Tietomallisuunnittelun ohjeistus
|
|
- Reijo Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BIM-ohje v (20) Tietomallisuunnittelun ohjeistus (BIM-ohje) Versio 1.0 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n BIM-ohje on tallennettu projektipankin etusivun välilehdelle <Ohjeet> sekä nettisivuillemme: Kiinteistöt Ohjeet kumppaneille Hankkeiden dokumentointiin liittyvät myös seuraavat ohjeet: Projektipalvelun peruskäytön ohje Projektipankkiohje rakennuttajakonsultille Projektipankkiohje suunnittelijalle Projektipankkiohje työmaatoteutukselle Projektipankkidokumenttien tallennusohje / Asiakirjaluettelo Loppudokumenttien luovutusohje CAD-Ohje Tietomanagerointipalvelun kuvaus VERSIOHISTORIA Versio Pvm Kirjoittaja Kommentti 1.0 Tero Järvinen 1. julkaisuversio
2 BIM-ohje v (20) RAKENNUSPROJEKTIEN TIETOMALLINNUSOHJEISTUS SUUNNITTELIJOILLE SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Ohjeen tarkoitus Ohjeen lukuohjeet Ohjeen tulkinnat Tietomallikoordinaattori Projektitoiminta Tietomallien hyödynnettävyys projektissa Tietomallien tarkkuustaso ja sisältö Geometrian tarkkuus Kokemusperäisiä ristiriitatilanteita Tietosisällön tarkkuus Energia- ja olosuhdesimuloinnit BIM-ohjelmistot ja tiedostoformaatit Tiedostojen käsittely IFC-tiedostot Origo ja korkotiedot Yhdistelmämallit Visualisoinnit Loppudokumentoinnin yhteydessä luovutettava mallit... 20
3 BIM-ohje v (20) 1 Yleistä 1.1 Ohjeen tarkoitus Tämä Tietomallisuunnittelun ohjeistus (jatkossa: BIM-ohje) on laadittu yhtenäisen BIM-toimintatavan luomiseksi Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK Oy) rakennushankkeisiin. BIM-ohje täydentää SYK Oy:n muita rakennushankkeen ja ylläpidon dokumentoinnin ohjeistuksia. Muut ohjedokumentit on lueteltuna tämän ohjeen etusivulla. Rakennushankkeiden tietomallinnuksen järjestelmällisellä ja yhdenmukaisella hallinnalla on tavoitteena tuottaa SYK OY rakennuksista kattava ja luotettava tietomalliarkisto ylläpito-organisaation käyttöön sekä toisaalta tehostaa rakennushankkeen osapuolien välistä suunnittelutiedonvaihtoa hankkeen aikana. Sekä rakennushankkeessa, että ylläpidon aikana on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä tehokkaalla tietomallinnuksen hallinnalla. Saavutettavia hyötyjä ovat mm.: Suunnitelmien visualisoinnilla rakennuttaja ja käyttäjä näkevät paremmin minkälaisen lopputuloksen he tulevat saamaan. Yhdistelmämallien avulla suunnittelutiimi pystyy ehkäisemään suurimmat risteilyt jo suunnitteluvaiheessa. Rakentaminen tehostuu kun eri suunnitelmissa ei ole ristiriitoja toistensa kanssa. Matemaattisten laskentojen käyttö ja analysointi suunnittelualakohtaisissa tietomalleissa tuo luotettavuutta lopulliseen rakentamiseen. Ennen rakentamista voidaan todeta esim. LVIverkostojen tasapainotuksen oikeellisuus. Massaluetteloiden mahdollinen käyttö edesauttaa kohteiden urakoiden kilpailuttamista. 1.2 Ohjeen lukuohjeet Laadittu ohjeistus sisältää eritasoisia huomiokeinoja: - Määräykset on korostettu punaisella. Määräyksiä tulee ehdottomasti noudattaa. - Korostuksissa on käytetty lihavointia - Perusteet tai vinkit pyydetyille asioille ovat tummansinisellä 1.3 Ohjeen tulkinnat Hankekohtaisessa pelisääntöpalaverissa (kts. SYK Oy:n projektipankkiohjeet) käydään läpi se, miten sovelletaan hankkeessa BIMohjeistusta. Täysimittakaavainen tietomallinnus ei sovellu yleisesti jokaiseen SYK Oy:n projektiin. BIM-ohjetta noudatetaan ko. hankkeessa sovitun mukaisesti. BIMohjetta täydentää CAD-ohje, jossa sovittu piirtoteknisiä asioita. Vanhojen CAD-työtapojen pakonmukainen noudattaminen ei ole tarkoituksena, BIM projekteissa on lupa käyttää ohjelmistojen viimeisimpiä ominaisuuksia vaikka ne olisivat ristiriidassa CAD-ohjeen kanssa.
4 BIM-ohje v (20) Esimerkki. Värien ja viivatyyppien ei oleteta olevan mallista tuotetuissa 2D kuvissa bylayer, kuten pelkkää piirtämistä tehneillä ohjelmistoilla oli tapana toimia. BIM-ohje on laadittu kokemusperäisesti löydettyjen toimintatapojen pohjalta, ohjeen henki on suuntaa-antava. Ohjeistus pätee sekä uudisrakennus-, muutos-, laajennus- ja perusparannuskohteissa että ajantasaistushankkeissa, kattaen kaikki suunnittelualat. Muutoskohteissa olemassa olevia tiedostoja ei muuteta ilman erillistä SYK Oy:n tilausta uuden ohjeen mukaisiksi. Tiedostonimiä, origoja jne. ei lähdetä muuttamaan yksittäisten projektien sisällä ilman siitä tilattavaa projektia Uudisrakennuskohteissa tietomallinnuksen käyttö on erittäin suositeltavaa. 2 Tietomallikoordinaattori Isojen ja vaativien hankkeiden kohteessa suositellaan tietomallikoordinaattorin käyttöä. Tietomallikoordinaattori voi olla joku suunnitteluosapuolista tai ulkoinen toimija. Tietomallikoordinaattorin työ alkaa jo ennen varsinaisen suunnittelun aloittamisesta hankkeen tietomallitavoitteiden määrittelyllä. Kun hankkeelle on asetettu hankkeen muihin tavoitteisiin, kokoon ja luonteeseen soveltuvat tietomallitavoitteet, voidaan käytössä olevat resurssit kohdentaa oikein ja oikea-aikaisesti ja siten varmistaa mallien tehokas käyttö hankkeessa. Suunnittelutehtävän aikana tietomallikoordinaattorin tehtäviin kuuluu ohjata suunnitteluryhmää yhteiseen suuntaan, avustaa heitä löytämään oikeita toimintatapoja tietomallien tekemiselle, tehdä tietomallien tarkastuksia ja raportoida tilaajalle hankkeen edistymisestä tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti. Miten? Tietomallikoordinaattori auttaa suunnitteluryhmää toteuttamaan rakennushankkeen mallinnuksen tuoden mukaan oman kokemuksen kautta saadut menetelmät eri prosessivaiheisiin, joita ei ole vielä mukana rakentamisen ja suunnittelun normaaleissa tehtävänkuvauksissa. Hankkeen loppuvaiheessa tietomallikoordinaattori määrittelee, ohjeistaa ja valvoo mallien loppudokumentoinnin ja täydennykset kiinteistön ylläpidon lähtömateriaaliksi. 3 Projektitoiminta Tietomallinnettavissa kohteissa, tämä BIM-ohje ja siihen tarvittaessa tehtävät hankekohtaiset tarkennukset käydään läpi rakennushankkeen pelisääntöpalaverissa (ks. SYK Oy:n projektipankkiohjeet). On huomioitava, että tällöin hankkeessa on voimassa sekä CAD-ohje, että BIMohjeistus. Miksi? Pelkällä tietomallilla ei voida rakennusta rakentaa tai korjata. Tietomallista otetaan piirustuksia ulos, joiden ulkoasu ja tekniikka tulee olla perinteiden cadsuunnittelun ohjeistuksen mukainen.
5 BIM-ohje v (20) Pelisääntöpalaverissa käydään läpi SYK Oy:n toimittama malliagenda, joka on myös tämän ohjeen liitteenä. 4 Tietomallien hyödynnettävyys projektissa Jotta tietomallintamisesta olisi hyötyä hankkeelle niin suunnitteluprosessissa kuin ylläpidossakin, tulee tietomallintamisen tavoitteet määritellä hankekohtaisesti tarveselvitysvaiheessa. Tietomallintamiselle asetettujen tavoitteiden tulee olla kytköksissä hankeen yleisiin tavoitteisiin ja niille tulee myös laatia selkeä aikataulu joka on sidottu hankkeen aikatauluun ja vaiheisiin. Miksi? Mitä täsmällisemmät tavoitteet tietomallintamiselle on asetettu, sitä paremmat mahdollisuudet on saada halutut hyödyt mallintamisesta. Teknisten rajoitteiden ja resurssien rajallisuuden vuoksi on mahdotonta tehdä yhtä täydellistä mallia joka palvelisi kaikkia mahdollisia käyttötapauksia. Siksi on tärkeää että kohdennetaan resurssit siten, että ne hyödyttävät parhaalla mahdollisella tavalla itse hanketta. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että tilaaja/rakennuttaja asettaa tavoitteet yleisellä tasolla ja tietomallikoordinaattori purkaa nämä tavoitteet teknisiksi vaatimuksiksi. Mikäli mahdollista, tämä työ kannattaa aloittaa jo ennen suunnittelijavalintoja jolloin mm. suunnittelutarjouspyyntöjen liitteeksi saadaan riittävän tarkat kuvaukset vaadittavan tietomallintamisen tasosta kussakin hankkeen vaiheessa. Tietomallien hyödynnettävyyteen liittyvät olennaisesti tietomallin käyttötarkoitus ja hankkeen vaiheet. Näiden perusteella määräytyvät tehtävässä käytettävän mallin tyyppi ja tekninen vaatimustaso. Esimerkki. Tietomallin käyttötarkoitukseksi on valittu tilatehokkuuden ohjaus. Tarvittava tieto löytyy arkkitehdin tuottamasta tilaryhmä tai tilaryhmämallista ja sitä voidaan haluttaessa verrata tilaohjelmaan. Tarvesuunnitteluvaiheessa käytetään Tilaryhmämallia jossa tilat on mallinnettu esim. osastoittain laajoina alueina. Ehdotussuunnitteluvaiheessa tilaryhmät on mahdollisesti jo jaettu osastojen sisällä eri käyttötarkoituksen mukaisiin alueisiin. Yleissuunnitteluvaiheessa malli sisältää jo tilat, eli kyseessä on tuolloin jo Tilamalli, joilla kullakin on käyttötarkoitus ja alustavat henkilömäärät ja viimeistään vastaanottovaiheessa jokaisella tilalla on tarkat tiedot henkilömääristä ja käyttöajoista. Mallia kutsutaan silloin edelleen Tilamalliksi, mutta sen tarkkuustaso tarkempi kuin yleissuunnitteluvaiheessa. Tietomallinnettu kohde mahdollistaa monia eri käyttötarkoituksia mallien hyväksikäytölle. Oheisessa taulukossa on esitetty joitakin tietomallin hyödyntämiskohteita hankkeessa ja kuinka nämä sijoittuvan hankkeen eri vaiheisiin.
6 Lähtötilanne Tarveselvitys Yleissuunnittelu Ehdotussuunnittelu Toteutussuunnittelu Rakentamisen valmistelu Rakentaminen Vastaanotto Käyttöönoton ohjaus ja ylläpito BIM-ohje v (20) Tilankäytettävyys Tilankäytöntehokkuus Käyttäjän vaatimukset Suunnittelun ohjaus Energia ja olosuhteet Määrät ja kustannukset Nykyiset rakenteet Laajuuslaskelmat Varaussuunnittelu Energiatodistus Toteutus Työn ohjaus Työmaan turvallisuus Työmaan logistiikka Aikataulusuunnittelu Näiden kohtien perusteella voidaan ennen mallinnuksen aloittamista selventää sitä, mihin käyttötarkoituksiin tilaajalla on aikomus malleja hyödyntää. Projektin pelisääntöpalaverissa käydään läpi tilattuja tehtäviä ja silloin varmistaudutaan siitä, että jokainen osapuoli on pystynyt valmistautumaan ko. tehtävän toteuttamiseen jo suunnittelutarjouspyyntövaiheessa. Seuraavassa on lueteltu muutamia käyttötapauksia. Joidenkin kohtien toteuttaja voi olla myös ulkoinen toimija, esim. tietomallikoordinaattori. 1. Käytetäänkö massaluetteloita urakoitsijavalinnoissa tai muussa tarkoituksessa? 2. Käytetäänkö arkkitehtimallia energia- ja olosuhdesimulointien pohjana (ifc-tiedonsiirto)? 3. Saneerauskohteessa, mallinnetaanko mahdolliset vanhat reikätiedot seiniin ja palkkeihin? Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan yhteistyö saneerauskohteessa mitä objekteja kumpikin mallintaa? 4. Käytetäänkö tietomalleja valmistavan teollisuuden käyttötarpeet huomioiden (esim. rakennesuunnittelumallin ja elementtituotannon yhteistyö)? 5. Edellytetäänkö raudoitusluetteloita otettavaksi mallista elementti- tai paikallavalun rakennesuunnitelmista? 6. Tehdäänko esim. rakennemallien kautta työmaan aikataulutusta. Kenen toimesta?
7 BIM-ohje v (20) 7. Käytetäänkö reikäkuvakierrossa tietomallipohjaista toimintatapoja (LVIS-suunnittelija tekee reikävarausobjektit ja toimittaa ne IFC-formaatissa rakennesuunnittelijalle, joka rei ittää niiden avulla rakennemallin) 8. Tehdäänkö kohteesta yhdistelmämalli, kuka tekee? 9. Tehdäänkö kohteeseen tietomallien tarkastuksia, esim. törmäysmielessä. Kuka tekee? 10. Tehdäänkö kohteesta visualisointeja - minkä tasoisia ja kuka tekee? 11. Käytetäänkö yhdistelmämallia työmaaolosuhteissa esim. alueiden asennusjärjestyksin suunnitteluun tai esittelyyn urakoitsijoille? Annetaanko yhdistelmämalli urakoitsijoiden käyttöön? 12. Projektin loputtua, mikä on mallin tietosisältö? Vaihtaako esim. LVIS-suunnittelija todelliset urakoitsijan hankkimat tuotteet omiin malleihinsa (päätelaitteet, säätöpellit, linjasäädöt, valaisimet jne.) vai riittääkö se, että malli sisältää suunnitteluaikana valitut objektit. Jos laitteet vaihdetaan, tehdäänkö erilliset säätökuvat LVI-teknisistä verkostoista? 5 Tietomallien tarkkuustaso ja sisältö 5.1 Geometrian tarkkuus Kaikki mallinnus tehdään objektipohjaisesti käyttäen siihen sovellusohjelmistoista löytyviä työkaluja. Seinät mallinnetaan seinätyökalulla, iv-kanavat iv-kanavatyökalulla jne. Miksi? Vain oikeiden työkalujen ja ohjelmistojen käyttö mahdollistaa käyttökelpoisen tietomallin syntymisen. Esimerkki. Ontelo- ja kuorilaatat mallinnetaan Tekla Structuresissa palkkityökalulla, mutta ne saadaan IFC-malliin laatoiksi määrittämällä attribuuttina tyypiksi IfcSlab. Tällöin voidaan Solibri Model Checkerillä varmistaa, että rakennemallin laatat sijaitsevat kaikkialla arkkitehtimallin laataston sisällä. Työmaan käyttöön tulevat tasopiirustukset (1:50 ja suuremmat) tulostetaan tietomallista. On hyväksyttyä tehdä detaljikuvia perinteisin menetelmin, 2D-piirustuksin. On pyrittävä välttämään saman tiedon olemista kahdessa eri paikassa. Esimerkki. Arkkitehdillä on mallissa alakatot, mutta hän päättää tehdä viralliset tulosteet kuitenkin perinteisin, 2D-piirtomenetelmin. Lopputuloksena esim. alakaton korkoasema on kahdessa eri paikassa ja muutosten tullessa voi toisen paikan korjaus unohtua kaikilla on tämän jälkeen käytössä ristiriitaista tietoa alakattokoroista. Jo suunnittelun alkuvaiheessa pitää mallia rakentaa täsmällisesti, vaikka itse suunnitteluasiat olisivatkin vielä huomattavan avoinna. Epämääräisesti ja huolimattomasti mallinnetut rakennusosat tuottavat jatkosuunnitteluvaiheissa suunnatonta päänvaivaa kun mallia käytännössä kuitenkin koko ajan vain täydennetään ja tarkennetaan. Epätarkkuudet tekevät simuloinneista ja analyyseistä usein mahdottomia, kun mallit vuotavat ja niiden geometria hajoaa tiedonsiirrossa.
8 BIM-ohje v (20) Kokemusperäisiä ristiriitatilanteita Geometrian tarkkuustaso on jokaisella suunnitteluosapuolella oltava sellainen, että kohde on rakennettavissa ja siihen tehtävät asennukset asennettavissa tietomallien perusteella. Usein tietomalli nähdään täydellisenä kolmiulotteisena virtuaalirakennuksena, joka vastaa kaikilta osin lopputulosta. Tästä vedetään helposti vääriä johtopäätöksiä kuten, että tietomallintaminen ei sovellu luonnossuunnitteluun tai että tässä hankkeessa meillä ei ole resursseja tehdä tietomallia. Tietomallin geometria- ja tietosisältö vaihtelee kuitenkin huomattavasti hankkeen vaiheen ja mallin käyttötarkoituksen mukaan. Se että tietomallia hyödynnetään hankkeessa, ei aina välttämättä tarkoita sitä, että mallit hiotaan viimeistä piirtoa myöten täydellisiksi. Siksi on tärkeätä tunnistaa mallin käyttötarkoitukset hankkeen eri vaiheissa ja näiden käyttötapausten vaatima geometrian ja tietosisällön taso. Tietomallin kaikilta osa-alueilta ei edellytetä 100% tarkkuutta, vaan sillä saa olla normaali rakentamisen toleranssi. On kuitenkin pyrittävä siihen, että kriittiset osa-alueet ovat mittatarkkoja (pilarit, palkit, ikkunat, ovet, seinät). Esim. rakenne ja arkkitehtimallissa pilareiden muoto ja keskipisteen sijainti tulee olla samanlainen. Pääsääntöisesti rakennemallin tulee jäädä arkkitehtimallin sisään, jos arkkitehti mallintaa esim. seinille pinnoitteet (tai sisällyttää niiden paksuudet seinäobjektiin). Talotekniikan tarkkuustaso on oltava sellainen, että verkostot ovat asennettavissa mallin mukaisesti tai mallista voidaan todeta, että ne ovat asennettavissa pienin korjauksin työmaalla. Nämä muutokset eivät saa aiheuttaa aikatauluviivettä tai haittaa toiselle urakoitsijaosapuolelle. On huomioitava, että suunnittelualojen välillä vallitsee riippuvaisuuksia siitä, missä vaiheessa eri osapuolet voivat mallinnuksen aloittaa. Esim. talotekniikkasuunnittelija ei voi saavuttaa toteutussuunnitteluvaiheessa geometrialtaan tarkkaa mallinnusta, jos käytössä ei ole sisällöltään oikeaa, toteutukseen menevää rakennemallia. Tässä asiassa on olemassa ristiriitoja käytettäessä nykyistä suunnitteluprosessia. Päärakennesuunnittelun valmistuessa (urakkalaskentavaihe) on talotekniikan mallinnuksen tason oltava jo toteutussuunnitelmien tasolla, mutta rakenteiden toteutussuunnittelu (konepajan/elementtitehtaan edellyttämä suunnitelmataso) ei ole välttämättä edes vielä alkanut. Rakennuksen rungon kauppamuoto tulisi olla selvillä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sillä on suuri merkitys, tekeekö rungon suunnittelun rakennesuunnittelutoimisto oman näkemyksen mukaan vai tuleeko pääratkaisut suhteellisen aikaisessa vaiheessa valitun elementtitoimittajan ohjaamana.
9 BIM-ohje v (20) Jos / kun joudutaan tilanteeseen, että rakennuksen rungon toteutustapa muuttuu elementtitoimittajan tullessa mukaan projektiin, aiheutuu siitä ylimääräistä työtä kaikille suunnitteluosapuolille mallit on päivitettävä vastaamaan uutta tilannetta. Jos rakennemalli muuttuu radikaalisti suunnitteluaikana tai sen jälkeen (esim. palkistot suurenevat, laattojen alapinnan laskevat (eli laatat paksunevat) niin valmiiden, jo mallinnettujen taloteknisten verkostojen korjaaminen on erittäin iso operaatio (MagiCAD, AutoCAD MEP, Revit MEP). Jos rakennuksen korkoasema muuttuu päärakennesuunnittelun valmistuttua, on sen siirtäminen uuteen korkoon erittäin suuritöinen operaatio (Tekla Structures) Alakattojen sisään jääviä ja alakattoon asennettavia objekteja ei voida mallintaa oikeaan paikkaan, jollei käytössä ole arkkitehtimallia, jossa alakatot ovat mallinnettuna. Jotta em. ongelmilta vältytään, tulee suunnitteluosapuolten olla tietoisia toistensa mallien tarkkuustasosta ja pyrkiä aloittamaan oma mallintaminen vasta sitten, kun on tiedossa ympäristö, johon mallinnetaan. Esimerkki. Selvä mallinnusvirhe, mutta tilanne on todellisuudessa kunnossa. Punainen sprinklerputki on väärässä korossa, sen tulisi olla 10cm korkeammalla jolloin spr-putki mahtuisi eristetyn iv-kanavan vierestä. SPR suunnittelija on huomioinut alas menevällä mutkalla, että pieni heitto pitää tehdä, mutta yhdistelmämalliin on jostain syystä verkosto mennyt 10cm liian matalalle.
10 BIM-ohje v (20) Esimerkki. Pienten putkien (DN10~32) osalta on hyväksyttyä, että ne lävistävät toisensa. Esimerkki. Tarkastus osoittaa, että risteilyjä on liikaa. Verkostoja ei voi asentaa tämän mallin mukaisesti, ne on korjattava.
11 BIM-ohje v (20) Esimerkki: Rakennemallin omatarkastus ennen IFC-mallin tekoa osoittaa vanhan version ja uuden version välisiä eroja. Vahingossa muuttuneet asiat korjataan malliin ennen ifc export -toimintoa. 5.2 Tietosisällön tarkkuus Tietosisällön tarkkuustaso vaihtelee hankkeen eri vaiheissa. Tarkkuustasoon vaikuttaa suunnitelmien valmiusaste ja mallin käyttötarkoitus. On hyvä huomioida että yhdestä mallista ei voida sellaisenaan tuottaa kaikkea haluttua tietoa. Usein eri käyttötarkoitukset vaativat mallin muokkaamista ja joskus osittain jopa uudelleen mallintamista. Tästä syystä on tärkeää, että mallin tärkeimmät käyttötarkoitukset määritetään jo hankkeen alussa, jolloin ne ovat suunnittelijoilla tiedossa hyvissä ajoin ennen tarvetta. Mallinnettuun tietosisältöön on pystyttävä luottamaan. Kun esim. seinä on mallinnettu koodilla US1, on sen käyttötarkoitus oltava rakennesuunnittelijan seinäkirjaston US1 mukainen. Luonnollisista syistä mallin tietosisältö kehittyy suunnittelun edetessä. Tietomallien näkökulmasta tärkeää on esimerkiksi rakennetyyppien looginen käyttö kussakin suunnitteluvaiheessa. Ehdotussuunnitteluvaiheessa ei monesti ole vielä tietoa käytettävistä rakennetyypeistä, mutta usein juuri tässä vaiheessa tehtävä energiasimulointi tarvitsee tietoa mallin rakennusosista. Simuloinnin kannalta ehdotussuunnitteluvaiheessa riittää kuitenkin, että arkkitehti on mallintanut loogisesti ulkoseinät yleisellä ulkoseinärakennetyypillä ja väliseinät väliseinärakenteella. Mikäli on tiedossa että julkisivuissa on sellaisia osia, joissa U-arvo tulee poikkeamaan, tulee ne merkitä siten että ne voidaan tunnistaa energiasimuloinnissa. Käytettävien tyyppien on oltava sellaisia, ettei niitä sekoiteta myöhemmin yleis- ja toteutussuunnitteluvaiheiden todellisiin rakennetyyppeihin. Koska rakennetyyppien yhtenäisyys on erittäin tärkeää, muuttaa tietomallinnus hieman vakiintuneita käytäntöjä myös tältä osin. Tyypillisesti rakennesuunnittelija on merkinnyt esimerkiksi väliseinärakenteeseen betonin paksuudeksi mm. Tietomallityöskentelyssä jokainen paksuus tulisi määritellä omaksi rakennetyypikseen. Rakennusosien tietosisällöllä ei ole normaalitapauksessa erityisvaatimuksia, kun mennään koodin tai nimen alemmille tasoille, esimerkiksi ikkunan tai seinän U-arvojen ei vaadita olevan todellisia, seinien ei vaadita koostuvan eri materiaaleista jne.
12 BIM-ohje v (20) Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että se mikä mallinnetaan, mallinnetaan oikein tarkkuustaso ja tietosisältövaade huomioiden. Pyritään välttämään tilannetta, että toinen osapuoli saa väärää informaatiota malleista. Usein mallit sisältävät myös keskeneräistä ja puutteellista materiaalia. Tämä kuuluu normaaliin suunnitteluun eikä sinällään ole ongelmallista. Suunnittelijan tulee kuitenkin ylläpitää tietomalliselostusta tms. dokumenttia mallin sisällöstä, johon merkitään mallin julkaisuhetken sisältö ja erityisesti puutteet ja poikkeamat. Ajantasaisen dokumentaation perusteella voidaan tarvittaessa rajata hallitusti näitä keskeneräisiä tai puutteellisia asioita pois. Kaikki sellaiset objektit, joiden ominaisuuksia käytetään laskennoissa, tulee olla ominaisuuksiltaan oikeita. Esimerkiksi LVI-puolen verkostojen tasapainotuksessa tulee käyttää niitä tuotteita, jotka ovat merkattuna urakkalaskenta-asiakirjoihin. Jos urakoitsija vaihtaa tuotteet toisiin, niin tuotteiden vaihtotyö malliin riippuu siitä, mitä suunnittelijalta on tämän asian puitteissa tilattu. Rakennemallissa on tärkeää, että rakenneosat on nimetty ja numeroitu loogisesti. Numerointi jaetaan numerointisarjoihin, jotka noudattavat mahdollisuuksien mukaan todellisia asennusjaksoja (lohko/kerros). Esimerkki. Rakenneosille on annettu status tietona suunnittelun valmiusastetieto (vihreä: valmis, punainen: urakkalaskentavaihe jne.)
13 BIM-ohje v (20) Energia- ja olosuhdesimuloinnit Jos projektissa tehdään energia- ja olosuhdesimuloinnit arkkitehdin mallia hyväksikäyttäen (IFC-siirto esim. IDA-ICE tai Riuska ohjelmistoon), on hyvä olla yhteydessä simuloinnin suorittavaan tahoon mallinnusohjeiden saamiseksi. Simulointiohjelmistot vaativat ARK-mallinnukselta tiettyjä toimintatapoja, jotka on hyvä tietää, ennen kuin tilaryhmämallia aletaan tehdä. Pääperiaatteita mallinnuksen suorittamiseksi siten, että saadaan siirtokelpoinen IFC-tiedosto: IFC Exportin on sisällytettävä tuotettavaan ifc-tiedostoon ns. space boundary tietoa Mallissa pitää olla tilaobjekteja, koko laskenta perustuu tilaobjektien käsittelyyn. Tilaobjekti pitää olla tehtynä siten, että sen kuvaan laitto tutkii ympäristönsä. Tilaobjekti asennetaan holvista - holviin, eli tilaobjektin korkeutta ei aseteta alakattokorkoon, vaan yläpuoliseen laattaan. Mallissa on oltava eri objektien relaatiot toisiinsa kunnossa. Kun tilaobjekti laitetaan malliin siten, että se tutkii ympäristönsä, niin se samalla luo nämä relaatiot; seinä tietää kuuluvansa johonkin kerrokseen, ikkuna tietää kuuluvansa seinään ja nämä molemmat tietävät kuuluvansa johonkin tilaan. Malleissa pitää olla objektin pääkoodaus oikein, eli esim. ikkuna ja seinätyypit, US1, US2 jne. Objekteilla ei tarvitse olla oikeaa tietosisältöä, eli esim. U-arvoja ei lueta ko. mallikomponentista. Riittää, että objektityypit (seinä, ovi, ikkuna, laatta ) ovat oikein. Mallissa ei tarvita kalusteita, puita tms. objekteja. Pääsääntöisesti seinät, ikkunat, laatat ja ovet riittävät. Pääperiaatteen laskentakelpoisen mallin tekemiselle voidaan todeta, että mitä yksinkertaisempi malli, sitä paremmin se soveltuu simulointiohjelmistolle. Esimerkiksi ArchiCADissä tilaobjektit tulee laittaa malliin käyttäen Inner Edge metodia, jotta space boundaryt voidaan luoda oikealla tavalla. AutoCAD Architecturessa vastaava mallinnustapa on Associative Freeform Space. Vinkki. Ennen IFC export käskyä kannattaa tilat päivittää arkkitehtimallissa, jotta ne tutkivat oman ympäristönsä uudelleen ja luovat ohjelmistojen sisällä mahdollisesti katkenneet relaatiot kuntoon. Relaatioiden olemassaolo mahdollistaa onnistuneen Space Boundaryjen luomisen.
14 BIM-ohje v (20) Esimerkki energia- ja olosuhdeohjelmistoon siirretystä IFC-mallista, jossa ikkunoiden Space Boundaryt eivät ole kunnossa. Malli on käyttökelvoton kohteesta ei ole ohjelmallisesti löydettävissä ikkunoita: 6 BIM-ohjelmistot ja tiedostoformaatit Jokainen suunnitteluosapuoli käyttää haluamaansa, IFCyhteensopivaa BIM-suunnitteluohjelmistoa. Projektin pelisääntöpalaverissa sovitaan käytettävät tietomallien siirtoformaatit. Yleisin ja suositeltavin siirtoformaatti on IFC. Yhteisesti sovitaan käytetty versio, esim. ifc2x3. Käytettyjen ohjelmistojen on tuettava IFC-formaattia. Jos kahdella tai useammalla osapuolella on sama suunnitteluohjelmisto, onnistuu tiedonsiirto yleensä parhaiten ns. natiivimalleilla. Natiivimallien lisäksi on kuitenkin tärkeää käyttää myös IFC -malleja varsinkin mallien laadunvarmistuksessa ja yhteensovittamisessa tällöin paljastuu usein sellaisia törmäyksiä ja suunnitteluongelmia jota ei välttämättä huomata kun työskennellään vain natiivimalleilla. Lisäksi käytännössä aina hankkeessa on osapuolia, jotka eivät pysty hyödyntämään edellä kuvattua natiivimalli tiedonsiirtoa. Vastaanottovaiheessa on tärkeää vastaanottaa myös tietomallit. Tässä prosessissa on käytännössä selvä analogia itse rakennuksen käyttöönottoonkin. Mallien vastaanotto pitää sisällään mallien laadunvarmistuksen ja varmistuksen siitä, että mallit sisältävät kaikki tarpeelliset linkitetyt objektikirjastot yms. Luonnollisesti mallien tulisi myös vastata rakennettua todellisuutta. Muuten loppudokumentoinnissa noudatetaan projektipankkiohjeistuksia ja erillistä loppudokumenttien luovutusohjetta ja siinä ilmoitettuja tiedostoformaatteja.
15 BIM-ohje v (20) 7 Tiedostojen käsittely 7.1 IFC-tiedostot Vaikka kohde tehdään tietomallintaen, se ei tarkoita sitä, etteikö 2Dpiirustuksia tarvittaisi. 2D-piirustusten ohjeistus on esitetty CADohjeessa. Talotekniikka- ja rakennesuunnittelijat tarvitsevat arkkitehdiltä normaalit 2D-piirustukset omien suunnitelmien toteuttamiseksi, pelkkä tietomalliformaatissa (esim. ifc) toimitettu malli ei riitä. IFC tiedoston rakenne tulee olla IFC-hierarkian mukaisesti kerroskohtainen. Esimerkki IFC-tiedoston hierarkisuudesta. Suunnittelualakohtaisesti voidaan päättää, sisältääkö IFC-tiedosto koko rakennuksen mallin vai tehdäänkö kerroksista erilliset tiedostot. Kerroshierarkia on kuitenkin oltava IFC-tiedoston sisällä, jos päädytään tekemään kohteesta yksi IFC-tiedosto. Rakennemalleissa on hyväksyttävää esittää kerroskohtaisuus siten, että kerrokseen kuuluu yläpohja ja sen alla olevat rakenteet. Muilla suunnittelualoilla on normaalimpaa esittää kerroksessa lattia ja kerroksen seinät (ilman yläpohjaa). Rakennus voidaan jakaa tarvittaessa myös lohkoihin, tähän voi olla tarvetta mm. rakennuksen koon tai toteutuksen vaiheistuksen vuoksi. Mikäli mahdollista, tietomallien lohkojen jakolinjoina kannattaa käyttää liikuntasaumoja. Mikäli hanke jaettu useaan lohkoon, on tärkeää että kaikki nämä lohkot ovat samassa koordinaatistossa.
16 BIM-ohje v (20) Vinkki. Tekla Structuresissa voidaan rakennuksen lohkotieto täyttää Ifc Building tiedoksi, jolloin Solibri Model Checker ohjelmassa on helppo tarkastella tietyn lohkon/kerroksen rakenneosia. Varsinkin suurissa kohteissa IFC -mallit kasvavat helposti erittäin suuriksi jolloin niiden käsittely voi olla ongelmallista. Kokoon voi vaikuttaa mm. sillä, että malliin ei laiteta kaikkea mahdollista tietoa, vaan tietoa säilytetään tietokannassa ja se linkitetään malliin tavalla tai toisella. Tällöin tulee kuitenkin huomioida, että myös ulkoinen tieto dokumentoidaan ja luovutetaan mallin mukana silloin kun se tarpeellista, viimeistään kuitenkin vastaanottovaiheessa. Monissa suunnitteluohjelmissa on nykyisin mahdollisuus myös suodattaa IFC tiedostoon tallennettavaa tietoa, jolloin suunnittelija voi hieman vaikuttaa tiedoston kokoon ja parhaimmillaan myös tietosisältöön. Kansainvälisellä tasolla ollaan parhaillaan määrittelemässä IFC -tiedon käyttötapauksia, jolloin ohjelmistovalmistajat voisivat tulevaisuudessa lisätä ohjelmiinsa erilliset tallennustoiminnot vaikkapa määrälaskentaa ja energiasimulointia varten. 7.2 Origo ja korkotiedot Rakennus tulee sijaita samassa koordinaatistossa, joka on kuvattu CAD-ohjeessa 2D-piirustusten osalta. IFC-malleissa objektien korkoasema tulee olla absoluuttinen. Kun 4.kerroksen lattiatasoksi on arkkitehdin leikkauksissa kerrottu olevan esim , niin tietomallissa lattiapintaa klikattaessa tulee saada sama korko (25500). Rakennemallissa korko on oletettavasti hieman matalampi, sillä rakennemallista voi puuttua pintavalu. Ym. syystä kaikki korkoasemat mallissa (ja piirustuksissa) tulisi esittää absoluuttisina, jolloin ne eivät ole sidottuja mihinkään toiseen objektiin ja näin ollen korkoasema on yksiselitteinen. Miksi? Absoluuttinen korkoasema on ainoa korko, joka on kaikille osapuolille yhteinen. Lattiasta ei voida mitoittaa korkotietoja, koska työmaaolosuhteissa ei ole välttämättä käytössä lopullista lattiapintaa. Yhteinen koordinaatisto tulee testata aina tiedonsiirtokokeella suunnittelun alkuvaiheessa. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että arkkitehti valitsee origopisteen ja tekee IFC -muotoisen testitiedoston johon sijoittaa tiedettyyn pisteeseen esim. kuution muotoisen pilarikomponentin jokaiseen rakennuksen kerrokseen. Kuution yksi kulma sijoitetaan origoon ja muut reunat määräävät xyz-akselit ja niiden suunnan. Jos alustava arkkitehtimalli on jo olemassa, se voi korvata testimallin. Seuraavaksi kaikkien muiden suunnittelijoiden on tuotettava IFC -malli, jossa on tiedetyssä pisteessä joku suunnitteluobjekti, jolla oikea koordinaatisto voidaan todentaa. Tietomallikoordinaattori tai vastaava varmistaa koordinaatistojen oikeellisuuden.
17 BIM-ohje v (20) 8 Yhdistelmämallit Yhdistelmämallien käyttö tietomallinnuskohteissa on erittäin suositeltavaa. Yhdistelmämallien avulla päästään käsiksi kokonaisuuksiin ja nähdään visuaalisestikin mahdolliset ongelmakohdat / ristiriidat suunnitelmissa. Yhdistelmämallien käyttö tulee olla järjestelmällistä. Vaikka suunnitelmien ristiriidattomuuden tarkistaminen kuuluu tehtäväluettelon mukaisesti pääsuunnittelijalle ja toisaalta usein peruskorjaushankkeet ovat talotekniikkavetoisia, on kuitenkin suositeltavaa että mallien yhdistämisestä ja analysoinnista vastaa varsinaisen suunnitteluryhmän ulkopuolinen taho kuten tietomallikoordinaattori. Perusteena tälle on, että jokainen suunnitteluala katsoo mallia ensisijaisesti omasta näkökulmastaan jolloin kokonaisanalyysi voi jäädä tekemättä tai se on ainakin puutteellinen. Lisäksi erikoistuneella mallikoordinaattorilla on usein käytössään useita eri ohjelmistoja ja teknistä osaamista, jolloin mahdolliset tekniset ongelmat voidaan tavalla tai toisella kiertää. Jokainen suunnitteluosapuoli on velvollinen tekemään oman suunnittelun edetessä omatarkastuksia yhdistelmämallien kautta haluamallaan ohjelmistolla. Jokainen suunnitteluosapuoli varmistuu omalta osaltaan yhdistelmämallin kautta siihen, että oma työsuoritus on ristiriidaton verrattuna muiden osapuolten mallinnuksiin, kohdan Tietomallien tarkkuustaso ja sisältö tuomien lievennysten mukaisesti. Yhdistelmämallien ensisijainen käyttötarkoitus on olla suunnittelun apuvälineenä, teknisenä näkymänä suunnitelmiin. Yhdistelmämallien avulla on mahdollista tehdä myös eritasoisia visualisointeja esittelytarkoituksiin. Teknisluontoiset mallit soveltuvat hyvin suunnittelijoiden väliseen kommunikaatioon ja työmaan käyttöön havainnollistavana materiaalina. Jatkokäsittelyllä niiden pohjalta voidaan laatia myös viimeistellympää esittelymateriaalia. Yhdistelmämalleja voidaan tehdä esim. seuraavilla ohjelmistoilla: - Solibri Model Checker ( - Navisworks ( - Tekla BIMsight (
18 BIM-ohje v (20) Esimerkki yhdistelmämallista (näkymä, Navisworks) Yhdistelmämalliohjelmistoihin saadaan siirtymään myös tietomallien tietosisältöä, käytetystä cad-ohjelmistosta riippuen. Tämä tieto on erittäin käyttökelpoista esim. työmaaolosuhteissa, jolloin eri objektien tietoja voidaan tarkastella suoraan yhdistelmämallista. Esimerkiksi klikattaessa kanavaa, saadaan selville sen koko, korkeusasema, eristystyyppi jne.
19 BIM-ohje v (20) Esimerkki MagiCADistä ( Navisworksiin siirtyneistä tiedoista. 9 Visualisoinnit Kun suunnitteluosapuolet ovat onnistuneet tietomallintamisen geometrian tuottamisessa, voidaan malleja jatkojalostaa teknisiksi visualisoinneiksi. Teknisissä visualisoinneissa voidaan esittää esim. laboratorion kalustus, pistorasiat, hanat jne. niiden oikeissa sijoituspaikoissa lähes fotorealistisesti. Näin käyttäjälle hahmottuu paremmin, minkälaisen lopputuloksen he tulevat saamaan. Teknisten visualisointien teko vaatii erikoisohjelmistoja ja erikoisosaamista, eikä sitä voi pitää normaaliin suunnitteluun kuuluvana osaalueena. Niiden teossa käytetään kuitenkin hyödyksi suunnittelijoiden malleja, mutta tarkkuustaso ja objektien realistisuus on huomattavasti tarkempi
20 BIM-ohje v (20) Tekninen visualisointiesimerkki: valokuva ja mallinnus 10 Loppudokumentoinnin yhteydessä luovutettava mallit Loppudokumentointiin liittyvät tiedot selviävät Loppudokumenttien luovutusohjeesta. Tietomallien osalta luovutusformaattina on ohjelmistojen natiiviformaatti tietokantoineen ja kirjastoineen. Lisäksi kohteesta luovutetaan IFC-muotoiset mallit sekä CADohjeessa mainitut tiedostot.
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa
Lisätiedotbuildingsmart Finland
buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä
LisätiedotTietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa
Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen
LisätiedotTekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)
Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations
LisätiedotTuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi
Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,
LisätiedotMillä sektorilla toimit (suunnittelussa, urakoinnissa tai rakennuttajan/tilaajan asiantuntijatehtävissä)?
Millä sektorilla toimit (suunnittelussa, urakoinnissa tai rakennuttajan/tilaajan asiantuntijatehtävissä)? Kaikki vastaajat (N=1) 1 87 8 73 6 N 3 1/18 15 8 Jokin muu, mikä: Talotekniikka yleisesti (LVIS)
LisätiedotTaloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo
Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen
LisätiedotKOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde
Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin
LisätiedotTietomallintamisen reikäkierto-ohje
HELSINGIN KAUPUNKI 1 (16) Tietomallintamisen reikäkierto-ohje Sisällysluettelo: Johdanto... 2 Prosessi... 3 Vaihe 1: Varausasetuksien testaus... 4 Vaihe 2: Erilaisten kerrosten rakenteellinen tarkastus...
LisätiedotKOIRANKOPPI RAK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät)
Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI RAK Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät) 20.7.2009 12.1.2010 (selosteen viimeisin muokkaus) Mallintaja Nimi Toni Teittinen Yritys
LisätiedotTietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015
Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella
LisätiedotSkanska Ruskeasuo Larkas & Laine
Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää
LisätiedotICNB. Increasing competence in Northern Building. Hankkeen opiskelijatyöt
ICNB Increasing competence in Northern Building Hankkeen opiskelijatyöt Kaisa Lehtinen Aapo Räinä Janne Kanniainen Heikki Rämä Ilkka Hiltula Liudmila Moskaliuk Sisältö Åströmin palvelutalo Artec Eva Pehkosenkulma
LisätiedotTietomallipohjaiset suunnitteluprosessit
Tietomallipohjaiset suunnitteluprosessit NSS Asiantuntijaseminaari 28.11.2013 Granlund Oy Konsultointi LVIS / SPR suunnittelu Kiinteistöjen ylläpito Energia ja ympäristö Ohjelmistoja Manager Kiinteistöjen
LisätiedotKANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012
KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012
LisätiedotTietomallinnuksen käyttömahdollisuudet ja tulevaisuus rakentamisessa TOKA-projektin päätösseminaari 4.12.2014
Tietomallinnuksen käyttömahdollisuudet ja tulevaisuus rakentamisessa TOKA-projektin päätösseminaari 4.12.2014 12.15 12.20 Seminaarin avaus Tutkimuspäällikkö Kirsi Viskari 12.20 13.20 TOKA-projektin tulokset
LisätiedotLÄHTÖTIETOJA KORJAUSRAKENTAMISEEN Laserkeilauksen tilaaminen ja hyödyt kiinteistön omistajalle
LÄHTÖTIETOJA KORJAUSRAKENTAMISEEN Laserkeilauksen tilaaminen ja hyödyt kiinteistön omistajalle Juho Malmi 11.5.2017 SENAATIN TOIMINTAMALLI Laserkeilauksia on tehty korjaushankkeissa ainakin vuodesta 2005
LisätiedotTietomallintamisen reikäkierto-ohje Versio 1.0
ASUNTOTUOTANTO Tietomallintamisen reikäkierto-ohje Versio 1.0 Tämän ohjeistuksen tarkoitus on tarkentaa, minkälaisia asetuksia tulee ottaa huomioon reikävarauksia tehdessä rakenne- ja talotekniikka-suunnittelijan
LisätiedotAineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus
Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto
LisätiedotHUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen
LisätiedotTietomallit ylläpidossa, periaatteita
Tietomallit ylläpidossa, periaatteita TJJ / 14.01.2015 Rakennushankkeen kolme tukijalkaa Tavoitteet Luonnos Sopimus Toteutus Rakentaminen Vastaanotto Ylläpito Allianssi Yhteistoiminta Ajattelutapa Lean
LisätiedotYLEISTÄ: Sisältö. Projektiryhmän tekemät muutokset verrattuna alkuperäiseen sisältökuvaukseen:
YLEISTÄ: Tämän dokumentin ohjeistus perustuu Yleiset Tietomallivaatimukset 2012 pohjaiseen suunnitteluprosessiin. Ohjeistus tukeutuu Lean Construction periaatteisiin tehdä asioita paremmin, tehdä niitä
LisätiedotSuunnitteluaineiston muotovaatimukset
1 (31) Tero Järvinen / Timo Mälkönen Suunnitteluaineiston muotovaatimukset (CAD-ohje) Versio 2.0 HUOM! Ohje sisältää myös SYK Oy:n yleisiä tavoitteita ja ohjeita tietomallien käytöstä hankkeissa sekä vaatimukset
LisätiedotA-INSINÖÖRIT. Tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun tilaaminen Petri Talvitie
A-INSINÖÖRIT Tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun tilaaminen Petri Talvitie WWW.AINS.FI A-Insinöörit Esittely lyhyesti A-Insinöörit Asiakkaan Ainutlaatuinen Asiantuntijakumppani 60 Parempi rakennettu
LisätiedotRungon suunnittelu Tekla Structures ohjelmistolla
Rungon suunnittelu Tekla Structures ohjelmistolla Rakennuksen rungon suunnittelu Aalto-yliopisto, 29.9.2015 Riku Laiho, Tekla Oy Sisältö Tekla Oy BIM rakennusprosessissa Termistöä Rungon tietomallintaminen
LisätiedotAleksi Blomster TIETOMALLINNUS TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUSSA
Aleksi Blomster TIETOMALLINNUS TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUSSA TIETOMALLINNUS TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUSSA Aleksi Blomster Opinnäytetyö Kevät 2018 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotTietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset
Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Kysely tehtiin huhtikuussa 2013. Kyselyn toteuttivat Rakennustietosäätiö RTS ja Suomen buildingsmart yhteistyössä RIBA Enterprises Ltd:n kanssa.
LisätiedotPROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0
Kari Alatalo Senaatti-kiinteistöt Projektipankki-tehtäväluettelo 1 (9) PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0 1. Omien tietojen päivitys ja ylläpito 2. Koulutus- ja konsultointipalvelut
LisätiedotTIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen
TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen
LisätiedotISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ,
ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, 2.10.2013 HELSINGIN KAUPUNKI Yleistä Nämä tietomallivaatimukset, -bonukset ja -sanktiot koskevat Isoisänsiltaa
LisätiedotRakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska
Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa
LisätiedotYTV. Osa 5. Yleiset tietomallivaatimukset 2012. Rakennesuunnittelu. versio 1.0
YTV versio 1.0 Yleiset tietomallivaatimukset 2012 Osa 5. Rakennesuunnittelu Alkusanat Julkaisusarja Tietomallivaatimukset 2012 on laajapohjaisen kehittämishankkeen, COBIM, tulos. Tarve vaatimuksille juontaa
LisätiedotPeruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen
Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa
LisätiedotTuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari
Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund
LisätiedotLVI-SUUNNITTELIJA TIEDON TUOTTAJANA
LVI-SUUNNITTELIJA TIEDON TUOTTAJANA SuLVI Suunnittelijapäivä 23.03.2017 Tero Järvinen FINLAND FINLAND FINLAND Esityksen sisältö - buildingsmart ohjeistuksia - TATE-suunnitteluprosessi - Kokemuksia tietomallintamisesta
LisätiedotTalotekninen suunnittelu Tietomallit
Talotekninen suunnittelu Tietomallit Metropolia, 28.11.2014 Tero Järvinen Granlund Oy Konsultointi Talotekniikka Kiinteistöjen ylläpito Energia ja ympäristö Ohjelmistot Manager Kiinteistöjen ylläpito RIUSKA
LisätiedotCASE: Musiikkitalo. Talotekniikan yhdistelmämallin käyttö suunnittelun ja työmaan apuvälineenä. www.granlund.fi
CASE: Musiikkitalo Talotekniikan yhdistelmämallin käyttö suunnittelun ja työmaan apuvälineenä Granlund -konserni Pääkonttori Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Helsinki Perustettu 1960 365 henkilöä Liikevaihto
LisätiedotTIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI
TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa
LisätiedotSiltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat
Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)
LisätiedotRAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos
RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen
LisätiedotUudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus
Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä
LisätiedotTimo Lehtoviita. PYSYVÄÄ TIETOMALLIOSAAMISTA RAKENNUSALAN TOIMIJOILLE ETELÄ-KARJALASSA Tietomallinnuksen käyttö kouluhankkeessa
Timo Lehtoviita PYSYVÄÄ TIETOMALLIOSAAMISTA RAKENNUSALAN TOIMIJOILLE ETELÄ-KARJALASSA Tietomallinnuksen käyttö kouluhankkeessa Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2015 Saimaan
LisätiedotTietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet
Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit
LisätiedotAsiakirjan päivitys. Ohjeistus IFC pohjaisesta reikäkierrosta rakenne, LVI, Sprinkler ja sähkösuunnittelijoille.
Asiakirjan päivitys Ohjeistus IFC pohjaisesta reikäkierrosta rakenne, LVI, Sprinkler ja sähkösuunnittelijoille. Päivitys pvm Muutoksen sisältö Tekijä Hyväksyjä Ensimäinen versio FIILWI Mika Toikka Johdanto
LisätiedotHKR-Rakennuttaja. MITÄ OPITTU PILOTOIMALLA Case: LAPINLAHDEN SAIRAALA. RIL-SEMINAARI POSTITALO 26.10.2010 Aulis Toivonen HKR-Rakennuttaja 10/26/2010
MITÄ OPITTU PILOTOIMALLA Case: LAPINLAHDEN SAIRAALA RIL-SEMINAARI POSTITALO 26.10.2010 Aulis Toivonen HKR-Rakennuttaja HKR-Rakennuttaja RAKENNUSALAN PALVELUJEN HANKINTAKESKUS OSTI VUONNA 2009 VAJAALLA
LisätiedotYTV. Osa 3. Yleiset tietomallivaatimukset 2012. Arkkitehtisuunnittelu. versio 1.0
YTV versio 1.0 Yleiset tietomallivaatimukset 2012 Osa 3. Arkkitehtisuunnittelu Alkusanat Julkaisusarja Yleiset Tietomallivaatimukset 2012 on laajapohjaisen kehittämishankkeen, COBIM, tulos. Tarve vaatimuksille
LisätiedotYLEISTÄ: Sisältö. LIITTEET: Prosessikuvaukset: Liite 1: Alakattosuunnittleu Liite 2: TATE-reikävaraukset Liite 3: Rakennemallin valmiusaste
YLEISTÄ: Tämän dokumentin ohjeistus perustuu Yleiset Tietomallivaatimukset 2012 pohjaiseen suunnitteluprosessiin. Ohjeistus tukeutuu Lean Construction periaatteisiin tehdä asioita paremmin, tehdä niitä
LisätiedotTietomallihankkeen ohjelmointi tilaajan ja rakennuttajan näkökulmasta. ATT:n asuntotuotannon toimintaympäristössä - CASE: Fallpakan pientaloalue
ATT tietomallihanke TIETOMALLIHANKE 1 (7) Tietomallihankkeen ohjelmointi tilaajan ja rakennuttajan näkökulmasta ATT:n asuntotuotannon toimintaympäristössä - CASE: Fallpakan pientaloalue TAVOITTEET Tilaajan
LisätiedotGranlund Designer käyttöönotto-ohje
1 (6) Granlund Designer käyttöönotto-ohje 1.10.2018 2 (6) Sisällysluettelo 1. Granlund Designer... 3 1.1. Granlund Designerin yleiset tavoitteet... 3 1.2. Granlund Designerin käyttötarkoitus... 3 1.3.
LisätiedotInframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki
Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä
LisätiedotRakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
Lisätiedotbuildingsmart Finland
buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Talotekniikan tietomallikysely 2015 Materiaalitiedon toimittaminen urakkalaskentaan 27.11.2015 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN
LisätiedotRAKENNUSPIIRTÄMISEN TEHTÄVÄ 30.1.2003 ASUINHUONEISTOJEN POHJAPIIRROKSET, AUTOCAD 2002 + ARK 9 Aika: 4h
RAKENNUSPIIRTÄMISEN TEHTÄVÄ 30.1.2003 ASUINHUONEISTOJEN POHJAPIIRROKSET, AUTOCAD 2002 + ARK 9 Aika: 4h Piirrä oheinen asuinhuoneisto B34 sekä sen peilikuvahuoneisto B35 ARK 9:llä hyödyntäen ohjelman sisältämiä
LisätiedotSiltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat
Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)
LisätiedotRakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa
Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Peruskysymykset Mitä tarkoittaa käytännössä rakennuksen tietomalli BIM? Miten tietomalleja on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää? Tietomallintamisen
LisätiedotTekla BIM Awards Suomi ja Baltia 2019 kysymykset
Yhteystiedot E-mail Etunimi Sukunimi Puhelinnumero Yritys Kilpailuun osallistuvat muut yritykset Projektin tiedot Projektin nimi Valitse sarja - Yleinen sarja - Pienet projektit: Katso tarkempi rajaus
LisätiedotProjektiryhmän tekemät muutokset verrattuna alkuperäiseen prosessikuvaukseen:
YLEISTÄ: Tämän dokumentin ohjeistus perustuu Yleiset Tietomallivaatimukset 2012 pohjaiseen suunnitteluprosessiin. Ohjeistus tukeutuu Lean Construction periaatteisiin tehdä asioita paremmin, tehdä niitä
LisätiedotSiltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter
Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf
LisätiedotSuunnitteluohjelmistotutkimus 2016
Suunnitteluohjelmistotutkimus Sähkö- ja automaatiosuunnitteluyritysten näkemyksiä suunnitteluohjelmistoista Kymdata suunnitteluohjelmistot Taustaa Tutkimuksen tarkoitus Tiedonkeruu.. -.9. Kerätä tietoa
LisätiedotBIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
LisätiedotTIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA
TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA Erikoistyö Toni Teittinen 194839 2 SISÄLLYS Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 2. Dokumentteihin perustuva määrälaskenta... 4 3. Tietomallipohjainen määrälaskenta...
LisätiedotTuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa
Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan
LisätiedotTIETOMALLIT YLLÄPITOON
RAPORTTI 1 (5) TIETOMALLIT YLLÄPITOON KIRA-digi -kokeiluhankkeen loppuraportti 1. Kokeiluhankkeen lähtökohdat Tietomallit ovat rakennuksen suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikana syntyvä rakennustiedon
LisätiedotPROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO PUITESOPIMUSTOIMITTAJALLE Versio 1.0
Kari Alatalo Senaatti-kiinteistöt ProjekTila-tehtäväluettelo 1 (13) PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO PUITESOPIMUSTOIMITTAJALLE Versio 1.0 1. Omien tietojen päivitys ja ylläpito ProjekTilaan 2. Toimeksiannot,
LisätiedotKaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011
Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus
LisätiedotTilannekatsaus rakentamisen tietomalleihin Tulevaisuuden sairaala OYS Riikka Hannuksela A-insinöörit Rakennuttaminen Oy
Tilannekatsaus rakentamisen tietomalleihin Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 Riikka Hannuksela A-insinöörit Rakennuttaminen Oy OYS: Puolen Suomen yliopistollinen sairaala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotSuunnittelun tarjouspyyntö
Suunnittelun tarjouspyyntö 12.2.2014 Indepro Oy/ Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Matti Kruus Matti Kruus Esityksen sisältö Hankkeen vaiheet ja hankkeen ositus Tehtäväluetteloiden käytön haasteet Suunnittelun
Lisätiedotao Harjun kampuksen peruskorjaus ja laajennus 17.9.2014/RK
ao Harjun kampuksen peruskorjaus ja laajennus 17.9.2014/RK Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Tarjoaa ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta sekä nuorille että aikuisille Kaksitoista omistajakuntaa: Hankasalmi,
LisätiedotNovapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy
Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet
LisätiedotTOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012
TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen
LisätiedotDesign Your Buildings
Tuotekuvaus Joni Oksman Granlund Designer, tuotekuvaus Uuden sukupolven pilvipohjainen laiteluettelo-ohjelmisto Muutosrevisiointi vakiona Vapaa laitekoodaus Kaavioiden linkitys laiteluettelotietoon Laitehyväksyntien
LisätiedotKansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011
Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA
LisätiedotTietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen tiedonhallintaa. 13.10.2012 Timo Lehtoviita. Taustaa
1 TOKA-projektin (Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä- Karjalaan) aikana 2012-2015 julkaistuja blogi-kirjoituksia (www.saimia.fi/toka) Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen
LisätiedotCAD-toimintatavat 2010 Talotekniikan yhteinen Versio 4 29.09.2010
CAD-toimintatavat 2010 Talotekniikan yhteinen Versio 4 www.hus-kiinteistot.fi MUUTOKSET CAD-toimintatavat 2010 /Talotekniikan yhteinen 1(8) Versio Muutos Päivämäärä/ Tekijä 2 Liite 1 Rakennustunnukset
LisätiedotVBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen
VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat
LisätiedotTerveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta
Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä
LisätiedotTietomalli korjausrakentamisessa
Tietomalli korjausrakentamisessa Rakennusfoorumi Rakennustietosäätiö RTS 6.5.2008 Kari Ristolainen, projektipäällikkö, arkkitehti SAFA, Senaatti-kiinteistöt Rakennusten laadunvarmistus tietomallien avulla
LisätiedotRunkoPES 2.0 KANTAVA TAI EI-KANTAVA ULKOSEINÄ
1.0 JOHDANTO Tämä on P2-paloluokan puurakenteisen asuinkerrostalon rakenneobjektikirjasto. Objektien avulla muodostetaan tilavaraus pysty- ja vaakarakenteille arkkitehtisuunnitelmassa. Päärakennesuunnittelija
LisätiedotTietomallintaminen tilaajanäkökulmasta
Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Seminaariesitelmä 28.5.-13 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö tietomallivaatimukset ja ohjeistus miten tietomallihanke toimii? tilaajan rooli tietomallihankkeessa
LisätiedotTALOTEKNIIKKASUUNNITTELUN TIETOMALLIPROSESSEJA KEHITTÄVÄN HANKKEEN KÄYNNISTYSPALAVERI Aika Maanantaina 4.3.2013 klo 9.00-10.30
1 (3) Tero Järvinen Muistio 4.3.2013 TALOTEKNIIKKASUUNNITTELUN TIETOMALLIPROSESSEJA KEHITTÄVÄN HANKKEEN KÄYNNISTYSPALAVERI Aika Maanantaina 4.3.2013 klo 9.00-10.30 Paikka SKOL, Eteläranta 10:n neuvottelukeskus,
LisätiedotSuomen Yliopistokiinteistöjen projektien toimintamalleja Modelspacessa
Suomen Yliopistokiinteistöjen projektien toimintamalleja Modelspacessa TOMI HENTTINEN Arkkitehti SAFA Gravicon Oy, kehitysjohtaja ANNA-RIITTA KALLINEN Gravicon Oy, avainasiakaspäällikkö Modelspacen käytön
LisätiedotSuuria säästöjä elpo-elementeillä
Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien
LisätiedotOPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA
OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA 2 1 YLEISTÄ Tämä opas toimii ohjeena käyttö- ja huolto-ohjeen (kutsutaan myös huolto-ohjekirjaksi tai huoltokirjaksi) laadinnassa. Opas on rakenteeltaan
LisätiedotUudet projektimallit ja sähkösuunnittelun rooli tulevaisuudessa. CADS 30 vuotta juhlaseminaari Kari Kaleva Granlund Oy
Uudet projektimallit ja sähkösuunnittelun rooli tulevaisuudessa CADS 30 vuotta juhlaseminaari Granlund Oy Granlund konserni Avainlukuja 2013 >500 henkilöä, Lv ~ 40 M Kehityspanos 3,2 M, 40 hlötyövuotta
LisätiedotRevit Architecture 2013 perusteet
opetusmateriaali Tietoa materiaalista Autodesk Revit Architecture 2013 perusteet Käyttäjä Future CAD Oy Sahaajankatu 28 A 00810 Helsinki Puh. (09) 4785 400, faksi (09) 4785 4500 www.futurecad.fi Kopiointilupa
LisätiedotInfra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN
Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset
LisätiedotYLEISTÄ: 1 Sanasto... 2
YLEISTÄ: Tämän dokumentin ohjeistus perustuu Yleiset Tietomallivaatimukset 2012 pohjaiseen suunnitteluprosessiin. Ohjeistus tukeutuu Lean Construction periaatteisiin tehdä asioita paremmin, tehdä niitä
LisätiedotTARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA
TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA Näe, miten rakennuksen eri osat sopivat paikoilleen Rakenteiden suunnittelu Tarkat materiaalien määräluettelot Yksityiskohtaiset kuvalliset ohjeet asennustöiden avuksi
LisätiedotKristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti
Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.
LisätiedotTeuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö
Elinkaaritehokkuus & hankinnat 13.6.2013 Energiatehokkuustavoitteet suunnittelun ja urakoinnin hankinnoissa Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tapren
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen
LisätiedotADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3
Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista
LisätiedotBUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND
BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun
LisätiedotPROJEKTIPANKKIOHJE SUUNNITTELIJALLE Versio 1.3
Timo Mälkönen Projektipankkiohje 1 (13) Osmo Knaappila Buildercom Oy suunnittelijalle v 1.3 26.10.2011 PROJEKTIPANKKIOHJE SUUNNITTELIJALLE Versio 1.3 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n projektipankkien käyttöön
LisätiedotMarko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä
Arvorakennusten korjaushankkeet ja tuotemallintaminen Marko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä TKK arkkitehtiosasto ArkIT-informaatiotekniikka 15.1.2007 taustat ja tilannekatsaus johtopäätökset jatkotoimet
LisätiedotTuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen
Tuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen Miksi? Miten? Mitä? Mitä sitten? Kari Karstila Eurostepsys Oy kari.karstila@eurostep.com www.eurostep.com Pro IT-seminaari, 2004-01 01-1919 PROSESSIMALLINTAMISEN
LisätiedotSAMI PERKKO TIETOMALLINNUS SAIRAALARAKENTAMISEN SUUNNITTELUSSA. Diplomityö
SAMI PERKKO TIETOMALLINNUS SAIRAALARAKENTAMISEN SUUNNITTELUSSA Diplomityö Tarkastaja: Professori Jarmo Laitinen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Rakennustekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 4. joulukuuta
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotBuild Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi
Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda
Lisätiedot