TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS

2 TERVETULOA OPISKELEMAAN JATKO-OPINTOJA TAMPEREEN YLIOPISTON KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN Kädessäsi on Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan jatkokoulutusopas. Oppaan tarkoituksena on esitellä Sinulle tiedekunnan jatkokoulutusmahdollisuuksia sekä jatkotutkinto-opiskelijaksi hakemisen ja valitsemisen prosesseja. Kasvatustieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa, sen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Edelleen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa valmiudet soveltaa kriittisesti ja itsenäisesti tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja luoda uutta kasvatustieteellistä tietoa. Olemme ymmärtäneet kasvatustieteellisen jatkokoulutuksen myös asiantuntijakoulutuksena, jonka kuluessa jatkotutkinto-opiskelijat hankkivat myös ns. yleisiä työelämävalmiuksia. Tämä on nähty erityisen tärkeänä sen vuoksi, että suurin osa kasvatustieteellisen jatkokoulutuksen suorittaneista sijoittuu laajasti erilaisiin yhteiskunnallisiin asiantuntijatehtäviin. Kasvatustieteellinen tutkimus hahmottaa kasvatustieteellisestä todellisuudesta nousevia tutkimusteemoja. Kasvatustodellisuudella tarkoitetaan mm. kasvatuksen instituutioiden kuten perheen ja koulutuksen todellisuutta, mutta myös instituutioiden ulkopuolista maailmaa. Kasvatustieteen tutkimuskenttä on varsin laaja. Tiedekuntamme jatkokoulutus on organisoitu kolmeksi jatkokoulutusohjelmaksi, jotka rakentuvat tiedekuntamme tutkimuksen painopistealueille. Opiskelijat otetaan tutkimusintressinsä mukaisesti johonkin seuraavista jatkokoulutusohjelmista: Teema I Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus Teema II Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt Teema III Osaamisen kehittäminen ja professionaalinen kasvu Tämän vuoksi on tärkeää, että hakiessasi jatko-opiskeluoikeutta, tutkimussuunnitelmasi sisältää kuvauksen kasvatustieteellisestä tutkimuskohteesta, kysymyksenasettelusta sekä yleisemmin tutkimuksesi teoreettisista ja metodisista lähtökohdista. Jatko-opiskelu on pitkäkestoinen prosessi, joka edellyttää Sinulta kasvatustieteellisen tutkimuskiinnostuksen lisäksi aikaa, sitoutumista ja tavoitteellista työskentelyä. Me puolestamme tarjoamme haasteellisen opiskeluympäristön. Opiskelun alkuvaiheessa jatkotutkintoopiskelija ja hänen päävastuinen ohjaajansa tekevät yhdessä koko

3 opiskeluprosessia koskevan suunnitelman. Tämän lisäksi voit sisällyttää suunnitelmaasi sellaisia valinnaisia opintoja, jotka tukevat nimenomaan Sinun kehittymistäsi kasvatustieteelliseksi asiantuntijaksi. Jatko-opiskelu on matka, jonka päämäärä on tiedossa. Jokainen opiskelija tekee kuitenkin matkasta omanlaisensa seikkailun. Toivotamme kiinnostavaa matkaa! Anna Raija Nummenmaa jatkokoulutusryhmän puheenjohtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINNOT...2 JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET...3 JATKO-OPISKELUN EDELLYTYKSET...3 KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO...4 Tutkinnon rakenne...4 Opinnot...4 Väitöskirja...5 Todistus...6 AMMATILLISESTI SUUNTAUTUVA KASVATUSTIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO...6 Tutkinnon rakenne...6 Opinnot...6 Lisensiaatintutkimus...7 Todistus...7 OHJEITA JATKOTUTKINTO-OIKEUTTA HAKEVILLE...8 Opinto-oikeuden hakeminen...8 Hakuasiakirjat...8 Hakuaika...9 Hyväksymisprosessi...9 Ilmoittautuminen jatkotutkinto-opiskelijaksi...10 Lisätietoja...10 JATKOKOULUTUSTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET...10 HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ...10 APURAHAT JA MUU TUTKIMUSRAHOITUS...11

5 2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan toiminnan tavoitteena on edistää kasvatuksen perusteiden, ehtojen ja tuloksellisuuden tutkimusta muuttuvassa yhteiskunnassa; tehtävänä on tutkia elinikäistä oppimista ja koulutusta yhteiskunnan ja työelämän muutoksessa ja tarjota siihen pohjautuvaa perus- ja jatkokoulutusta sekä täydennyskoulutusta. Tiedekunnasta valmistuu kasvatusalan asiantuntijoita varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus on organisoitu tiedekunnan yksikkö- ja laitosrajat ylittäväksi tutkijoiden väliseksi yhteistyöksi, jota tehdään kolmella teema-alueella: Teema I Teema II Teema III Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt Osaamisen kehittäminen ja professionaalinen kasvu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINNOT Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on mahdollista suorittaa seuraavat tieteelliset jatkotutkinnot - kasvatustieteen tohtorin tutkinto - filosofian tohtorin tutkinto - ammatillisesti suuntautuva kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittaa henkilö, jolla on muu kuin kasvatustieteellinen perus- tai jatkokoulutus. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon otettu opiskelija voi halutessaan suorittaa välitutkintona kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon. Tiedekuntaan otetaan vuosittain enintään 30 uutta jatkotutkinto-opiskelijaa suorittamaan tohtorin tutkintoa ja enintään 15 uutta jatkotutkinto-opiskelijaa suorittamaan ammatillisesti suuntautuvaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoa. Ammatillisesti suuntautuvaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan otetaan uusia opiskelijoina enää vain vuosina 2005 ja 2006: tutkinto on mahdollista suorittaa saakka.

6 3 JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen mukaan (794/2004) tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa sekä sen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Lisäksi hänen tulee saavuttaa valmiudet tutkimusalallansa itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä pystyy itsenäisesti ja kriittisesti soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Opiskelijan tulee saavuttaa sellainen kasvatustieteiden tuntemus, joka mahdollistaa alan tutkimustulosten ymmärtämisen ja kehityksen seuraamisen. Hänen tulee myös osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua. Lisäksi opiskelijan edellytetään perehtyvän syvällisesti tieteenteoriaan sekä omaa tehtäväaluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen sekä tehtäväalueen kehittämistä koskeviin kansainvälisiin ja kansallisiin virtauksiin. Ammatillisesti suuntautuvan kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteena on tieteeseen perustuvan ammattitaidon ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen. Kyse on perustutkimuksen tulosten hyödyntämisestä käytännön kasvatus-, koulutus- ja kehittämistarkoituksiin tai uusien menetelmien luomisesta käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. JATKO-OPISKELUN EDELLYTYKSET Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin sekä ammatillisesti suuntautuvan kasvatustieteen lisensiaatin tutkintojen opinnot edellyttävät - soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai - ylempää korkeakoulututkintoa tasoltaan vastaavaa koulutusta tai - ylempää korkeakoulututkintoa vastaavaa tutkintoa jonkin muun maan korkeakoulussa. Jatkotutkinto-oikeuden saamisen edellytyksenä on myös, että pro gradu tutkielmasta tai lisensiaatintutkimuksesta on saatu vähintään arvolause cum laude approbatur. Mikäli opinnäytetyö ei ole arvioitu mainesanalla tai arvosana on alempi, kasvatustieteiden tiedekunta arvioi hakijan valmiudet kasvatustieteelliseen jatkokoulutukseen hakuasiakirjojen perusteella. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon edellytyksenä on lisäksi, että edeltävien opintojen pääaineena on ollut aikuiskasvatus, kasvatustiede tai muu kasvatustieteellinen oppiaine. Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa henkilö, jolla on muu kuin kasvatustieteellinen perus- tai jatkokoulutus, ja hänel-

7 4 tä edellytetään vähintään 20 opintoviikon (40 opintopisteen) laajuiset kasvatustieteellisen oppiaineen syventävät opinnot, jotka voidaan suorittaa myös osana filosofian tohtorin tutkintoa. Ammatillisesti suuntautuvaan kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoon hakevilta edellytetään suoritetuksi vähintään 20 opintoviikon (40 opintopisteen) laajuiset syventävät opinnot aikuiskasvatuksessa, kasvatustieteessä tai muussa kasvatustieteellisessä oppiaineessa sekä kasvatusalan työkokemusta. Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkinnossa sekä ammatillisesti suuntautuvassa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnossa edellytetään myös yhdessä sivuaineessa vähintään 35 opintoviikon (60 opintopisteen) laajuiset opinnot; luokanopettajan koulutuksen suorittaneiden sivuaineeksi voidaan hyväksyä 35 opintoviikon (60 opintopisteen) laajuiset monialaiset opinnot. KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO Tutkinnon rakenne Kasvatustieteellisen alan tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, josta väitöskirjan osuus on 160 opintopistettä ja muiden opintojen 80 opintopistettä. Tutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa päätoimisesti opiskellen. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon hyväksytty voi välitutkintona suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, josta lisensiaatintutkimuksen osuus 80 opintopistettä ja muiden opintojen 40 opintopistettä. Lisensiaatin tutkinnon opinnot (40 opintopistettä) ovat tällöin osa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon opintoja. Opinnot Jatkotutkinto-opiskelija laatii yhdessä tutkimustyön ohjaajan kanssa syyslukukauden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelman vahvistaa tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmä. Tutkimustyön vastaavana professorina ja vastuullisena ohjaajana toimii aina tiedekunnan professori. Tutkimustyölle voidaan tiedekunnan professorin lisäksi nimetä toinen ohjaaja, joka voi olla tiedekunnan dosentti. Tohtorin tutkintoa suorittava jatkotutkinto-opiskelija osallistuu tutkijaseminaariin ja muuhun tiedekunnan järjestämään jatkokoulutukseen hyväksytyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Osallistumista Tampereen yliopiston muiden tiedekuntien ja muiden yliopistojen järjestämiin jatkokoulutustilaisuuksiin ja oman tutkimusalan kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin sekä opintojen suorittamista ulkomaisissa yliopistoissa pidetään myös erittäin suositeltavana. Mikäli opiskelija haluaa sisäl-

8 5 lyttää edellä mainittuja opintoja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa, on näistä opinnoista neuvoteltava tutkimustyön ohjaajan kanssa ennen opintojen suorittamista. Tohtorin tutkintoon sisältyvät - aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaariin ja teema-alueella järjestettävään opetukseen sekä väitöskirjan laadinta ja sen puolustaminen julkisesti 160 op - muut opinnot, jotka sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa: tieteenfilosofian ja metodologian opinnot 20 op sivuaineen syventävät opinnot (KT) tai kasvatustieteen syventävät opinnot (FT) 40 op tieteenalan vapaasti koostettavat opinnot 20 op Tiedekunta ja sen laitokset järjestävät jatko-opintoihin liittyvää opetusta. Tarkemmat tiedot tieteellisen jatkokoulutuksen opetuksesta julkaistaan lukuvuosittain tiedekunnan verkkosivuilla osoitteessa Jatkotutkinto-opiskelija on velvollinen lukuvuosittain toukokuun loppuun mennessä antamaan ohjaajan hyväksyttäväksi kirjallisen selvityksen jatkoopintojen edistymisestä. Tiedekunnan dekaani voi tutkinnosta vastaavan professorin esityksestä muuttaa jatkotutkinto-oikeuden täydennysopintooikeudeksi. Väitöskirja Väitöskirja on itsenäinen tieteellinen tutkimus kasvatustieteen alalta ja se kirjoitetaan kotimaisella tai jollakin muulla tiedekunnan hyväksymällä kansainvälisellä kielellä. Se voidaan julkaista myös sähköisessä muodossa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Väitöskirjan julkaisemista ja hyväksymisestä sekä väitöstilaisuudesta ja siinä noudatettavasta järjestyksestä saa lisätietoa tiedekunnan verkkosivuilta

9 6 Todistus Opiskelija voi hakea tutkintotodistusta, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu. Tutkintotodistuksen hakulomake löytyy tiedekunnan verkkosivulta AMMATILLISESTI SUUNTAUTUVA KASVATUSTIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Tutkinnon rakenne Ammatillisesti suuntautuvan kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, josta lisensiaatintutkimuksen osuus 40 opintopistettä ja muiden opintojen 80 opintopistettä. Tutkinto voidaan suorittaa kolmessa vuodessa. Mikäli tutkinnon suorittanut haluaa jatkaa opintojaan tohtorin tutkintoon, on tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta haettava erikseen. Kaikkia ammatillisesti suuntautuvaan kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyviä opintoja ei täysimääräisinä hyväksytä osaksi tohtorin tutkintoa, koska ne eivät vastaa vaatimustasoltaan tohtorin tutkinnon opintovaatimuksia. Opinnot Jatkotutkinto-opiskelija laatii yhdessä tutkimustyön ohjaajan kanssa syyslukukauden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelman vahvistaa tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmä. Tutkimustyön ohjaajana toimii tiedekunnan professori tai tiedekunnan dosentti yhdessä tutkinnosta vastaavan professorin kanssa. Ammatillisen lisensiaatin tutkintoa suorittava jatkotutkinto-opiskelija suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja ja laatii lisensiaatintutkimuksen sekä suorittaa ammatilliset erikoistumisopinnot hyväksytyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Ammatillisesti suuntautuvaan kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyy aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaareihin ja teema-alueella järjestettävään opetukseen 10 op lisensiaatintutkimus 40 op muut opinnot, jotka sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa ammatilliset erikoistumisopinnot 40 op tieteenfilosofian ja metodologian opinnot 20 op tieteenalan vapaasti koostettavat opinnot 10 op

10 7 Ammatillisten erikoistumisopintojen tarkoituksena on tukea lisensiaatintutkimusta. Ne voivat olla muun muassa PD-koulutuksen opintoja, sivuaineopintoja tai muita tutkimusaiheeseen liittyviä yliopistollisia opintoja. Jatkotutkinto-opiskelija on velvollinen lukuvuosittain toukokuun loppuun mennessä antamaan ohjaajan hyväksyttäväksi kirjallisen selvityksen jatkoopintojen edistymisestä. Tiedekunnan dekaani voi tutkinnosta vastaavan professorin esityksestä muuttaa jatkotutkinto-oikeuden täydennysopintooikeudeksi Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimus on kasvatustieteen alalta tehtävä itsenäinen tutkimus, joka osoittaa tekijänsä tieteenalan teoreettisten perusteiden hallintaa sekä perehtyneisyyttä tutkimusalueeseensa ja sen metodologisiin perusteisiin. Tutkimuksen tulee osoittaa näiden tietojen ja taitojen hyväksikäyttöä oman työn kehittämisessä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä saa lisätietoa tiedekunnan verkkosivuilta Todistus Opiskelija voi hakea tutkintotodistusta, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu. Tutkintotodistuksen hakulomake löytyy tiedekunnan verkkosivulta

11 8 OHJEITA JATKOTUTKINTO-OIKEUTTA HAKEVILLE Opinto-oikeuden hakeminen Kasvatustieteiden tiedekunta myöntää hakemuksesta oikeuden suorittaa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon, filosofian tohtorin tutkinnon tai ammatillisesti suuntautuvan kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon. Jatko-opiskelun edellytykset on esitetty tämän oppaan alussa. Tiedekunnan tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus toteutetaan kolmella toiminnan vahvuusalueella ja jatkotutkinto-opiskelijan tutkimustyön tulee kohdistua jollekin näistä teema-alueista: Teema I Teema II Teema III Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt Osaamisen kehittäminen ja professionaalinen kasvu Hakuasiakirjat Jatkotutkinto-oikeutta hakeva keskustelee jatko-opinnoistaan ja tutkimustyöstään valitsemansa teema-aluetta edustavan professorin (liite 1) kanssa jo ennen jatkotutkinto-oikeuden hakemista. Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkintoon sekä ammatillisesti suuntautuvan lisensiaatin tutkintoon hakeva liittää hakuasiakirjoiksi: - hakulomakkeen - perusteellisen tutkimussuunnitelman sekä - jäljennöksen tutkintotodistuksistaan ja tarvittaessa selvityksen muista opinnoistaan. Lisäksi ammatillisesti suuntautuvaan kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoon hakeutuva - antaa selvityksen kasvatusalan työkokemuksestaan ja sen määrästä (v/kk). (Hakemukseen ei kuitenkaan tarvitse liittää jäljennöksiä työtodistuksista, vaan ne tarkastetaan tarvittaessa opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä.) Hakulomake on saatavissa tiedekunnan verkkosivulta osoitteesta ja sen saa myös tiedekunnan kansliasta. Hakuasiakirjoihin liitettävä tutkimussuunnitelma voi olla pituudeltaan enintään 20 sivua (tekstin kirjasinkoko 12 pistettä; rivinvälin 1,5) Tutkimussuunnitelma tehdään seuraavan rakenteen mukaisesti:

12 9 Kansilehti - tutkimustyön tekijä ja suoritettava jatkotutkinto - tutkimustyön alustava nimi ja tutkimuksen teema-alue - maininta professorista, jonka kanssa jatko-opinnosta on keskusteltu 1. Tausta - tutkimuksen tausta - tutkimuksen kasvatustieteellinen merkitys 2. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja peruskäsitteet 3. Tutkimukset tavoitteet ja menetelmät - tutkimuksen tavoitteet - tutkimusongelmat ja tutkimusmenetelmät - tutkimuksen aineisto ja aineiston analysointimenetelmät 4. Tutkimustulosten merkitys 5. Tutkimustyön aikataulu ja rahoitus Jatko-opinto-oikeutta hakevan on hyvä ottaa itselleen kopiot hakuasiakirjoista. Hakuaika Hakuaika on kerran lukuvuodessa. Hakuasiakirjojen tulee olla kasvatustieteiden tiedekunnassa klo mennessä. Hakuasiakirjat toimitetaan kasvatustieteiden tiedekunnan kansliaan: Postiosoite: Käyntiosoite: Kasvatustieteiden tiedekunta Tiedekunnan jatkokoulutus Tampereen yliopisto Ratapihankatu 55, Tampere Hyväksymisprosessi Jokaisella tutkimuksen teema-alueella on oma professoriryhmä, joka käsittelee hakemukset ja arvioi tutkimussuunnitelmat. Valinnassa otetaan lisäksi huomioon hakijoiden tutkimussuunnitelmien sijoittuminen tiedekunnan teema-alueille sekä tiedekunnan käytettävissä olevat ohjaajaresurssit. Tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmä kokoaa ja käsittelee professoriryhmien esitykset sekä tekee esityksen dekaanille jatkokoulutukseen hyväksyttävistä hakijoista ja hakijoiden tutkimustyön ohjaajasta / ohjaajista sekä tutkinnosta vastaavasta professorista. Tampereen yliopiston tutkintosäännön mukaan tiedekunnan dekaani hyväksyy uudet opiskelijat. Lisäksi jatkokoulutustyöryhmä hyväksyy jatkotutkinto-opiskelijan yhdessä tutkimustyön ohjaajan kanssa laatiman opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS).

13 10 Ilmoittautuminen jatkotutkinto-opiskelijaksi Lisätietoja Kun hakija on saanut jatkotutkinto-oikeuden, hän ilmoittautuu yliopiston opiskelijaksi hyväksymiskirjeessä ilmoitetulla tavalla. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi suorittaa opintoja yliopistossa: jatkotutkinto-opiskelijan on ilmoittauduttava vuosittain läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi Tampereen yliopiston yleisten ilmoittautumiskäytäntöjen mukaisesti. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi, menettää opiskeluoikeutensa. Jos jatkotutkinto-opiskelija on poistettu yliopiston opiskelijaluettelosta siitä syystä, että hän ei ole tehnyt vuosittaista ilmoittautumista, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatkotutkinto-opiskelijoille vapaaehtoista. Lisätietoja jatkokoulutuksesta saa kasvatustieteiden tiedekunnan kansliasta - puhelimitse: (03) tai (03) sähköpostitse: kasvatustieteiden.tiedekunta@uta.fi JATKOKOULUTUSTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Kasvatustieteellistä jatkokoulutusta koskevat määräykset Tampereen yliopistossa perustuvat seuraaviin säädöksiin: Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Yliopistolaki (645/1997) Laki yliopistolain muuttamisesta (715/2004) Yliopistoasetus (115/1998) Hallintolaki (434/2003) Tampereen yliopiston tutkintosääntö (TaY:n hallitus ) HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ Tutkimuseettisen neuvo ttelukunnan hyväksymiin hyvää tieteellistä käytä n- töä ja sen loukkausten käsittelemistä koskeviin menettelyohjeisiin voi tutustua tutkimuseettisen neuvottelukunnan kotisivuilla osoitteessa

14 11 APURAHAT JA MUU TUTKIMUSRAHOITUS Apurahoista ja muusta tutkimusrahoituksesta saa tietoja yliopiston opintotoimistosta sekä yliopiston kotisivuilta osoitteesta

15 12 TAMPEREEN YLIOPISTO Liite 1 Kasvatustieteiden tiedekunta KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKIMUS- JA JATKOKOULUTUS Teema-alueiden professorit Teema I Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus Professori Eeva Hujala Professori Pirkko Pitkänen Professori Tuomas Takala Professori Jukka Tuomisto Professori Veli-Matti Värri Teema II Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt Professori Viljo Kohonen Professori Anna Raija Nummenmaa Professori Eero Ropo Professori Eija Syrjäläinen Professori (mvs) Tapio Varis Teema III Osaaminen kehittäminen ja professionaalinen kasvu Professori Anja Heikkinen Professori (mvs) Paula Kyrö Professori Pekka Ruohotie

16 13 TIETEELLISET JATKO-OPINNOT Liite 2 Opinnot Ammatillisesti suuntautuva lisensiaatin tutkinto Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon välitutkintona Tohtorin tutkinto Kasvatustieteen syventävät opinnot FT-tutkinnossa 40 op Sivuaineen syventävät opinnot 10 op KT-tutkinnossa 40 op Ammatilliset erikoistumisopinnot *Sivuaineopinnot *PD-opinnot *Muut lisensiaatintutkimusta tukevat yliopistolliset opinnot 40 op Tieteenfilosofian ja menetelmäopinnot 20 op 20 op 20 op Vapaasti koostettavat opinnot * Tutkimuskirjallisuus * Esseet / artikkelit / julkaisut 10 op 20 op Aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaariin sekä teema-alueen opetukseen sekä lisensiaattityö; 10 op 40 op 10 op 80 op väitöskirja 160 op Opintopisteet yht. 120 op 120 op 240 op