kokonaislaajuudesta kasvatustieteellisellä alalla. Todettiin, että opetusministeriö ei vaadi kokonaislaajuuden esittämistä opintopisteinä, vaan laajuuden voi esittää myös vuosina, esim. 3 4 vuotta. Todettiin, että työryhmä esittää kokonaislaajuuden vuosina, joka tutkinnon suorittamiseen kuluu, jos tutkinto tehdään päätoimi sesti opiskellen. Kyseessä on tällöin nettoaika, joka voidaan ilmoittaa opintopisteinä. Todettiin, että Vokke-suositusten mukaan kasvatustieteen kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä eli yhteensä 300 opintopistettä. Käydyn keskustelun perusteella työryhmä päätti ehdottaa seuraavan suosituksen kasvatustieteellisen alan tohtorin tutkinnon laajuudeksi. Lähtökohtana on, että kasvatustieteellisen alan tohtorin tutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa päätoimisesti opiskellen. Todettiin, että opintopisteinä laajuus on 240 opintopistettä. b. Väitöskirjan/lisensiaatintyön laajuus Todettiin, että vanhoissa tutkintorakenteissa väitöskirjojen opintoviikkomäärien laajuudessa on ollut eroja yliopistojen kesken ( ov). Todettiin, että on pyydetty, että laajuudet harmonisoitaisiin, jotta opiskelijat eivät koe toisten jatko-opiskelijoiden pääsevän helpommalla. Keskusteltiin väitöskirjan laajuudesta osana tohtorin tutkintoa. Päätettiin, että suosituksena esitetään, että väitöskirjan osuus tohtorintutkinnosta on 160 opintopistettä. Keskus teltiin lisensiaatintyön laajuudesta. Päätettiin, että suosituksena esitetään, että lisensiaatintutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Päätettiin, että suosituksena esitetään seuraavat. Kun lisensiaatintutkinto tehdään tohtorin tutkin non välitutkintona, lisensiaatin työn laajuus on 80 opintopistettä. Kun lisensiaatintutkinto tehdään ammatillisesti suuntautuneena erikoistumiskoulutuksena, tutkielman laajuus on 40 opintopistettä. c. Muut mahdollisesti harmonisointia edellyttävät asiat Keskusteltiin, millainen väitöskirjan tekoprosessi on. Todettiin, että opiskelijoiden kanssa tulee laatia henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, jotka ovat räätälöityjä, koska jatko-opiskelijaryhmät ovat erilaisia. Esimerkiksi käytännön työelämässä toimineiden haasteena voi olla opinnäytetöiden tieteellinen syventäminen, kun taas tohtorikouluissa olevien tai suoraan maisteritutkinnon jälkeen jatko-opintoihin siirtyneiden haasteet voivat olla erilaisia. Todettiin, että väitöskirjan ohjausprosessille tulee suuria haasteita. Tod ettiin, että opiskelijat tulee totuttaa siihen, että he mitoittavat työnsä esitettyjen tutkintovaatimusten mukaan. Todettiin, että tarvitaan kokonaisuuksia jatko-opintoihin sisällytettäville muille opinnoille. Todettiin, että yliopistoissa pitäisi olla yhtenäinen käytäntö. Todettiin, että sivuaineiden laajuudelle voidaan antaa suositus. Todettiin, että väitöskirjan laajuus voi olla fiksattu ja muut kokonaisuudet voidaan esittää maininnalla vähintään. Päätettiin jättää pöydälle sen määrittely, mitä muiden jatkotutkintoon sisällytettävien opintojen laajuudet voisivat työryhmän suosituksissa olla. 6

7 7. Jatko-opintojen kehittämistyöryhmän verkkosivut ja tiedottaminen työryhmän tehtävistä ja odotettavissa olevista tuloksista a. Asialistan liitteinä 3 5 olivat opintoasiainpäälliköille lähetetty tiedote, saate ja tiedotteen liitteet, jotka on julkaistu verkossa ( Tiedotteen liitteenä lähetettiin mm. kysely, jonka avulla kartoitettiin jatkokoulutuksen tilannetta Suomessa. b. Keskustelu verkkosivuilla tiedotettavista asioista. Keskusteltiin jatko-opintojen kehittämistyöryhmän verkkosivuilla ( tiedotettavista asioista, työryhmän sähköpostilistasta sekä tiedottamisesta. Todettiin, että opintoasiainpäälliköille lähetetyssä tiedotteessa tiedotettiin jatko-opintojen kehittämistyöryhmän perustamisesta sekä pyydettiin heitä tiedottamaan asiasta eteenpäin yliopistoissaan. Sovittiin, että työryhmän jäsenet lähettävät sihteerille yhteystiedot tiedekuntien yhdys henkilöistä, jotka koordinoivat jatkokoulutusasioita ja joille voi lähettää jatkossa esim. tiedotteita työryhmän työskentelystä sekä tarvittaessa uusia kyselyitä. Sovittiin, että työryhmälle perustettu sähköpostilista säilyy suljettuna listana eli sitä ei laajenneta. Sovittiin, että työryhmän verkkosivuilla julkaistaan keskeiset tiedot työryhmän työskentelystä ja työskentelyn lopputuloksista. Sovittiin, että työryhmän jäsenet tiedottavat omassa yliopistossaan jatko-opintoja koordinoiville henkilöille, että nämä voivat seurata työryhmän työskentelyä ja työskentelyn tuloksia verkkosivuilta. Verkkosivuilla ei kuitenkaan julkaista esimerkiksi yliopistojen vastauksia Jakku-Sihvosen esittämiin kysymyksiin, vaan tiedot välitetään vain Vokke-konttorille ja työryhmän jäsenille työryhmän sähköpostilistan kautta. 8. Muut esiin tulevat asiat Todettiin, että Jyväskylän yliopisto nimittää työryhmään professori Anja Heikkisen tilalle professori Anneli Eteläpellon. Työryhmä päätti kutsua työryhmään asiantuntijaksi yliassistentti Jaana Saarisen Jyväskylän yliopistosta. Todettiin, että Helsingissä järjestetyssä jatkokoulutuksen kehittämisseminaarissa oli jaettu Sakari Karjalaisen laatima Hyvien käytäntöjen edistäminen tohtorikoulutuksessa, joka välitetään työryhmän jäsenille sähköpostilistan kautta. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15. Tampereella ja Helsingissä Anna Raija Nummenmaa Anna.Raija.Nummenmaa@uta.fi puheenjohtaja varpu.tissari@helsinki.fi sihteeri 7