AMK-LAKIEHDOTUKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT SEKÄ VEROSEURAAMUSTEN KOMPENSOINTI. Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari 5.11.

Transkriptio

1 AMK-LAKIEHDOTUKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT SEKÄ VEROSEURAAMUSTEN KOMPENSOINTI Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari Hannu Sirén

2 Korkeakoulututkinnot

3 Ammattikorkeakoulujen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen roolin vahvistaminen osana suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää Ammattikorkeakoulujen yhteyden tiivistäminen työelämään ja aluevaikuttavuuden vahvistaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen vauhdittaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Ammattikorkeakoulujen vahvempi strateginen osaaminen, profiloituminen, painoalavalinnat, johtajuuden sekä priorisointi- ja päätöksentekokyvyn vahvistuminen

4 Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen päätetyt valtion menosäästöt 2013 Valtion menosäästöt merkitsevät sitä, että korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen kohdentuu valtion rahoituksen säästöjä vuosien aikana yhteensä yli 230 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen keskimääräisten yksikköhintojen alentamisen ja opiskelijamäärän vähentämisen arvioidaan alentavan valtion ja kunnan rahoitusta vuonna 2013 yhteensä 47,7 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 20 miljoonaa euroa Kustannustason muutoksia koskevien tarkistusten tekemättä jättämisestä johtuva vaikutus ammattikorkeakoulujen valtion rahoitukseen on vuonna 2013 noin 11,6 miljoonaa euroa

5 Amk-uudistuksen toteuttaminen Ammattikorkeakoulujen hallintoa ja rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistaminen toteutetaan vaiheittain Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vauhditetaan rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista Uudistuksen toisessa vaiheessa siirretään vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdään ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toinen vaihe toteutetaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa

6 Ensimmäistä vaihetta koskevan HEluonnoksen pääasiallinen sisältö (1/2) Toimilupien myöntämisperusteet uudistetaan, kaikki nykyiset toimiluvat lakkaavat vuoden 2013 lopussa, uudet toimiluvat lukien Koulutustehtävä sidotaan koulutusalojen sijasta tutkintoihin ja tutkintonimikkeisiin Luovutaan ammattikorkeakoulun sijaintipaikkamäärittelystä toimiluvissa (perusteluissa todettu, että toimiluvan saajan yhtiöjärjestykset/ osakassopimukset eivät voi sisältää sitoumuksia tai velvoitteita, joka estävät tarpeellisten strategisten ja rakenteellisten muutosten tekemisen; esim. opetuspaikkakuntiin liittyvät määräykset)

7 Ensimmäistä vaihetta koskevan HEluonnoksen pääasiallinen sisältö (2/2) Luovutaan OMK:n koulutusohjelmapäätöksistä, hakukohde voi olla laajempi kuin koulutusohjelma tai koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehto Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammatillista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa Perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan; korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella

8 AMK-rahoitusmalliehdotus 2014 (Luonnos)

9 Lausuntoa pyydettiin seuraavilta tahoilta: Ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjät Asian kannalta keskeiset ministeriöt (OM, SM, STM, TEM, VM) OPH ARENE, UNIFI ja SAMOK Asian kannalta keskeiset etujärjestöt (AKAVA, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Palvelulaitosten työantajat, Sivistystyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK)

10 Lausuntokierroksen satoa Määräaikaan ( ) mennessä lausuntoja saatiin 54 kpl (yhteensä 59 lausunnonantajaa) Kritiikkiä uudistuksen kaksivaiheisuudesta: Kokonaisuudistus pitäisi mieluummin viedä kerralla loppuun Kaksivaiheisuus ei kaikkien mielestä käy esityksestä riittävän selvästi ilmi Suurin yksimielisyys koulutusohjelmapäätöksistä luopumista koskevasta ehdotuksesta Monissa lausunnoissa on todettu, että koulutusohjelmakohtaisesta sääntelystä luopuminen lisää autonomiaa koulutuksen järjestämisessä Toisaalta uhkana on nähty, että lain toimeenpano voi johtaa hyvin erilaisiin ammattikorkeakoulukohtaisiin käytänteisiin hakukohdemäärittelyssä ja tutkintojen sisällöissä

11 Lausuntopalaute/ uusien toimilupien myöntäminen (1/2) Toimilupakierroksen aikataulu on haasteellinen, kireä ja vaativa; ehdotus toimilupien hakukierroksen toteuttamisesta siinä vaiheessa, kun päätös valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta on tehty Toimilupahakemusten arviointiprosessi (kuka arvioi ja miten) tulee kuvata perusteluissa tai siitä tulee säätää asetuksella Toimiluvan saajan yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen sitoumuksien ja velvoitteiden rajaukset tulisi poistaa perusteluista/ Ehdottoman tärkeää, ettei ammattikorkeakoulun taustalta löydy sitovia velvoitteita, jotka estävät tai hidastavat tarpeellisia muutoksia

12 Lausuntopalaute/ uusien toimilupien myöntäminen (2/2) Toimiluvan myöntämisessä tulee ottaa huomioon mm. tutkimus- ja kehitystyö, toiminnan alueellinen vaikuttavuus ja koulutuksen alueellinen saatavuus Toimiluvan saamisen ehdot ovat perusteltuja/ tiukat/ tulkinnanvaraiset Toimilupien myöntökriteerejä on tarkennettava (esim. mitä tarkoittaa se, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima?); perusteluissa ei esitetä edes suuntaa antavia määrällisiä kriteerejä ( riittävän suuri koulutustarpeeseen suhteutettuna, opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä ) Pitkän tähtäimen taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten vaatimus on ongelmallinen tilanteessa, jossa kaksi ammattikorkeakoulua yhdistyy; vaatimusten soveltamisessa tulisi ottaa huomioon hakijoiden erilaiset lähtökohdat

13 Lausuntopalaute/ toimiluvan sisältö (1/2) Sijaintipaikkasääntelyn poistaminen kannatettavaa, toisaalta joissakin lausunnoissa viitattu myös toimipisteverkon hajanaisuuteen liittyviin ongelmiin Kaikki amk-lain 4 :n mukaiset tehtävät sisällytettävä toimilupaan Koulutusvastuun määritelmä sinänsä selkeä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen pääosin perusteltua. Toisaalta Koulutusvastuun tarkentaminen kumoaa osittain koulutusohjelmapäätöksen lakkauttamisen tuoman hyödyn.

14 Lausuntopalaute/ toimiluvan sisältö (2/2) Ammattikorkeakoululla tulee olla oikeus koulutusvastuunsa puitteissa antaa kaikkia ylempiä tutkintoja. Rajaus nykyisiin yamk-tutkintoihin jäykistäisi tilanteen eikä antaisi mahdollisuutta jatkossa kehittää työelämän muutoksiin ja niiden tuottamiin uusiin tarpeisiin liittyviä yamk-tutkintoja. Koulutusvastuuta koskevat muutokset tulisi voida tehdä VN:n päätöksentekoa joustavammalla menettelyllä (esim. sopimusneuvottelut ministeriön ja ammattikorkeakoulun välillä).

15 Lausuntopalaute/ määräaikainen toimilupa ja ammatillinen opettajankoulutus Määräaikaisen toimiluvan myöntämisessä (jos uuden lain mukaista toimilupaa ei myönnetä) olennaisinta on turvata opiskelijoiden oikeus suorittaa tutkintonsa loppuun. Huoli mahdollisesti lakkautettavien ammattikorkeakoulujen resursoinnista. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoamista kannatetaan valtaosassa lausuntoja. Muutama lausunnonantaja kuitenkin katsoo, että muutos voitaisiin toteuttaa samassa yhteydessä kun ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoitus siirtyy valtion vastuulle.

16 Lausuntopalaute/ rahoitusmalli (1/2) Lausunnonantajat tukivat valtaosin mallin käyttöönottoa Suurempaan tuloksellisuuteen siirtymistä pidettiin yleisesti hyvänä Rahoitusmallikokonaisuudesta lausuneista amk:uista (22 kpl) uuteen rahoitusmalliin siirtymistä esitetyllä tavalla/aikataululla kannatti 14 amk:ua (osa ei ottanut asiaan kantaa) Vain muutama lausunnonantaja, ml. Arene, kannatti malliin siirtymisen lykkäämistä kunnes vastuu rahoituksesta on kokonaan valtiolla Laskennallisen opiskelijamäärän perusteella laskettavan perusrahoituksen sisällyttämistä malliin (50 % osuudella) esitti 3 ammattikorkeakoulua ja Kuntaliitto (sekä Arene mikäli uudistus toteutetaan 2014) SAMOK piti uutta rahoitusmallia erinomaisena uudistuksena

17 Lausuntopalaute/ rahoitusmalli (2/2) Rahoitusmallin osatekijöistä: Koulutuksen ja tk-toiminnan osuuksia pidettiin pääosin hyvinä, yksittäisiä ehdotuksia molempiin suuntiin Aikuiskoulutus, tutkintojen osat sekä täydentävä koulutus haluttaisiin tuoda mallissa paremmin esille Useissa kommenteissa 55 op suorittaneiden määrä nähtiin ongelmallisena suhteessa aikuiskoulutukseen Laadun, työelämä- sekä aluevaikuttavuuden mittaamisen ongelmat nostettiin esiin Strategiarahoituksen merkitystä korostettiin

18 Jatkovalmistelu Ohjausryhmän kokous > lausuntoyhteenveto ja alustavat johtopäätökset Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä marras-joulukuussa > lopulliset linjaukset HE:n viimeistely (käännöstyöt, OM:n laintarkastus) tammi-helmikuu 2013 HE eduskuntaan kevätistuntokauden alussa (2/2013) Toimilupakierros lain vahvistamisen jälkeen, hakemukset OKM:lle syyskuussa 2013

19 Toimilupien haku- ja päätöksentekoprosessi Toimilupahakemuksen taloudellisista ja niihin kytkeytyvistä toiminnallisista edellytyksistä on tarkoitus keskustella osana taloushallinnon koodiston valmisteluseminaarien työtä. Tarkoituksena löytää riittävän yhtenäinen tapa kuvata asioita, jotta valtioneuvostolla olisi vertailukelpoiset tiedot päätöksenteon pohjaksi. Keskustelu aloitetaan ja jatkoprosessista sovitaan pidettävässä tilaisuudessa. Tavoitteena, siinä vaiheessa kun eduskuntakäsittely on riittävän pitkällä (huhtikuu?), antaa ohjeet näistä asioista hakijoille. Hakukierros eduskuntakäsittelyn päätyttyä, mikäli mahdollista, syyskuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston päätökset vuoden loppuun mennessä.

20 Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotto Yhtiömuodossa tapahtuvien investointien arvonlisäveron kompensointi yhtiöitymisessä huomioon Uudistuksen toisessa vaiheessa ammattikorkeakoulut lainsäädännössä yleishyödyllisiä yhteisöjä yliopistot ja ammattikorkeakoulut verotuksellisesti lähtökohtaisesti samaan asemaan Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki sisältää jo voimassaolevia kompensaatiosäännöksiä ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille

21 Veroseuraamuksista 1. Ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisen ja osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun verotuksesta ja kompensaatioista yleisesti - Ammattikorkeakoulu-uudistus on II-vaiheinen prosessi. Toisessa vaiheessa muodostuva ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasema yleishyödyllisinä yhteisöinä tulee saattamaan ammattikorkeakoulut ja yliopistot lähtökohtaisesti samaan verotukselliseen asemaan. - Tuloverolain 21 a ulotetaan koskemaan myös uudistuksen toisen vaiheen jälkeen itsenäisenä oikeushenkilönä toimivaa ammattikorkeakouluosakeyhtiötä, jolle valtioneuvosto on myöntänyt ammattikorkeakoulun toimiluvan. Ammattikorkeakoululainsäädännössä varmistetaan, että ammattikorkeakouluosakeyhtiöt vastaavat luonteeltaan yleishyödyllisiä yhteisöjä toimintansa suhteen.

22 Veroseuraamuksista 1. Ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisen ja osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun verotuksesta ja kompensaatioista yleisesti (jatkoa) - Ammattikorkeakouluosakeyhtiö ei siten esimerkiksi voisi jakaa voittoa tai tuottaa muuta taloudellista etua toimintaan osallistuville ja sen varat tulisi yhtiön purkautuessa käyttää vastaavaan toimintaan. - Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki sisältää jo voimassaolevia kompensaatiosäännöksiä ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille.

23 Veroseuraamuksista 2. Kunnallisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän yhtiöittämisessä luovuttaman omaisuuden veroseuraamusten kompensoinnista - Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 :n 2 momentissa säädetään osakeyhtiömuotoon siirtymiseen liittyvän arvonlisämenetyksen korvaamisesta. - Pykälän mukaan yksikköhinnan korotuksena voidaan korvata sitä menetystä, joka kunnallisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle seuraa siitä, että se joutuu maksamaan takaisin valtiolle sille palautetut arvonlisäverot, mikäli se myy sen kiinteistön tai sen kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu, johon palautusvelvoite liittyy.

24 Veroseuraamuksista 2. Kunnallisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän yhtiöittämisessä luovuttaman omaisuuden veroseuraamusten kompensoinnista (jatkoa) - Edellä mainitun menetyksen kompensointi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi tilanteissa, joissa luovuttaminen liittyy korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen toteuttamiseksi tehtyihin ylläpitojärjestelyihin. Korotus (yksityiselle ylläpitäjälle) voi tulla kysymykseen silloin, kun kunnallinen taho luovuttaa (myy, lahjoittaa, vuokraa) ko. kiinteistön yksityiselle yhteisölle tai säätiölle rahoituslain mukaiseen toimintaan.

25 Veroseuraamuksista 2. Kunnallisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän yhtiöittämisessä luovuttaman omaisuuden veroseuraamusten kompensoinnista (jatkoa) - Korotus koskee myös käyttöomaisuuden luovutusta vastaavassa tilanteessa. Kyse ei tällöin kuitenkaan ole kuntapalautuksesta ja sen takaisin maksamisesta, vaan siitä, että käyttöomaisuuden luovutus tällöin katsotaan normaaliksi omaisuuden myynniksi, josta tulee maksaa 23 prosentin arvonlisävero. - Siinä tapauksessa, että irtain omaisuus jäisi kunnan omistukseen ja omaisuus annetaan vastikkeetta osakeyhtiön käyttöön, omaisuuden voidaan katsoa säilyvän edelleen kunnan palautukseen oikeuttavassa käytössä, jolloin kunnalle ei aiheutuisi alv-seuraamuksia (keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu , 31/2010).

26 Veroseuraamuksista 3. Apporttina luovutettavaan omaisuuteen kohdistuvasta varainsiirtoverosta - Varainsiirtoverolain 43 c :n voimassaoloa on tarkoitus jatkaa (määräaikainen verovapaus eräissä koulutuksen rakennejärjestelyissä). Verohallinto tekee tapauskohtaisesti ko. päätökset. - Verohallinto palauttaa suoritetun veron hakemuksesta, jos kunta, kuntayhtymä tai yksityinen yhteisö tai säätiö luovuttaa omistamansa kiinteistön amk-laissa säädetyn toimiluvan mukaista toimintaa harjoittavalle osakeyhtiölle sen osakkeita vastaan.

27 Veroseuraamuksista 3. Apporttina luovutettavaan omaisuuteen kohdistuvasta varainsiirtoverosta (jatkoa) - Edellytyksenä on, että vastaanottajalla on toimilupa ja luovuttajalla on ollut toimilupa. Edellytyksenä on lisäksi, että kiinteistöä käytetään pääasiassa toimiluvan mukaiseen toimintaan ja toiminta on amkrahoituksen piirissä. - Ongelma voi olla verottajan tulkinta kunnan toimiluvasta, jos se on tosiasiallisesti myönnetty kuntayhtymälle, joka purkautuessaan ensin luovuttaa omaisuuden kunnalle ja kunta edelleen osakeyhtiölle.

28 Veroseuraamuksista 3. Apporttina luovutettavaan omaisuuteen kohdistuvasta varainsiirtoverosta (jatkoa) - Toinen vaihtoehto on varainsiirtoverolain 43 b, jonka mukaan verovirasto palauttaa veron hakemuksesta, jos kunta tai kuntayhtymä osakkeita vastaan luovuttaa kiinteistöyhtiölle kiinteistön vuokrattavaksi koulutoimintaan. Tämä tarkoittaa tosin sitä, että kiinteistö ei vahvista amk-osakeyhtiön tasetta.

29 Veroseuraamuksista 4. Arvonlisäverotus yhtiömuotoisessa toiminnassa ja sen kompensoiminen - Palvelujen osto on niin yliopistopuolella kuin yhtiömuotoisessa ammattikorkeakoulussa alv:n sisältävää. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 :n 1 momentissa on säädetty arvonlisäveron huomioon ottamisesta yksityisen ammattikorkeakoulun yksikköhinnoissa. - Pykälän mukaan yksityisten ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille arvonlisämenojen kustannuskelvottomuus korvataan korottamalla yksikköhintaa siten, että korotus vastaa kaikkien yksityisten ammattikorkeakoulujen maksamien arvonlisäverojen osuutta näille aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista.

30 Veroseuraamuksista 4. Arvonlisäverotus yhtiömuotoisessa toiminnassa ja sen kompensoiminen (jatkoa) - Tämä korotus vuosina (vuoden 2009 toteutuneiden kustannusten perusteella) on 4,03. Korotusprosenttiin on laskettu mukaan myös osuus kirjanpidon mukaisten poistojen arvonlisäveroista ( %), siten kuin siitä säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (1766/2009) 16 :ssä. Poistot vuodesta 2006 lukien on luettu mukaan kokonaiskustannuksiin. - Ammattikorkeakoulujen tosiasiallinen arvonlisävero käyttökustannuksista vaihtelee ammattikorkeakouluittain (1,8 7,15 %).

31 Veroseuraamuksista 5. Yhtiömuodossa tapahtuvien investointien arvonlisäveron kompensointi - Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton ( ) mukaisesti osakeyhtiömuotoisille ammattikorkeakouluille korvataan niiden vuosina tekemiin investointeihin sisältyvät arvonlisäverot siten, että korvaus vastaa kunkin yksityisen ammattikorkeakoulun maksamien arvonlisäverojen osuutta investointikustannuksista. - Samalla luovutaan yksityisten ammattikorkeakoulujen investointien arvonlisäverojen korvaamisesta poistojen aikataulussa vuosina tehtävien investointien osalta.

32 Taloushallinnon seminaari Kuopiossa, kysymyksiä OKM:lle - Miten ky:ltä siirrettävien vanhojen kiinteistöjen alvtarkistusvelvollisuudet ky:ssä ja vuokratut toimitilat? - Miksi alv-palautus vain investoinneista ? - Irtaimen luovutus ky:stä oy:lle: onko se investointi vaiko alvillinen myynti? - Miksi ei alvissa yo-malliin? Euro eurosta? - Alv-kompensaatio yksikköhintarahassa, siinä jotkut hyötyvät ja jotkut häviävät? - Varainsiirtoverovapaus edellyttää apporttiluovutusta: rajoittaa pääomitusvaihtoehtoja.