Ulkoasiainministeriö UTP-JATKOKIRJE UM POL-30 Parviainen Tiina(UM) JULKINEN VASTAANOTTAJA:

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö UTP-JATKOKIRJE UM POL-30 Parviainen Tiina(UM) JULKINEN VASTAANOTTAJA:

2 Ulkoasiainvaliokunta Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Ehdotus neuvoston päätöksiksi EU:n ihmisoikeuksien, Sahelin, Afrikan sarven, Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin, Afganistanin ja Kosovon erityisedustajien toimikausien jatkamiseksi ja Lähi-idän rauhanprosessin ja Keski- Aasian erityisedustajien toimien perustamiseksi U/E/UTP-tunnus UTP 18/2013vp jatkokirjelmä 3 UM EUTORI-tunnus EU/2015/0070, EU/2015/0078, EU/2015/0087, EU/2015/0090, EU/2015/0093, EU/2015/0103 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti annettua selvitystä täydentävä selvitys Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksista neuvoston päätöksiksi EU:n ihmisoikeuksien, Sahelin, Afrikan sarven, Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin, Afganistanin ja Kosovon erityisedustajien toimikausien jatkamiseksi ja Lähi-idän rauhanprosessin ja Keski-Aasian erityisedustajien toimien perustamiseksi. Eurooppakirjeenvaihtajan sijainen Johanna Birkstedt LIITTEET UM Viite

3 3(11) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Afganistan, Afrikan sarvi, Georgia, ihmisoikeudet, Keski-Aasia, Kosovo, Sahel, YUTP, Lähiidän tilanne OM, UM EUE, LVM, OKM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, VM, VNK Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Parviainen Tiina(UM) JULKINEN Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Ehdotus neuvoston päätöksiksi EU:n ihmisoikeuksien, Sahelin, Afrikan sarven, Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin, Afganistanin ja Kosovon erityisedustajien toimikausien jatkamiseksi ja Lähi-idän rauhanprosessin ja Keski- Aasian erityisedustajien toimien perustamiseksi Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Korkea edustaja on esittänyt Sahelin, Afrikan sarven, Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin, Afganistanin ja Kosovon erityisedustajien mandaattien jatkamista kahdeksalla kuukaudella ja ihmisoikeuksien erityisedustajan mandaatin jatkamista 24 kuukaudella. Korkea edustaja on lisäksi esittänyt uusien Lähi-idän rauhanprosessin ja Keski-Aasian erityisedustajien nimittämistä. Käsiteltävänä on kutakin erityisedustajaa koskeva neuvoston päätös, joka määrittelee erityisedustajan mandaatin, toiminnan tavoitteet sekä mandaattikausien budjetit. Erityisedustajien mangdaatit on tarkoitus hyväksyä neuvostossa lähiviikkoina. Ensimmäisenä hyväksyttäväksi tulee ihmisoikeuksien erityisedustajan mandaatti, joka hyväksyttäneen neuvostossa Suomi tukee kaikkien muistiossa käsiteltyjen EU:n erityisedustajien toimikausien jatkamista esitetyn mukaisesti samoin kuin kahden uuden erityisedustajan nimeämistä. Euroopan unionin erityisedustajat (EU Special Representative, EUSR) tukevat korkean edustajan työtä. Erityisedustajat lisäävät EU:n aktiivisuutta ja läsnäoloa vastuualueillaan, ja osaltaan vahvistavat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toteuttamista. Erityisedustajat toimivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuudessa. Heidän tulee ylläpitää erityisen läheistä suhdetta poliittiseen ja turvallisuusasioiden

4 4(11) komiteaan (PSC, COPS). Komitea päättää erityisedustajan toiminnan poliittisista suuntaviivoista hänen tehtävänsä asettamassa viitekehyksessä. Erityisedustajien tulee sovittaa toimintansa huolellisesti yhteen unionin ulkosuhdehallinnon ja sen asianomaisten osastojen toiminnan kanssa. Erityisedustajilla on keskeinen rooli YUTP:n johdonmukaisuuden kehittämisessä ja EU:n vaikuttavuuden lisäämisessä kansainvälisessä politiikassa. Erityisedustajat nimittää Euroopan unionin neuvosto korkean edustajan esityksestä. Jäsenmaat ovat pitäneet erityisedustajia tärkeinä YUTP:n välineinä ja EU:n johdonmukaisuuden, koordinaation ja korkean profiilin edistäjinä. EU:lla on tällä hetkellä kaikkiaan seitsemän erityisedustajan mandaattia. Euroopan ulkosuhdehallinnon esityksen mukaan nyt ollaan jatkamassa EU:n ihmisoikeuksien, Sahelin, Afrikan sarven, Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin, Afganistanin ja Kosovon erityisedustajien mandaatteja, jotka päättyvät nykyisellään Lisäksi EU:n ulkosuhdehallinto esittää kahden uuden erityisedustajan nimittämistä, joista toinen toimisi Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustajana ja toinen Keski-Aasian erityisedustajana. Nyt käsittelyssä olevien mandaattien on tarkoitus ulottua lokakuun 2015 loppuun, paitsi ihmisoikeusedustajan mandaatin, jota on tarkoitus jatkaa kahdella vuodella ja Lähi-idän rauhanprosessin ja Keski-Aasian erityisedustajien mandaatit, joiden on tarkoitus olla vuoden mittaiset. Korkea edustaja harkitsee loppuvuonna mandaattien jatkoa strategisen tarkastelun perusteella. Ihmisoikeuksien erityisedustajan pidempää mandaattia perustellaan mandaatin temaattisuudella ja pitkäjänteisyyden tarpeella. EU:n erityisedustajien toiminta rahoitetaan YUTP-budjetista. YUTP-budjetti vuodelle 2014 oli n. 334 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 budjetti on noussut hieman, n. 363 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 EUSR:ien osuus budjetista oli n. 16 miljoonaa euroa. Nyt käsittelyyn tulevien mandaattien kustannusarvio on noin 14 miljoonaa euroa; vuodelle 2015 kohdistuva kokonaissumma tulee kasvamaan, mikäli mandaatteja jatketaan tämän jälkeen. EUSR:ien budjetteja on pyritty pääosin viilaamaan alaspäin. Ihmisoikeuserityisedustaja EU:n ihmisoikeuserityisedustajan tehtävä perustettiin kesäkuussa 2012, osana EU:n ihmisoikeusstrategian hyväksymistä. Suomi tuki mandaatin perustamista ja oli yhdessä samanmielisten maiden kanssa viemässä asiaa eteenpäin ministerineuvostossa. Edustajan tehtävänä on tehostaa EU:n ihmisoikeustoimintaa ja tehdä sitä näkyvämmäksi. Erityisen merkittävä rooli erityisedustajalla on kolmansien maiden kanssa käytävissä ihmisoikeusdialogeissa. Toimeksiantonsa mukaisesti erityisedustaja edistää EU:n ihmisoikeustoiminnan johdonmukaisuutta kaikissa ulkosuhdekysymyksissä. Edustaja pitää valtioiden lisäksi tiivistä yhteyttä kansalaisyhteiskunnan edustajiin kuten ihmisoikeuspuolustajiin, -järjestöihin ja parlamentaarikkoihin. Erityisedustajan tehtävää on lähtien hoitanut kreikkalainen Stavros Lambrinidis. Hän on saanut toiminnastaan kiitosta sekä valtioiden että kansalaisyhteiskunnan edustajilta. Nykyinen mandaatti päättyy Erityisedustajan mandaattia esitetään jatkettavaksi 24 kuukaudella. Suomi suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuserityisedustajan mandaatin jatkamiseen. On keskeistä, että EU toimii jatkossakin ihmisoikeuksien alalla tehokkaasti ja näkyvästi. Sahelin erityisedustaja

5 5(11) Sahelin alueen EUSR on viides Afrikassa toimiva EU:n erityisedustaja. Mandaatti on pyritty saamaan linjaan muiden erityisedustajien kuten Afrikan sarven erityisedustajan mandaatin kanssa. Erityisedustajan päätehtävänä on vahvistaa EU:n alueellista reagointia Sahelin monimutkaisiin ja keskenään kytkeytyviin ongelmiin unionin kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti. Toiminnan pohjana on EU:n Sahelin turvallisuus- ja kehitysstrategia ja tavoitteena on parantaa EU:n toiminnan koherenssia ja vaikuttavuutta kestävän rauhan, turvallisuuden ja kehityksen saavuttamiseksi alueella. Sahelin alue määritellään mandaatissa EU:n Sahel-strategian mukaisesti käsittämään ensisijassa Malin, Mauritanian ja Nigerin, mutta tarpeen mukaan myös laajemman alueen. Erityisedustajan toiminnan ensisijainen painopiste on Mali ja kriisin alueelliset ulottuvuudet. Alueellisen vaikuttavuuden takaamiseksi Sahelin erityisedustaja tekee läheistä yhteistyötä EU:n muiden relevanttien erityisedustajien kuten eteläisen Välimeren, ihmisoikeuksien ja Afrikan Unionin erityisedustajien kanssa, sekä koordinoi EU:n muita toimia alueella. Läheistä yhteistyötä tehdään myös muiden kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden kuten Afrikan Unionin, YK:n ja Ecowas:in kanssa. Toimenkuvaan kuuluu terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä ihmisoikeus- ja humanitaarisen tilanteen seuranta. Malin osalta erityisedustajan tulee pyrkiä vaikuttamaan kriisin ratkaisuun yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Sahelin erityisedustaja myötävaikuttaa EU:n eri toimintaohjeiden toimeenpanoon Sahelin alueella liittyen esimerkiksi lapsiin aseellisissa konflikteissa, naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan, siviilien suojeluun sekä kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen. Nykyisellään erityisedustajan mandaatti päättyy ja siihen esitetään kahdeksan kuukauden jatkoa, asti. EUSR Reveyrand-de Menthonin odotetaan jatkavan tehtävässään. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotettuun mandaattiin. Afrikan sarven erityisedustaja EU:n Afrikan sarven alueen erityisedustajan tehtävä perustettiin vuonna Erityisedustajan toimeksiannossa Afrikan sarvella tarkoitetaan Djiboutia, Eritreaa, Etiopiaa, Keniaa, Somaliaa, Sudania, Etelä-Sudania ja Ugandaa. Erityisedustajan tehtävänä on edistää alueellista rauhaa, vakautta ja kehitystä. Erityisedustajana on toiminut kreikkalainen Alexander Rondos. Erityisedustajan toiminnassa ovat korostuneet erityisesti Somalian ja Etelä-Sudanin tilanteet. Mandaattinsa alkuvaiheessa erityisedustaja keskittyi paljolti Somalian tilanteen seurantaan, rauhanprosessin tukemiseen ja EU:n roolin vahvistamiseen. Kesällä 2013 tehtävään yhdistettiin siihen asti toimineen Sudan-erityisedustajan tehtävät. Etelä- Sudanin konfliktin puhjettua joulukuussa 2013 erityisedustajan tehtävät ovat linkittyneet yhä enemmän tämän konfliktin välitystoiminnan tukemiseen. Erityisedustaja on seurannut lisäksi myös Sudanin kansallista dialogiprosessia ja Eritrean vähittäistä kansainvälistä avautumista. Nykyisellään erityisedustajan mandaatti päättyy ja siihen esitetään kahdeksan kuukauden jatkoa, asti. EUSR Rondosin odotetaan jatkavan tehtävässään. Suomi suhtautuu myönteisesti erityisedustajan ehdotettuun mandaattiin. Tarve EU:n erityisedustajalle on alueella merkittävä ja hyvän erityisedustajan jäsenmaille tuoma

6 6(11) lisäarvo huomattava. Alueen monet ongelmat kytkeytyvät toisiinsa ja edellyttävät alueellista lähestymistapaa. Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin erityisedustaja EU:n Etelä-Kaukasia ja Georgian kriisi -erityisedustajan tehtävänä on edistää alueen konfliktien rauhanomaista ratkaisua, ehkäistä uusia konflikteja sekä tukea ja rohkaista alueellista yhteistyötä. Tehtävän avulla on määrä myös tehostaa EU:n toimintaa ja lisätä unionin näkyvyyttä alueella. Toimeksiantonsa mukaisesti erityisedustaja yhteydessä alueen poliittisiin toimijoihin ja yhteistyössä YK:n ja Etyjin kanssa tukee rauhanomaista konfliktinratkaisua ja saavutettujen ratkaisujen toimeenpanoa. Vuoristo-Karabahin konfliktin kontaktilinjalla on ollut normaalia enemmän välikohtauksia syksystä 2014 lähtien ja tilanne on aiempaa jännittyneempi. Georgian kriisiä käsittelevässä Geneven kansainvälisissä keskusteluissa EU:n rooli yhtenä kolmesta rinnakkaispuheenjohtajasta on keskeinen. Etelä-Kaukasian konfliktit (Georgian Abhasian ja Etelä-Ossetian konfliktit sekä Vuoristo-Karabahin konflikti) luovat epävakautta alueelle unionin naapurustossa. Ukrainan tilanne lisää osaltaan jännitteitä alueella ja sen vuoksi Etelä-Kaukasian konfliktien seuraamisen merkitys korostuu entisestään. Erityisedustajan toimi on keino lisätä yhtenäisyyttä EU:n toimielinten ja sen jäsenmaiden politiikan ja toiminnan välillä Etelä-Kaukasiassa. Herbert Salber on toiminut erityisedustajan tehtävässä lähtien. Erityisedustajan mandaatti päättyy ja siihen esitetään kahdeksan kuukauden jatkoa, asti. Suomi suhtautuu myönteisesti Etelä-Kaukasia ja Georgian kriisi -erityisedustajan mandaatin jatkamiseen. On tärkeää, että EU toimii alueella tehokkaasti ja näkyvästi. Afganistanin erityisedustaja Afganistanin erityisedustajan (EUSR Afghanistan) toimi perustettiin Afganistanin kansainvälisten vakautustoimien alkaessa tammikuussa Mandaattia laajennettiin merkittävästi vuonna Nykyinen erityisedustaja on tanskalainen diplomaatti Franz- Michael Skjold Mellbin, joka aloitti toimessa Hän on aiemmin toiminut mm. Tanskan Afganistanin ja Pakistanin erityisedustajana. Afganistanin erityisedustajan mandaatissa määritellään erityisedustajan keskeisiksi tehtäviksi EU:n Afganistania koskevien näkökantojen edistäminen, yhteydenpito Afganistanin viranomaisten sekä kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden kanssa, seuranta ja neuvonanto kaikilta Afganistanin kehityksen kannalta keskeisiltä sektoreilta sekä ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta. Erityisedustajan mandaatti päättyy Mandaattia esitetään pidennettäväksi kahdeksalla kuukaudella saakka. Suomi kannattaa EUSR:n mandaatin jatkamista. Afganistanin erityisedustaja on keskeinen toimija, joka pystyy omalla panoksellaan lisäämään EU:n painoarvoa, näkyvyyttä ja koordinaatiota Afganistanissa. Kosovon erityisedustaja EU:n politiikan yleisenä viitekehyksenä Kosovossa, muun Länsi-Balkanin tavoin, toimii alueen vakautus- ja assosiaatioprosessi. Neuvottelut Kosovon vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta (SAA) avattiin ja unionisopimuksena neuvoteltu

7 7(11) sopimus parafoitiin Osaltaan Kosovon etenemisen EU-tiellä on mahdollistanut saavutettu edistys suhteiden normalisointiin tähtäävässä dialogissa Serbian kanssa. EUSR:n mandaatin mukaisena yleisenä tavoitteena on tuki vakaan, elinvoimaisen, rauhanomaisen, demokraattisen ja multietnisen Kosovon kehitykselle. EUSR muun muassa tarjoaa EU:n neuvoja poliittisen prosessin tukemiseksi, edistää EU:n toiminnan koordinointia ja koherenssia Kosovossa sekä avustaa Kosovon ja Serbian välisen suhdedialogin toimeenpanoa. EUSR tarjoaa poliittista ohjausta ja tukea myös EU:n Kosovon EULEX-siviilikriisinhallintamissiolle. Kosovon EUSR on ns. kaksoishatutettu ja toimii myös komission toimiston päällikkönä. Euroopan unionin toimisto Kosovossa ei ole statukseltaan delegaatio, mutta käytännössä sen toiminta vastaa muissa maissa toimivien EU-delegaatioiden työtä. EU nimitti Kosovoon erityisedustajansa maan itsenäistyttyä vuonna EUSR:n nykyisen mandaatin päättyessä tehtävän jatkomandaattia esitetään saakka. Tehtävässä on jatkamassa sitä lähtien hoitanut slovenialainen Samuel Žbogar. Suomi tukee Kosovon erityisedustajan toimikauden jatkamista esitetyn mukaisesti. Kosovon erityisedustajan tulee edelleen olla toimija, joka pystyy omalla panoksellaan lisäämään EU:n painoarvoa, näkyvyyttä ja koordinaatiota Kosovossa. Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustaja EU:n Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustajan tehtävä perustettiin vuonna 2003, tukemaan EU:n Lähi-idän rauhanprosessia koskevien politiikkatavoitteiden saavuttamista. Toimen ensimmäinen haltija oli belgialainen Marc Otte, vuosina Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustajana toimi helmikuusta 2012 joulukuuhun 2013 saksalainen diplomaatti Andreas Reinicke. Tammikuusta 2014 lähtien erityisedustajalla olleiden tehtävien hoito on ollut EU:n ulkosuhdehallinnon varapääsihteeri Helga Schmidillä. Tämän järjestelyn katsottiin olevan riittävä tilanteessa, jossa rauhanprosessissa oli meneillään Yhdysvaltojen fasilitoimat osapuolten väliset neuvottelut. Vuoden 2014 tapahtumat, mm. rauhanneuvottelujen kariutuminen ja Gazan konflikti seurauksineen ovat johtaneet tilannearvioon, jonka mukaan EU:n sitoutuminen ja aktiiviset toimet rauhanprosessin tukemiseksi edellyttävät erityisedustajan tehtävän uudelleenperustamista. Erityisedustajan keskeisiin tehtäviin on kuulunut EU:n Lähi-idän rauhanprosessiin vaikuttavien toimien edistäminen, tiivis yhteydenpito kaikkien rauhanprosessin osapuolten sekä kansainvälisten ja muiden relevanttien toimijoiden kanssa, rauhanprosessin tilanteen tarkkailu ja tukeminen sekä ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta. Hyvin tehtäväänsä soveltuva Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustaja lisää EU:n ja jäsenmaiden tiedonsaantia tilanteen kehityksestä ja vaikutusmahdollisuuksia monimutkaiseen ja alueellisen tilanteen kannalta keskeiseen prosessiin. Suomi on pitänyt myös Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustajan tehtävää tärkeänä ja tehtävän lakkauttamisen yhteydessä 2013 korostimme, että EU:n korkea profiili rauhanprosessissa tulee pystyä säilyttämään. Johdonmukaisesti, näemme että tehtävän uudelleenperustaminen on erityisen tärkeää nykytilanteessa, jossa EU:lla voi osapuolten kumppanina olla tärkeä rooli rauhanprosessin edistämiseksi. Mandaatissa tulee näkemyksemme mukaan korostua yhteistyö kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden kanssa rauhan saavuttamiseksi, sekä säilyttää aiemman mandaatin kirjaukset koskien

8 8(11) ihmisoikeuksia, ml. lasten ja naisten asemaa konflikteissa koskevat YKTN:n päätöslauselmat (pl.1325) ja EU:n ohjeistukset (EU Guidelines on Children and Armed Conflict). Mandaatin on alustavasti esitetty alkavan ja kestävän vuoden. Keski-Aasian erityisedustaja Keski-Aasian erityisedustajan (EU Special Representative EUSR for Central Asia) tehtävä perustettiin Tehtävässä ovat toimineet Jan Kubis ( ), Pierre Morel ( ) ja Patricia Flor ). EUn erityisedustaja Jan Kubis nimitettiin aikanaan tehtävään neuvoston päätöksellä. Edellinen korkea edustaja Catherine Ashton päätti huhtikuussa 2014 nimittää EUn erityislähettilään (EU Special Envoy) EU:n erityisedustajan tilalle. Tätä perusteltiin mm. Lissabonin sopimuksen aiheuttamilla toimivaltasuhteiden muutoksilla. EU:n erityisedustajan nimityksen tekee EU:n ulkosuhdehallinto, kun taas EU:n erityisedustajan nimitys tapahtuu neuvoston päätöksellä EU:n jäsenmaiden puolesta. EU:n erityisedustajan katsotaan sen vuoksi edustavan paremmin EU:n jäsenmaiden intressejä kuin EU:n ulkosuhdehallinnolta valtuuden saaneen EU:n erityislähettilään. EU:n erityislähettilään tehtävässä toimi Janos Herman alkusyksyyn 2014 täysipäiväisesti ennen siirtymistään EU-delegaation päälliköksi Georgiaan. Herman lupasi hoitaa erityislähettilään tehtävää uuden toimensa ohessa kunnes uusi erityisedustaja tai erityislähettiläs nimetään tehtävään. Korkea edustaja Mogherini on alkuvuodesta ilmoittanut että Keski-Aasiaan pyritään saamaan uusi EU:n edustaja kevään aikana noin vuoden mandaatilla. Tehtävän rahoitus on EU:n ulkoasiainhallinnon mukaan kunnossa. Valintaprosessi on siis parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on että uusi EUSR olisi tehtävässään maaliskuun lopussa Keski-Aasian erityisedustajan mandaatin mukaisena tehtävänä on edistää hyviä suhteita EU:n ja Keski-Aasian maiden välillä ja vahvistaa vakautta, yhteistyötä ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia alueella. EU:n erityisedustajana odotetaan erityisesti koordinoivan EUtoimintoja Keski-Aasiassa ja valvovan EU:n Keski-Aasian strategian toimeenpanoa. Suomi kannattaa jatkuvuutta tehtävässä. Keski-Aasian erityisedustajan toivotaan olevan näkyvä ja vahva toimija, joka pystyy ottamaan huomioon alueen maiden erityispiirteet, vahvistamaan EU:n tasapainottavaa roolia alueella sekä tuomaan esille EU:n keskeisiä intressejä ja lisäämään ymmärtämystä EU:n arvoja kohtaan. Mandaatin on alustavasti esitetty alkavan ja kestävän vuoden. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot UM/POL-40 Janina Hasenson, p UM/ALI-20 Pirjo Virtanen, p UM/ALI-20 Hannu Heinonen, p UM/ITÄ-20 Ville Kämppi, p UM/ASA-40 Olli Ruohomäki, p UM/EUR-40 Aleksi Vakkuri, p UM/ALI-10 Marja Rosvall, p UM/ITÄ-20 Pirjo Välinoro, p UM/POL-30 Tiina Parviainen, p

9 EUTORI-tunnus EU/2015/0070, EU/2015/0093, EU/2015/0103, EU/2015/0087, EU/2015/0078, EU/2015/0090 Liitteet Viite

10 10(11) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi

11 11(11)