KESKI-SUOMEN SOTE2020 HANKE

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOTE2020 HANKE Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli työryhmän kokous

2 Kokouksen esityslista 13:00 1. Kokouksen avaus 2. Läsnäolijoiden toteaminen ja esittäytyminen 3. Työryhmän järjestäytyminen - puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi 5. Kokouksena aika-taulu 13:15 6. Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden strategia - työryhmän tarkoitus ja tavoite 7. Kansalliset linjaukset 14:00 8. Erityispalvelumallin työstäminen 15:30 9. Muut mahdolliset asiat 10. Seuraava työryhmän kokous, jatkosta sopiminen 16: Kokouksen päättäminen

3 Taustaa työskentelylle Keski-Suomen SOTE2020-hanke

4 Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelumallin kehittämistyön eteneminen Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/2015-5/2016 Vaihe 3 10/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKKEEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Sote palvelumalli Pilotti 2: Lasten, nuorten ja perheiden alueellinen erityispalvelumalli. Perhekeskusmallin kehittäminen ja käyttöönottaminen Keski-Suomessa. Verkostotyön yhteensovittaminen - Lähiverkostot (perheiden arki) - Viralliset verkostot (perhekeskusverkosto) - Alueelliset erityispalvelut Alueellisen osaamisja tukikeskustoiminnan käynnistäminen

5 Keski-Suomen Sote palvelumalli ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut SOTE Lähipalvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE erityispalvelut

6 SOTE erityispalvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE Lähipalvelut Perhesuunnittelu Palveluohjaus Sähköiset palvelut ja asiointi itsehoito Perhetyö Lähipalvelut/ Lapset ja perheet Varhaiskasvatus Perusopetus Nuorisotyö Ennaltaehkäisevä päihdetyö Nuorten palvelupiste Synnytykset Lapsiperheitten kotipalvelu Lapsioikeu delliset palvelut Perhekeskus Koulukuraattori Aamu- ja iltapäivätoiminta Etsivä työ Hyvinvointitupa Hyvinvointiasema Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Lastensuojelu Jälkihuolto Ensi- ja turvakot Lasten ja nuorten päihdekuntoutus Perheneuvola Hyvinvointikeskus Perhekodit Nuorisokodit Sijaishuoltoyksikkö Lastenkodit Erikoissairaanhoito Osaamis- ja tukikeskus Lastensuojelun erityispalvelut

7 Lapset, nuoret ja perheet - Strategiset valinnat 1. Arjen tuki Miten peruspalveluissa - kuten perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, kotipalvelu, koulu, päivähoito, vapaa-aika palvelut pitäisi tukea lapsia, nuoria ja perheitä? 2. Erityinen tuki Miten erityisen tuen palveluissa kuten perheneuvolat, lastenja nuortenpsykiatria, lastensuojelu pitäisi tukea lapsia, nuoria ja perheitä? 3. Palveluiden yhteen sovittaminen Miten palvelut sovitetaan yhteen asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, huomioiden vertikaalisuus ja horisontaalisuus?

8 Lapset, nuoret ja perheet - Strategiset valinnat 1. Arjen tuki Riittävät resurssit työhön, jota toteutetaan lasten, nuorten ja perheiden arkielämässä. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä voimavarojen ylläpitäminen ja lisääminen. 2. Erityinen tuki Jokainen työntekijä on oman alan asiantuntija, muodostaen yhteistyössä muiden osaajien kanssa moniammatillisen tiimin, joka kulkee asiakkaan rinnalla. 3. Palveluiden yhteensovittaminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovittava johto, joka huomioi vuorovaikutuksen eri tasot.

9 Lapset, nuoret ja perheet Strategiset valinnat Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja käyttöönottaminen Keski-Suomessa. Visio Korjaavasta tukevaan, yksilöstä verkostoon Pilotti 2: Lasten, nuorten ja perheiden alueellisen erityispalvelumallin luominen Keski-Suomeen.

10 AIKATAULU / Pilotti 2: Lasten, nuorten ja perheiden alueellisen erityispalvelumallin luominen Keski- Suomeen LNP erityispalvelumallin hahmottaminen LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous K-S SOTE2020 hankkeen LNP työryhmä LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous K-S SOTE2020 hankkeen LNP työryhmä LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous K-S SOTE2020 hankkeen LNP työryhmä LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous Talvi-kevät 2016 Minikuntakierros Toukokuu 2016 Versio 1.0 LNP erityispalvelumalli

11 Kansalliset linjaukset

12

13 Kansalliset linjaukset -lapset, nuoret ja lapsiperheet

14 Palvelujärjestelmän ongelmia Ongelmiin ja huoliin saa apua viiveellä ongelmat vaikeutuvat, kustannukset kasvavat Painopiste on korjaavissa palveluissa, varhaista tukea ja hoitoa liian vähän Perusterveydenhuolto toimii epäyhtenäisesti, resurssipula Palvelujärjestelmä hajanainen ja epäyhtenäinen Organisaatiorajat estävät sujuvaa yhteistyötä paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat/potilaat esim. lastensuojelu ja lastenpsykiatria/nuorisopsykiatria Kokonaiskustannusten hallinta ja seuraaminen lähes mahdotonta

15 Palvelujärjestelmän ongelmia 2 Nykyiset palvelut eivät ole pystyneet vastaamaan isoihin haasteisiin kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisemiseen ja varhaiseen hoitoon, lastensuojelun tarpeen kasvuun ongelmien siirtymiseen sukupolvelta toiselle syrjäytymisen ehkäisemiseen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen

16 Nykytilanne / oletus Asiakaskäynnit Yliopistosairaalata so Erikoissairaanhoit o Lastensuojelu Perusterveydenhuolto : neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, muu pth Sosiaalipalvelut Kustannukset Yliopistosairaalataso n terveydenhuolto Erikois- sairaanhoito Lastensuojelu Perusterveydenhuolto: neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 16

17 Mallin tausta Seuranta- ja tutkimustieto Lasten ja nuorten terveydestä, palveluista, henkilöstöstä ja kustannuksista Laaja kehittämistyö (Kaste-ohjelma) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lasten Kaste kehittämistyöstä pysyväksi käytännöksi. Raportti 3/2013, THL Uusi lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki, VNA (338/2011) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja laki lastensuojelulain muuttamisesta (1302/2014) Sote-uudistus taustalla aiempi valmistelutyö Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta 2013 STM-THL virkamiestyöryhmä Lasten ja nuorten mielenterveystyön työryhmä 2012-

18 Uudistus koskee isoa väestönosaa ja suurta määrää palveluja Mallin piiriin kuuluu yli 2 miljoonaa lasta, nuorta ja vanhempaa mukaan lukien palvelujen ulkopuolelle jäävät

19 Nykyiset LNP sote-palvelut (esimerkkejä) Terveyspalvelut Perusterveydenhuolto Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Terapiapalvelut (puhe-, fysiojne.) Psykologipalvelut PTH sairauksien hoito Erikoissairaanhoito Lastenkirurgia, -taudit Lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria Silmätaudit Foniatria Sosiaalipalvelut Kuraattoripalvelut (opiskeluhuolto) Perhetyö Kotipalvelu Kasvatus- ja perheneuvola Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastenvalvojan palvelut Toimeentulotuki Kuntouttava työtoiminta Nuorisoasemat Vammaispalvelut ml. kehitysvammapalvelut 19

20 Malli LNP palvelujen uudistamiseksi Kaikki lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään ja tuotetaan monialaisena palvelukokonaisuutena ja sovitetaan yhteen kuntien eri hallinnonalojen kanssa

21 Palvelujen uudistamisen tavoitteet Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille lapsille, nuorille ja perheille Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden sosiaalija terveydenhuollon peruspalveluja Varmistaa toimiva, eheä ja vaikuttava sekä kustannustehokas palvelurakenne

22 Keskeiset keinot Integroidaan sote-palvelut ja hyödynnetään integraation tuomat mahdollisuudet Kokonaisuudella yhteinen strategia, johto ja resurssit (talous ja henkilöstö) Siirretään painopiste korjaavista palveluista ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin Uudistetaan palvelukokonaisuus rakenteellisesti ja toiminnallisesti Vahvistetaan peruspalveluja uusien toimintatapojen avulla Erityistason palveluja asemoidaan uudelleen ja keskitetään Konkretisoidaan asiakaslähtöisyys palveluja ja johtamista ohjaaviksi toimintatavoiksi Sovitetaan sote-palvelut kuntien palvelujen ja kolmannen sektorin (järjestöt) kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi

23 Integraation toteuttaminen Vanhasta rakenteesta muodostetaan uutta PTH ESH ESH yliopisto - sairaalat Sosiaali -huolto, ml. lastensuojelu ja perheneuvola t PTH ESH YO-taso Sosiaalihuollon palvelut Sosiaalihuollon palvelut, lastensuojelu Vaativat lastensuojelutoimet (nykyisin eivät profiloidu) Peruspalvelut Edistävät ja ehkäisevät soteperuspalvelut Tuen, hoidon ja kuntoutuksen soteperuspalvelut Erityistason keskitetyt sotepalvelut ESH valtakun nallisest i keskitet yt

24 Uudistetaan palvelukokonaisuus rakenteellisesti ja toiminnallisesti Vahvistetaan peruspalveluja Edistävät ja ehkäisevät palvelut Varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut Perus- ja erityistason yhteiset palvelumallit ja erityistason konsultaatiot Erityistason palvelut asemoidaan uudelleen ja keskitetään, esimerkkejä Vaativat sosiaalipalvelut siirtyvät keskitettyihin Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys Sairaaloiden työnjakoa kehitetään: osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään Uudet osaamis- ja tukikeskukset

25 Palvelut ja johtaminen asiakaslähtöisiksi Palvelut tarpeenmukaisesti ja yhdenvertaisesti saatavilla Osallisuus, vastavuoroisuus ja kumppanuus Helppo yhteydenotto ja pääsy palveluihin, alkuarviointi Monia palveluja käyttävät: vastuu koordinoinnista ja jatkuvuudesta yhdellä henkilöllä tai taholla

26 Hyötyjä, esimerkkejä Lapset, nuoret, perheet Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranevat (yhden oven periaate) Avun, tuen ja hoidon saanti varhentuvat ja nopeutuvat Henkilöstö Osaaminen vahvistuu Työhön saatava tuki, motivaatio ja jaksaminen paranevat Johtaminen, organisaatio Resursseja käytetään joustavasti ja kohdennetaan palvelutarpeen mukaan Palvelut suunnitellaan tietoon perustuen Kustannussäästöt, kun Erityispalvelujen ja laitoshoidon tarve vähenevät Voimavarojen kohdentaminen paranee, päällekkäinen ja koordinoimaton työ sekä osaoptimointi vähenevät

27 Miten jatketaan? Mallia viedään eteenpäin osana Lapsija perhepalvelujen muutosohjelmaa Otetaan huomioon sote-ratkaisut horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio tulevat sote-alueet

28 Kärkihanke 3: Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma TAVOITE: Nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. KUVAUS: Koko lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän uudistaminen 12/15 12/16 1/17 12/17 Päätös muutosohjelmast a Alueelliset osaamis- ja tukikeskuk set luotu Lapsi- ja perhevaikutuste n arviointima lli valmis Matalan kynnyksen perhekesk ukset toiminnass a PÄÄTOIMENPITEET: 1. Uuden palvelukokonaisuuden mallintaminen 2. Luodaan uudistusta ohjaava ja toimeenpaneva koordinaatiorakenne 3. Vahvistetaan muutostyötä kuntakokeiluilla ja uusien palvelukokonaisuuksien käynnistämiseen kohdennetuilla käynnistymisavustuksilla. 28

29

30 Kehittämisrakenne tarjoaa pysyvän, mutta uudistuvan alustan innovaatioille ja tuleville hankkeille KANSALLISET KUMPPANIT, VALTAKUNNALLINEN OHJAUS ERVA-ALUEEN VERKOSTOT, VAATIVIMMAT TIEDONTUOTANNON JA KEHITTÄMISEN TEHTÄVÄT KUNTIEN HYVINVOINTI- TYÖ VERKOSTO:MAAKUNNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT KEHITTÄMIS- YKSIKKÖ: YDINTOIMIJAT Campus FI hanke

31 Työskentely

32 Kaikille, vastaukset yksilönä, aikaa 5min 1. Minkälaisia ajatuksia esitys herätti?

33 Ryhmätyöskentely 45min Alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille 1. Mitä uudessa mallissa tulisi huomioida - mitkä ovat tarpeet? Jako ryhmiin: v v v 1.4. Lapsiperheet