Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY)

Transkriptio

1 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY) ohjausryhmä LLKYn info HT Eero Laesterä Esitettävät keinot perustuvat ohjausryhmän viimeisen kokouksen yhteiseen näkemykseen.

2 Ratkaistavia ongelmia 2 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY) perustettiin vuonna 2008 vastaamaan PARAS-lain mukaisesti perusturvan palveluiden tuottamisesta. Organisaation toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa. Perustamisprosessi oli nopea ja esimerkiksi tilaaja-tuottaja mallin mukainen organisoituminen päätettiin aivan viime vaiheessa. Yksikään kunta ei pysty dominoimaan LLKYn päätöksiä. Kunnat vastaavat palveluinfran omistamisesta, samoin ne myyvät tukipalveluita organisaatiolle. On esitetty huoli siitä, että LLKY ei toimisi aitona yhteistoiminta-alueena, vaan kunnat osaoptimoivat omaa tilannettaan mikä tapahtuu muiden kuntien kustannuksella. että perusturvan toimintakate heikkenee liian paljon jo itsessään, mutta että toimintakatteen heikkeneminen johtuisi myös siitä, että LLKY ei toimi riittävän tuottavasti. että LLKY:n budjetointi olisi perustunut haitallisesti alibudjetoinnille. että LLKY:n työntekijämäärät olisivat olleet hallitsemattomassa kasvussa erityisesti Kauhajoella ja Teuvalla. että palveluntarpeen (asukasluku, väestön ikärakenteen) muutos ei ole hallinnassa että valittu organisaatiomalli ja siihen kiinteästi liittyvä tilaaja-tuottaja malli ei toimisi.

3 Tilattu työ Tilaajalautakunta tilasi Audiapro Oy:ltä työn, jonka tavoitteena on antaa arvio YT-alueen talouden kehityksestä ja tilasta, toiminnallisten palveluiden tilasta ja tuottavuuden kehittymisestä. Työ sisältää myös arvion tasapainottamisen tarpeesta ja mahdollisista keinoista, jotka ohjausryhmä esittää kuntien päätöksentekoelinten päätettäväksi. Roolit Ohjausryhmän rooli: Ohjausryhmä vastaa siitä, että esitettävät keinot ovat vietävissä päätökseen peruskunnissa ja johtokunnassa. Johtoryhmän rooli: johtoryhmä valmisteli keinoja yhdessä konsultin kanssa. Johtoryhmän tärkeimpänä tehtävänä oli varmistaa, että ohjausryhmän päättämät keinot ovat vietävissä täytäntöön. Konsultin rooli: Konsultti ohjasi prosessia ja varmisti, että käytettävissä olevat keinot tuotiin ohjausryhmän tarkasteluun ja edelleen johtoryhmän valmisteluun. Haastattelut Konsultti haastatteli Ohjausryhmän YT-alueen johtoryhmän YT-alueen poliittisen kollegion/kollegio t Muut tarvittavat, taustavaikuttajat, muita poliittisia päätöksentekijöit ä jne. Tavoitteena oli keinojen löytäminen, mutta myös mahdottomien keinojen karsiminen ohjausryhmän listalta. 3 3

4 Ohjausryhmä Työtä ohjasi ohjausryhmä, joka koostui kuntien nimeämistä edustajista. Ohjausryhmään kuuluivat: Isojoelta: Linda Leinonen, Jukka Vainionpää ja Pirjo-Liisa Ketola Karijoelta: Viljo Kurvinen, Antti Seppälä ja Timo Hautaviita Kauhajoelta: Lasse Hautala, Merja Kuusinen ja Antti Ala-Kokko Teuvalta: Veli Nummela, Aulis Ranta-Muotio (ohjausryhmän puheenjohtaja) ja Teijo Toivonen Tilaajan edustajana ohjausryhmässä oli peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi ja palveluntuottajan edustajana oli Liikelaitoskuntayhtymän johtaja Kari Nuuttila Ohjausryhmän sihteerinä toimi talouspäällikkö Heli Silomäki Ohjausryhmän ja konsultin apuna työssä olivat LLKY:n operatiivinen johto ja johtoryhmän jäsenet. Kokouksia pidettiin 6 kpl Viimeinen ohjausryhmän kokous pidettiin ja ohjausryhmä linjasi esitellyt keinot yksimielisesti vietäviksi kuntien ja johtokunnan edelleen päätettäviksi. Työn käynnistyessä sovittiin, että työn aikana asian etenemisestä ei tiedoteta. 4

5 Yhteistoiminta-alueesta (YT-alue) 5

6 Yleistä yhteistoiminnasta Alkuperäinen yt-alueen idea oli tarjota samanlaisia palveluita yhtenäiselle alueella ilman kuntaliitoksia Kuntien roolina on rahoittaa palvelua yhtenäisin pelisäännöin Yhteinen tilaaja määrittelee palvelutarpeen kuntia ja tuottajaa kuultuaan Tuottaja toimii tilauksen mukaan kaikkien kuntien alueilla samoilla periaatteilla Kun talous on kasvava, ei yleensä ole ongelmia, jakopolitiikan aikaan on helppo toimia jakamalla kaikille lisää ja parempaa. Kun taloudessa tiukkenee (ja palveluntarve vielä kasvaa), on mietittävä, kuka päättää sote -tilauksen leikkaamisesta? Miten kunnat neuvottelevat, jotta yhdenmukainen tahtotila tavoitetaan? Voiko jokainen kunta tilata mitä haluaa tai mihin rahat riittävät? Voiko alueen asukkailla olla erilaisia palveluita? Miten sote-alue sopeuttaa toimintaansa? Onko sovittu yhdessä/ kunnittain mistä luovutaan tai missä palveluissa laatu saa laskea? Miten toiminnan tehokkuutta seurataan, millaiset tuotteet? On selvitettävä, toimitaanko Suupohjan alueella näin? 6

7 Olennaisia kokonaisuuksia, joista tulisi olla yhtenäinen käsitys yt-alueella 1.Yhteistoiminta-alueen toimijat ja roolit Kunnat Tilaajalautakunta Tuottaja Järjestämisvastuu 2.Johtamisjärjestelmän keskeinen sisältö Valmistelun ja päätöksenteon rakenteet Nämä kokonaisuudet ovat olleet paremmin Strategia hoidetut, mutta esimerkiksi strategia ei ole aivan Talouden ja toiminnan suunnittelu kirkas. Valmistelussa ja operatiivisessa Vuosikello johdossa havaitaan viiveitä. Palvelusopimus 3.Toiminnan ja talouden ohjaus ja -seurantamenetelmä 7 Palvelutuotteet Mittarit Raportointi Nämä roolit eivät ole eivätkä ole olleet selkeät. Samoja henkilöitä on eri rooleissa, tilaajan ja tuottajan roolit (eikä resursointi) eivät ole selvät. Nämä kokonaisuudet ovat olleet paremmin hoidetut, mutta esimerkiksi tuotteistus ja hinnoittelu eivät voi olla kunnossa, koska kuntien tukipalveluiden hinnoittelu ei tee mahdolliseksi läpinäkyvää hinnoittelua.

8 Talouden tila, sitoutuminen Millainen toiminta-alueen kuntien talouden tila on? Tarvitaanko sopeuttamista? 8

9 Toimintakatteen ,0 % 75,0 % 65,0 % 55,0 % 45,0 % 35,0 % 25,0 % 15,0 % 5,0 % Toimintakatteen ja asukasluvun muutos Erityisesti Teuvan palvelurakenteen sopeutuminen ei vaikuta oikeansuuntaiselta, asukasluku on laskenut 15%, mutta toimintakatteen kasvu (heikentyminen) yli 75% Asukasluvun muutos -5,0 % -25,0 % -15,0 % -5,0 % 5,0 % 15,0 % 25,0 % 35,0 % Asukasluvun muutos Kaikki Keskiarvo Kauhajoki Isojoki Karijoki Teuva Käyttötulojen muutos /as Toimintamenojen muutos /as Toimintakatteen muutos /as Vaikka asukasluvut (palveluntarve) laskevat, ei toimintakatteiden heikkeneminen hidastu riittävästi. kunnat keräävät lisää varoja veroprosenttia korottamalla, Kauhajoen veroprosentin nosto on kuntajoukon nopein. Tiedot alueen kuntien veroprosenttipaineista vuodelle 2013 ovat hyvin Bruttoinvestoinnit huolestuttavia. /as, kum. Vero-%:n muutos Isojoki -4,2 % 35,3 % 39,7 % 40,4 % 0, Karijoki -18,2 % 33,9 % 53,8 % 69,1 % 1, Kauhajoki -7,0 % 100,2 % 112,9 % 67,8 % 4, Teuva -15,1 % 29,7 % 56,5 % 76,7 % 1, Yleistalouden näkökulmasta talouden tulisi sopeutua

10 Kumulatiiviset bruttoinvestoinnit Kumulat br.investoinnit eur/asukas ja asukasluvun muutos ,0 % -20,0 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % Asukasluvun muutos Asukasluvun muutos Käyttötulojen muutos /as Kaikki Isojoki Karijoki Teuva Kauhajoki Keskiarvo Toimintamenojen muutos /as Toimintakatteen muutos /as Vaikka asukasluvut (palveluntarve) laskevat, ei rakentaminen vähene kunnat keräävät lisää varoja veroprosenttia korottamalla ja velkaantumalla. Kauhajoki ja Isojoki ovat investoineet tarkastelujaksolla paljon, mutta ovatko Teuvan ja Karijoen Vero-%:n investoinnit Bruttoinvestoinnit muutos tekemättä? /as, kum. Isojoki -4,2 % 35,3 % 39,7 % 40,4 % 0, Karijoki -18,2 % 33,9 % 53,8 % 69,1 % 1, Kauhajoki -7,0 % 100,2 % 112,9 % 67,8 % 4, Teuva -15,1 % 29,7 % 56,5 % 76,7 % 1, Perusturvan palvelurakenne tulee vaatimaan muutoksia, siksi muiden sektoreiden rakenteiden tulisi olla kunnossa!

11 Kuntien talouden tila 2011, pakkorahoitus 2011 Kauhajoki Isojoki Karijoki Teuva Veroprosentti 21,00 20,50 20,00 20,50 Yhteisövero 2,61 2,92 2,43 1,57 Kiinteistövero 1,14 1,06 1,06 0,94 Valtionosuus 21,60 33,98 26,91 23,62 Nettolainaus 5,35 3,19 1,60 5,40 Kokonaisveroaste 51,69 61,65 51,99 52,03 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Delta Kokonaisveroasteen muutos Kauhajoki 39,53 43,46 47,28 48,48 51,69 12,16 Teuva 41,37 40,19 42,14 45,03 52,03 10,67 Isojoki 51,68 51,76 55,90 57,35 61,65 9,97 Karijoki 41,77 41,36 44,35 47,91 51,99 10,22 11 Kauhajoki Isojoki Karijoki Teuva Nettolainaus Valtionosuus Kiinteistövero Yhteisövero Veroprosentti Kunnan pakkorahoituksesta (verorahoitus) suurimman veroprosentin kunta Kauhajoki saa vähiten valtionosuutta, Isojoken ja Karijoen valtionosuuden osuus on suuri ja valtionosuusmuutos uhkaa erityisesti näiden kuntien rahoitusta. Myös Teuva saa suuremman osan tuloistaan valtionosuuksina kuin keräämistään kunnallisverotuloista. Kaikki kunnat altistuvat valtionosuusriskille.

12 Kuntien talouden tilan 2011 Toiminnallinen itsenäisyys H enkilö stö m/ Osto pa Kauhajo ki 124 % 123 % 31 % 29 % 27 % Iso jo ki 148 % 154 % 45 % 41 % 38 % Karijo ki 73 % 72 % 35 % 30 % 28 % T euva 180 % 172 % 51 % 48 % 45 % Kaikki kunnat ovat luovuttaneet suurimman osan toiminnallista itsenäisyyttään oman päätösvaltansa ulkopuolelle (esimerkiksi ja erityisesti LLKY). Tästä syystä kuntien olisi pystyttävä ohjaamaan erityisesti LLKY:tä tarkoituksenmukaisesti. Muussa tapauksessa säästäminen kohdistuu vain jäljelle jäävään omaan palvelurakenteeseen, yleishallintoon, sivistykseen ja tekniseen sektoriin. 12

13 Kuntien talouden tilan 2011 Tase ja kriisimittarit Nettolaina eur/as Kauhajoki Teuva Isojoki Karijoki Nettolaina veroprosenttia Kauhajoki 5,29 8,21 14,07 17,93 23,21 Teuva -3,67-5,33-4,94-5,55-0,20 Isojoki -1,91-3,78-2,41-4,57-1,42 Karijoki 4,57 3,27 5,46-0,65 0,92 Vuosikate Veroprosentti Taseen Lainakanta OmavaraisuusSuhteellinen puhdistettuna alijäämä velkaantuneisuus Kauhajoki Ei täyty Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Ei täyty Isojoki Ei täyty Täyttyy Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Karijoki Ei täyty Täyttyy Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Teuva Ei täyty Täyttyy Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty 13 Kunnat olivat erittäin nettovelattomia vielä vuonna 2011 pl Kauhajoki Kauhajoen kriisimittarit alkavat jo vuonna 2011 olla huolestuttavalla tasolla ja suhteellinen velkaantuneisuuskin täyttyy, kun tuloista vähennetään LLKY:n kauttakulkutulot ennakkotiedot kertovat, että kunnilla on velkaantumispaineita.

14 Kuntien talouden tila 2011, vuosikatteen riittävyys Karijoki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Karijoki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Karijoki Kumulatiiviset poistot 1000 e Karijoki Nettolainakanta 1000 e Karijoki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Karijoki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Karijoki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Karijoki Nettolainakanta 1000 e Karijoki Kumulatiiviset poistot 1000 e Karijoki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kumulatiivinen vuosikate ei ole täysin kattanut laskennallisia poistoja eikä nettoinvestointeja Jatkuessaan kehitys johtaa velkaantumiseen ja taseen alijäämään.

15 Kuntien talouden tila 2011, vuosikatteen riittävyys Isojoki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Isojoki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Isojoki Kumulatiiviset poistot 1000 e Isojoki Nettolainakanta 1000 e Isojoki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Isojoki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Isojoki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Isojoki Kumulatiiviset poistot 1000 e Isojoki Nettolainakanta 1000 e Isojoki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kumulatiivinen vuosikate ei ole kattanut laskennallisia poistoja eikä nettoinvestointeja Jatkuessaan kehitys johtaa velkaantumiseen ja taseen alijäämään.

16 Kumulatiivinen vuosikate on kattanut laskennalliset poistot ja nettoinvestoinnit Kunta on nettovelaton, mutta 2011 alkanut velkaantumis- ja alijäämäkehitys vaikuttavat nopeilta ja syviltä hyvä tilanne muuttuu nopeasti! Kuntien talouden tila 2011, vuosikatteen riittävyys Teuva Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Teuva Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Teuva Kumulatiiviset poistot 1000 e Teuva Nettolainakanta 1000 e Teuva Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Teuva Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Teuva Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Teuva Nettolainakanta 1000 e Teuva Kumulatiiviset poistot 1000 e Teuva Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e

17 Kumulatiivinen vuosikate ei ole lähellekään kattanut laskennallisia poistoja eikä nettoinvestointeja Jatkuessaan kehitys johtaa hallitsemattomaan velkaantumiseen ja taseen suureen Kuntien talouden tila 2011, vuosikatteen riittävyys Kauhajoki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Kauhajoki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Kauhajoki Kumulatiiviset poistot 1000 e Kauhajoki Lainakanta 1000 e Kauhajoki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kauhajoki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Kauhajoki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Kauhajoki Lainakanta 1000 e Kauhajoki Kumulatiiviset poistot 1000 e Kauhajoki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e

18 Kuntien talouden tila 2011, yhteenveto Kuntien talouden tila vuoteen 2011 tultaessa osoittaa, että kuntien on yleisesti pystyttävä sopeuttamaan LLKY:n toiminnasta, koska Sopeuttamisen tarve on ilmeinen Kauhajoella ja kasvaa vuoden 2012 aikana muissakin kunnissa. Vuonna 2013 kuntien talouteen ja sitä kautta myös LLKYlle alkaa kertyä itsenäisyyttä rajoittavia uhkia. Muista sektoreista sopeuttamalla saadaan vain murusia Kehitystä vauhdittanee vielä se, että valtionosuusleikkaukset jatkuvat ja tullevat kohdentumaan myös rakenteellisesti poikkeavasti.

19 Palvelurakenteen kustannukset ja kehitys Tarkastelussa arvioidaan kuntakohtaisten perusturvan nettomenojen kehitystä. Koko tarkastelujakso on , mutta tarkastelua kohdistetaan aikaan ennen LLKY:tä ja LLKY:n aikaan Nettomenoissa toimintamenoista vähennetään toimintatulot, mutta ei valtionosuuksia. Tarkasteluaineisto on marraskuun alussa valmistunut kuntakohtaiseen tiedonantajapalautteeseen perustuva aineisto. Eurot on deflatoitu, joten vuoden 2005 euromääräinen arvo vastaa vuoden 2011 rahanarvoa. Jokaisen kunnan kohdalla arvioidaan mekanistisesti, kuinka paljon (punainen lukuarvo) tai vähän (musta lukuarvo) kunta on käyttänyt palveluun rahaa suhteessa samankokoisiin kuntiin tai koko maahan. 19

20 Palvelurakenteen kustannukset ja kehitys , sosiaalitoimi / / Isojoki Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinn % -1 % 22 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 8 % 7 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 11 % 8 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Karijoki Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinn % 8 % 12 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 8 % 7 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 6 % 7 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Kauhajoki Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinn % 14 % 15 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 8 % 7 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 7 % 7 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Teuva Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinn % 9 % 18 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 8 % 7 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 10 % 10 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Isojoella kustannuskehitys on koko tarkastelujaksolla ollut samantasoista kuin koko maassa ja verrokissa, hitaampaa kuin verrokissa, mutta LLKY:n aikana nopeampaa kuin ennen ja verrokissa. Rahankulutus on huomattavasti verrokkia suurempi. Karijoella kustannuskehitys on koko tarkastelujaksolla ollut nopeampaa kuin koko maassa ja verrokissa, samantasoista kuin verrokissa, mutta LLKY:n aikana nopeampaa kuin ennen ja verrokissa. Rahankulutus on verrokkia pienempi. Kauhajoella kustannuskehitys on koko tarkastelujaksolla ollut nopeampaa kuin koko maassa ja verrokissa, hitaampaa kuin verrokissa, mutta LLKY:n aikana nopeampaa kuin ennen ja verrokissa. Rahankulutus on huomattavasti verrokkia suurempi. Teuvan kustannuskehitys on koko tarkastelujaksolla ollut nopeampaa kuin koko maassa ja verrokissa, samantasoista kuin verrokissa, mutta LLKY:n aikana hyvin paljon nopeampaa kuin ennen ja verrokissa. Rahankulutus on verrokkia suurempi. Sosiaalitoimen nettomenoissa kehitys on LLKY:n aikana ollut nopeampaa kuin verrokissa ja koko maassa. Sosiaalitoimen kehitys on saatava hidastumaan. 20

21 Palvelurakenteen kustannukset ja kehitys , terveydenhuolto / / Isojoki Terveydenhuolto eur/asukas % 13 % 5 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 7 % 3 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 7 % 5 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Karijoki Terveydenhuolto eur/asukas % 5 % 9 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 7 % 3 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 8 % 4 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Kauhajoki Terveydenhuolto eur/asukas % 5 % 5 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 7 % 3 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 8 % 2 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Teuva Terveydenhuolto eur/asukas % 8 % 10 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 7 % 3 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 7 % 5 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Isojoella kustannuskehitys on koko tarkastelujaksolla ollut samantasoista kuin koko maassa ja verrokissa, nopeampaa kuin verrokissa, mutta LLKY:n aikana hitaampaa/samantasoista kuin ennen ja verrokissa. Rahankulutus on huomattavasti verrokkia suurempi. Karijoella kustannuskehitys on koko tarkastelujaksolla ollut hitaampaa kuin koko maassa ja verrokissa, hitaampaa kuin verrokissa, mutta LLKY:n aikana nopeampaa kuin ennen ja verrokissa. Rahankulutus on verrokkia pienempi. Kauhajoella kustannuskehitys on koko tarkastelujaksolla ollut samantasoista kuin koko maassa ja verrokissa, samantasoista kuin verrokissa, mutta LLKY:n aikana nopeampaa kuin ennen ja verrokissa. Rahankulutus on huomattavasti verrokkia suurempi. Teuvan kustannuskehitys on koko tarkastelujaksolla ollut huomattavasti nopeampaa kuin koko maassa ja verrokissa, samantasoista kuin verrokissa, mutta LLKY:n aikana hyvin paljon nopeampaa kuin ennen ja verrokissa. Rahankulutus on verrokkia suurempi. Terveydenhuollon nettomenoissa kehitys on LLKY:n aikana ollut nopeampaa kuin verrokissa ja koko maassa. Kehitys 21 on saatava hidastumaan.

22 Palvelurakenteen kustannukset ja kehitys / / Isojoki Perusturva Sosiaalitoimi yhteensä (sis. terv.toimen hallinn % 7 % 11 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 8 % 5 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 8 % 6 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Karijoki Perusturva Sosiaalitoimi yhteensä (sis. terv.toimen hallinn % 6 % 10 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 8 % 5 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 7 % 6 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Kauhajoki Perusturva yhteensä % 8 % 8 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 8 % 5 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 7 % 4 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Teuva Perusturva yhteensä % 8 % 12 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % 8 % 5 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % 8 % 7 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvo Kun koko perusturvaa tarkastellaan yhteensä havaitaan sama kuin sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa erikseen: kustannusnousu on ollut ennen LLKYn perustamista koko maan kehityksen tasoista tai nopeampaa, Mutta LLKYn perustamisen jälkeen se on ollut kauttaaltaan keskiarvoja nopeampaa. Pelkästään huonoa palvelutasoa ei ole paikattu, vaikka Teuvan ja Karijoen rahankulutus onkin ollut ennen LLKYtä keskiarvoihin nähden pienempää. LLKYn perustamisen jälkeen Teuvan rahankulutus on muuttunut suuremmaksi kuin Teuvan verrokissa. 22

23 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto, nettomenot eur/as Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Kauhajoki 45,2 41,3 42,8 72,0 87,2 127,4 147,3 19,8 % 34,5 % 37,7 % Isojoki 49,4 51,5 54,1 44,7 149,8 154,4 174,6-3,2 % 8,3 % 42,2 % Karijoki 29,2 29,7 31,1 37,3 86,3 132,0 132,9 9,2 % 27,0 % 59,2 % Teuva 95,6 130,6 133,5 129,6 149,7 164,6 155,1 11,9 % 1,8 % 10,4 % LLKY 57,6 64,1 66,1 81,7 112,0 141,5 151,0 13,9 % 17,4 % 27,0 % Koko maa, KA 46,3 46,7 46,6 44,7 45,8 45,0 44,9-1,1 % -1,0 % -0,5 % Hallinnolle kirjatut nettomenot ovat kasvaneet kauttaaltaan, kaikilla kunnilla, ja Nettomenot asukasta kohden ovat päätyneet huomattavasti maan keskiarvoa suuremmalle tasolle. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon asukaskohtaiset nettomenot ovat alentuneet koko maassa. Tämän vuoksi myös keinoihin vyörytetään vaatimus mahdollisuudesta keventää hallintoa. 23

24 Lasten ja nuorten laitoshuolto, nettomenot eur/as Lasten ja nuorten laitoshoito hoidettavia Kauhajoki ,8 % -8,8 % -4,4 % Isojoki ,3 % #JAKO/0! -16,7 % Karijoki Teuva ,0 % 0,0 % -8,3 % LLKY ,0 % -2,8 % -3,8 % Laitoshoito nettomenot eur/hoidettava Kauhajoki 71,4 93,3 92,0 93,2 191,6 171,0 88,7 10,1 % -26,8 % 4,0 % Isojoki 24,1 17,6 20,8 15,3 0,0 32,8 28,5-12,1 % 3,1 % Karijoki 16,8 10,2 21,8 25,3 33,9 56,1 19,7 16,9 % -21,0 % 2,8 % Teuva 16,8 10,2 21,8 25,3 33,9 56,1 19,7 16,9 % -21,0 % 2,8 % LLKY 52,3 61,3 66,7 68,8 130,1 132,0 65,1 10,5 % -25,0 % 4,0 % Koko maa, KA 49,1 60,8 67,6 75,7 81,6 85,4 88,2 18,1 % 4,0 % 13,3 % Kauhajoki ,7 % -22,3 % 10,9 % Isojoki ,3 % -16,7 % Karijoki Teuva ,7 % -21,6 % 20,0 % LLKY ,8 % -23,9 % 9,1 % Manner-Suomen k ,4 % 1,5 % 8,5 % Lasten ja nuorten laitoshuolto on yleisesti nopeasti kasvanut palvelualue Jatkossa on kiinnitettävä huomio ostopalveluiden hintoihin tai valmistauduttava tuomaan palveluntarvitsijoita lähemmäksi omaa kuntaa, omaan palveluntuotantoon perustuvaan tarjontaan. 24

25 Muut lasten ja perheiden palvelut, nettomenot eur/as Muut lasten ja perheiden palvelut, nettomenot eur/as Kauhajoki 80,7 85,2 86,5 96,8 25,8 35,3 94,6 6,6 % 133,4 % 2,9 % Isojoki 37,4 35,6 38,1 40,1 59,2 33,6 54,8 2,4 % -3,7 % 7,7 % Karijoki 45,5 49,7 53,2 45,9 22,6 10,9 21,0 0,3 % -3,6 % -9,0 % Teuva 22,7 27,0 25,1 27,1 33,0 20,8 19,7 6,5 % -20,2 % -2,2 % LLKY 59,4 63,3 64,1 70,5 30,7 30,0 67,6 6,2 % 60,3 % 2,3 % Koko maa, KA 56,5 47,9 51,7 53,9 48,3 52,1 55,4-1,5 % 7,3 % -0,3 % Muissa lasten ja perheiden palveluissa on ollut hyvin suuri vaihtelu, varsinkin Kauhajoen nettomenoissa on ollut suuri hajonta. Aivan luotettavaa kuvaa LLKY:n toiminnan suunnasta ei tämän vuoksi saada 25

26 Vammaishuollon laitospalvelut, nettomenot eur/as Vammaishuollon laitospalvelut nettomenot eur/as Kauhajoki 27,5 22,7 21,2 33,5 25,5 30,9 15,1 7,3 % -20,4 % -7,5 % Isojoki 98,4 120,1 102,2 65,6 40,5 49,2 77,7-11,1 % 46,0 % -3,5 % Karijoki 78,1 77,4 84,9 82,5 85,6 109,5 106,1 1,9 % 11,9 % 6,0 % Teuva 29,4 28,8 3,4 3,1 1,4 4,7 8,9-29,8 % 266,4 % -11,6 % LLKY 38,7 37,8 29,1 32,3 24,8 31,2 25,5-5,4 % 1,4 % -5,7 % Koko maa, KA 44,6 44,9 45,2 45,4 47,7 46,6 46,1 0,6 % -1,7 % 0,6 % Vammaishuollon laitospalvelut nettomenot eur/hoidettava Kauhajoki ,9 % -6,2 % 5,7 % Isojoki ,9 % 43,9 % 19,8 % Karijoki ,5 % 11,9 % 14,3 % Teuva ,3 % -16,7 % LLKY ,6 % 10,8 % 12,9 % Koko maa, KA ,6 % 2,7 % -11,5 % Vammaishuollon laitospalvelut nettomenot eur/hoitopäivä Kauhajoki 220,8 237,8 284,7 553,8 359,4 693,1 251,8 50,3 % -15,0 % 2,3 % Isojoki 212,7 233,9 231,2 441,9 242,9 255,9 417,8 35,9 % 36,0 % 16,1 % Karijoki 153,3 155,4 129,6 171,1 179,3 221,0 210,9 3,9 % 8,8 % 6,3 % Teuva 167,1 171,8 203,1 589,2 299,3 147,1 265,3 84,2 % -5,7 % 9,8 % LLKY 195,3 206,9 216,0 390,8 276,9 369,1 271,3 33,4 % -1,0 % 6,5 % Koko maa, KA 226,8 237,0 262,7 247,4 280,8 289,5 295,1 3,0 % 2,5 % 5,0 % 26

27 Kotipalvelu, nettomenot eur/as Kotipalvelu eur/as Kauhajoki ,0 % 18,1 % 14,5 % Isojoki ,5 % 6,0 % 8,4 % Karijoki ,4 % 2,8 % 8,9 % Teuva ,0 % 18,5 % 11,8 % LLKY ,9 % 10,1 % 7,4 % Koko maa KA Kotipalvelu eur/palveltu kotitalous Kauhajoki ,7 % 95,7 % 27,7 % Isojoki ,2 % 21,2 % 0,0 % Karijoki ,6 % -14,7 % 0,3 % Teuva ,4 % 17,6 % 7,5 % LLKY ,5 % 44,6 % 11,9 % Koko maa, KA ,9 % 3,1 % 3,9 % 27

28 Vanhustenhuollon laitospalvelut, nettomenot eur/as Vanhustenhuolto, laitospalvelujen nettomenot eur/as Kauhajoki 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Isojoki 351,9 212,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-33,3 % -16,7 % Karijoki 360,1 352,3 332,1 335,4 328,1 276,9 282,9-2,3 % -6,9 % -3,6 % Teuva 191,2 205,5 208,2 211,5 195,4 197,4 208,5 3,5 % 3,4 % 1,5 % LLKY 108,0 95,8 73,2 74,0 68,6 66,0 69,0-10,5 % 0,3 % -6,0 % Koko maa, KA 204,0 206,4 213,1 217,7 215,6 209,5 198,4 2,2 % -4,0 % -0,5 % 28

29 Vammaisten työllistämistoiminta ja muut vanhusten ja vammaisten palvelut (tehostettu palveluasuminen), nettomenot eur/as Vammaisten työllistämistoiminnan sekä muiden vanhusten ja vammaisten palvelut, nettomenot eur/as Kauhajoki 338,8 392,2 418,0 456,4 571,1 661,8 691,0 11,6 % 10,5 % 17,3 % Isojoki 512,7 598,2 728,3 802,0 802,7 894, ,6 18,8 % 13,1 % 16,3 % Karijoki 93,1 102,2 140,2 162,4 300,0 278,3 361,5 24,8 % 10,2 % 48,1 % Teuva 271,8 324,9 342,6 364,9 420,0 510,9 568,0 11,4 % 17,6 % 18,2 % LLKY 323,4 377,7 413,1 449,4 539,9 623,7 671,6 13,0 % 12,2 % 18,0 % Koko maa, KA 301,6 327,2 364,3 409,6 469,4 515,0 542,0 11,9 % 7,7 % 13,3 % 29

30 Perusterveydenhuolto, nettomenot eur/as Perusterveydenhuolto (sis. vuodeosasto), nettomenot eur/as Kauhajoki 547,8 577,2 585,5 622,1 651,8 661,3 692,6 4,5 % 3,1 % 4,4 % Isojoki 731,0 828,2 940, ,9 925,1 986, ,4 12,4 % 10,2 % 8,7 % Karijoki 623,8 623,2 603,5 638,8 524,7 616,4 666,7 0,8 % 13,5 % 1,1 % Teuva 523,1 544,2 584,3 594,1 690,8 768,9 954,7 4,5 % 19,1 % 13,8 % LLKY 565,5 597,7 622,5 654,6 680,4 717,3 796,4 5,3 % 8,5 % 6,8 % Koko maa, KA 562,4 578,0 589,5 621,8 636,2 646,0 645,3 3,5 % 0,7 % 2,5 % Perusterveydenhuollon nettomenot ovat kasvaneet Karijokea ja Kauhajokea lukuun ottamatta keskiarvoa enemmän LLKYn aikana, Varsinkin Teuvan nousu on ollut hyvin nopea. Koko maan menojen kasvu on ollut koko maassa paljon pienempi kuin LLKYssä. Tilastokeskus (THL) ei tilastoinut vuodella 2011 lainkaan käyntimääriä! 30

31 Terveydenhuollon avohoito, tilastotarkastelua Koko maaisojoki Karijoki KauhajokiTeuva Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 117,1 104,4 115,4 100,3 Kauhajoki on sairastavin Väestö Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset, euroa Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset, euroa/asukas Vähän yksityisen sektorin käyttöä Koko maaisojoki Karijoki KauhajokiTeuva Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / asukasta Paljon lääkärissäkäyntejä (2010) Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / asukasta Vähän muita kuin lääkärissäkäyntejä (2010) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä / asukasta Paljon perusterveydenhuollon potilaita (korkea sairastavuuskerroin) Koko maaisojoki Karijoki KauhajokiTeuva Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Paljon erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä (erit. Teuva ja Kauhajoki) Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Koko maaisojoki Karijoki KauhajokiTeuva Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 18 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Suun terveydenhuollon kaikki potilaat terveyskeskuksissa / asukasta Keskimääräisesti somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä pl Karijo Paljon psykiatrian avohoitokäyntejä (erit. Teuva ja Kauhajoki) Ei olennaisia poikkeamia (2010) Isojoki ja Karijoki-vähän tarjontaa? (2010) Melko paljon hammaslääkärin potilaita-tarjontaa? (2010) 31

32 Terveydenhuollon avohoito, tilastotarkastelua Sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa on vuonna 2010 ollut paljon käyntejä ja potilaita. Suureen käyntimäärän on etsittävä syy, koska sairastavuuskertoimet eivät yksin selittäne asiaa. Lääkärikäyntien sijaan tulee kasvattaa mahdollisuus muihin kuin lääkärissäkäynteihin. Perusterveydenhuollon kustannus asukasta kohden on keskimääräistä korkeampi erityisesti Isojoella ja Teuvalla, myös kahden muun kunnan perusterveydenhuollon nettomeno on maan keskiarvoa korkeampi. 32

33 Perusterveydenhuollon vuodeosasto Koko maaisojoki Karijoki KauhajokiTeuva Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaat / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Hoitopäivät perusterveydenhuollossa 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaiden hoitojaksojen ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 33 46,4 195,2 119,42 173,16 111,98 24,2 14,7 17,1 14,6 27, ,4 2506, ,9 87,5 70,9 66, ,7 870,1 529,3 1180,7 508, , ,6 9210, , , ,7 379,2 299,3 396,5 310, ,1 154,1 317,7 153, ,4 87,1 195,4 177,9 Erittäin paljon hoitojaksoja Melko lyhyt hoitoaika Paljon hoitopäiviä, erityisesti Isojoki Paljon potilaita, erityisesti Isojoki Hoitojaksoja paljon yli 75-vuotiailla, erityisesti Kauhajoki Hoitopäiviä paljon yli 75-vuotiailla, erityisesti Isojoki ja Kauhajoki Paljon perusterveydenhuollon hoitopäiviä yli 75-vuotiaissa Hyvin paljon yli 75-vuotiaita potilaita Erittäin paljon hoitojaksoja - erityisesti Teuva Erityisen paljon hoitopäiviä, erityisesti Isojoki

34 Perusterveydenhuollon vuodeosasto Perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminnassa on paljon hoidettavia ja paljon potilaita, onneksi hoitojakso on lyhyt. Myös yli 75-vuotiaiden vuodeosastohoito on alueella ylikorostunut. Kumpaankin poikkeamaan olisi hyvä saada selvitys ja koko asiaan, jos mahdollista, oikaisu. 34

35 Hammaslääkäri, nettomenot eur/as Hammaslääkäri, nettomenot eur/as Kauhajoki 75,6 76,5 81,9 77,0 72,0 79,3 79,5 0,6 % 5,2 % 0,9 % Isojoki 44,5 41,8 47,6 57,5 54,9 68,6 60,3 9,7 % 5,0 % 5,9 % Karijoki 70,7 67,7 68,4 79,2 53,4 62,6 65,5 4,0 % 11,3 % -1,2 % Teuva 75,3 68,6 67,8 81,7 79,4 97,8 92,7 2,8 % 8,4 % 3,9 % LLKY 72,0 70,4 74,0 76,3 71,0 81,8 79,9 2,0 % 6,3 % 1,8 % Koko maa, KA 67,8 70,6 71,3 76,6 79,4 80,0 78,8 4,3 % -0,4 % 2,7 % Tilastokeskus (THL) ei tilastoinut vuodella 2011 lainkaan käyntimääriä! 35

36 Erikoissairaanhoito, nettomenot eur/as Erikoissairaanhoito, nettomenot eur/as Kauhajoki ,9 % 0,5 % 2,9 % Isojoki ,6 % -3,5 % 1,8 % Karijoki ,1 % 1,8 % -1,3 % Teuva ,9 % -0,9 % 3,6 % LLKY 946,4 917,9 952, , , , ,1 2,5 % -0,2 % 2,6 % Koko maa 865,8 898,7 915,2 984, , , ,9 4,5 % 1,3 % 3,7 % Erikoissairaanhoito, nettomenot eur/hoitopäivä Kauhajoki ,9 % 7,2 % 10,6 % Isojoki ,1 % 7,3 % 10,8 % Karijoki ,5 % 21,8 % 15,6 % Teuva ,7 % 0,3 % 7,7 % LLKY ,7 % 6,2 % 10,2 % Koko maa Kun perusterveydenhuolto on hyvin resursoitu, sen pitäisi näkyä erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Alueella erikoissairaanhoidon kustannukset ovat suunnilleen maan keskiarvossa, ja kustannuskehitys on jopa keskimääräistä hitaampi. Koko maan keskiarvon vuonna 2011 ei ole luotettava tieto. 36

37 Erikoissairaanhoito, tilastotarkastelu Sairaalahoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Sairaalahoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Sairaalahoidon potilaat / 1000 asukasta Sairaalahoidon hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Sairaalahoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Sairaalahoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitojaksojen ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi Koko maaisojoki Karijoki KauhajokiTeuva 237,94 375,68 288,71 341,39 282, ,7 5336,1 2313,6 3291,1 4016,3 138,8 174,2 154,9 163,7 159,2 865,9 1264,9 893,7 1492,3 839, , , , ,4 390,5 480,5 407,8 471,8 416, ,8 95,6 134,5 96, ,3 75,8 143,9 138,1 Paljon sairaalahoidon hoitojaksoja, erityisesti Isojoella ja kauhajoella. Paljon hoitopäiviä, erityisesti Isojoella ja Teuvalla. Paljon sairaalahoidon potilaita, erityisesti Isojoella ja kauhajoella. Paljon sairaalahoitoa yli 75-vuotiailla Paljon hoitopäiviä yli 75-vuotta täyttäneillä, erityisesti Isojoella. Paljon yli 75-vuotiaita potilaita sairaalahoidossa. Paljon hoitojaksoja, erityisesti Kauhajoella. Paljon hoitopäiviä, erityisesti Isojoella ja Kauhajoella. Alueella oli 2011 paljon erikoissairaanhoidon käyttöä hoitojaksoja ja hoitopäivä sekä potilaita, erityisesti Isojoella ja Kauhajoella. 37

38 Erikoissairaanhoito, tilastotarkastelu Koko maaisojoki Karijoki KauhajokiTeuva Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Somaattinen erikoissairaanhoito, keskimääräinen hoitoaika Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta , , ,4 3,7 3,9 3,2 3,4 608,3 639,5 633,2 495,9 547,5 121,7 117,8 108,3 117,6 117,8 7,65 6,73 3,28 9,84 6,63 32,5 25,1 15,4 32,6 41,7 259,4 137,6 34,1 275,4 294,6 5,3 5,5 6,9 4,8 Vähän somaattisen sairaanhoidon hoitojaksoja. Lyhyt keskimääräinen hoitoaika. Vähän hoitopäiviä. Vähän potilaita. Somaattinen erikoissairaanhoito sisältää negatiiviset poikkeamat vain Isojoella ja Karijoella, missään kuntanelikossa potilaiden määrä ei ylitä valtakunnan keskiarvoa. Erityisesti Kauhajoella ja Teuvalla on korostumia psykiatrisessa sairaanhoidossa. 38

39 Erikoissairaanhoito, tilastotarkastelu Toimenpiteelliset hoitojaksot (kirurgiset toimenpiteet) / 1000 asukasta Toimenpiteelliset hoitojaksot (kirurgiset toimenpiteet) 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) hoitopäivät / 1000 asukasta Toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä Toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) potilaat / 1000 asukasta Toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) keskimääräinen pituus Koko maaisojoki Karijoki KauhajokiTeuva 80,8 74,5 80,1 75,6 77, ,5 177,9 111,2 153,9 205,6 222,5 267,1 201,6 215,5 547,9 703,9 681,1 378,2 499,1 151,2 192,9 217, ,9 73,2 119,4 158,9 69,8 75,3 2,5 3 3,3 2,7 2,8 Kauhajoella ja Teuvalla ei ole korostumia kirurgisissa toimenpiteissä. Vain vähän toimenpiteellisiä hoitojaksoja Vain vähän yli 75-vuotiaiden toimenpiteellisiä hoitojakso Korostuma Isojoella ja Karijoella. Korostuma Isojoella ja Karijoella. Korostuma Isojoella ja Karijoella. Isojoella alkaa olla keskiarvoa suurempi ja pidempi käyttö, erityisesti yli 75-vuotiaiden kohdalla. Karijoen poikkeamat olisi kunnan pienestä koosta huolimatta syytä selvittää. Kuntanelikossa korostuu hoitojaksojen pituus. Desimaaleilla on merkitystä, koska hoitopäivän laskutushintakin HT Eero Laesterä on / Audiapro useita Oy satoja 2012 euroja ja hoitojaksoja on paljon. Tavoitteena tulisi olla, että hoitojakson pituus olisi alle keskiarvon. Tämä edellyttää toimivaa kotiutusta. 39

40 Erikoissairaanhoito, tilastotarkastelu Päiväkirurgian hoitojaksot / 1000 asukasta Päiväkirurgian hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Päiväkirurgian potilaat / 1000 asukasta Koko maaisojoki Karijoki KauhajokiTeuva 34,8 25,7 26,2 27,8 26,7 65,7 49,4 56,4 40,2 51,7 33,5 26, ,4 27,5 Vain vähän päiväkirurgiaa Vain vähän yli 75-vuotiaiden päiväkirurgiaa Vain vähän päiväkirurgian potilaita Päiväkirurgian 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä 57,5 51,9 47,7 38,8 48,1 Vain vähän yli 75-vuotiaiden päiväkirurgisia operaatioita. Alueella ei ole suuria poikkeamia päiväkirurgian tai muiden toimenpiteiden käytössä. 40

41 Erikoissairaanhoito, tilastotarkastelu Koko maa Isojoki Karijoki Kauhajoki Teuva Terveyskeskuksen lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 46,4 59,9 49,6 56,7 60,3 Lähettäminen terveyskeskuksen lähetteellä korostuu, mikä on hyvä. Muun sairaalan lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 6,9 5,4 10,5 6,5 5,8 Saman sairaalan lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon Koska erikoissairaanhoitoon hakeutuminen on tervettä (oma terveyskeskus lähettää), olisi paneuduttava siihen miksi käyttö on huomattavan suuri maan keskiarvoon ja tarvevakioituun tarpeeseen nähden. hoitojaksoista 9,7 3,3 4,3 6,2 6,6 Sama sairaala ei pidä potilasta hoidossa, mikä on hyvä. Yksityisen terveydenhuollon lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 18,5 13,4 16,8 16,3 13,5 Vain vähän yksityisen lähetteellä, mikä on hyvä. Ilman lähetettä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 15 17,5 18,8 12,5 13,3 Isojokiset ja Karijokiset hakeutuvat muita enemmän ilman lähetettä sairaalaan Päivystyksenä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 43,8 53,6 43,6 44,2 45,6 Ajanvarauksella mieluummin kuin päivystyksenä, mikä on hyvä. Ajanvarauksella erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 47,7 42,9 53,3 51,7 51,7 41

42 Ympäristöterveydenhuolto, nettomenot eur/as Ympäristöterveydenhuolto, nettomenot eur/as Kauhajoki 48,6 43,0 36,9 34,8 39,8 52,4 56,2-9,4 % 20,7 % 2,6 % Isojoki 35,2 36,9 38,1 41,3 32,2 36,2 39,1 5,8 % 10,7 % 1,8 % Karijoki 41,4 47,0 46,3 47,2 29,5 33,3 36,0 4,7 % 11,1 % -2,2 % Teuva 13,9 12,5 17,4 16,0 29,5 34,1 38,7 5,1 % 15,5 % 29,7 % LLKY 38,1 35,0 32,7 31,6 35,8 45,1 49,0-5,6 % 18,3 % 4,8 % Koko maa, KA 21,9 23,0 22,4 22,9 23,9 25,0 24,7 1,6 % 1,6 % 2,1 % Ympäristöterveydenhuollon nettomenot ovat suuret ja ne kasvavat nopeammin kuin maassa keskimäärin. Vaikka kokonaisuus on pieni, sen muutoksen nopeutta on tarkasteltava ja korostunutta kustannusta alennettava. 42

43 Alibudjetointia? (vuoden 2012 rahan arvossa) Lähde: Yhteistoimintaalueen oma kirjanpito milj. euroa TA2009 TP 2009 TA2010 TP 2010 TP2011/2010 TP2010/2009 TA 2011 TP 2011 TP2011/2010 TA 2012 TPenn 20TP2012/2011 Koko jakso Isojoki 8,45 8,61 9,00 9,04 5,0 % 9,21 9,66 6,9 % 9,51 9,70 0,4 % 4,2 % Karijoki 4,67 4,41 4,82 4,63 4,9 % 4,86 4,96 7,1 % 4,99 5,16 4,2 % 5,7 % Kauhajoki 41,46 44,18 44,85 45,11 2,1 % 45,31 46,83 3,8 % 46,21 47,07 0,5 % 2,2 % Teuva 16,96 17,82 18,02 18,32 2,8 % 18,34 20,65 12,7 % 18,87 20,71 0,3 % 5,4 % Yhteensä 71,54 75,02 76,69 77,11 2,8 % 77,72 82,10 6,5 % 79,59 82,65 0,7 % 3,4 % eur/asukasta2009 TP 2009 TA2010 TP 2010 TP2011/2010 TP2010/2009 TA 2011 TP 2011 TP2011/2010 TA 2012 TPenn 20TP2012/2011 Koko jakso Isojoki ,4 % ,9 % ,6 % 5,5 % Karijoki ,4 % ,7 % ,8 % 6,0 % Kauhajoki ,9 % ,4 % ,6 % 2,7 % Teuva ,5 % ,2 % ,6 % 6,3 % Yhteensä ,5 % ,3 % ,9 % 4,0 % YT-alueiden kunnat koettavat usein ohjata aluetta alibudjetoimalla, mistä seuraa riitaa ja väärää uutisointia ja hankaluuksia YT-alueen työssä. Kunnat eivät ole alibudjetoineet, ainoastaan Isojoen ja Karijoen 2010 budjetoima maksuosuus on jäänyt pienemmäksi kuin lopullinen toteutuma. Kun yhteistoiminta-alueen toteutumaa tarkastellaan kuntakohtaisesti, on Kauhajoki hyötynyt eniten alueen kasvuista (keskim.-2,2% vuodessa (milj euroa) ja 2,7% vuodessa (eur/as); Karijoen kasvu on ollut nopein erityisesti vuoden 2011 vuoksi 5,7% vuodessa (milj euroa) ja Teuvalla 6,3% vuodessa eur/as vuoden 2011 nopean nousun vuoksi. Vuonna 2011 nousut ovat olleet kauttaaltaan suuria. Kun tarkastellaan yhteistoiminta-alueen keskimääräistä kasvua voidaan havaita, että ainoastaan Kauhajoen perusturvan maksuosuudet ovat kasvaneet keskiarvoa hitaammin. Tämä voi johtua myös siitä, 43 että pienemmissä HT Eero kunnissa Laesterä palveluita / Audiapro Oy on 2012 nostettu sen laatuiseksi ja laajuiseksi, kuin mitä edellytetään.

44 Nettomenojen muutos kunnittain ja palveluittain Isojoki Karijoki Teuva Kauhajo LLKY Koko ma Sosiaali- ja terveys yhteensä 2,4 % 0,6 % 4,2 % 4,3 % 3,7 % 4,4 % Sosiaalitoimi -4,9 % 2,5 % 5,0 % 10,3 % 6,0 % 4,6 % Sosiaali- ja terveys, hallinto -4,3 % 6,7 % 10,8 % 19,5 % 13,3 % -5,6 % Lastensuojelu, laitos ja perhehoito -12,9 % -33,3 % 15,7 % 9,9 % 8,6 % 17,3 % Muut lasten ja perheiden palvelut 1,0 % -1,7 % 5,6 % 6,4 % 5,6 % 0,1 % Vanhusten laitospalvelut -33,3 % -4,1 % 2,7 % -10,9 % 3,0 % Vammaishuollon laitospalvelut -11,9 % -0,2 % -29,9 % 7,0 % -5,9 % 2,5 % Vammaisten työllistämistoiminnan sekä muiden vanhusten ja vammaisten 16,9 % 21,4 % 10,4 % 11,3 % 12,2 % 10,5 % Kotipalvelut -6,0 % 7,2 % 3,8 % 5,5 % 3,2 % 3,4 % Terveydenhuolto 7,5 % -0,3 % 3,8 % 1,6 % 2,6 % 4,2 % Perusterveydenhuolto pl hammashuo 10,8 % -1,2 % 3,7 % 4,3 % 4,6 % 4,6 % mistä vuodeosasto 8,9 % -17,3 % 3,6 % -3,0 % 12,0 % Hammashuolto 8,1 % 1,8 % 2,0 % 0,4 % 1,4 % 5,0 % Erikoissairaanhoito 5,1 % 0,0 % 4,1 % 0,7 % 1,9 % 4,0 % Ympäristöterveydenhuolto 4,4 % 2,4 % 4,2 % -9,6 % -6,1 % 1,0 % Kaikki yhteensä 0,2 % -0,4 % 1,5 % 4,1 % 2,7 % 3,5 % Verotettava tulo 3,8 % 1,4 % 3,9 % 4,3 % 3,9 % 3,6 % Valtionosuudet 1,8 % 0,8 % 2,8 % 3,1 % 2,7 % 5,5 % Toimintakate -0,6 % -1,8 % 1,3 % 3,9 % 2,3 % 3,3 % Kaikkien kuntien perusturvan nettomenot ovat kasvaneet ennen LLKYtä maan keskiarvoa hitaammin. Isojoen sosiaalitoimi ja terveydenhuolto kasvoivat maan keskiarvoa nopeammin. 44

45 Nettomenojen muutos kunnittain ja palveluittain Isojoki Karijoki Teuva KauhajokLLKY Koko ma Sosiaali- ja terveys yhteensä 7,4 % 7,2 % 8,5 % 4,9 % 6,2 % 1,8 % Sosiaalitoimi 17,6 % 9,0 % 13,9 % 11,0 % 12,3 % 3,6 % Sosiaali- ja terveys, hallinto 7,0 % 26,9 % 0,8 % 33,4 % 18,4 % -5,0 % Lastensuojelu, laitos ja perhehoito 185,0 % -21,6 % -27,2 % -23,7 % 2,3 % Muut lasten ja perheiden palvelut -4,7 % -3,7 % -20,8 % 131,0 % 58,6 % 1,7 % Vanhusten laitospalvelut -6,9 % 2,3 % -0,5 % -5,8 % Vammaishuollon laitospalvelut 43,9 % 11,9 % 260,3 % -20,8 % 0,6 % -5,6 % Vammaisten työllistämistoiminnan sekä muiden vanhusten ja vammaisten palvelut 11,8 % 10,2 % 16,3 % 9,7 % 11,3 % 7,4 % Kotipalvelut 2,3 % 0,4 % 14,2 % 14,1 % 10,6 % 1,7 % Terveydenhuolto 1,5 % 6,0 % 5,8 % 1,3 % 2,7 % 0,6 % Perusterveydenhuolto pl hammashuo 8,9 % 13,4 % 17,8 % 2,4 % 7,6 % -0,2 % mistä vuodeosasto 13,3 % -6,0 % 32,5 % -2,2 % 8,1 % -3,5 % Hammashuolto 3,8 % 11,2 % 7,2 % 4,4 % 5,5 % 0,7 % Erikoissairaanhoito -4,5 % 1,8 % -1,8 % -0,2 % -1,0 % 1,1 % Ympäristöterveydenhuolto 9,3 % 11,1 % 14,2 % 19,8 % 17,3 % -0,1 % Kaikki yhteensä 3,3 % 5,6 % 3,8 % 2,0 % 2,8 % 1,6 % Verotettava tulo -4,1 % -5,8 % -5,0 % -3,2 % -3,9 % -1,4 % Valtionosuudet 0,5 % 7,7 % 1,4 % 3,2 % 2,6 % 3,1 % Toimintakate 3,3 % 5,8 % 4,3 % 1,7 % 2,8 % 1,7 % 45 LLKYn aikaan kaikkien kuntien sosiaalitoimi ja terveydenhuolt o ovat kasvaneet maan keskiarvoa nopeammin.

46 Nettomenojen muutos kunnittain ja palveluittain Isojoki Karijoki Teuva KauhajoLLKY Koko ma Sosiaali- ja terveys yhteensä 3,4 % 1,0 % 5,8 % 5,5 % 5,7 % 3,5 % Sosiaalitoimi 4,2 % 6,6 % 7,0 % 10,7 % 10,6 % 4,7 % Sosiaali- ja terveys, hallinto 21,8 % 26,8 % 7,3 % 21,4 % 25,6 % -3,9 % Lastensuojelu, laitos ja perhehoito 1,5 % 37,0 % 1,6 % 3,3 % 4,8 % 9,3 % Muut lasten ja perheiden palvelut 5,1 % -13,5 % -3,3 % 2,3 % 1,6 % -2,0 % Vanhusten laitospalvelut -100,0 % -5,4 % 0,4 % -6,4 % -0,1 % Vammaishuollon laitospalvelut -5,1 % 3,6 % -18,9 % -9,8 % -6,1 % -0,3 % Vammaisten työllistämistoiminnan sekä muiden vanhusten ja vammaisten 10,5 % 23,5 % 11,9 % 12,3 % 16,6 % 9,4 % Kotipalvelut 3,4 % 3,5 % 5,9 % 8,3 % 7,4 % 3,6 % Terveydenhuolto 2,8 % -2,0 % 5,2 % 2,7 % 3,3 % 2,7 % Perusterveydenhuolto pl hammashuo 5,8 % -0,4 % 9,4 % 3,7 % 5,9 % 2,3 % mistä vuodeosasto 7,5 % -2,0 % 1,6 % 1,7 % 3,9 % Hammashuolto 3,8 % -2,8 % 2,5 % 0,5 % 1,1 % 3,0 % Erikoissairaanhoito 0,4 % -2,8 % 2,3 % 2,4 % 1,9 % 3,0 % Ympäristöterveydenhuolto 0,4 % -3,8 % 17,4 % 2,1 % 3,9 % 0,5 % Kaikki yhteensä 1,3 % 0,9 % 2,9 % 3,7 % 3,3 % 3,0 % Verotettava tulo 0,0 % -1,8 % -0,2 % 1,0 % 0,5 % 1,6 % Valtionosuudet 1,8 % 3,4 % 3,0 % 3,7 % 3,5 % 4,8 % Toimintakate 1,2 % 0,7 % 3,3 % 3,6 % 3,3 % 2,9 % 46 Pitkällä tarkastelulla vain Karijoen perusturvan molemmat osat ovat kasvaneet maan keskiarvoa hitaammin. Kaikilla kunnilla on ongelmana nopean kasvun lisäksi romahtanut verotettavan tulon kasvu.

47 Henkilöstömenojen ja ostopalveluiden kasvut Henkilöstökulut Muutos Ostopalvelut Muutos ,5 % ,6 % Sosiaalipalveluiden alue Ostopalveluista erikoissairaanhoito ,6 % ,7 % Hoidon ja hoivan henkilöströkulut Ostopalveluista muut palvelut ,4 % ,9 % Henkilöstökulut ovat kasvaneet huomattavasti ostopalveluita nopeammin. Henkilöstökuluista sosiaalipalveluiden alue on kasvanut yli 2x nopeammin kuin hoidon ja hoivan alue. Hoidon ja hoivan volyymi on kuitenkin 5-6 kertainen sosiaalipalveluihin, joten euroina hoito ja hoiva on kasvanut lähes 3x sosiaalipalveluiden verran. Ostopalveluissa selviää, että LLKY on pystynyt tavoitteeseensa rajoittaa erikoissairaanhoidon menojen kasvun maltilliseksi. 47

48 Vanhusten palveluverkko Vanhusten palvelurakenne on saatettava suosituksen mukaiselle tasolle. Yhteistoiminta-alueen on toimittava myös vanhustenhuollossa yhteistoiminta-alueena. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhusten laitospaikat kuuluvat koko yhteistoiminta-alueelle eikä niiden käyttöä voi priorisoida kuntakohtaiseen tarkoituksenmukaisuuteen vedoten. Tähtäimessä onkin oltava sekä koko yhteistoiminta-alueen palvelurakenne ja optimaalinen palvelurakenne. 48

49 Asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos Kunnan nimi: Kauhajoki 232 Kunnan nimi: Isojoki 151 Muutos Muutos Osuus Osuus kpl %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista % kaikista % ,0 % -0,1 % 0 6 vuotiaat ,1 % ,5 % 13 1,3 % 0,0 % 6 vuotiaat 128 0,9 % ,1 % 20 15,6 % 0,5 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,6 % ,0 % ,8 % -0,3 % Lukio, vuotiaat 606 4,3 % ,6 % ,0 % -0,7 % Työikäiset, vuotiaat ,8 % ,7 % ,2 % -0,7 % vuotiaat 937 6,6 % ,4 % ,3 % 2,3 % Yli 84 vuotiaat 423 3,0 % ,8 % ,7 % 5,3 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,3 % ,1 % ,8 % 1,5 % Mediaani 45,0 47,0 47,0 47, Osuus Osuus kpl %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista % kaikista % ,1 % -0,8 % 0 6 vuotiaat 119 5,1 % ,1 % -8-6,7 % -0,2 % 6 vuotiaat 22 0,9 % ,9 % -5-22,7 % -0,8 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,8 % ,8 % ,6 % -1,1 % Lukio, vuotiaat 102 4,3 % ,0 % ,1 % -1,6 % Työikäiset, vuotiaat ,7 % ,8 % ,8 % -1,3 % vuotiaat ,4 % ,6 % 37 15,1 % 0,5 % Yli 84 vuotiaat 131 5,6 % ,0 % 50 38,2 % 1,3 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,0 % ,2 % 50 7,6 % 0,3 % Mediaani 51,0 55,0 56,0 55,0 Kunnan nimi: Teuva 846 Muutos Kunnan nimi: Karijoki 218 Muutos Osuus Osuus kpl %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista % kaikista % ,6 % -0,6 % 0 6 vuotiaat 368 6,3 % ,1 % -26-7,1 % -0,2 % 6 vuotiaat 48 0,8 % ,1 % 3 6,3 % 0,2 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,0 % ,0 % ,5 % -0,6 % Lukio, vuotiaat 189 3,2 % ,0 % ,3 % -0,8 % Työikäiset, vuotiaat ,5 % ,1 % ,1 % -1,0 % vuotiaat 576 9,9 % ,1 % 55 9,5 % 0,3 % Yli 84 vuotiaat 259 4,4 % ,4 % ,9 % 2,6 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,0 % ,7 % 48 3,0 % 0,1 % 2011 Osuus Osuus kpl %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia kaikista %:ia ,3 % -0,4 % 0 6 vuotiaat 77 5,0 % ,5 % -2-2,6 % -0,1 % 6 vuotiaat 14 0,9 % ,7 % -4-28,6 % -1,0 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat 147 9,6 % ,1 % ,3 % -0,6 % Lukio, vuotiaat 62 4,1 % ,0 % ,5 % -1,2 % Työikäiset, vuotiaat ,4 % ,4 % ,6 % -1,0 % vuotiaat ,5 % ,1 % 45 28,1 % 1,0 % Yli 84 vuotiaat 70 4,6 % ,5 % 59 84,3 % 2,9 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,9 % ,0 % ,6 % 0,9 % Mediaani 50,0 52,0 51,0 50,0 Mediaani 51,0 54,0 55,0 55,0 Kaikki alueen kunnat menettävät uusimman väestöennusteen mukaan asukkaita. Samaan aikaan väestö ikääntyy varsinkin Kauhajoella, mutta myös Teuvalla. Vaikka Isojoki ja Karijoki ovat jo ikääntyneitä, myös niiden on otettava ikääntyminen huomioon. Seuraavan sivun kuvat osoittavat, että erityisesti Kauhajoen ikääntyminen on nopeaa ja runsasta 2020, mutta pienemmät kunnat ovat jo osittain ikääntyneet. Tätä 49 erijalkaisuutta on pystyttävä HT Eero käyttämään Laesterä hyväksi, / Audiapro eikä jokaiseen Oy 2012 kuntaan pidä rakentaa omaa palveluinfrastruktuuria. Myös yksityistä tarjontaa olisi käytettävä tasaamaan kysyntäpiikkejä.

50 Kauhajok i Yli 75-v. määrän muutos edell. vuoteen Isojoki Yli 75-v. määrän muutos edell. vuoteen Teuva Yli 75-v. määrän muutos edell. vuoteen Karijoki Yli 75-v. määrän muutos edell. vuoteen

51 Yli 75-vuotiaiden määrän osuus väestöstä Yli 75-vuotiaiden määrän osuus väestöstä 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kauhajoki Verrokkien ka koko maa Isojoki Verrokkien ka koko maa 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Yli 75-vuotiaiden määrän osuus väestöstä 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Yli 75-vuotiaiden määrän osuus väestöstä Teuva Verrokkien ka koko maa Karijoki Verrokkien ka koko maa Kauhajoki tulee olemaan ikärakenteeltaan nuorin, sitten Teuva. Sekä 51 Isojoen HT Eero että Laesterä karijoen / Audiapro Oy 2012 asukkaista jopa neljännes tulee

52 Veroprosentin nousupaine Veroprosentin nousupaine ,7 0,6 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Kauhajok i 0,4 0,2 0-0,2 Isojoki 0,1 0-0,1-0,4-0,6-0,2-0,8 Veroprosentin nousupaine Veroprosentin nousupaine ,5 0,7 0,4 0,3 Teuva 0,6 0,5 0,4 Karijoki 0,2 0,1 0,3 0,2 0, ,1-0,1-0,2-0,2-0,3 52 Kuviot osoittavat kuntakohtaisesti, kuinka paljon ikääntymistä varten on varattava rahaa vuosittain lisää tai vähemmän. Esimerkiksi Kauhajoella veroprosentin nousupaine on säännöllisesti yli 0,2 mutta jopa yli 0,6 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä Tämän jälkeen ikääntyminen nopeasti vähenee. Samansuuntainen kehitys on Teuvalla, muttei niin dramaattinen kuin Kauhajoella. Isojoen ja Karijoen tilanne ei ole niin tasainen ja hankala kuin kahdessa suuremmassa kunnassa,

53 Vanhuspalvelut 2011 lopulla Kauhajoki Suupohja Kauhajoki Teuva Isojoki Karijoki Kaskinen Jalasjärvi Kurikka Kristiinan kaupunki Närpiö Vuosi Väestö Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 108,5 111,7 100,3 114,6 104, ,5 109, ,2 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 88, ,5 93,1 87,8 91,1 90,7 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 9,5 11,7 9,6 14,5 15,7 14,8 9, ,7 13,6 14,1 75-vuotta täyttäneet, kpl Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 40,4 41,6 36,1 43,7 39,8 43,6 41,5 40,2 40,9 35,8 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % 4 2,7 6,4 3,8 7, ,2 5,2 4,4 Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 4 0 6,9 0 2,4 4,3 4,1 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 7,6 8,9 1,5 8,9 5,8 13,5 2,9 7 3,7 4,8 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,2 8,3 6,9 11,9 5,8 3,8 4 4,6 2,2 5,5 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 21,3 12,2 9,7 11,1 8,9 12 8,5 10,6 7,7 17,6 53 Kaksi kuntaa neljästä tuottaa tavoitteeseen nähden vanhainkoti- tai vuodeosastopaikkoja. Tehostettua palveluasumista tarjotaan liian vähän, tämä määrä kasvaa. Myös omaishoidon tuella on suositusta enemmän vanhuksia. Tämä osuus voi pysyä edelleen samana. Säännöllistä kotihoitoa on varaa kasvattaa suosituksen mukaiselle tasolle. Tämä edellyttää hyvää johtamista ja oikeaa tekemistä, jotta juuri oikeat tekijät tekevät oikeita asioita. Tavallisesta palveluasumisesta pitää luopua ja siirtyä joko normaaliin vuokra-

54 Vanhuspalveluiden laatusuositus Kauhajoki Suupohja 2011 Kauhajoki Teuva Isojoki Karijoki Laitoshoito 4,0 % 4,3 % 2,7 % 6,4 % 3,8 % 7,1 % Suosituksen alaraja 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % Suosituksen yläraja 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % Suosituksen alaraja kpl Suosituksen yläraja kpl Kunnassa Erotus Erotus euroa/kk Tehostettu palveluasuminen 7,6 % 6,4 % 8,9 % 1,5 % 8,9 % 5,8 % Suosituksen alaraja 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Suosituksen yläraja 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Suosituksen alaraja kpl Suosituksen yläraja kpl Kunnassa Erotus Erotus euroa/kk Omaishoidon tuki 7,2 % 8,2 % 8,3 % 6,9 % 11,9 % 5,8 % Suosituksen alaraja 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Suosituksen yläraja 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Suosituksen alaraja kpl Suosituksen yläraja kpl Kunnassa Erotus Erotus euroa/kk Säännöllinen kotihoito 21,3 % 11,0 % 12,2 % 9,7 % 11,1 % 8,9 % Suosituksen alaraja 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % Suosituksen yläraja 14 % 14 % 14 % 14 % 14 % Suosituksen alaraja kpl Suosituksen yläraja kpl Kunnassa Erotus Erotus euroa/kk Vanhusten palveluketjussa yli 75-vuotiaita 40,1 % 32,0 % 33,0 % 29,8 % 35,7 % 27,6 % Suosituksen alaraja 26 % 26 % 26 % 26 % 26 % 26 % Suosituksen yläraja 27 % 27 % 27 % 27 % 27 % 27 % Suosituksen alaraja kpl Suosituksen yläraja kpl Tavallista palveluasumista Kunnassa Erotus Erotus euroa/kk Laitoshoidon vrk-hinta Tehostetun vrk-hinta Omaishoidon vrk-hinta Kotihoidon vrk-hinta Palveluasumisen hinta Yhteensä kuukaudessa Yhteensä vuodessa Vanhusten palveluverkon piirissä on hieman suositusta enemmän vanhuksia (suositus 28-29% yli 75-vuotiaista), tätä kohden on ketjua johdettava; Oikeantasoinen verkko tulisi 1-2 miljoonaa euroa nykyistä edullisemmaksi nykyisten tarpeiden vallitessa. Kun vanhusten määrä kasvaa, kasvaa myös vinoutuman euromäärä.

55 Vanhusten palvelurakenne Varsinaista laitoshoitoa hiukan liikaa (Etenkin Teuva ja Karijoki) Tehostettua palveluasumista hiukan liikaa (Etenkin Kauhajoki ja Karijoki, Kauhajoki ostaa paljon) Omaishoidon tukea annetaan huomattavasti yli suosituksen, mutta se lienee perusteltua Tavallisesta palveluasumisesta on luovuttava sekä tehostetun hyväksi, ja samalla on siirryttävä normaaliin vuokra-asumiseen ja kotihoitoon vähitellen korvaamalla tehostetulla tai kotihoidon resursseja lisäten Kotihoitoa annetaan suositusta vähemmän, tämä ottanee vastaan paineen laitoshoidon purkautumisessa. Remontilla varaudutaan tulevaan ikääntymiseen. Nyt etsitään tukevaa maata jalkojen alle, jotta voidaan ottaa kasvu vastaan. 55

56 Työntekijät Kaikki Kaikki Yhtymän hallinto määräaikaiset määräaikaiset yht 2009 yht 2012 Johto Sisäinen tukipalvelu Yleinen hallinto Yhteensä Lisäys koostuu seuraavista: Henkilöstöpäällikkö, arkistosihteeri, toimistosihteeri siirretty Teuvalta, apulaiskamreeri siirretty Teuvalta (nyk. laskentapäällikkö), 2 toimistosihteeriä hoidon ja hoivan tehtäviin, yksi oppisopimuksella, siirrot palvelualueilta Haastatteluissa korostui epäily siitä, että LLKY:n työntekijämäärän kasvu on ollut hallitsematon. LLKY on tilastoinut työntekijämäärän kasvun uudelleen vuoden 2012 lopulla. Vieressä hallinnon ja sosiaalipalveluide n sekä ympäristötoimen muutos. Sekä hallinto että sosiaalipalvelut ovat kasvattaneet työntekijämäärää. 56

57 Työntekijät Kaikki Kaikki Sosiaalipalvelut määräaikaiset määräaikaiset yht 2009 yht 2012 Hallinto Trilla Kehitysvammahuolto Kauhajoki ja Isojoki 3 3, ,5 Vammaishuollon ydinprosessit Aikuissosiaalityö Perheneuvola Perhetyö Lastensuojelu Kaislakoti Teuvan TOKE Päivänsiipi 1 2, ,5 Yhteensä Ympäristötoimi Kaikki Kaikki määräaikaiset määräaikaiset yht 2009 yht Koostuu: Palvelukeskus Trilla, pajatoimintaan tullut 20 henkilöä Haastatteluissa korostui epäily siitä, että LLKY:n työntekijämäärän kasvu on ollut hallitsematon. LLKY on tilastoinut työntekijämäärän kasvun uudelleen vuoden 2012 lopulla. Vieressä hallinnon ja sosiaalipalveluide n sekä ympäristötoimen muutos. Sekä hallinto että sosiaalipalvelut ovat kasvattaneet työntekijämäärää. 57

58 Työntekijät Kaikki Kaikki Hoito ja hoiva määräaikaiset määräaikaiset yht 2009 yht 2012 Hallinto Koivukartano ,5 Koivukoti ,5 Ed yhteiset Kotihoito Isojoki ,25 Teuvan osasto Kotihoito Karijoki ,25 Palvelukoti Sanssi Lääkekeskus Eristysyksikkö Henriikkakoti ,5 Kuntouttava osasto Palvelukoditr Teuva ja yöpartio ,5 Lehtiharju Vanhainkoti Karijoki/Salininkoti Lääkärit Vastaanottotoiminta ,5 40,5 Suun terveydenhuolto Fysioterapia Akuuttiosasto Lehtiharju Työterveyshuolto Diagnostiset palvelut Neuvola ,5 27,5 Kotihoito Kauhajoki Kotihoito Teuva Kultatähkä Keskusvarasto, välinehuolto, hoitotarvikejakelu Yhteensä 58 HT Eero Laesterä / Audiapro Oy ,5 33,5 Haastatteluissa korostui epäily siitä, että LLKY:n työntekijämäärän kasvu on ollut hallitsematon. LLKY on tilastoinut työntekijämäärän kasvun uudelleen vuoden 2012 lopulla. Hoidon ja hoivan muutos. Hoidossa ja hoivassa on ollut huomattava työntekijämäärän muutos. Koostuu: Kuntouttavan osaston yhteyteen avattu kuntouttava yksikkö + AVI:n vaatimuksesta +15, kotihoitoon +11,5, Henriikkakotiin

59 Työntekijät, yhteenveto Kaikki Kaikki määräaikaiset määräaikaiset yht 2009 yht 2012 Kaikki yhteensä ,5 57,5 Määräaikaisia kaikista 14,5 % 10,9 % Työntekijämäärät ovat kasvaneet hallinnossa (32 %, noin euroa) ja Sosiaalipalveluissa (13%, noin 0,5-0,6 miljoonaa euroa)sekä Hoidossa ja hoivassa (5%), 1,4-1,5 miljoonaa euroa. Koko työntekijämäärän kasvu edustaa 7%:ia koko työntekijämäärästä. Sijaisten määrä on saatu alenemaan, mitä kehitystä pitää edelleenkin edistää. Työntekijämäärän kasvua on jatkossa pystyttävä hillitsemään. Tämä vaatii erityisesti ylimmältä johdolta päiväkohtaista johtamista ja rajojen asettamista. Lisäksi palkkojen harmonisointi on merkinnyt pelkästään lääkäreillä euron lisäpalkkaa, yhteensä jopa kaksinkertainen määrä. Haastatellut työntekijät vaikuttivat osaavilta ja työhönsä sitoutuneilta. Haastattelujen perusteella on kuitenkin nostettava esille se, että osa työntekijöistä pyrkii jopa sopimattomalla tavalla vaikuttamaan siihen, että LLKY ei toimisi aidommin yhteistoiminta-alueena ja että joitakin uusia toimintakokonaisuuksia ei voitaisi valmistella. 59

60 Palvelurakenteen kustannus ja kehitys, yhteenveto LLKYn alueella on perusturvan palveluita, joiden resursointi on maan keskiarvoa runsaampi ja käyttö vaatii johtokunnalle ja tilaajalle annettavia lisäselvityksiä. LLKYn aikana nettomenot ovat kasvaneet maan keskiarvoja nopeammin kaikissa kunnissa. Koska useilla kunnilla palvelun resursointi (nettomenot eur/as) on ollut jo aiemmin keskimääräistä suurempi ja kasvu on jatkunut nopeasti yleisesti keskiarvoja nopeammin - LLKY:n toiminta-aikana, on LLKY:n toiminnassa todennäköisesti ongelmia, jotka estävät tuottavuuden kasvua. Kustannusten kasvu käy ilmi myös työntekijämäärän kasvusta, mikä ylittää huomattavasti peruskuntien työntekijämäärien kasvun. LLKYn muodostuessa kaikille työntekijöille on pitänyt löytää töitä. Tämä ilmennee siinä, että organisaatiosta on tullut hieman tarpeettoman korkea ja esimiestaso on kasvanut. Tilastokeskuksen tilastoinnin luotettavuus on heikentynyt ja joitakin olennaisia tilastoja ei vuodelta 2011 ollut saatavilla. 60

61 Tasapainottamisen tavoite Tavoite kun työskentely sujuu joustavasti ja kitkattomasti, se on myös taloudellisesti kannattavaa. Niukka erityisosaaminen (lääkärit, sairaanhoito jne) tulee edelleen keskittymään ja Päivittäiset palvelut pidetään lähellä Ne erityisosaamista vaativat osaajat, joista on niukkuutta, keskittyvät osaamisalueeseensa ja tukipalvelut tukevat näitä LLKY toimii kuten aito yhteistoiminta-alue. 61

62 Keinoista Hoito ja hoiva Laitoshoidon purkaminen Yhteinen SAS Kotihoitoon liittyvät muutokset tekeminen ateriat mobiilit henkilöstön ohjaus kotihoitoon 62

63 Keinoista Poliklininen toiminta Neuvoloiden sivupisteet Röntgen, ultra, yhteispäivystys Laboratorio Keskusvarasto ja välinehuolto - Kauhajoelle Työterveyshuollosta taseyksikkö Muu sisäinen tukipalvelu, resurssien yhdistäminen Mut tukipalvelut - läpinäkyvyys ja yhteistoiminta-alueen hengen mukaiset ratkaisut 63

64 Keinoista Sosiaalipalvelut Lastensuojelu, keskittäminen yhteen paikkaan Toimeentulotuki-sakkolistan kova ydin Kehitysvammahuolto-perustehtävän kirkastaminen Toimintakeskusten yhdistäminen 64

65 Keinoista Muista hankkeista Sijaispooli, muut sijaisia koskevat ratkaisut Suljetuista palveluista avoimiin, erityisesti palveluseteli Organisaation madaltaminen Tuotteistus Tilaaja-tuottaja -malli Ei lomautuksia, ei irtisanomisia Edellyttää kuitenkin kuntien päätöksiä 65

66 Hoito ja hoiva Tavoite: Saadaan kevennettyä vanhusten palveluketjua Saadaan muutettua työtapoja Saadaan muutettua tehtäviä töitä kaikkia nykyisiä tehtäviä ei kohdenneta jatkossa kotipalvelutyöntekijöille (kaupassakäynti, siivous jne tukipalvelut) Aivan suosituksen mukaiseen ei vanhusten palveluketjussa päästäne. 66

67 Hoito ja hoiva I Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Osasto 1 Muutetaan kuntoutusosastoksi alkaen Asiantuntemus kasvaa, tieto/taito keskittyy, kuntoutus tehostuu, hoitopäivien määrä/asiakas vähenee. Intervallikuntoutusjaksot tukevat omaishoitoa ja siirtävät asiakkaiden raskaampien palvelujen tarvetta. Pitkäaikaisen hoivan tarve vähenee. x0.000 euroa Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Osasto 2 Rakennetaan uudet tilat Mäntyniemen yhteyteen, jolloin osasto muuttuu yhteensä 18-paikkaiseksi yksiköksi, jossa 10 tehostetun palveluasumisen paikkaa vaikeasti käytöshäiriöisille muistisairaille ja 8 laitoshoidon paikkaa lääkehoidon arviointeja varten. Heti, kun mahdollista Yöhoito toteutuu yhteistyössä Mäntyniemen kanssa. 1 laitoshuoltajan vakanssi voidaan muuttaa lähihoitajaksi (yhteensä Mäntyniemen kanssa 3 laitoshuoltajaa). Lisäksi Simonhovista siirtyy 1 lähihoitajan toimi. Ei lisähenkilötarvetta näiden lisäksi ja mitoitus on 0,7. Huonemäärä Mäntyniemen kanssa on 30-32, nykyiseen lisäystä x euroa Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Osasto 3 67 Kun osasto 2 muuttaa pois, osasto 3 siirtyy kahteen kerrokseen. Pitkäaikaiset mielenterveyskuntoutujat sijoitetaan omaan heille suunnattuun tehostetun palveluasumisen yksikköön kakkoskerrokseen (11 paikkaa/10 huonetta) ja sosiaalinen kuntoutus ja päivätoiminta kolmoskerrokseen (12 paikkaa). Heti, kun mahdollista Rakennus tarvitsee remontin. Kallis yksikkö, vaatii lisähenkilökuntaa yhteensä 5 (tehostettu yksikkö 8 hoitajaa ja sos.kuntoutus 8,5 hoitajaa). x0.000 euroa

68 Hoito ja hoiva II Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö LLKY-SAS Eri kuntien SAS-ryhmät lakkaavat ja yhteinen LLKY-SAS sijoittaa asukkaat kaikkiin LLKY:n alueella sijaitseviin palveluasumisen yksiköihin. Suunnittelu vuoden 2013 aikana ja toiminta alkaa Palveluasumisen paikat myönnetään kiireellisyysjärjestyksessä, samoilla kriteereillä tasavertaisesti kaikille LLKY:n eri kuntien asukkaille. Teuvalla ja Karijoella on nyt saanut vakinaisen palveluasumisen paikan toimintakyvyltään parempikuntoisena kuin Kauhajoella tai Isojoella. Riski: Kauhajoella suurin akuuttitarve paikoista, jolloin muiden kuntien asukkaiden paikkojen saanti hidastuu. Palveluasumisen ostojen karsiminen, x0.000 euroa Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Kuntouttavan osaston hoivayksikkö Potilaspaikkojen asteittainen vähentäminen, tavoitteena 20 paikkaa 5 paikkaa Säästö: 2 määräaikaista lähihoitajan tointa ( ) lakkautetaan tai siirretään kotihoitoon 5 paikkaa säästö: 3 vakinaista lähihoitajan tointa, jotka siirretään kotihoitoon tai yöpartioon 5 paikkaa säästö: 1 vakinainen lähihoitajan toimi ja 1 vakinainen sairaanhoitajan toimi, jotka siirretään kotihoitoon. Yksikköön jäävät kaikkein raskashoitoisimmat, joten mitoitus tulee nostaa 0,65:n 5 paikkaa säästö: 2 vakinaista lähihoitajan tointa, jotka siirretään toiseen yksikköön tai lakkautetaan eläköitymisen myötä x 150 x 365 = euroa

69 Hoito ja hoiva III Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Karijoen vanhainkoti Vanhainkotipaikat muutetaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi x 365 X 50 = euroa Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Koivukartano Yksikkö jatkaa 21-paikkaisena osastona, jonne keskitetään Isojoen ESBL-potilaat. v aikana Koivukodin ja Koivukartanon muutosten toteuttaminen on tehtävä yhtä aikaa. Keskittämisellä voidaan vähentää 1,5 määräaikaista lähihoitajaa euroa Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Koivukoti Paikkamäärän pudottaminen asteittain 14 paikkaan (liikaa kahden hengen huoneita), paikkamäärä putoaa 5 paikalla. 3 paikkaa v Yksikkö on nyt kokonaan puhdas, Esbl-asukkaat siirtyvät Koivukartanon puolelle. 2 paikkaa v paikkaa ostetaan Recaren tavallisen palveluasumisen yksiköstä Kultatähkästä siirtyville asukkaille ja näiden tilalle siirretään asukkaat Koivukodista. 5 paikkaa/2 hoitajaa Kauhajoen hoivalla. Ryhmäkotiin ohjataan tehostetun kotihoidon palvelujen turvin toimeentulevia. x-->1 määräaikainen lähihoitaja ja 1 vakinainen 5 X 365 X 100 = euroa Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Muutetaan 34 paikkaiseksi tehostetun 1 laitoshuoltajan toimi siirtyy Teuvan palvelukoteihin, jossa tällä hetkellä on liian vähän Henriikkakoti (Vanhainkoti) palveluasumisen yksiköksi avustavaa henkilökuntaa. 34 x 50 x 365 = euroa 69

70 Hoito ja hoiva IV Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Mäntyniemi Muutetaan kokonaan 14 paikkaiseksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Määräaikaisten sairaanhoitajan ja lähihoitajan toimien vakinaistami-nen ja yöpartiosta siirretään Mäntyniemeen 2 lähihoitajaa. Asiakasmaksutuloissa kasvua 6000 /v nykytilaan nähden, teoreettinen säästö 14 x 365 x 50 = euroa Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Mäntyniemi, Simonkoti Mäntyniemen laajennus 18-paikkaiseksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Simonhovin lakkauttaminen. mahdollisimman pian Tehostetun palveluasumisen paikkojen ostamisen tarve vähenee. Simonhovin henkilökunnasta 2 siirtyy Mäntyniemeen ja 1 Lehtiharju osasto 2:lle. Säästö 4 x 365 x 50 = euroa Laitokset Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Isojoen ryhmäkotiasunnot ja kotiutusyksikkö Ryhmäkotiasunnot ovat vuokra-asuntoja. Kotiutusyksikön asukkaat ovat intervallihoidossa tms. Kotihoito hoitaa yksikön asukkaat. v aikana, kun rakennus on valmis Asukkaille voidaan antaa tehostetun kotihoidon palveluja, kun matkat vähenevät sivukylille. Kotiutusyksikkö säästää osaston hoitopäiviä, kun potilas voi siirtyä jatkohoitoon kotiutusasioitten selvittelyä varten tai jatkokuntoutukseen, jos koti on kaukana tai kotiolot puutteelliset. Laitokset yhteensä Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Ketjun uudelleen organisoiminen Vuosina Noin 2 milj. euroa 70

71 Hoito ja hoiva IV (kotihoito) Kotihoito Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Ongelma kotihoidossa: ongelmana on hoitavien käsien puute. Työtavat on järkestettävä, jotta niukat asiantuntijaresurssit pystyvät toimittamaan sitä, mitä parhaiten osaavat. Kotihoito-osaamistason parantaminen, sairaanhoitaja jokaiseen tiimiin.kotihoidon tehtävien karsiminen: asiointi maksulliseksi, siivous ainoastaan "hätä"tapauksissa, ei apteekki- eikä kaupassakäyntiä. Kriteerien tarkistaminen koko yhteistoiminta-alueella. Teuvan kotisairaanhoito Yöpartio Sivuneuvoloiden avovastaanottojen lakkauttaminen Yöpartiokokeilu käynnistyi Kauhajoella ; laajenee, jos toimii alkaen Kokeilu jatkuu Kauhajoella v Toiminnan vakinaistaminen v alusta lukien, jos palvelu osoittautuu toimivaksi Henkilökunnan työaikaa siirtyy kotikäynteihin. Voidaan hoitaa enemmän apua tarvitsevia kotihoidon palveluiden turvin. Suoraa säästöä tulee ainakin Perälän koulun vuokrakuluissa 3800 /v. nykytilaan nähden. Voidaan hoitaa enemmän apua tarvitsevia kotihoidon palveluiden turvin ja siirtää raskaampien palvelujen tarvetta. Akuuttiosaston hoitojaksot lyhenevät. Pitkäaikaisen hoivan tarve vähenee ja paikkoja voidaan vähentää. X0.000 euroa 71

72 Hoito ja hoiva IV (kotihoito) Kotihoito Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Kauppa-asioinnille maksu ja palveluasumiselle vuokrankotus. Onko osalla asukkaista tällä hetkellä liian matala vuokra? Tarkistetaan vuokrat, jotta se, minkä kunta Vuokrien korotus voi vaikuttaa perii LLKY:ltä, myös laskutetaan alentavasti asiakasmaksutuloihin. asiakkailta X0.000 euroa Kotihoidon tukipalvelut, muistineuvola Kriteerit laaditaan alkaen Kotihoidon tukipalvelumaksujen korottaminen. 4 %:n korotus nykyisiin asiakasmaksuihin, Työntekijöiden työaikaa jää enemmän hoitoa ja hoivaa tarvitseville, voidaan hoitaa enemmän apua tarvitsevia kotihoidon palveluiden turvin ja siirtää raskaampien palvelujen tarvetta. Säästöäsaadaan ainakin akuuttiosaston hoitopäivissä. Säästö: /v nykytilaan nähden 72

73 Hoito ja hoiva V (kotihoito) Ateriat: Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Keittiöt pystyvät toimittamaan vain lämpimän ruoan,mikä haittaa kaikkien toimijoiden työn suunnittelua ja-tekemistä. Samassa yhteydessä ratkaistaan lämmin-kylmä -ruoka -kokonaisuus. Kun tämä on ratkaistu, siihen siirrytään. Kuljetukset pois kotihoidon työntekijöiltä.kuljetukset järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi työllistävän tai työtoiminnan kanssa, esimerkiksi toimintakeskuksen suunnitellut kuljetusjärjestelyut voivat auttaa tässä. Jäähdyttämiseen vaadittavat investoinnit toteutetaan Kotiinkuljetut ateriat Kotiinkuljetettu lounas Kotiinkuljetettu lounas kylmänä Kotiinkuljetettu aamupala, päivällinen ja iltapala lakkautetaan Isojoella Kotihoito ei kuljeta lounaita, kuljetus järjestetään muilla keinoin. Vaihtoehtoisesti järjestetään Menumat-ateriapalvelu. Karijoen viikonloppulounaat kuljetetaan kylminä perjantaisin, kun Saliininkodin laajennus ja keittiöremontti on valmis. Kaikki lounaat kuljetetaan kylminä ja vikonloppujen osalta perjantaisin. Kotihoito ei kuljeta, kuljetus yhdistetään muihin kuljetuksiin. Toteutettu alkaen alkaen Vuoden 2014 aikana on sovittava kuntien teknisten kanssa tai muilla keinoin. Henkilökunnan työaikaa siirtyy kotikäynteihin. Säästöä työmatkakuluissa. Isojoen ja Karijoen osalta säästö erilliskorvausten osuus lauantaityöstä 2000 /vuosi, yht. n /v. nykytilaan nähden Riskit: kuntien teknisten toimien keittiöiltä puuttuu kylmäjäähdytys- /säilytystilat. Kylmätilat rakennettava. Säästöarvio x0.000 euroa/v 73

74 Hoito ja hoiva V (kotihoito) Kotihoito Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Kotihoidon mobiiliratkaisut Kokeilu Isojoen kotihoidossa, 2013 jos osoittautuu toimivaksi laajennetaan kaikkiin kuntiin Laajenee 2014 aikana. Effica-kirjaukset tehdään kotikäynnin yhteydessä, jolloin henkilökunnan työaikaa vapautuu hoitotyöhön. Kustannukset: Ohjelman hankinnasta (n ) ja puhelinten käytöstä aiheutuvat kustannukset. Jos kirjaus vähentää ajankulua puoli tuntua päivässä, 25 euroa/tunti. 250 euroa/kk, eur/v/ttyöntekijä (130 kpl) = eur/v Kotihoito Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Kotihoidon useat ratkaisut Vuosina Noin euroa 74

75 Muu hoito ja hoiva VI Muita hoito- ja hoivapalveluita Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Omaishoidontuki kunnissa, koskisi vanhuksia, vammaisia ja mielesterveyspotilaita. Rajatussa tapauksessa normia korkeampi, esimerkiksi saattohoito. Muutoin budjettirajoitteeton toiminta. Vähentää laitoshoidon tarvetta Vähentää laitoshoidon tarvetta x0.000 euroa x0.000 euroa Muita hoito- ja hoivapalveluita Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Vuosina Noinx0-x euroa/v Hoito ja hoiva yhteensä Yllä olevat toimenpiteet Vuosina Säästöpotentiaali 2,5-3,0 milj. euroa investointeja. 75

76 Toimenpide Aikataulu (säästöt) Selitykset Lakkautetaan kaikki ns. sivuneuvolat eli aikuisten ja ikäihmisten palvelut pienissä sivutoimipisteissä keskitetään joko terveyskeskusten/terveysasemien vastaanotoille tai kotihoidon tiimeille asiakkaan tarpeista riippuen. Lakkautettavat sivutoimipisteet: v alusta (vuokrasopimus irtisanottava) Matkakustannukset ja työaika sekä toimipisteiden vuokrat (HUOM! Jos kotihoidon tiimi toimii samoissa tiloissa, vuokrasäästö on hyvin pieni) Sivuneuvoloista Isojoki (Vanhakylä: aikuisvastaanotto v alusta (vuokrasopimus Isojoki Vanhakylä Karijoki (Myrkky: aikuisvastaanotto 2 v alusta (vuokrasopimus Karijoki Kauhajoki: Myrkky: Hyypän ja Kauhajoki (Hyyppä: vastaanotto 1 pv/vk; Nummijärvi: 2 krt/kk) v alusta (vuokrasopimukset irtisanottava) Nummijärven tiloissa neuvolan vuokraosuus Teuvan sivutoimipisteet: kotihoidon toimintaa (palvelut jatkossa joko vastaanottojen tai kotihoidon tiimien kautta. Jäljelle jäävät neuvolat: Kaikkiin toimipisteisiin jää 1 pääneuvola + Kauhajoelle Aro ja Päntäne (viimeksi mainitut voidaan lakkauttaa, jos tilaongelma keskustassa ratkaistavissa ja kotihoidon tiimitilat säilyvät) Matkat ja työaikasäästöt arviolta yht /v; Vuokrat yht= 1360 e/v (+ Hyyppä ja Nummijärvi) Aronkylän tilatarve: 1 työhuone 1 terveydenhoitajalle: Avot, lapset ja koulut + äitiysnlan vastaanotot; Päntäneen tilatarve: 1 työhuone 1 terveydenhoitajalle: avot, lapset ja koulut) Poliklininen toiminta Neuvolatoiminnan keskittäminen ei vaadi palveluautoa (asiakkaat ohjataan pääsääntöisesti vastaanotoille). Ikäihmisten näkökulmasta asia mietittävä samassa yhteydessä. Lisäksi vapautuvia resursseja voidaan kohdentaa paremmin esim. aikuisten diabetesvastaanotot. Neuvolat Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Sivuvastaanottopisteiden lakkauttaminen 2013 Noin euroa 76

77 Poliklininen toiminta Röntgen, ultraääni Aikataulu Vaikutus Selitykset Röntgentoiminta ja ultraäänitoiminta keskitetään yhteen paikkaan. Myös ultraäänitutkimukset, jolloin asiantuntijapalveluja ostetaan vain yhteen toimipisteeseen (lausunnot ja ultraäänet). Vuonna 2014, kun Kauhajoen yhteispäivystys on valmistunut ja toiminnassa. Teuvan röntgen jää LLKYlle varalaitteeksi. (rtg työpanos jaetaan sen mukaisesti) Henkilöstösäästö, vuokrat, palveluiden keskittäminen, laitteiden hoitokustannukset ja määräaikaikainen sopimus, tiedon tuki ja lisenssimaksut yht. noin eur/v Röntgenin aukiolo Kauhajoen toimipisteessä pitenee klo Tähän ei ole päivystyksen vuoksi tarvetta, mutta ajanvaraus helpottaa työssäkäyviä. Teuvan kuntouttava osasto/leikkauspotilaat eivät lisää kuvaustarvetta. Palveluasumisyksiköiden asukkaiden "kuvausmatkat" maksaa Kela. Röntgen, ultraääni Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Keskittäminen 2013 Noin eur/v 77

78 Poliklininen toiminta Laboratorio Aikataulu Vaikutus Selitykset Analyysit keskitetään yhteen paikkaan ja näytteenotto muutetaan ajanvarauksella toimivaksi (näytteenotto jatkuu sovitusti kaikissa toimipisteissä). v syksyllä tai v alusta, kun yhteispäivystys on valmistunut (labran työpanos jaetaan sen mukaisesti) Laboratorion säästöt yht.: koneiden kunnossapito, liitännät, vuokrat n e/v (TA 2012 tieto), Vaatii lisäksi kuriiriliikenteen suunnan muuttamisen (Isojoki-Karijoki-Teuva- Kauhajoki), mikä mahdollistaa Teuvan näytteenoton klo (HUOM! Kauhajoen uudet tilat nostavat LLKY:n vuokrakustannuksia, joten säästö on pienempi) Laboratorio Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Analysoinnin keskittäminen 2013, 2014 alusta Noin eur/v 78

79 Poliklininen toiminta Terveydenhuollon muita prosesseja Aikataulu Säästöpotentiaali Läheteseuranta; erikoissairaanhoidon lähetteiden tehostettu valvonta ja kotiuttamisvierailut esh:n laitoksissa. Heti x euroa Lääkkeiden käytön tarkistus vuodeosastolla (siirtyminen edullisempiin lääkkeisiin) Heti x euroa Lääkärien sanelumahdollisuus pois - asteittain. Konekirjoittajaresurssi voidaan suunnata esimerkiksi hoitotyöhön. Heti x euroa Hoitajille annetaan enemmän vastuuta, seulonta lääkärille, tehdään oikeita asioita oikeissa paikoissa, edelleen jaetaan reseptinkirjoitusvastuuta - ryhmätoiminta, edelleen asiantuntijahoitajuuden kasvattaminen. Heti x euroa Henkilöstön sairauslomat: todistukset, omailmoitukset - jämäkkyyttä ja kontrollia Heti Sijaispoolista Hoitotarvikejakelu Määriteltävä tiukat kriteerit. Kuljetukset yhdessä muiden kanssa. Heti x euroa 79

80 Poliklininen toiminta Kartoitetaan ja keskitetään pienet yksiköt - terveyskioskit x0.000 euroa Keskusvarasto ja välinehuolto Lääkekeskus Työterveyshuollosta muodostetaan taseyksikkö - palvelun käyttäjinä kasvattaminen, nostetaan hintoja, hankitaan uusia asiakkaita Keskitetään toiminta Kauhajoelle. asian alkaen Yhtenäiset toimintatavat, sijaistamiset helpompi järjestää, ei tarvita ulkopuolisia sijaisia, laitteiden hankkimisessa säästetään. Säästö x0.000 euroa Ympäristöterveydenhuollon taksa, korottamismahdollisuus Luovutaan eläinlääkäriavusta johtuvien kustannusten subventoinnista (15 km) Terveydenhuollon muut prosessit Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Käyntiin heti x eur/v Poliklininen toiminta yhteensä Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Käyntiin heti Potentiaali euroa 80

81 Sosiaalipalvelut Lastensuojelu, keskittäminen yhteen paikkaan yhteistoimintaalueella, mahdollisesti kunnan omistuksessa. Toimeentulotuki, sakkolistan kovan ytimen tiivistäminen Mitä/Miten Aikataulu Säästö-vaikutus Tahko-pajan työssäoloajan pidentäminen-- >työmarkkinatuelle Tahko-pajan avulla osa eläkesovittelun piiriin x0.000 euroa Jos Tahkopajalla jatkossa enintään 30 henkilöä eli 2 x 15 hengen ryhmää (täydet ryhmät vasta vuoden 2013 puolella). Säästö 313 x 30hlöä/kk= /kk. Vuodessa Lisäksi tulona kuntouttavan työtoiminnan korvaus 10,08 /päivä x 2 pvä/vko x 30 hlöäx 52 vkoa= ,2 Toimeentulotuki, sakkolistan kovan ytimen tiivistäminen Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Käyntiin heti eur/v 81

82 Sosiaalipalvelut Kehitysvammahuolto - perustehtävän kirkastaminen; mielenterveyskuntoutujien asumista tukevat palvelut Mitä/Miten Aikataulu Säästö-vaikutus Ongelma: erityisesti sijaismäärärahat ovat kasvaneet hallitsemattomasti Ongelma: Laitoshuollon - muualle sijoitettu - kustannukset ovat kasvaneet hallitsemattomasti Ongelma: mielenterveyskuntoutujien sijoittaminen Aspasta ja Sarpatista tuettuun kotona asumiseen. Vakioidaan tekijät ja tekeminen, oikean koulutuksen työntekijä tekee hänelle tarkoitettuja töitä ja esimerkiksi ulkoiluttaminen voidaan hoitaa työllistettävien avulla. Sijoitukset omiin vuokraasuntoihin, minne annetaan tuki. Asiakkaat jäävät sioituspaikkaan, vaikka he tulisivat toimeen tuetussa vuokra-asumisessa. Arvioitu säästö edellisistä kohdista yhteensä euroa Arvioitu säästö euroa/v Kehitysvammahuolto - Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Käyntiin heti euroa (tavoite) 82

83 Sosiaalipalvelut Toimintakeskusten yhdistäminen Mitä/Miten Aikataulu Säästö-vaikutus Ongelma: erityisesti sijaismäärärahat ovat kasvaneet hallitsemattomasti, eri paikkoihin sijoitetut yksiköt maksavat muutenkin paljon. Isojoki - ESKOOn sopimuksen irtisanomien, kuljetus Kauhajoen toimintakeskukseen. Koulukuljetuksen mukana Kauhajoelle, mukana hoitohenkilöstöä. Teuva - oman vuokratiloissa huonosti toimivan toimintakeskuksen kokonaissiirto Kauhajoen toimintakeskukseen. Koko henkilöstö siirtyy Kauhajoelle, edellyttää auton ostamista, työllistetty kuljettaa. Samalla autolla voidaan jaella esimerkiksi ruokaa tai sitä voidaan käyttää muuten sosiaalisessa kuljetuksessa. Toimintakeskusten yhdistäminen Toimenpide Koska Merkitys/Kustannussäästö Käyntiin heti euroa (tavoite) 83

84 Muita hankkeita ja prosesseja Muita, hankkeita, prosesseja Mitä/Miten Aikataulu Säästö-vaikutus Nykyteknologian käyttö videoneuvottelulla pikkukuntiin asiantuntija-apua Kaikissa kunnissa on oltava videoneuvottelulaitteet keskeisellä paikalla. Henkilökunta koulutetaan niiiden käyttämiseen. Hyöty on kaksijakoinen: omien kokousten pitäminen helpottuu ja matka-aika ja -kustannukset säästyvät; toisaalta asiantuntija-apua saadaan nopeammin ja edullisemmin, kun apu saadaan videoneuvottelulaitteiden avulla. Heti x0.000 euroa/v Suljetuista palveluista avoimiin palveluihin -> Palvelusetelit (painopistealue), vanhuspalvelut, vammaispalvelut Ennaltaehkäisyn vaikuttavuuden tarkastelu Projektitoiminnan kriittinen tarkastelu - 20% vähemmän projekteja, vastaava säästö säästyvänä työaikana. Palvelusetelin enenevä käyttäminen kasvattaa valinnan vapautta, mutta myös kannustaa yksityisiä tarjoamaan palveluita LLKY:lle. Tämä on yksi tapa järjestää kasvavan tarpeen palveluita niin, että LLK ei joudu rakentamaan/rakennuttamaan kaikkea omana toimintana x0.000 euroa/v Kun ennaltaehkäisyyn käytetään rahaa, olisi hyvä miettiä asetelma, jolla ennaltaehköisyn hyötyä tarkastellaan. Heti, uudet hankkeet 2013 ja kaikki Projektitoiminta on hyvä asia, mutta siihen pitää keskittyä enemmän kun oman "sotatila" on ohitse. Projektimäärärahoja vähennetään johtokunnan päätöksellä ja asiaa tarkastellaan udelleen vuonna Vuoden 2013 talousarvio. x0.000 euroa 84

85 Muita hankkeita ja prosesseja Muita, hankkeita, prosesseja Mitä/Miten Aikataulu Säästö-vaikutus Asukasvuokrat on määriteltävä suhteessa asunnon kokoon ja laatutasoon. Varmistaa asiakkaiden tasapauolisen kohtelun ja tekee vuokrat läpinäkyviksi - tekee tuotteistuksen ja hinnoittelun mahdolliseksi ja kasvattaa vuokratuloja. Heti, täytäntöön vuoden 2013 alusta. Lehti yms ilmoitukset minimiin - yleisesti LLKY voi ilmoittaa nykyistä vähemmän ja keskittyä ilmoituksissaan sähköiseen mediaan. Kyseenalaistetaan myös LLKY:n oma lehti. Tarkastellaan asiaa uudestaan Heti x0.000 euroa Yksityisiltä vuokratut tilat - kartoitus ja siirtyminen omiin tiloihin Aikajaksossa organisaation madaltaminen - yhdistymisestä johtuneiden tasojen poisto Kartoitetaan kaikki toiminta kuntien ulkopuolisissa vuokratiloissa ja sitten myös kuntien vuokratiloissa. Tilojen ja vuokratasojen kyseenalaistaminen. Yhdistymisen seurauksena kaikille oli löydettävä uusi työpaikka. Tämä kasvattaa organisaation korkeutta, Sementoinnin loppumisen jälkeen tavoitellaan -10 HTV:n tasoa. Heti, valmis 2013 alusta ja operatiivisesti täytäntöön vuonna 2013 alkaen. Sementoinnin loputtua ja tunnistetun työntekijän jäätyä eläkkeelle/siirryttyä toisiin töihin. x euroa Sijaispooli, sijaispoolin rekrytointi. Liikelaitoskuntayhtymän yksi suuri ongelma on sijaismäärärahojen suuri kasvu. Sijaiset jäävät kiinni pysyvästi tilapäiseen sijoituspaikkaan vaikka aina ei olisi edes tarve. Sijaispooli vaatii motivoituneen ja tiukan johtajan (oto), joka huolehtii sijaisten tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja kierrätyksestä. Vuoden 2013 alusta. x euroa 85

86 Muita hankkeita ja prosesseja Muita, hankkeita, prosesseja Mitä/Miten Aikataulu Säästö-vaikutus Uusorganisointi Mitä/Miten Aikataulu Säästö-vaikutus Hallinto-orgaaneiden uudelleen miehitys ja toimintojen uudelleen Liitteen Katso mukaisesti seur. sivut 2013 Uudelleen organisoiminen on yksi vaihtoehto esitetylle kritiikille tilaaja-tuottaja mallin toimimattomuuden kritiikille. Tämä edellyttää perusasiakirjojen muuttamista. Vaihtoehtoinen malli olisi muuttaa LLKY kuntayhtymäpohjaiseksi toimijaksi. Tästä erillisvalmistelusta sovittiin ohjausryhmässä. 86

87 Organisoituminen, tilaaja-tuottaja Lautakunta tilaa - Tilaava viranhaltija peruspalvelujohtaja - Poliittinen elin - Kuntajohtajien vahva rooli Johtokunta tuottaa - Tuottava viranhaltija LLKYn johtaja - Poliittinen elin, mutta kuntajohtajat jäseninä Valiokunta - LLKYn johtaja - Kuntajohtajat - (Peruspalvelujohtaja) - Haastatteluissa ja muista lähteistä kävi ilmi, että LLKYn hallinnossa ja organisoinnissa vallitsee esimerkiksi seuraavia ongelmia - viranhaltijoiden tilaaja- ja tuottajajohtajien roolit, poliittisten päättäjien vahvat jännitteet - Lautakunnan ja johtokunnan poliittinen koostumus - Kuntajohtajien monipolvinen rooli ja osallistuminen kaikissa organisaation tasoissa - SILTI: - Sanotaan, että LLKY toimii niin kuin toimii, LLKYtä ei voi ohjata, LLKYn menojen nousu tulee yllätyksenä ja siltikin kuntajohtajat voivat sekä tilata että tuottaa ja valmistella molemmat prosessit. - Talousarvioprosessin sanotaan olevan pitkä ja sekava, ei ole selkoa siitä, kuka kantaa vastuun tilauksen riittävyydestä jne. - Tilaajan ja tuottajan osaaminen tilaaja tilaa prosenteilla sen mukaan, mitä oma toimintakatteen kasvu antaa myöten, tuottaja miettii tuotettavien palveluiden ja oman organisaation (itsearvioidun hyvän) toiminnan kannalta. - Poliittiset elimet valvovat useissa kohdissa peruskuntien hyvää, tarvittava liikkeenjohdollinen asiantuntijuus puuttuu - Lautakunta voi sanoa sekä sen, mitä tuotetaan, millä hinnalla tuotetaan ja vieläpä sen, millä verkostolla ja työkaluilla tuotetaan.

88 Uusi organisoituminen, tilaaja-tuottaja Lautakunta tilaa - Tilaava viranhaltija peruspalvelujohtaja - Vahvin poliittinen elin - Kuntajohtajien vahva rooli Johtokunta tuottaa - Tuottava viranhaltija LLKYn johtaja - Ei-poliittinen elin, perusturvan ja liikkeenjohdon asiantuntijat miehittävät Valiokunta - LLKYn johtaja - Kuntajohtajat - Peruspalvelujohtaja - Lautakunta tilaa muutosta, muutosblokkeja - Joko kohdennetusti lisää palveluita tai vähemmän palveluita - Raamittaa tilauksen vähenemän niin, että tuottaja pystyy sanomaan, mistä raamin vähennys on pois ja mitä merkitsee. - Tilaajalla on vastuu jos sopeutusvaatimuksen perusteella tuotetaan ja tämä ei riitä (myös työntekijöitä on sopeutettu), siirtyy vastuu tilaajalle. Tilaajan resursointi vahvistetaan. - Tilaukseen kohdentuu myös kehittämistoimenpiteet tai projektit. - Johtokunnalle pitäisi antaa oikeus verkostoon ja työkaluihin. Lautakunta voi miettiä rajaavat reunaehdot. - Antaa molemmille puolille vastuun ja poistaa välipuheen, varsinkin kun kuntajohtajat ovat edelleen läheisesti kaikissa elimissä mukana puheoikeudella. - Investointeihin johtokunnan vahvempi rooli, oikeus valita verkosto ja työkalut!

89 Muita hankkeita Muita, hankkeita, prosesseja Mitä/Miten Aikataulu Säästö-vaikutus Tukipalvelut - kaikkien tukipalvelut - siivous, vuokra, ruoka, pyykit, tekniikka, logistiikka - hinnat, ulkoistus, LLKY LLKYn tukipalvelut siirretään mahdollisimman paljon LLKYn järjestämiksi. Näin saadaan näkyville aito hinnoittelu ja yksittäisen kunnan tai kuntapoolin mahdollisuus vääristää hintoja omien sopimustensa avulla poistuu. Tukipalveluista peritään aito omakustannushinta, ei subventoitu tai ylikompensoitu hinta esimerkiksi vuokratasoa korottamalla. Johtokunnalla pitää olla mahdollisuus ostaa tukipalveluita myös markkinoilta Tuotteistus Tarjottavat palvelut tuotteistetaan ja saadaan aikaan todellinen läpinäkyvyys ja aito valinta. Edellyttää aitoja tukipalveluhintoja Investoinnit - johtokunnan päätöksellä Kun hallinto-organisaatiot toimivat aidosti tilaaja-tuottajan mukaisesti, on johdonmukaista antaa investointien tekemiseen suurempi valta johtokunnalle. Sama pätee muuhunkin koneistoon, minkä avulla palvelut järjestetään Tukipalvelut - hallinto, oma ja seutupalvelukeskus - aito asiakaspalvelu vs "kiva tehdä sisäisesti". LLKY:n on mietittävä myös hallinnon tukipalveluiden hankkimista tai tuottamista itse. Omaa tuotantoa arvioidaan suhteessa SPK:een ja markkinoilta ostettavissa oleviin palveluihin x0.000 euroa Luovutaan-vähennetään - SHL:n mukaiset kuljetuspalvelut Muutetaan tulorajoja, yhdistellään matkoja, käytetään kuntien omaa Säästö: /v. liikennöintiä, yhteistyömahdollisuus koulukuljetusten kanssa nykytilaan nähden Muut hankkeet, prosessit Toimenpide Koska Merkitys/Kustannus säästö euroa Käyntiin heti (tavoite) 89

90 Hoito ja hoiva Osasto 1 x0.000 euroa Osasto 2 x euroa Osasto 3 x0.000 euroa LLKY-SAS x0.000 euroa Kuntouttavan osaston hoivay euroa Karijoen vanhainkoti euroa Koivukartano euroa Koivukoti euroa Henriikkakoti euroa Mäntyniemi euroa Mäntyniemi, Simonkoti euroa Isojoen ryhmäkotiasunnot ja kotiutusyksikkö Hoito ja hoiva, laitokset euroa Kotihoito Teuvan kotisairaanhoito Yöpartio x0.000 euroa Kauppa-asiat, vuokrat x0.000 euroa Kotihoidon tukipalvelut euroa Keittiöt, ateriat x0.000 euroa Mobiiliratkaisut euroa Kotihoito yhteensä euroa Omaishoito x euroa Hoito- ja hoiva yhteensä 2,3-3,0 milj. euroa 90 Säästöpotentiaali, alkua Osa säästöistä voidaan arvioida melko eksaktisti, Osa suuruusluokkina, esimerkiksi säästö on kymmeniä tuhansia euroja (x0.000 eur tai satojatuhansia euroja (x euroa) Osa säästöistä edellyttää investointeja.

91 Poliklininen toiminta Sivupisteet, neuvolat x0.000 euroa Röntgen euroa Laboratorio euroa Vastaanotto ja yhteispäivysty euroa Muut prosessit x euroa Terveyskioskit, keskusvarastox euroa Poliklininen toiminta yhyhteensä euroa Sosiaalipalvelut Toimeentulotuki euroa Kehitysvammahuolto euroa Toimintakeskukset euroa Sosiaalipalvelut Yhteensä euroa Säästöpotentiaali, jatkoa Säästöpotentiaali on arvioitu hyvin varovaisesti. Kaikkien keinojen tarkempi arviointi on mahdotonta. Muita keinoja Nykyteknologia x0.000 euroa Palvelusetelit, avoimet palvex0.000 euroa Projektitoiminta x0.000 euroa Vuokrat x0.000 euroa Organisaation madaltaminen x euroa Sijaispooli x euroa Tukipalvelut x0.000 euroa SPK x0.000 euroa Muita keinoja Yhteensä euroa kaikki 91 yhteensä 4,4-5,4 milj. euroa