Ohjausta urasuunnitteluun

Transkriptio

1 Ohjausta urasuunnitteluun Leena Penttinen Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella ESR-projekti

2 Koulutus- ja työuran suunnittelua epävarmuuden työmarkkinoilla Yhteiskunnalliset muutokset koulutus- ja työmarkkinoilla Epävarmuuden kaksitahoisuus: ulkoinen ja sisäinen epävarmuus (Barnett 2004) Työelämän muutosten tuoma rakenteiden epävarmuus Identiteetin rakentamisen epävarmuus: entistä vaikeampaa määrittää, kuka minä olen Miten yksilöä voidaan tukea suunnistamaan omalla (työ)elämänurallaan?

3 Työurapohdintoja opintopolulla Tuleva työura askarruttaa suurinta osaa opiskelijoita jo opintojen alkuvaiheessa Mikä pohdituttaa? (Asiantuntija)identiteetti: olenko oikealla/minulle sopivalla alalla? Koulutuksen tuottamat kvalifikaatiot: Mihin työtehtäviin koulutukseni valmistaa? Ovatko koulutuksessa opitut asiat käyttökelpoisia työelämässä? Työllistyminen ja työmarkkinatilanne: Työllistynkö tällä koulutuksella? (Lairio, Penttinen & Penttilä 2007)

4 Työelämäorientaation rakentuminen Yksilöllinen työelämäsuhde (ks. myös Horn 2009) Neuvottelua identiteetistä opiskelijana, tulevana asiantuntijana jne. Oman kiinnostuksen ja yksilöllisen elämänkulun jäsentäminen Omat tulkinnat ja merkitykset työlle ja työuralle Työelämätiedot ja taidot Alaspesifit tiedot ja taidot Geneeriset työelämätaidot Työnantajien odotusten ja koulutuksen ristiriidat? Koulutuksen ei koeta tuottavan kovinkaan hyvin työelämätaitoja (Kivinen ym. 2002) Taidot opitaan vasta työelämässä? (Tynjälä ym. 2004) Työelämävalmiudet (työmarkkinakansalaisen taidot) Työmarkkinoiden mahdollisuuksien ja työtehtävien jäsentäminen Oman osaamisensa tunnistaminen ja sijoittaminen työmarkkinoille Työnhakuvalmiudet : CV, portfoliot, työhaastattelut

5 Urasuunnittelun edellyksistä Yksilöltä vaaditaan aiempaa aktiivisempaa oman uran rakentamista Mukautumiskyky (Savickas 2005) Tulevasta työstä tietoiseksi tulemista Oman ammatillisen tulevaisuuden kontrollin lisäämistä Uteliaisuutta tulevaisuuden näkymien ja itsensä tutkimisessa Luottamuksen voimistamista tavoitteiden asettamisessa Ohjauksellisena tavoitteena tukea opiskelijan yksilöllisiä valmiuksia omassa urasuunnittelussaan

6 Työ- ja koulutusuran valintojen toimintahorisontti Työelämäorientaatioon liittyvät kysymykset sijoittuvat aina yksilölliseen toimintahorisonttiin, joka koostuu yksilön habituksesta ja työmarkkinarakenteista (työllisyys, työelämä, sosiaaliluokka jne) (Hodkinson & Sparkes 1997) Valintatilanteissa mukana Pragmaattinen rationaalinen päätöksenteko Vuorovaikutus muiden kanssa Päätösten sijoittuminen ennustamattomiin elämänkulun siirtymiin ja käännekohtiin Toimintahorisontti voi sekä laajentaa että rajoittaa yksilön näkemyksiä omista mahdollisuuksistaan Opiskeluajan kokemukset muodostavat pedagogisen työelämähorisontin, jossa opettajat ja ohjaajat erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voivat tukea opiskelijoita laajentamaan omaa yksilöllistä toimintahorisonttiaan ja työuraorientaatiotaan

7 IDENTITEETIN RAKENTAMINEN KOULUTUS: KVALIFIKAATIOT KOMPETENSSIT TYÖ- MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUS- RAKENTEET K O U L U T U S Opetus & Pedagogiikka (Opetussuunnitelma) (Ura)ohjaus HOPS Opettajatuutorointi Vertaistuki Opiskelijatuutorointi Mentorointi Opiskelijakunta (Työ)harjoittelu Vaihto-opiskelu Projektit Opiskeluajan työssäkäynti Vapaa-ajan harrastukset T Y Ö E L Ä M Ä (Penttinen & Skaniakos 2010)

8 Työelämäorientaation rakentamisen kriittisiä konteksteja Merkittävät (seuraamukselliset) siirtymät (Beach 2003) Kehityksellinen muutos tapahtuu, kun Kokemus tuottaa uutta tietoa ja tietäminen laajenee Identiteettiä rakennetaan asemoimalla itseä uudella tavalla yhteiskunnassa yksilön ja sosiaalisen toiminnan välisen suhteen muutokset koulutuksen aikana ja siirryttäessä työelämään Siirtymien tietoinen reflektointi, jolloin niistä voi tulla merkittäviä seuraamuksellisia siirtymiä Henkilökunnan rooli siirtymien merkittävyyden tukemisessa Opiskeluyhteisön rooli?

9 Opiskelun vertaistuesta ja ryhmistä - Opiskeluaikana vertaistuki käytetyin tuen lähde (Lairio, Penttinen & Penttilä 2007) - Täkrkeä sosialisaation ja integraation tukija (Thomas 2000, Tinto 1993, Weidman 1989) - Opintojen alkuvaiheessa tarve kuulua johonkin, samastua toisiin ja neuvotella uudesta identiteetistä korkeakouluopiskelijana (Wilcox ym. 2005) - Epävirallisen vertaistuen ongelmallisuus: voi vahvistaa myös kielteisiä ja virheellisiä käsityksiä ja pessimistisiä tulevaisuudenkuvia (Buchman 1998) Opiskeluajan sosiaalinen verkosto (miehet/naiset %): Yksinäisyyden kokeminen: ajoittain 31.2/37.9, usein 3.8/4.2 Opiskeluun liittyvään ryhmään kuuluminen: ei koe 41.4/36.3 (Opiskelijoiden terveystutkimus 2008)

10 Vertaisryhmä voimavaraistavana tukena Ohjauksellisesti vertaisryhmä nähdään paikkana, jossa voidaan jakaa kokemuksia saadaan emotionaalista tukea ja palautetta toisilta saadaan uusia näkökulmia, lisätään tietoisuutta vahvistetaan tärkeitä sosiaalisia taitoja vahvistetaan uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen vahvistetaan myönteistä asenteiden ja käyttäytymisen muutosta (Coman, Evans & Burrows 2002, Symes 1998) Ryhmä vs. yksilö: yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen ryhmätoiminnan avulla

11 Korkeakouluopiskelijoiden (vertais)ryhmäohjauksen kehittäminen VALTTI ja Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkeaasteella ESR-hankkeet Tavoitteena löytää opintoja ja valmistumista edistäviä ryhmäohjauksen malleja korkeakouluopiskeluun VALTTI-hankkeesta Tutkimuskysymyksiä: Mikä on ura- ja opinnäyteryhmien merkitys yksittäiselle opiskelijalle, millaista tukea ryhmän tarjoaa? Mikä on pedagogisesti keskeistä ryhmätoiminnassa? Mikä on ohjaajan merkitys ryhmälle/yksittäiselle opiskelijalle?

12 Ryhmän merkitys yksilölle? - vertaisuus voimavarana Mä en ole ainoa luuseri Mari: No minusta se oli lohduttavaa, että on muitaki epätoivosii (nauraa). Ku joskus tuntu, että sitä niin itekseen vaan miettii niitä, että kellään muulla ei oo samanlainen tilanne, vaikka oikeasti onkin. - - Niin sitten tullee semmonen olo, että jos sie kerrot sille ihmiselle siitä omasta tilanteesta, niin se ymmärtääki siitä jotakin. Johanna: Sitte niinku tajus, että no ei mulla nyt loppupeleissä niin huonosti oo tai siis silleen, että ihan normiopiskelijoilla on ihan samanlaisia ongelmia.

13 Sosiaalista ja tiedollista tukea Tuomas: No oikeestaan niinkun kaks asiaa. Yks oli se sosiaalinen tuki tämmönen että saa jossain käydä, että saa käydä juttelemassa semmosesta aiheesta, joka vaivaa elikkä se sosiaalinen puoli. Ja toinen puoli oli se, että saa sitte kysästä esimerkiksi apua johonki vaikka kielen huoltoon tai vastaavasti johonki viitteisiin tai merkintöihin erityisasioissa. Elikkä siinä tuli niinku kaks kärpästä samalla iskulla. Ville: No, semmoinen yhteistyö niinku, että porukalla sai enemmän aikaan kuin yksin. Arttu: Ja sit on ehkä jonkin verran lisääntyny tuo aktiivinen ote opiskeluihin.

14 Opinnäytetyön työmäärän suhteellistaminen Johanna: ehkä tietyllä tavalla sitte rupes pelkään sitä opinnäytetyötä ajatteli, että se on kauheen vaativa tai semmonen, niin just että ei oo sen ajatuksen kans yksin. Se oli sellanen niinku onnellinen tunne, kun tajus konkreettisesti, että se ei oo kuitenkaan mikään kauheen iso asia. - - siinä mielessä hyvät (tunnelmat), että ku mie oon tossa opintoja lopettelemassa, niin on semmonen voittajafiilis.

15 Kannustusta & kokemusten jakamista Annukka: Hmm, no ihan semmosia jokapäiväisiä asioita, että kuinka vaikeaa on joskus tarttua siihen opinnäytetyön kirjoittamiseen - - Että niinkö samoja tunteita muutkin, tai samoja asioita koki kuin minä. Emilia: No kyllä me nyt eniten juteltiin motivaatiosta. Eli kaikilla oli niin alussa tai näin se työ, että miten niinkun just motivoi itsensä tekeen sitä työtä, että ei keksi itelleen mitään muuta tekemistä. Hyvin paljon keskusteltiin

16 Tietojen ja taitojen jakamista Tuomas: - - siinä puhuttiin, että miten oli vaikka jonku viitekehyksen tehny tai sitte jonku tietyn miten tulokset laitetaan ja miten tällä tavalla. Niitä eri osioita nii sitte pysty, jos mää olin tehny jonku osion, niin mää tein sen näin, että sää voit tehä sen nuin. Ja sitte se vastaavaa sieltä, että no mää oon nyt tehny tän, että miten sää oot - - sillä tavalla niinku vuorovaikutusta niinku tietojen vaihtelua siinä asiasta ku toisestakin

17 Ryhmäohjauksen pedagogiikasta? Ryhmäläisten erilaisuus voimavarana: eri alojen opiskelijoita yhdistävät samankaltaiset kysymykset! Annukka: - - siellä ei ollut yhtään, joka ois ollut samasta koulutusohjelmasta kuin mie, eikä sillä oikeastaan ollutkaan merkitystä, että mikä oli se koulutusohjelma tai se opinnäytetyön aihe. Kaikista oli omalla laillaan hyötyä, että niistä jotka oli ihan alkuvaiheessa, niin jotenkin toisaalta sai siitäkin jotenkin innostusta itelle, että minä en ole enää ihan alkuvaiheessa. Sitten kun oli päässyt vauhtiin, ja sanotaan ne, jotka oli pitemmällä, että sai siitä kannustusta, että kyllä minäkin voin sinne loppuun asti päästä. Ja, että en oikeastaan koe, että kenestäkään olis ollut enemmän hyötyä kuin toisesta, että kaikista oli samalla tavalla.

18 Vuorovaikutteiset työskentelytavat Mika: No kyllähän se tota on paljon enemmän oli apua, mitä niinkö aluks aattelin. Ku aluksi ajattelin, että se on vaan semmonen, että käydään ja vähän luennoi, että mitä pittää tehä ja. Että se oli niinkun enemmän semmosta vuorovaikutusta. Että niinku keskusteltiin ja oli niinku semmonen no lämminhenkisempi, mitä oon tottunu olevan tommosten opetusten ja kurssien. Siellä niinkö tuli tukea sitte tuolta opettajanki osalta.

19 Opiskeluun ja opinnäytteeseen liittyvien tunteiden jakaminen Johanna: Joo no mie en ihan kaikilla kerroilla päässy mukaan, mutta tietysti mikä ensimmäisenä jäi mieleen, niin piti kuvailla sitä opinnäytetyötä, että minkälaisena näkee sen. Sitte itelle siitä oli tullu semmonen mörkö, mikä istuu olkapäillä ja näin. Niin sitte kuunteli, minkälaisia ajatuksia muilla oli ja näki semmosia ihmisiä, ketkä on vähä samassa tilanteessa ja se helpotti sitä omaaki tilannetta.- - siellä oikeesti käsiteltiin jonkun verran niitä tunteita, kun mun mielestä se oli just semmonen motivaatiokysymys. Se motivaatio lähtee just semmosesta tunteesta, että kokee sen mielenkiintosena ja tärkeenä. - - siellä ryhmässä puhuttiin mietittiin sitte sitäkin tilannetta, kun on valmistunu. Vähän semmosta mielikuvaleikkiä, että miltä se elämä sitte näyttäs. En mie osaa sitä selittää oikeen sen paremmin. (naurahdus)

20 Konkreettisia välineitä opiskelun edistämiseen (suosikkitehtävänä ajankäyttötehtävä!) Mari: Et kaikista paras tehtävä oli se ajankäyttötehtävä, missä tehtiin se viikkolukujärjestys. - - Niin se oli semmonen niin jotenkin silmiä avaava, että en ois kyllä ite hoksannu ikinä tehä semmosta, enkä sitten tavallaan nähnykään sitä, että mihin se aika mennee... Mutta siinä se niinku konkretisoitu

21 Ammatillisten kokemusten jakaminen Arttu: Se varmaan tuntu mielekkäältä sen takia, että mulla nyt ei hirveesti oo tän opiskelujen kannalta niinku ole niinku yhteyksiä muihin ihmisiin. Et tuntu varmaan hyvältä sen takia tehdä jotakin. Tietysti, kun me keskusteltiin siinä niin minä ja saman alan ihminen keskusteltiin asiasta, niin asioista, niin tota noin sai niinkun jonkin verran niinkun... ku hänellä on enemmän kokemusta siltä alalta, niin juteltiin vähän siitä, millasta se homma on käytännössä siellä esimerkiks hänen työpaikallaan ja Ensinnäkin siinä sai semmosta realistisempaa kuvaa siitä työelämästä- - semmosta niinku mielenkiintosia tarinoita sieltä työelämästä.

22 Konkreettisia työelämävalmiuksia Ville: Ja sitten tämmöistä työelämään liittyvää odotin siitä, ja käytiinhän siellä niitä jonkin verran läpi. Käytiin läpi CV:tä, eri ammattinimikkeitä, työhakemusta ja työhaastattelua. Ja sitten niihin sain sitten jonkin verran sitä tukea. Ari: Kyllä se oli ihan positiivista, että pystyy niinkö... pystyy työskentelemään sitten työelämässäkin varmaan, jos sitä tiimityöskentelyä tullee, et hallittee sitten tiimityöskentelyn, että... tuo ryhmätyöskentelyn

23 Ohjaaja: yksilöllisen tuen tarjoaja eteenpäin potkija ja kannustaja Emilia:Joo ohjaaja oikeestaan oli vähän pelastuskin tämän minun opinnäytetyön kans. Mika: No on sillä nyt ainakin tässä minun tapauksessa ku se on viivästyny se työ, niin on tärkeetä ja on mukavaa, kun siinä joku on, joka vähä tökkii ja kyselee, että miten on työ edenny.

24 Ryhmän toiminnan ohjaaja ja suunnittelija Mika: sehän niinkö kaiken toiminnan ohjas ja kyllä merkittävä. Sakari: Se on vähä niinku että se ohjaaja on nimenomaan ohjannu ja pitäny ryhmää kasassa Johanna: No on se ollu kyllä tosi iso rooli, että jos olis ollu joku semmonen itseopiskeluryhmä, niin ei välttämättä paljoo sais aikaan. Ku se että siinä on sitte konkreettisesti semmonen ihminen, joka aina niinkun kertoo semmosia hyviä keinoja ja antaa uutta näkökulmaa siihen hommaan. Vähä semmonen puolueeton tuki. Annukka: - -no ohjaaja niinkö veti sitä ryhmää hyvin. Asiat meni eteenpäin, ja ne kokoontumiset oli aina suunniteltuja.

25 Ohjaaja myönteisen ilmapiirin luojana Mika: Kyllähän se varmaan tota suurelta osin ohjaaja on siihen vaikuttanu. Että se ite suhtautu asiaan silleen rennosti ja avoin siis semmonen avoin, niinkö mää ajattelen, että se on semmonen suuri vaikuttaja ollu siinä.

26 Tiivistäen 1 Ryhmän merkityksestä yksilölle: Ryhmään osallistuneet tavallisia opiskelijoita, joiden elämänkokonaisuudessa opintojen valmistuminen on viivästynyt monista syistä Ryhmä opiskelijalle tärkeä hyväksytyksi tulemisen paikka: ryhmään osallistutaan kokonaisvaltaisina ihmisinä Ryhmä tarjoaa sekä sosiaalisen että tiedollista ja taidollista tukea, tukee sekä opinto- että tulevan työuran jäsentämistä

27 Tiivistäen 2 Ryhmän ohjaamisen pedagogiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota: Vertaisryhmässä toteutettava ohjauksellista pedagogiikkaa Selkeä jäsennys ja suunnitelma Tarkoituksenmukaiset tehtävänannot Ohjaajalla tärkeä rooli ryhmätoiminnan strukturoinnissa: Ryhmäyttäminen Tehtävänannot Ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen Yksilöllisen tuen tarjoaminen

28 Lopuksi: ketä kiinnostaa? Emilia: Jos joku olis mulle tän kahen vuoden aikana kerranki soittanu puhelimella ja kysyny, että voisko hän auttaa sinua opinnäytetyön kans alkuun, niin mää olisin varmasti saanu alkuun sen. Erilaisissa elämäntilanteissa opiskelu jää helposti viimeiseksi elämänkokonaisuuden tärkeysjärjestyksessä. Jos haluamme tukea opintojen etenemistä Meidän tulee olla AKTIIVISESTI KIINNOSTUNUT OPISKELIJOISTAMME Ja myös osoittaa se heille