Tutkimus päiväkotiarjen kehittämisessä - välähdyksiä ArvoKas -hankkeesta

Transkriptio

1 Tutkimus päiväkotiarjen kehittämisessä - välähdyksiä ArvoKas -hankkeesta elina.viljamaa@oulu.fi juutinen.jaana@oulu.fi Eila Estola Anna-Maija Puroila Elina Viljamaa Jaana Juutinen

2 Välähdyksiä ArvoKas-hankkeeseen; 1) Mikä on ArvoKas-hanke? 2) Kurkistuksia ja kertomuksia päiväkodin arjesta 3) Tähän mennessä havaittua

3 Saako keinua seisaallaan? Meillä niinkö eskariryhmien välillä on sillai eroa että sillon ku me ollaan omana ryhmänä ulkona niin meillä saa lapset hyppiä kiikusta, mutta ku eskareissa yleinen sääntö on että ei saa, niin me annetaan sit sillon hyppiä ko meiän ryhmä on ko me koetaan et se on kumminki semmonen joka lasten liikuntaa edistää. Päiväkodin työntekijä Me ollaan meiän ryhmässä mietitty turvallisuutta siltä kantilta että kun alotti tämmönen pienempi lapsi niin me muokattiin meiän leikkiympäristöä ja oppimisympäristöä sitte sen mukaan, että hänellä olisi turvallisempi olla ja meiänki olis sitte helpompi huolehtia siitä hänen turvallisuudestaan. Päiväkodin työntekijä

4 Mitä tekemistä näillä esimerkeillä on arvojen kanssa?

5 Varhaiskasvatuksen arvopohja Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen arvoista keskeisin on lapsen ihmisarvo. Tähän perusarvoon liittyneenä sopimus kattaa neljä yleisperiaatetta, jotka ovat: syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoisen kohtelun vaatimus lapsen etu lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen lapsen mielipiteen huomioon ottaminen Suomen perusoikeussäännöksistä, muusta oikeussääntelystä ja asiakirjainformaatiosta voidaan johtaa lapsen oikeuksia konkretisoivat varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet. Näitä ovat lapsen oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti saada tarvitsemaansa erityistä tukea omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 12)

6 Tutkimushankkeet ValuEd; Values education in Nordic preschools: Basis of education for tomorrow Tavoitteena - syventää teoreettista ja empiiristä ymmärrystä arvoista ja arvokasvatuksesta Pohjoismaisessa varhaiskasvatuksessa. - What kind of future citizens do we foster in early childhood education and care (ECEC) in order to build cohesive, democratic and pluralistic societies in Nordic countries? BELONG: From exclusion to belonging: developing narrative practices in day care centers and schools Syrjäytymisestä yhteenkuuluvaisuuteen: kerronnallisten käytänteiden kehittämistä päiväkodeissa ja kouluissa Tavoitteena; - Ehkäistä lasten syrjäytymistä kehittämällä yhteenkuuluvuuden kerronnallisia käytänteitä päiväkodeissa ja kouluissa - Millaisilla kerronnallisilla käytänteillä lapsia poissuljetaan päiväkodissa ja kouluissa? Kuinka kerronnallisilla käytänteillä voidaan edistää yhteenkuuluvuutta näissä yhteisöissä?

7 Julkaisuja.. Puroila et al: Re-telling Wilma s story: reflecting on the moral language of practice in preschools Puroila & Haho: Moral functioning: navigating through a messy landscape of values in Finnish preschools. Juutinen & Viljamaa: Doing values in preschool A case of traffic lights. Puroila et al. Nojatuolipedagogiikkaa päiväkodissa kertomuksia kohtaamisista, läsnäolosta ja kuuntelemisesta. Juutinen: Pieniä kertomuksia yhteenkuuluvuuden rakentumisesta päiväkodissa. (lähetetty Varhaiskasvatuksen Tiedelehteen) Viljamaa et al. Patjakasan kutsu Einarsdottir et al Democracy, caring and competence: Values perspectives in ECEC curricula in the Nordic countries. International Journal of Early Years. Johansson et al. Rights and discipline in Nordic preschools. A study about communicated values in conflicts between teachers and children. Puroila et al. Making sense of values in Nordic preschools. Emilson & Folkesson & Lindberg: Practitioners gender beliefs and their embedded values in Swedish preschool. Sigurdardottir & Einarsdottir: Prioritised values in an Icelandic preschool. Hansen & Jensen & Brostöm: Democratic, caring and disciplinary values in Danish preschools: Bringing values together. Zachrisen: Values communicated in play. Opinnäytteitä; Juutinen: Yhteenkuuluvuuden ja poissuljetuksi tulemisen rakentuminen päiväkotiarjen kertomuksissa Graduja välittämisestä, kosketuksesta, osallisuudesta ja vuorovaikutuksesta leikissä. mm. IJEC teemanumero, Springerin ja Routledgen kirjat

8 Tutkimuspäiväkodit Pohjois-Suomessa Karpalot Mustikat Mansikat Vadelmat Mukana: 22 työntekijää 130 lasta Mukana: 21 työntekijää 95 lasta Mukana: 18 työntekijää 100 lasta Mukana: 24 työntekijää 200 lasta Tutkimusryhmä: 3-5 v. 20 lasta Tutkimusryhmä: 3-5 v. 24 lasta Pidennetty aukioloaika Tutkimusryhmä: 3-5 v. 24 lasta Tutkimusryhmä: 1-5 v. 37 lasta Yhdistelmäryhmä Teema: Ryhmien välinen yhteistyö Teema: Läsnäolo, kuuntelu, kohtaaminen Teema: Lasten osallisuus, vuorovaikutus Teema: Pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen

9 Tutkimuksen lähtökohtia Kerronnallisuus tutkimuksen lähtökohtana Se (Wilman tarina) herätti minut huomaamaan, miten usein silmieni edessä on samanlaisia pieniä tapahtumia, ja mitä kasvattajana voisin tehdä. Arvot, yhteenkuuluminen mielenkiinnon kohteena Niin se, että miten sää otat sen lapsen siihen aamupalalle, miten sää sen kerrot, että mitä meillä on ja kysyt vaikka että mitä laitetaan. Osallistava toimintatutkimus tutkimuksen tekemisen tapana Mielenkiintoista, mitä tästä meidän pikkujutusta voi poikia! Aatella, että ite sitä aattelee, että tämä on niin kuin näin ja sitten tutkijat tulee ja tämä on ihan VAU!

10 Wilma ja sikainfluenssa - Ajattelua kertomusten kanssa Episodit Wilman päiväkotiarjesta Tutkijan kirjoittamat pienet kertomukset Tutkijat näyttelevät Wilman tarinan Työntekijät näyttelevät Wilman tarinan Työntekijät kehittelevät vastakertomuksia Thinking with stories is a process in which we as thinkers do not so much work on narrative [but allow] narrative to work on us. (Morris 2002, p. 196 )

11 Nojatuolipedagogiikkaa - Kehittämisen kertomus ArvoKas -hankkeessa Keskustelua Teema täsmentyy Arjen kertomuksia, uuden kokeilua Vastarintaa 2013 Kehittämisen teema Alkuhämmennystä? Sitoutumista Arjen kertomuksia, uuden kokeilua 2014 Inspiraatiopäivä 1 Reflektiotapaaminen 1 Ryhmäkeskustelut Päiväkotien rekrytointi Missä nyt mennään? Reflektiotapaaminen 4 Inspiraatiopäivä 2 Reflektiotapaaminen 3 Reflektiotapaaminen 2 Päiväkotiarjen havainnointi Kenttätyövaihe päättyy, prosessi jatkuu pk:ssa Inspiraatiopäivä Reflektiotapaaminen 6 PM tutkijaryhmän tapaaminen Reflektiotapaaminen 5 Ryhmäkeskustelut

12 Nojatuolipedagogiikkaa Ja sitten meillä on nojatuoli, meijän paras kaveri nykyään. Meillä on lupa istua siellä nojatulissa ja kuunnella ja oikeesti pitää joskus se oma suu kiinni ja seurata lapsia

13 Yhteinen prosessi; Liikennevalot - Arvojen tekemistä päiväkodissa 1) Videot, havainnot lokakuussa ) Videoiden katselua yhdessä, keskusteluja kesällä ) Esitys EECERAN konferenssi syyskuu ) Loppukeskustelu maaliskuu ) Artikkeli Doing values in preschool A case of traffic lights (International Journal Of Early Childhood) Vielä saa leikkiä! Tuloksia; - Erilaisten arvojen samanaikaisuus - Arvojen sanoittaminen on vaikeaa kertominen työstä on arvojen täyttämää - Myös lapset pedagogiikan tekijöinä

14 Tutkimushanke on synnyttänyt päiväkodissa kuhinaa keskustelua, pohdintaa, oman työn reflektointia. on lisännyt varhaiskasvattajien tietoisuutta oman työn pedagogisista ja eettisistä lähtökohdista. on vahvistanut kertomusten ja kertomisen merkitystä arvojen tunnistamisessa. Kun eihän niitä ajattele ennen kuin niistä alkaa silleen puhumaan, kun pitää sanoa, että näin mää teen. (työntekijä)

15 Tähän mennessä havaittua Varhaiskasvattajan työ on sukkuloimista arvojen moninaisella ja ristiriitaisellakin kentällä. Arvoja tehdään jokapäiväisessä olemisessa. Arvoja on vaikea määritellä ja sanoittaa. Eettinen osaaminen on varhaiskasvatuksen työn ydintä. Työntekijöiden viestit työnteon edellytysten kaventumisesta. Samoilla resursseilla voidaan tehdä työtä hyvinkin eri tavoin. Yhteenkuuluvuus / poissulkeminen ei ole pysyvä tila, vaan jatkuvasti muotoutuva. Subjektiiviset vai yhteisesti jaetut arvot? Myös materiaalinen heijastelee ja muokkaa arvoja.

16 Kysymyksiä Eettinen osaaminen - Miten eettinen osaaminen saadaan vahvemmin osaksi päiväkotityötä? Pedagogiset käytännöt, kehittäminen ja johtaminen - Millaista kehittämistyötä, koulutusta tarvitaan, että eettinen osaaminen vahvistuu? Yhteiskunnallinen raami - Varhaiskasvatusta joudutaan miettimään arvojen läpäisemänä - Mikä on eettisen ja arvo-osaamisen merkitys ja paikka kasvatuksessa tulevaisuuden yhteiskunnassa? Suomessa, Pohjoismaissa? - Mihin suuntaan varhaiskasvatusta halutaan kehittää?