Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus ministeriöille TEM

Transkriptio

1 Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus ministeriöille TEM

2 Ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus klo 08:00 Johdatus keskusteluun 08:00 08:30 Aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen lähtökohtia Kysely aluekehittämisjärjestelmän uudistamisesta: Tuloksia Alustava hahmotelma aluekehittämisjärjestelmästä keskustelun pohjaksi Keskustelua ryhmissä klo 08:30 09:15 Keskusteluteemat: 1. Kansallinen aluekehittäminen ja valtakunnalliset tavoitteet 2. Valtion ja maakuntien välinen yhteistyö 3. Ministeriöiden sektoripolitiikat koskien alueiden kehittämistä Ryhmäkeskusteluiden purku ja tilaisuuden yhteenveto ja loppukeskustelu 09:15 10:00

3 Kasvupalvelujen ja aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Ohjausryhmä pj Gustafsson / vpj Susiluoto Lakiryhmä pj. Timonen / vpj. Laajala Maakuntauudistuksen TEM ohjaus pj. Susiluoto vpj Oivo Kasvupalvelu: tehtävät pj. Patrikainen Kasvupalvelu: järjestämis- ja tuottamisrakenne pj. Jouppila Kasvupalvelu: ohjaus ja laadunhallinta pj Pihlman, Niemelä, Aluekehittämisjärjestelmä pj. Lintilä, Osenius O s a l l i s t a v a t m e n e t e l m ä t

4 Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

5 Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja neuvottelukunnat, yliopistot Vastauksia n. viisikymmentä viime viikon loppuun mennessä Tiedusteltiin teemakohtaisesti toimijoiden näkemyksiä alueiden kehittämisestä sekä järjestelmän uudistamisesta Teema 1: Kansallinen alueiden kehittäminen Kuinka jatkossa varmistetaan koko Suomen kilpailukykyä tukevien kansallisten tavoitteiden toteutuminen alueiden kehittämisessä? Millaisia rooleja tulisi eri toimijoilla olla kansallisten aluekehittämistavoitteiden valmistelussa ja toteuttamisessa? Millaista tukea valtion tulisi tarjota maakunnille aluekehittämistehtävän toteuttamiseen? Miten uudistuksessa voidaan tukea ylialueellista yhteistyötä ja verkostoja yli maakuntien hallinnollisten rajojen? Teema 2: Maakuntien ja valtion yhteistyö Millaiseksi ministeriöiden ja maakuntien välisen yhteistyön tulisi muodostua? Millaisia neuvotteluja maakuntien ja valtion kesken tarvitaan eri substanssisisältöihin ja aluekehittämiseen liittyen? Miten nämä neuvottelut tukisivat valtion ja maakuntien budjettiin liittyviä neuvotteluja (julkisen talouden suunnitelma)?

6 Kysely Teema 3: Maakuntien vastuu alueiden kehittämisessä Miten alueiden kehittämisen kannalta keskeiset toimijat, kuten alueen kunnat, järjestöt, korkeakoulut ja oppilaitokset jatkossa osallistuvat maakunnan valmisteluun ja päätöksentekoon? Miten aluekehittämisen strategiatyö tulisi toteuttaa maakunnassa? Miten sen tulisi rytmittyä ja kytkeytyä maakuntalakiluonnoksessa esitettyyn maakuntastrategiaan (pitkän aikavälin suunnitelma)? Miten voidaan tukea maakunnan vastuun aluekehittämisestä ja maakunnan strategisen suunnittelun painoarvoa päätöksenteossa ja resurssien suuntaamisessa? Teema 4: Rakennerahastojen hallinto Miten rakennerahastojen välittävän toimielimen (hankkeiden rahoittaja ja maksaja) tehtävät tulisi keskittää, kun otetaan huomioon teknisen tuen vähäiset resurssit ja vuoden 2020 jälkeen edelleen vähenevä rahoitus? Miten uuden ohjelmakauden valmistelu olisi parasta järjestää (alkaen 2018)? Vapaamuotoiset näkemykset: Millaisia muita näkemyksiä haluat nostaa esiin aluekehittämisjärjestelmän uudistamiseen liittyen?

7 Teema 1: Kansallinen alueiden kehittäminen Valtioneuvostotason linjaukset/tavoitteet alueiden kehittämiseksi tarvitaan jatkossakin. Maakunnille vastuu valtakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamisesta maakunnalliseen alueiden kehittämiseen. Aluekehittäminen on alueperustaista: Eri sektoripolitiikkojen toteuttamisessa otettava huomioon alueelliset erityispiirteet ja toiminnan alueelliset vaikutukset. Mahdollistettava alueellisten vahvuuksien hyödyntäminen Valtakunnalliset tavoitteet on valmisteltava yhteisesti eri hallinnonalojen ja alueiden edustajien kanssa. Vuoropuhelua ja neuvottelufoorumeita. Seurantamittarit tavoitteille sekä vaikuttavuuden mittaamiseksi Selkeä suunnittelujärjestelmä ja työnjako eri toimijoiden kesken. Aluekehittämisjärjestelmästä ei saisi tehdä erillistä ohjausjärjestelmää maakuntalain mukaisen ohjauksen rinnalle Maakuntien välisen yhteistyön tulisi perustua lähtökohtaisesti yhteiseksi koettuun tavoitteiseen. Valtion tuettava yhteistyön muodostamista ja yhteistyömallien luontia. Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Teema 2: Maakuntien ja valtion yhteistyö Tiivistä, uudenlaista kumppanuutta. Aitoa vuoropuhelua ministeriöiden ja maakuntien kesken, sekä virallisia foorumeita että epävirallisia keskusteluja Neuvottelut ministeriöiden ja maakuntien välillä (yksi ministeriö koordinointivastuussa), joka pohjustaa valtakunnallista tavoitepäätöksen valmistelua Alueiden kehittämisen tavoitelinjaukset, ja maakuntastrategiat /-ohjelmat valmistellaan toisiaan tukeviksi ja täydentäviksi. Eivät saa olla ristiriidassa keskenään Valtio tukisi alueita tuottamalla tietoa alueiden hyödynnettäväksi ja alueiden kehittämisen suunnitteluprosessin tueksi: Aluetason vertailutietoa alueiden vahvuuksista/haasteista sekä tulevaisuuden näkymistä. Uusien näkökulmien esiin nostamista ja työkalujen kehittämistä alueiden kehittämiseksi. Valtion rooli neuvoa-antava ja sparraava Vuorovaikutuksen tulisi olla kaksisuuntaista. Mahdollisimman yhtenäistä ohjausta ja viestintää valtion suunnalta Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Teema 3: Maakuntien vastuu alueiden kehittämisessä Maakunnille riittävä väljyys alueiden kehittämisessä. Mandaattia ja vastuuta alueiden kehittämisen toteuttamiseksi. Maakuntastrategia kattaa laajat tehtäväalueet ja koko maakuntakonsernin toiminnan Aluekehittämisessä linjattava tietyt strategiset tavoitteet, joita toteutetaan aluekehitysstrategian/maakuntaohjelman kautta Näiden asiakirjojen välinen linkitys on oltava vahva Strategiat ja ohjelmat valmisteltava yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa ja niiden toteuttamisen seurantaa varten on oltava alueellinen yhteistyöryhmä tai jaosto, jossa on edustettuna kaikki keskeiset toimijat (kunnat, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset, järjestöt ) Maakunnissa on valmiita verkostoja ja toimintatapoja yhteistyön ja osallistamisen toteuttamiseksi alueiden kehittämisen suunnitteluprosesseissa Joustavuutta ja ketteryyttä suunnitteluprosesseihin. Verkostojen luontia ja hyödyntämistä. Ennakointityö ja toiminnan uudistaminen tärkeää tulevaisuuden kehityksen edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Teema 4: Rakennerahastojen hallinto Hallinnon organisointi: Keskitetäänkö vai hajautetaanko rakennerahastojen hallintoa Keskittämisestä saadut kustannussäästöt? Alueiden yhdenvertainen asema rahoituksen saatavuudessa? Olennaista hallinnon kehittäminen asiakaslähtöisempään suuntaan ja byrokratian keventäminen Tulevan ohjelmakauden valmistelu Uuden ohjelmakauden suunnittelu aloitettava mahdollisimman pian Valmisteltava yhteistyössä alueiden toimijoiden sekä ministeriöiden kesken. TEM hallintoviranomaisena valmistelee Yhteydenpitoa ja vaikutusta EU:n suuntaan vahvistettava niin valtio kuin aluetasolta Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Vapaamuotoiset näkemykset ja huomautukset Kyselyssä ei tiedusteltu kattavasti suurten kaupunkien asemaa alueiden kehittämisessä ja uudistuvassa järjestelmässä Kaupunkiseudut ja kehityskäytävät: Aluekehitys ei voi jatkossa olla vain tulevan maakunnan ja valtion välistä toimintaa, vaan keskuskaupunkien kaikkine vahvuustekijöineen on oltava keskeinen elementti rakennettavassa järjestelmässä. Kaupungeilla on myös pitkäaikainen kaupunkipoliittinen osaaminen ja kokemus alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisessa. Kaupunkien on oltava edustettuna valtakunnallisissa neuvotte Miten järjestelmän kehittämisessä hyödynnetään suurten kaupunkien / maakuntakeskusten asemaa alueidensa taloudellisina vetureina? Voidaanko aluekehittämisjärjestelmän uudistamisessa mahdollistaa erilaisia toimintatapoja ja vastuiden jakoa eri toimijoille tuleva maakuntalaki huomioiden? Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Vapaamuotoiset näkemykset ja huomautukset Usein aluekehittämisessä mennään hallintorakenne edellä ja todellinen vaikuttavuus voi jäädä heikoksi. Voisiko järjestelmää uudistaa enemmän ilmiölähtöiseksi? Alueellisten järjestöjen ja yritysten osaamisen sekä tuottaman tiedon hyödyntäminen alueiden kehittämisessä niin maakunnissa kuin valtakunnan tasolla Paikkatietoon perustuvien työkalujen hyödyntäminen aluekehittämisessä Merkittävä osa aluekehittämisen toiminnasta tapahtuu eri toimijoiden kautta paikallistasolla (kysely korosti maakuntien ja valtion asemaa ja toimintaa). Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Luonnos Aluekehittämisjärjestelmä 2019

14 Alueiden kehittämisen tavoitteet (aluekehityslaki) 1) vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä; 2) vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa; 3) edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta; 4) vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla; 5) parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria; 6) parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Hallituksen tahtotila Aluekehittämisen poikkihallinnollinen tarkastelu Tavoitteet ja toimet tukevat toisiaan Eri hallinnonalat Keskeinen rooli alueiden kasvun ja elinvoiman edistäjinä EUrahastojen rooli 2019 Aluekehittämisestä vastaavat valtio ja maakunnat NEUVOTTELUMENETTELY Aluekehityksen koordinointi, seuranta, tilannekuva Maakunnat Vastaavat aluekehittämisestä omalla alueellaan Ylialueellinen yhteistyö Aluekehittämisjärjestelmä Maakuntastrategia Maakuntaohjelma aluekehitysjaosto tms Työ- ja elinkeinoministeriö

16 Hallituksen tahtotila alueiden kehittämiseksi Valmistellaan laajassa yhteistyössä (sektoriministeriöt, maakunnat, muut keskeiset kumppanit). Valmistelusta vastaa aluekehittämisestä vastaava ministeriö (TEM) Aluekehittämisen keskeisten painopisteiden tarkastelu ja toimien linjaaminen poikkisektoraalisesti (kuten saavutettavuus, osaaminen ) Ministeriöiden keskeiset alueita koskevat tavoitteet ja niiden yhteensovittaminen Ministeriöt sitoutuvat omissa toimissaan aluekehittämislinjausten toteuttamiseen Työ- ja elinkeinoministeriö

17 Valtion aluekehittämistehtävään kuuluvat Valtion toimien yhteensovittaminen alueiden kasvun ja elinvoiman edistämiseksi Aluekehittämisen seuranta ja tilannekuva + eri sektoreiden seuranta ja tilannekuva Ylialueellisen yhteistyön ja maakuntien ja valtion yhteistyön fasilitoiminen Aluekehittämisen poikkisektoraalista valmistelua ja seurantaa varten kootaan kansallinen johtoryhmä (tms) Työ- ja elinkeinoministeriö

18 Maakunnat vastaavat aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta alueellaan Maakuntastrategia on pitkän aikavälin strategia, Aluekehittäminen on vahvana näkökulmana maakuntastrategiaa laadittaessa. Tähän liittyen maakunnalla on oltava oma aluekehittämisen kokonaisstrategia, mikä on valmisteltu vuorovaikutuksessa maakuntastrategian kanssa ja sisältyy yhtenä osiona maakuntastrategiaan. Maakuntaohjelmat valmistellaan valtuustokaudeksi. Maakuntaohjelma on maakuntastrategiaa fokusoidumpi ja konkreettisempi ohjelma, jossa esitetään myös maakunnan erityiset aluekehittämistoimet. Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat tarkistetaan vuosittain. Kansallinen aluekehitysjohtoryhmä keskustelee toteuttamissuunnitelmista vuosittain. Kussakin maakunnassa toimii maakuntahallituksen aluekehitysjaosto tai vastaava, jonka kautta alueiden kehittämisen kannalta keskeiset toimijat, kuten alueen kunnat, järjestöt, korkeakoulut ja oppilaitokset osallistuvat maakunnan valmisteluun ja päätöksentekoon. Työ- ja elinkeinoministeriö

19 Valtion ja maakuntien yhteistyö Ministeriöiden ja maakuntien välinen yhteistyö perustuu sekä joustavaan vuorovaikutukseen että yhteisesti sovittuihin menettelytapoihin. Yhteistyön ja vuoropuhelun organisoimiseksi muodostetaan kansallinen aluekehityksen johtoryhmä. Vuorovaikutuksessa huomioidaan maakuntien erilaisuus ja erilaiset tarpeet siten, että menettelyjä sovelletaan yhteisesti sovitusti erilaisille alueille. (Huom: suurten kaupunkien rooli. Valtio ja kaupungit voivat solmia kasvusopimuksia) Valtio ja maakunnat neuvottelevat kansallisten tavoitteiden toteuttamisesta eri maakunnissa (eri tavoitteet voivat eri alueilla saada eri painoarvoja jne) neuvottelut käydään maakuntaohjelmien valmisteluun liittyen. Valtio ja maakunnat käyvät neuvotteluja myös julkisen talouden suunnitelmaan liittyen (VM). Näissä huomioidaan aluekehityksen seuranta ja tilannekuva Eri sektoreiden toimien vaikutusten arviointi erityyppisten alueiden osalta Työ- ja elinkeinoministeriö

20 Rakennerahastojen hallinto TEM on rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja todentamisviranomainen ja vastaa kaikesta ohjelmatoiminnasta ja hallinnosta; todentamisviranomainen vastaa Suomen maksupyyntöjen toimittamisesta komissiolle. TEM vastaa edelleen siitä, että mittaluokaltaan merkittävät rakennerahastovarat tulevat käytetyksi kasvua ja työllisyyttä edistävällä tavalla hallinnoltaan luotettavasti ja kustannustehokkaasti. TEM:in vastuut eivät muutu. Rakennerahastojen välittävän toimielimen rahoittaja- ja maksajatehtävät hoidetaan suuralueittain kootusti niin, että Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Etelä-Suomessa kussakin yksi maakunta hoitaa tehtäviä. Neljän suuralueen mukainen jako on vakiintunut aluekehittämisen ja rakennerahastotoiminnan käytäntö eikä viiden yliopistollisen keskussairaalan mukainen aluejako ole toiminnallisesti tähän sopiva. Maakuntauudistuksen jälkeenkin rakennerahastovarat budjetoidaan omalle momentille TEM:n pääluokkaan. Maakunnalliset rahoituskehykset jaetaan edelleen 18 maakuntaan. MYRiä vastaavan elimen rahoituslinjaus ja maakunnalliset rahoituskehykset turvaavat jatkossakin maakuntien tosiasiallisen päätösvallan toteutumisen. Vaihtoehtoiset tavat koota tehtävät: 1. tehtävät siirretään 9 maakuntaan eli säilytetään nykyinen liittojen malli, jossa Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa tehtävät on koottu. Itäja Pohjois-Suomessa tehtäviä hoitavat kaikki maakunnat 2. tehtävät siirretään 18 maakuntaan 3. tehtävät kootaan yhteen palvelukeskukseen Työ- ja elinkeinoministeriö

21 Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Ryhmätyöskentely

22 Ryhmäkeskustelu: Teemat 1. Kansallinen aluekehittäminen ja valtakunnalliset tavoitteet Mitä sisältää? Missä prosessissa? Mitkä tahot osallistuvat valmisteluun? 2. Valtion ja maakuntien yhteistyö Miten toteutetaan? Mistä neuvotellaan? Millaisia rooleja ministeriöillä on? 3. Ministeriöiden sektoripolitiikat ja alueiden kehittäminen Missä asioissa tarvitaan maakuntien ohjausta / sopimuksia tms? Miten sovitetaan valtakunnallisen alueiden kehittämisen kokonaisuuteen? Miten sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman kanssa? Miten käsitellään sektoripolitiikkojen vaikutukset eri alueille?