Päätalon ympäristö -alueen rajaus
|
|
- Eveliina Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Harvialan inventointikurssi 2007 Osa-alue: Päätalon ympäristö Anne Rihtniemi-Rauh Kirjallinen työ sisältää osat: 1 Päätalon etupihan puustoinventointi 2 Päätalon ympäristön puistometsän puusto- ja maastoinventointi 3 Maastossa säilyneitä rakenteita, teitä ja polkuja 4 Onko 1800-luvulta säilynyt mitään päätalon ympäristössä? Päätalon ympäristö -alueen rajaus 1 PÄÄTALON ETUPIHAN PUUSTOINVENTOINTI Merkinnät: Havupuu, Lehtipuu, puu on mitattu paikalle Havupuu, Lehtipuu, puuta ei ole mitattu, vaan paikka on arvioitu Pensas, aidanne tai pensasryhmä Kirjainyhdistelmä viittaa puu- tai pensaslajiin 1
2 Päätalon etupihan puu- ja pensaslajit havupuut lehtipuut pensaat Ab ko koreanpihta Abies koreana Ab si siperianpihta? Abies sibirica? La s siperianlehtikuusi Larix sibirica Mä metsämänty Pinus sylvestris Ku kuusi Picea abies Pi om serbiankuusi Picea omorica Pi pu okakuusi Picea pungens glauca Ts cs kanadanhemlokki Tsuga canadensis Ac pl / Va vaahtera Acer platanoides Ko hies- tai rauduskoivu Betula sp. Be p D taalainkoivu Betula pendula Dalecarlica Fr pe punasaarni Fraxinus pensylvanica Ma Ma koristeomenapuu Malus Makamik Po t e pylväshaapa Populus tremula erecta Pr pa tuomi Prunus padus Pr p C purppuratuomi Prunus padus Colorata Qu tammi Quercus robur Sa ca raita Salix caprea So au pihlaja Sorus aucuparia So au p riippapihlaja Sorbus aucuparia pendula So hy ruotsinpihlaja Sorbus hybrida Ti co metsälehmus Tilia cordata Ti pl isolehtilehmus Tilia platyphyllos Ti x puistolehmus Tilia x Ul gl vuorijalava Ulmus glabra Act a tataarivaahtera Acer tataricum Am sp isotuomipihlaja Amelanchier spicata Co lu kiiltotuhkapensas Cotoneaster lucidus Co al Idänkanukka Cornus alba Lo xy lehtokuusama Lonicera xylosteum Ph jasmike Philadelphus Rh alppiruusu Rhododendron Ri al S taikinanmarja? Ribes alpinum Smittii Ru od tuoksuvatukka Rubus odoratus Ru vadelma Rubus Ro ru kurttulehtiruusu Rosa rugosa Sa ra terttuselja Samucus racemosa Sp ja ruusuangervo? Spiraea japonica froebelii Sy al lumimarja Symphoricarpos albus Sy jos unkarinsyreeni Syringa josikaea Sy vu pihasyreeni Syringa vulgaris Sy vu A valkoinen pihasyreeni Syringa vulgaris alba Vi la villaheisi Viburnum lantana 2
3 2 PÄÄTALON YMPÄRISTÖN PUISTOMETSÄN PUUSTO- JA MAASTOINVENTOINTI luettelo puusto- ja maastokuvioista: 1 Pihdat ja jalopuut, entinen pienten käytävien alue päätalon eteläpuolella 2 Tenniskenttää vastapäätä oleva länsirinne 3 Rinteen rehevämpi alaosa, vanhoja koivuja ja kuusia 4 Metsittynyt pelto tasanteella 5 Avoin maisematila on kostea niitty 6 Tuoksuvadelmia ja kompostikasoja 7 Pieni, tiheä lehtipuusto 8 Päärakennuksen länsipuolen kivinen rinne 9 Nopeasti kasvanut tiheä kuusikko 10 Kujapajut ja lehmus 11 Tiheä kuusikko 12 Pienialainen lehtipuuvaltainen kohta 13. Laaksopainanteessa reunoilla isoja mäntyjä, kuusia ja koivuja 14 Erittäin tiheä pensasto 15. Komeita mäntyjä ylispuustona 16 Kuusivaltainen sekametsä 17 Noin 50-vuotias pienialainen männikkö 3
4 1 Pihdat ja jalopuut, entinen pienten käytävien alue päätalon eteläpuolella Vanhimmat vierasperäiset puut ovat siperianpihtoja, isolehtilehmus ja siperianlehtikuusi. Kuviolla on siperianpihtaa useita ikäluokkia eri latvuskerroksissa, yksi kookas lehmus, nuoria vaahteroita, isoja huonokuntoisia kuusia ja yksi pystyyn kuollut kuusi. Pensaskerros on varsin tiheä ja monilajinen: isotuomipihlaja, terttuselja, vadelma, tuomi, lehtokuusama ja pihlaja. Pohjakasvillisuudessa on pääasiassa käenkaalia, lillukkaa, ahomansikkaa ja oravanmarjaa ja muutamia puutarhakarkulaisia kuten akileija, töyhtöangervo,kevätesikko, tuoksuorvokki sekä lehtokasveja kuten sudenmarja ja metsäorvokki. Myrsky kaatoi kaksi isoa pihtaa, joiden kannon halkaisija on 49 cm ja vuosirenkaita on laskettavissa 97. Pienpuustoa on raivattu noin 10 vuotta sitten. Nuori puusto ja pensaat ovat vesoneet monirunkoiseksi. Maastossa ei ole nähtävissä jäänteitä vanhoista käytävistä eikä rakenteista. 2 Tenniskenttää vastapäätä oleva länsirinne Metsikön reunassa on poikkeuksellisen tiheä pensasto, joka on monilajinen ja vapaasti kasvava. Pensaslajeja ovat isotuomipihlaja, pihasyreeni, lehtokuusama terttuselja, kiiltotuhkapensas, viinimarjat, tuomi ja pihlaja. Metsän reunapuustona on hieno siperianpihta muutamia vaahteroita, isoja koivuja ja neljän tammen rivi. Ylispuuna metsikössä on harvakseltaan isoja hieskoivuja, kuusia ja muutamia nopeasti kasvaneita noin 40 vuotiaita mäntyjä. Puustossa on aukkoja, jotka lienevät syntyneet myrskytuhosta. Kaatuneita puita on yhä maastossa. Kaatuneiden puiden juurakot ovat nostaneet näkyviin vierinkivisoraa ja nyrkin kokoisia pyöreitä kiviä.. Seljapensaikko peittää osan kaatuneista rungoista. Tien mutkassa on entisen rakennuksen paikalla pensaskerroksessa tammen, kuusen, pihlajan ja koivun taimia sekä pensaita kuten näsiä, isotuomipihlaja ja lehtokuusama sekä syreeniaidanteen pätkä noin 12 m päässä tiestä. Rakennuksesta ei näy jälkiä. Tässä ja myös muilla alueilla päärakennuksen ympärillä on siellä täällä maakiviä, joissa näkyy porausreikiä ja lohkeamisen jälkiä. 4
5 3. Rinteen rehevämpi alaosa, vanhoja koivuja ja kuusia Ylispuina on muutama iso vanha koivu ja nuorempi kuusi. Alikasvoksena on kuusia, raita, tuomi ja pihlaja. Pensaskerroksessa on lehtokuusama, näsiä, vadelma ja viinimarja. Radan puolella on reunuspensaikko erittäin tiheä. Siinä on lajistossa omenapuu, selja, juhannusruusu, tuomi ja orapihlaja. Vanhasta tienpohjasta saattaa on jäänteenä tuskin havaittavissa oleva kovapohjainen kannas. 4 Metsittynyt pelto tasanteella Puusto on noin 40 vuotiasta, koivua, raitaa, harmaaleppää ja muutamia isoja kuusia. Alikasvoksena on harvakseltaan kookkaita kanadantuijia. Reunassa on tiheä pitkä rivi erilaisia herukoita ja paikoin tuoksuvatukkaa. Pellon puolella metsittyminen on aukkoista. 5 Avoin maisematila on kostea niitty Länsipää on märkää mesiangervoniittyä. Kanadantuijia riveissä avoimen tilan reunoilla ja keskellä. 6 Tuoksuvadelmia ja kompostikasoja Tuoksuvatukka muodostaa tiheän rivistön entiselle kasvimaalle, joka näkyy luvun alun kartoissa ruudukkona. Kompostikasoja ja oksien ja kantojen kasoja on sijoitettu tienpohjan ja entisen rakennuksen seuduille. Entisen ruutukasvimaan ja neliömäinen käytävän päässä näkyy maastossa isoja lohkottuja kiviä, kooltaan noin 70 x70x50 cm. 7 Pieni, tiheä lehtipuusto Tie mutkittelee nykyisin vähän eri kohdassa. Koivuja ja haapa kasvaa entisen tien paikalla ja ne leviävät juurivesoista entisen pellon puolelle. 8 Päärakennuksen länsipuolen kivinen rinne Päärakennuksen eteläpuoleinen rinne on harjusoraa ja kasvaa monikerroksellista puustoa. Pääpuulajina on mänty. Joukossa on muutama kookas kuusi ja koivu. Alikasvoksena on tiheästi kuusta ja pihlajaa sekä muutamia vaahteroita. Metsän reuna rajautuu tiehen ja reunassa kasvaa omenapuu, vaahteroita ja harmaaleppiä. Ennen puusto on ollut harvaa, koivua, kuusta ja mäntyä. Koivujen kantoja on harvakseltaan ja muutama katkennut koivu on yhä pystyssä. Mäntyjen runkojen ryhmyisyys viittaa väljään kasvuasentoon nuoruusvaiheessa. Päätalolta tehtaalle on johtanut selkeä suora käytävä, josta on jäljellä polku. 5
6 9 Nopeasti kasvanut tiheä kuusikko Selkeä kuusiaita muodostaa metsän reunan. Puusto on istutettua ja kuusivaltaista, mutta joukossa on koivuja, harmaaleppää ja raitaa, iältään noin 50-vuotiasta. Joukossa on muutamia muuta puustoa vanhempia, noin 70- vuotiaita mäntyjä. Nuoret männyt ovat huonokuntoisia, koska ovat kasvaneet liian tiheässä ja nopeasti. Fasaanien rakennus on hyvin huonossa kunnossa. Metsitystä tai entistä peltoa varten tehty ojaverkko näkyy selvästi. Tien vierellä on maastossa neljä kiveä, jotka ovat saattaneet olla rakennuksen nurkkakiviä. 10 Kujapajut ja lehmus Kuusten keskellä on kolme erittäin huonokuntoista kujapajua ja yksi isolehtilehmus. 11 Tiheä kuusikko Tiheässä kuusikossa ei ole pensaita. Pohjakasvillisuutena on ketunleipä, tädyke, valkovuokko ja maahumalaa. Maassa on iso rikottu graniittikivi ja kuoppa, jonka reunat on vuorattu graniittilohkarein. Paikalla on saattanut sijaita rakennus ja kellari. Alueen läpi kulkee heikosti erottuva tasanne, joka saattaisi olla entisen tien pohja. Tältä tien pohjalta on kaatunut kuusi. Sen maasta noussut juurakko on paljastanut mahdollista entistä tien pintakerrosta. Juurakon sisällä ja maastossa näkyy soraa ja vaihtelevan kokoisia mukulakiviä. Ne voivat myös olla luontaista maaperää harjumuodostuman alareunassa. 12 Pienialainen lehtipuuvaltainen kohta Nuori puusto on tuomia ja vaahteroita, joukossa on yksi vanhempi koivu. Kaksi tuomea on kaatunut ja ne ovat vielä täydessä lehdessä. Alikasvoksessa on nuori pihta ja muutamia kuusia. Paikalla on saattanut sijaita rakennus. Maastossa on nähtävissä neljä isoa kulmikasta kiveä kuin nurkkakivinä ja yksi laakea kivi kuin porrasaskeleena. 6
7 13 Laaksopainanteessa reunoilla isoja mäntyjä, kuusia ja koivuja Painanteen metsässä on suurien koivun kantoja, ehkä 10 v sitten kaadettuja. Kannot ovat halkaisijaltaan cm. Koivujen kasvuasento on ollut hyvin väljä epätasaisella etäisyydellä 15-20m, joten latvustot ovat olleet leveitä lähes yksittäin kasvaneiden puiden tapaan. Nyt ylispuina on muutama koivu ja mänty. Tiheä, noin 40-vuotias, kuusialikasvos saavuttaa jo mitassa ylispuuston. Paikoin on joukossa sekapuustona tuomia ja nuoria vaahteroita sekä muutama pihta. Metsän reunaa muodostavat kaksi tiheäkasvuista koreanpihtaa. Pensaskerroksessa on pihlajaa ja isotuomipihlajaa sekä vaahteran taimia. Metsän pohjakasvillisuutena on pääasiassa peittävä matto ketunleipää, paikoin joukossa ukkomansikka, kyläkellukka valkovuokko, metsäkurjenpolvi, sudenmarja, lajiltaan tunnistamaton leinikki ja nätkelmä, sekä hyvin vähän nokkosta ja vuohenputkea. 14 Erittäin tiheä pensasto Pensasto on sekä tiheä että pituuskasvussa mittavaa. Lajisto on viinimarjat, karviainen, taikinanmarja, koiranheisi. Vaahteran taimia on joukossa useita. Pohjakasvillisuus on harvaa, paikoin on kaunis kasvusto metsäorvokkia. 15 Komeita mäntyjä ylispuustona Ylispuina on eri-ikäisiä isoja mäntyjä, joista nuoret noin 48-vuottiaita. Myös muutama iso männyn kanto erottuu maastossa. Metsän reunaa muodostavat ajotien varressa useampi nuori isolehtilehmus. Alikasvosta on vesottu noin 10 vuotta sitten, joten se on monirunkoista: isotuomipihlaja, pihlaja, pajuja ja vaahtera. Idänkanukka, villaheisi, koiranheisi, kurttulehtiruusu ja viinimarjapensaita kasvaa varsin tiheässä. Kuusen taimikko on myös tiheä. 16 Kuusivaltainen sekametsä Kuusen ohella puustona on mäntyjä ja koivuja. Alikasvoksena varsin tiheä kuusikko ja pihlajaa. Pensaskerros on harvaa, muutamia isotuomipihlajia ja lehtokuusama (Lonicea caerulea) tataarivaahtera ja kalliotuhkapensas. Erikoisuutena on polun varressa muutama laakeripoppelin vesa (Populus laurifolia). Pohjakasvillisuutena on enimmäkseen mustikkaa ja yhdessä pienessä aukossa saniaisia. 17 Noin 50-vuotias pienialainen männikkö Muuten kuusivaltaisessa metsässä on pieni mäntyvaltainen kohta. Mäntyjen ikä on noin 42 vuotta. 7
8 3 MAASTOSSA SÄILYNEITÄ RAKENTEITA, TEITÄ JA POLKUJA Säilyneitä merkkejä poistetuista rakennuksista tai rakennuspaikoista Karttana on yhdistelmä nykyisestä pohjakartasta ja mittauspiirustuksesta vuodelta Mahdollisia rakennusten nurkkakiviä 2 Kellari on jäänyt tien pengerrysten alle lähes kokonaan, mutta maastossa on isompia irtokiviä tällä kohdalla. 3 Tasainen rehevöitynyt pohjamaa, jossa kasvaa kulttuurikarkulaisia. Entisen ruutukasvimaan ja neliömäinen käytävän päässä näkyy maastossa isoja lohkottuja kiviä, kooltaan noin 70 x70x50 cm. Ne saattavat olla paikalle tuotua jätekiveä tai liittyä jossain kartassa merkittyyn rakennukseen. Metsämaastossa säilyneitä merkkejä puutarhakäytävistä tai entisistä teistä Karttana on yhdistelmä pohjakartasta, Mikan tekemästä tiestön yhdistelmästä ja vuoden 1917 J. Sarlinin viljelykartasta. Polku työntekijöiden asunnoilta lastuvillatehtaalle ja korjauspajalle ei ole vanha. Seppo Stenroosin suullisen tiedon mukaan se oli lankkutie luvulla. Ajotie on säilynyt vain pieneltä osalta. Katkoviiva osoittaa heikosti maastossa erottuvaa osaa. Päärakennukselta länteen suuntautunut, keskiakselissa ollut tie on täysin hävinnyt. Päärakennuksen länsipuolelta kiertävä tie on osittain vanhan tien paikalla. Päärakennuksen eteläpuolella se yhtyy viljelykartoissa näkyvän pikkupuutarhan käytäviin. Muista pikkupuutarhan käytävistä ei ole säilynyt jälkiä. Vanhasta tienpohjasta saattaa olla jäänteenä lähiympäristöä kovempi kannas. 8
9 ONKO 1800-LUVUN PUUTARHASTA SÄILYNYT MITÄÄN PÄÄTALON YMPÄRISTÖSSÄ? Senaatinkartta 1800-luvun lopulta työntekijöille asuntoja 1910-luvulla. nekin on nyt purettu. Senaatinkartassa 1800-luvun loppupuolella on alueelle merkitty kaksi asuinrakennusta, joita ympäröi puisto käytävineen. Toinen rakennus on nykyisen päärakennuksen paikalla. Se on Otto Brusinin vuonna 1854 rakennuttama uusi päärakennus. Toinen rakennus sijaitsi edellisen pohjoispuolella. Tämä rakennus on saattanut olla vanha päärakennus, jota ei ehkä purettu uuden rakentamisen aikana. Maastossa ei näy jälkiä tästä rakennuksesta. Ison mäen alarinteessä on sijainnut talousrakennuksia. Paikalle rakennettiin Kartalla näkyy vaalealla ruskealla merkittyjä käytävälinjoja. Pohjoisemman rakennuksen editse kulkeva käytävä lienee sama, joka on esitetty teitä ja rakennuksia kuvaavassa kartassa1900-luvun alkupuolella. Se saattaa paikoin erottua maastossa yhä matalana kannaksena. Senaatinkarttaan merkittyjen rakennusten välissä on sijainnut suojaisa maastopainanne, jonka maapohja on hietamaata. Se olisi hyvin soveltunut pihapuiston perustamiseen ja pieneltä osalta puutarhaviljelyyn. Seppo Stenroosin suullisen kertomuksen mukaan työväellä oli lampaita laitumella tässä painanteessa, ja puusto oli harvaa, isoja koivuja ja mäntyjä. Vuonna 1916 mitatussa viljelyskartassa on tähän painanteeseen merkitty aitaus ja kaksi pientä rakennusta. Maastossa näkyy karttaan merkityn aitauksen paikkeilla poikkeuksellisen voimakaskasvuinen pensaskerros, joka on merkki voimakkaasti rehevöittäneestä kulttuurivaikutuksesta. Viljelyskartta vuodelta 1917 Seppo Stenroosin mukaan tuli tilalle ensimmäinen auto vuonna1926. Se ajettiin painanteessa sijainnutta tietä pitkin vajaan, joka sijaitsi noin 30 m päätalolta pohjoiseen päin. Viljelyskartassa vuodelta 1917 ei ole merkitty vajalle johtavaa tietä, mutta se lienee senaatinkartassa esitetty käytävä. Vaja sen sijaan on piirretty kartalle. Maastossa saattaa tämä tie erottua matalana kannaksena. Maastossa oleva graniittilohkareilla verhottu kuoppa saattaa liittyä jotenkin paikalla sijainneeseen autovajaan tai ehkä varhaisempaankin rakennukseen. 9
10 Senaatinkartassa merkitty puistomainen ympäristö on kuvattu tarkemmin viljelyskartassa Siinä on erotettu päärakennuksen länsipuolelle ruutupuutarha ja eteläpuolelle vapaamuotoinen puutarha sekä lehtipuuvaltainen puistomainen metsikkö. Päärakennuksen pohjoispuolelle on merkitty puistomainen havupuuvaltainen metsä. Karttamerkintä erottelee nämä metsät muista metsistä poikkeaviksi. Tämä erilaisuus voi liittyä alueita koskeviin käsityksiin, niiden fyysiseen hahmoon tai niiden käyttöön. Fyysisestä puistomaisesta vaikutelmasta on nykyisessä metsässä säilynyt hyvin vähän, sillä kuusettuminen on johtanut tilallisen vaikutelman täydelliseen muutokseen ja vanhan puuston kunnon huononemiseen. Karttaan vuodelta 1917 merkitty vapaamuotoinen käytäväkuvio on saattanut alun perin olla kesäkukkaistutus 1800-luvun puolella. Kasvupaikkana ala on varsin kuiva länsirinne. Maapohja on luontaisesti karkeaa ja kivistä harjusoraa, jossa on suhteellisen suuri osuus hiekkaa. Maaston muoto on suojannut lounaasta, laajalta peltoaukealta tulevilta tuulilta. Vierasperäiset puulajit tulivat muotiin luvun alussa kartanopuistojen ja pihojen istutuksissa. Tähän vapaamuotoiseen pieneen puutarhaan istutettiin siperianpihtoja ja siperianlehtikuusi 1900-luvun alussa. Nykyisin ei päätalon päädyssä ole säilynyt mitään merkkejä talolta alas ruutupuutarhaan johtaneesta tiestä. Munuaisenmuotoisesta pikkupuutarhasta ei ole säilynyt mitään muuta kuin kahden käytävän linjaus. Viljelyskartta vuodelta 1917, johon on merkitty säilyneitä tienlinjauksia sekä katkoviivalla maastossa vähäisesti erottuva mahdollinen tien pohja ja 1:llä jäänteitä mahdollisista nurkkakivistä. Karttaan merkitystä ruutupuutarhasta voi havaita maastossa enää vain viljavaa maata olevan kulman käytävän vieressä. Tämä kulma on ollut ruudukon kaakkoisin kulma. Ruudukon oikeassa laidassa, keskimmäisessä ruudussa on merkitty rakenne, joka lienee ollut kaivo. Siitä ei löytynyt merkkejä maastossa.!800-luvulta säilyneiksi piirteiksi voi Harvialan päärakennuksen ympäristössä tulkita vain kaksi käytävälinjaa, ruutupuutarhan kaakkoisnurkan paikan ja ehkä tien pohjan sekä muutamia nurkkakiviä. 10
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotKARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotPUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2013 T. Oinonen -97 Saaren historiaa Karhonsaari mainitaan ensimmäisen kerran 1800-luvun alussa käydyn Suomen sodan yhteydessä. Toivalassa oli tuolloin Suomen armeijan tukikohta
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotAlueella käytettävät kasvilajit: PUUT, VALTAVÄYLÄ: -isolehtilehmus Tilia Platyphyllos
Merkintöjen selityksiä: pp lehtipuut havupuu punainen puu (lehdet/ runko/syysväri/kukat) pikkupuu/pensas havupensas heinävaltainen perennaistutus/niitty kosteikkoperennat+heinät niitty/nurmi punainen istutus:
LisätiedotNokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma
Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa 14.11.2008 Kari Yli-Muilu Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET
Lisätiedotkoriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed
S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna p-050-573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Suomi-Finland tel.+358(0)505735773 taimet.net(at)gmail.com www.taimet.net
LisätiedotKiinteistöjen piha- alueet
Artjärven varastohalli Osoite: Salmelantie 275 Koordinaatit: 6739198 26504273 Kokonaispinta- ala m²: Hoitoluokka (tiedossa oleva/arvio) tai - 16200 Artjärvi Konetyöalue m²: 1480 Käsityöalue m²: P3 Toimenpidesuositukset
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotVantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos
Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos 2 Sisältö Esipuhe 3 Kohteen sijainti ja yleiskuvaus 3 Alueen historiaa 3 Puiston
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
Lisätiedot430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.
430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn
LisätiedotOULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
Lisätiedot#45647894497':;'<9:;94497'5=8>6?7;'@AABC'D=9<<;'?997769<<E'FBGHIJ';:;47;<;9<6DK;;'79678;'
!""#$%&'%(%)*+'*+)'&,%!"#$$!%!&'$(&&!&')(#"*+,-&'$+./-*#-/+*' ' $!0**!1-0$#&*2,-&'"-%#*3$"-* Puu, kunto hyvä Puu, kunto erittäin huono Puu, kuntoa seurattava Valaisin Roska-astia #45647894497':;'
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotLiite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio
Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat
LisätiedotTyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla
Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotRAJAKYLÄN TALVIKKIPUISTON LUONTOSELVITYS
RAJAKYLÄN TALVIKKIPUISTON LUONTOSELVITYS 9.10.2018 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 LUONTOSELVITYS... 4 3 SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE... 6 Kansikuva: Kalleinen, 2018. Hieskoivun ympärille
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotN Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E
N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2
LisätiedotTornator II Liittyy asemakaavan muutokseen A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II) Lahti.fi
Tornator II kortteli 27052 tontti 1 13.2.2017 Liittyy asemakaavan muutokseen A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II) Lahti.fi Rakentamistapaohje A-2673 1 (8) Lähtökohdat Tämä rakentamistapaohje
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotAs Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
LisätiedotHarjupolku - metsätalouden oppimispolku
Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
LisätiedotToimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
LisätiedotHavupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
LisätiedotToimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012
Toimitus nro 2012-425396 1 (12) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Vieresjoki - Kivipuro, Lappajärvi Lyhennykset:
LisätiedotVAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA
VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Vaakkolammin pohjois- ja länsipuolella olevat puiston metsäiset osat. Alue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja kuuluu VHT 14:n mukaisessa luokituksessa
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotLempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010.
1 Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rosted Timo Sepänmaa Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotLAPPEENRANNAN ARBORETUM
puulajipuisto keskellä kaupunkia Tervetuloa nauttimaan Lappeenrannan kauniista luonnosta! Perustaminen Vuonna 1980 perustettu Lappeenrannan arboretum on maamme ensimmäisiä kunnallisia puulajipuistoja.
LisätiedotEtuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit
Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma Kompensaatioistutukset ja nykyisten metsien hoitotoimet liito-oravan elinympäristön ja kulkureittien turvaamiseksi Hervannan raitiotievarikon ympäristössä
LisätiedotKuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015
Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotTräskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma
Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009
Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys
LisätiedotTervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotPälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg
1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...
Lisätiedotperusjuuret (PERUSRUNGOT) - rootstocks pookealused
S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna, puh. 050 573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Finland, tel.+358(0)50 573 5773 taimet.net(at)gmail.com juuret.net(at)gmail.com
Lisätiedot401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen
Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu.
Kunta Alue Ms 49 1 32 Lohko Kuviokirja 2012 Sivu 1 / 83 Kuvio Ala paikka Kehitysluokka Pääpuulaji Osa 8 Kunta 49 Alue 1 Ms 32 1 100 0,2 ha Muu maa B3 Maisemaniitty ja laidunalue Kevyenliikenteenreitti.
LisätiedotSavonlinnan_Taimisto 2013_ T METSÄ- JA KORISTEPUIDEN, SEKÄ -PENSAIDEN TAIMET PIENERIEN SAATAVUUS JA HINNAT
Savonlinnan_Taimisto 2013_ T METSÄ- JA KORISTEPUIDEN, SEKÄ -PENSAIDEN TAIMET PIENERIEN SAATAVUUS JA HINNAT KASVITIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI VYÖH YKE KOKOLUOKAT HINNAT EUR/KPL Abies koreana Koreanpihta
LisätiedotKoristepuiden taimien kevättarjous 2016
Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on
LisätiedotPIEKSÄMÄKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTA- VAN ALUEEN MAISEMASELVITYS
Tilaaja Pieksämäen kaupunki / Maankäyttö Asiakirja Raportti Päiväys 21.9.2015 Hanke, johon työ liittyy Nikkarilan alueen asemakaavoitus PIEKSÄMÄKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTA- VAN ALUEEN MAISEMASELVITYS
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotJättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.
Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)
LisätiedotMäärlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotPutkilahden luonto- ja liitooravaselvitys
2016 Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 15.6.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 5 2.1 Esiselvitys... 5 2.2 Maastotyöskentely...
LisätiedotHAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI
HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotNUIJAMAAN UUDEN TULLI- JA RAJA-ASEMAN LUONTOSELVITYS
NUIJAMAAN UUDEN TULLI- JA RAJA-ASEMAN LUONTOSELVITYS LAPPEENRANNAN KAUPUNKI/YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristötarkastaja vs Raija Aura 8.6.2001 1. YLEISTÄ Suunnittelualue on valtaosin tasaista, rehevää pelto- ja
LisätiedotMIKKELIN VANHAN KASARMIALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 2012
MIKKELIN VANHAN KASARMIALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 2012 Markku Nironen 19.4.2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS... 11 Kansi: Linnanmäenpuiston
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotKoristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.
Koristepuut Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Acer negundo Flamingo ll Kirjavalehtinen saarnivaahtera. Lehdet valkoisen, roosan ja vihreänkirjavat. Viihtyy parhaiten avoimella, lämpimällä, ravinteikkaalla
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotVIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ
VIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ Mallipihasuunnitelmien ja vihertehokkuustyökalun testaaminen Kivistön uusilla kaavoitusalueilla Veera Sanaksenaho Maisema-arkkitehti yo. 11.9.2015 Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
Lisätiedot' ' i vf(df~a- J~?~~ ~a. : ~~~~~ ~4<_. ~n//~ /14~ /~~ ayåa#&r. MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989
MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989 MUSEOKATU 31.A.6, 00100 HELSINKI PUH: 90-44 78 99 ' /
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
Lisätiedot