HARJOITTELU- OPAS

Transkriptio

1 HARJOITTELU- OPAS Tampereen yliopiston normaalikoulu Ohjattu opetusharjoittelu luokanopettajakoulutuksessa 1

2 2

3 SISÄLLYS OHJATTU OPETUSHARJOITTELU LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSESSA 5 1. Pedagoginen osaaminen ja asiantuntijuus 5 2. Ohjattu opetusharjoittelu luokanopettajan ammatillisen kasvun ja teoreettisen ajattelun kehittäjänä 6 3. Opetusharjoittelun arviointi 6 4. Opetusharjoittelun ohjaus- ja tukiryhmä 7 5. Rikostaustaote 7 6. Vaitiolovelvollisuus 7 OPETUSHARJOITTELUJAKSOT LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSESSA 8 ORIENTOIVA HARJOITTELU (2 op) 9 PERUSHARJOITTELU (KASLOH1 5 op, KASLOH2 5 op) 11 LAAJA-ALAISTAVA HARJOITTELU (KASLOH3 10 op) 15 KASSPROH Normaalikoulun syventävät projektiopinnot (10 op, vanhan opetussuunnitelman mukaan) 19 KASLOH4B Normaalikoulun syventävä projekti (5 op) 21 3

4 4

5 OHJATTU OPETUSHARJOITTELU LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSESSA 1. Pedagoginen osaaminen ja asiantuntijuus Osaamistavoitteet Opiskelija osaa toimia oppimisen edistäjänä erilaisissa kasvatus- ja koulutusinstituutioissa ja hänellä on valmiudet tutkimusperustaiseen ja reflektoivaan opettajan työn ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hän osaa toimia yhteiskuntaa rakentavana ja uudistavana opettajana yhteistyössä yksilöiden ja yhteisöjen kanssa. Luokanopettajaopinnot suoritettuaan opiskelija kykenee huomioimaan erityisesti peruskoulun luokkien oppilaiden kehitysvaiheeseen liittyvät erityispiirteet ja kykenee suuntaamaan kasvatus- ja opetustoimintaansa tässä kohderyhmässä vaaditulla tavalla. Sisältö Pedagogisiin opintoihin sisältyy teoreettisia ja käytännöllisiä opintoja sekä ohjattua opetusharjoittelua, joiden välisessä vuorovaikutuksessa opiskelija rakentaa opettajaidentiteettiään. Opinnoissa korostuu tutkiva ote ja dialogisuus. Opinnot tukevat opiskelijan ihmis-, oppimis- ja tiedonkäsityksen sekä vuorovaikutustaitojen kehitystä. Opinnot syventävät ymmärrystä opetuksen yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista ulottuvuuksista. Luokanopettajakoulutuksen pedagogisissa opinnoissa korostuvat koulukontekstiin perehtyminen, yksilöiden ja oppilasryhmien ohjaamisen taidot ja moniammatillinen tiimityö oppimiseen ja sen edistämiseen sekä oppiaineisiin liittyvään pedagogiseen osaamiseen tukeutuen. Harjoittelu oppimisympäristönä Harjoittelu muodostaa pedagogisissa opinnoissa merkittävän oppimisympäristön. Opetusharjoittelu suoritetaan harjoittelukouluissa tai muissa oppilaitoksissa, ja se on ohjattua, arvioitua ja dokumentoitua. Harjoittelu eri oppilaitosmuodoissa tutustuttaa erilaisten organisaatioiden opetustyöhön ja toimintakulttuureihin. Harjoittelun tavoitteena on tukea opiskelijan kasvua tutkivaksi, kehittäväksi ja arvioivaksi opetuksen ja oppimisen asiantuntijaksi, joka osaa toimia kriittisesti ja reflektoivasti opetustyössä ja yhteisön kehittämisessä. Ohjattu harjoittelu tuottaa valmiuksia kohdata, opettaa ja ohjata iältään, taustaltaan ja oppimisvalmiuksiltaan erilaisia oppijoita ja edistää tasa-arvotietoisuutta luokka- ja oppilaitosyhteisössä. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu monipuolisesti koulutusorganisaatioiden toiminta- ja johtamiskäytäntöihin. Tarkoituksena on luoda perusvalmiuksia työpaikan toiminnan analysointiin ja kehittämiseen. 5

6 2. Ohjattu opetusharjoittelu luokanopettajan ammatillisen kasvun ja teoreettisen ajattelun kehittäjänä Ohjattu opetusharjoittelu kuuluu olennaisena osana luokanopettajan kasvatustieteellisiin opintoihin. Sen keskeisimpänä tavoitteena on opiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymisen ja ammatillisen kasvun tukeminen. Tähän pyritään aidoissa oppimistilanteissa, jotka tarjoavat mahdollisuuksia opettajuuden sekä teoreettisen ajattelun ja sen soveltamisen kehittymiselle. Opiskelijalle annetaan opetusharjoittelun eri vaiheissa mahdollisuuksia ja virikkeitä rakentaa, syventää ja arvioida omaa opetusnäkemystään ja opettajan etiikkaansa. Syvenevän oppimisprosessin lähtökohtana on kasvatustieteen teoria- ja menetelmäopintojen sekä opetusharjoittelun vuorovaikutus, joka avaa käytännön ja teorian yhteyksiä: monitulkintaista käytäntöä ja teoreettisen ajattelun merkitystä oppimisen perusteiden, käytännöllisten ongelmien ja lapsen edun tulkinnassa. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa hyvät tiedot ja taidot opettajan työhön ja valmiuksia itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on saavuttaa kyky vaalia ja puolustaa opetustyön kasvatuksellisia ja eettisiä arvoja monimutkaisessa ja ristiriitaisessa maailmassa. Opetusharjoittelut yhdessä teoriaopintojen kanssa rakentavat opettajuutta. Opetusharjoittelu koostuu eettisistä pohdinnoista, pedagogisista kokeiluista ja kehittelyistä sekä teoriatiedosta sovellettuna käytännön tilanteisiin. Opetussuunnitelmaan sisältyvät syventävät projektiopinnot luovat pohjaa tutkivan otteen kehittymiselle työssä ja mahdollisesti pro gradu -tutkielman aloittamiselle. Opettajan kasvu asiantuntijaksi on pitkäaikainen prosessi. Se edellyttää omaa aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja vahvaa sitoutumista ammatilliseen kehittymiseen. Opetusharjoittelun ohjaajat toimivat tukena tässä prosessissa. He ohjaavat opiskelijaa tämän ammatillisen kasvun tason ja kullekin harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kasvun tukeminen konkretisoituu opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa käytävissä pohdinnoissa. Näissä vuorovaikutustilanteissa tarkastellaan kasvatuksen ja opetuksen kenttää ja rakennetaan yhteyksiä teorian ja käytännön välille. 3. Opetusharjoittelun arviointi Harjoittelut arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty suoritus vastaa muissa opinnoissa käytettävää arvosanaa hyvä. Mikäli opiskelijan suoritusta ei voida sellaisenaan hyväksyä, ohjaajien tulee keskustella muodostuneesta näkemyksestään sekä mahdollisesta harjoittelun täydentämisestä harjoittelijan ja normaalikoulun rehtorin kanssa. Luokanopettaja sekä muut ohjaukseen osallistuneet henkilöt hyväksyvät harjoittelusuorituksen. 6

7 4. Opetusharjoittelun ohjaus- ja tukiryhmä Harjoittelussa syntyneitä ongelmia pyritään ensisijaisesti käsittelemään asianosaisten kesken. Tarvittaessa rehtori osallistuu keskusteluihin. Normaalikoulun rehtori voi kutsua koolle harjoittelun ohjanta- ja tukiryhmän, johon kuuluvat asianosaiset, rehtori ja opetusharjoittelutyöryhmän opiskelijajäsenet. Ryhmä muodostetaan yksilöllisesti, kun opiskelija tai ohjaaja havaitsevat erityistuen tai selvittelyn tarpeen. Ohjannan ja tuen tarve voi liittyä harjoittelun tavoitteiden saavuttamiseen, etenemiseen tai ohjaukseen. Opetusharjoittelutyöryhmä rehtorin apuna ohjaa ja valvoo opetusharjoittelun toteuttamista. 5. Rikostaustaote Vuoden 2012 alusta lähtien tuli voimaan laki, jonka mukaan jälkeen opintonsa aloittaneiden (=tutkinto-oikeuden saaneiden) opiskelijoiden tulee toimittaa nähtäväksi rikosrekisteriote, mikäli opintoihin kuuluu harjoittelua tai muuta alaikäisten kanssa tapahtuvaa työskentelyä. Kasvatustieteiden yksikön johtajan päätöksen 76/ mukaan rikosrekisteriote on esitettävä opintojen aikana pääsääntöisesti kaksi kertaa: ennen KK-tutkintoon sisältyvää ensimmäistä harjoittelua ja ennen KM-tutkintoon sisältyvää ensimmäistä harjoittelua. Tätä ohjetta sovelletaan myös muiden yksiköiden tutkinto-opiskelijoihin, jotka suorittavat aineenopettajan pedagogisia opintoja kasvatustieteen yksikössä. Edellä olevaan perustuen opiskelijan on esitettävä Oikeusrekisterikeskuksesta saatu alaikäisten parissa tehtävää harjoittelua koskeva rikostaustaote, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Opintoja varten tarvittava ote on opiskelijalle ilmainen. Ote esitetään kasvatustieteiden yksikössä viimeistään viikkoa ennen harjoittelun alkua seuraaville henkilöille: - opintokoordinaattori Liisa Ikkala-Toiviainen, Virta h. 247 (ensisij. luokanopettajakoulutus ja varhaiskasvatus) - opintokoordinaattori Leena Pohjasmäki, Virta h. 250 (ensisij. elinikäinen oppiminen ja varhaiskasvatus, aineenopettajan pedagogiset opinnot) - opintopäällikkö Arja Tahvola, Virta h. 248 (ensisij. aineenopettajan pedagogiset opinnot). 6. Vaitiolovelvollisuus PL 40 ( /642) Henkilötietojen salassapito ja käsittely Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 :ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. 7

8 OPETUSHARJOITTELUJAKSOT LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSESSA Orientoiva harjoittelu Perusharjoittelu A ja B Laaja-alaistava Syventävät projektiopinnot 2 op (KASP4) op (KASLOH1, KASLOH2) harjoittelu 10 op (KASLOH3) 10 op KASSPROH ja Syventävä projekti 5 op normaalikoulussa (KASLOH4B) Kasvatustieteen opiskelussa Opetusharjoittelu Opetuksen eheyttäminen, Kokonaisvaltainen ja itsenäinen käsiteltävien teemojen ja ainedidaktiikkaa soveltaen. integrointi, arviointi ja ote opetustyöhön sekä tutkimus-, käsitteiden merkityksen syventäminen kouluympäristössä. Kehittyminen opetuksen suunnittelussa, tavoitteellisessa projektikeskeisyys sekä eettiset lähtökohdat ja vastuukysymykset. kehittämis- ja projektipainotteisuus. Käytännöstä nousseiden toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kouluhallintoon ja Omien ammatillisten tavoitteiden ongelmien teoreettinen pohdinta. Tutustuminen kouluun toimintaympäristönä. Oman ammatillisen toiminnan perusteiden pohdinta ja arviointi. opetussuunnitelmaan ja niiden soveltamiseen perehtyminen. Koulutustoiminnan yhteiskunnallisen viitekehyksen ja oppilasta ympäröivien pohdinta sekä ammatillisen erityisosaamisen kehittyminen. Oman kasvatusnäkemyksen kehittyminen, monipuolistuminen ja vahvistuminen. tukiverkostojen tarpeen Opetus- ja kasvatustyön tiedostaminen ja hahmottaminen. käytännön ratkaisujen tieteelliset perusteet. R e f l e k t i o Pitkäkestoisen portfolion / harjoittelupäiväkirjan täydentäminen kumuloituvasti harjoittelujaksojen aikana. 8

9 ORIENTOIVA HARJOITTELU (2 op) Jakson kasvatustieteelliset teoriaopinnot Orientoiva harjoittelu liittyy ensimmäisenä opintovuonna järjestettäviin opintojaksoihin toimien kokoavana ja soveltavana opintojen osana. Hallinnollisesti ja sisällöllisesti harjoittelu sisältyy opintojaksoon KASP4 Opetus, ohjaus ja oppiminen. Orientoiva harjoittelu syventää opintojaksoilla käsiteltyjen teemojen ymmärrystä kouluympäristössä ja nostaa koulutyöskentelystä esiin näkökulmia ja kysymyksiä, joiden teoreettisia perusteita käsitellään ensimmäisenä opintovuonna. Osaamistavoitteet Orientoivan harjoittelun yleistavoitteena on - luoda luonteva vuorovaikutus kasvatustieteen teoriaopintojen ja käytännön koulutyöskentelyn välille - auttaa tiedostamaan teoreettisen ajattelun merkitys opettajan työssä - aloittaa kokonaiskuvan rakentaminen opettajan työstä - saada omakohtaisia kokemuksia opetustoiminnasta - hahmottaa koulun toimintaa kokonaisuutena - perehtyä kouluyhteisöön - kohdata oppilas ainutkertaisena yksilönä ja kouluyhteisön jäsenenä. Opiskelu- ja työmuodot Harjoittelua edeltää infotilaisuus ja seminaareja, joissa ohjeistetaan ja annetaan tehtävät kenttäkoulua varten. Harjoittelu kestää yhden kouluviikon ajan (5 työpäivää). Harjoittelun jälkeen seminaarit jatkuvat ja niissä käsitellään tehtyjä havaintoja ja kokemuksia. Orientoiva harjoittelu toteutetaan opiskelijan valitsemassa kenttäkoulussa. Harjoittelussa toiminta sisältää keskusteluja ja pohdintoja opettajuudesta, lasten toiminnan havainnointia, osallistumista koulutyöskentelyyn, samanaikaisopetusta ja yhteissuunnitteluun perustuvaa opetusta. Opiskelija osallistuu monipuolisesti harjoitteluluokan toimintaan seuraamalla työskentelyä ja koulun elämää. Seurattujen ja pidettyjen tuntien määrällinen suhde on opiskelijan itse suunniteltavissa yhteistyössä ohjaavan opettajan kanssa. Opiskelija voi seurata ja avustaa myös koulun muiden opettajien ja työntekijöiden toimintaa asianomaisten suostumuksella. Kukin opiskelija pyrkii mahdollisuuksien mukaan tutustumaan omaan kouluunsa ja luokkaansa ennen ensimmäistä harjoittelujaksoa. Harjoittelun aikana päivittäisiä työtunteja on 4 6, yhteensä noin 25 tuntia. Opiskelijan itse opettamia tunteja saa olla enimmillään 10 tuntia. Selvästi vähemmänkin saa opettaa. Opiskelija kokoaa harjoittelustaan huomioita harjoitteluraporttiin. Raportti sisältää ainakin 1) omat tavoitteet, 2) opetuksen suunnitteluun liittyvät yksityiskohdat, 3) huomioita harjoitteluluokasta ja - koulusta sekä 4) pohdintoja kasvatuksesta, opettajuudesta ja koulusta instituutiona. 9

10 Opiskelijaa kehotetaan hakeutumaan muuhun kuin ennestään tuttuun kenttäkouluun. Harjoittelupaikkaa hakiessaan opiskelijan pitää varmistua, että opetusharjoittelu on mahdollinen kyseisessä koulussa/luokassa ja että ohjaavaksi opettajaksi ryhtyvä henkilö on virkakelpoinen opettaja. Suoritusmerkintä Harjoittelua ohjaava luokanopettaja antaa hyväksyttävästi suoritetusta harjoittelusta todistuksen, jonka opiskelija toimittaa harjoittelusta vastaavalle kasvatustieteiden yksikön opettajalle. Hyväksytty harjoittelu, raportointi ja seminaarit ovat edellytys opintojakson KASP4 Opetus, ohjaus ja oppiminen suoritusmerkinnälle. Opintojaksoon kuuluu lisäksi luento-opetusta ja tentti. Ajoitus Orientoivan harjoittelun infotilaisuus pidetään 3. periodissa. Keväällä 2016 itse harjoittelu järjestetään viikolla 16 ja siihen liittyvät seminaarit pidetään 4. periodissa ennen ja jälkeen harjoittelun. KASP4-jakson luento-opetus ja tentti pidetään ennen harjoittelua koko kasvatustieteiden yksikön yhteisenä toteutuksena. Harjoittelu on mahdollista suorittaa marras-joulukuussa erityisperustein. 10

11 PERUSHARJOITTELU KASLOH1 Perusharjoittelu A (5 op syksy) KASLOH2 Perusharjoittelu B (5 op kevät) Syksyn perusharjoitteluun ilmoittaudutaan ensin NettiOpsun kautta ja välittömästi sen jälkeen ilmoittautumistietoja täydennetään Tampereen normaalikoulun kotisivuilta kohdasta opetusharjoittelu löytyvällä e-lomakkeella. Ilmoittautumisajankohta on Kevään harjoittelujaksoon ilmoittaudutaan ensin NettiOpsun kautta ja sen jälkeen ilmoittautumistietoja täydennetään Tampereen normaalikoulun kotisivuilta kohdasta opetusharjoittelu löytyvällä e-lomakkeella. Ilmoittautumisajankohta on Edeltävät opinnot: Perusharjoittelua edeltävät kasvatustieteen perusopinnot (sisältää orientoivan harjoittelun) sekä harjoittelussa opetettavien aineiden monialaiset opinnot. Osaamistavoitteet: Opiskelija - osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetusta - osaa soveltaa eri aineiden opetusmenetelmiä, didaktisia periaatteita ja sisältöjä opetusta toteuttaessaan sekä kehittää uusia toimintatapoja - tuntee opetussuunnitelman ja opetussuunnitelmajärjestelmän - kykenee opettamaan ja arvioimaan oppilaita yksilöllisesti ja ryhmänä sekä ottamaan huomioon turvallisuusnäkökulmat - kykenee arvioimaan omaa ammatillista toimintaansa ja sen perusteita sekä kehittymään niissä - tiedostaa omat käsityksensä ihmisestä, tiedosta, oppimisesta ja opetuksesta ja ymmärtää niiden vaikutuksen opetukseen - osaa toimia rakentavassa kollegiaalisessa yhteistyössä kodin ja muiden toimijoiden kanssa, antaa ja hyödyntää palautetta sekä arvioida omaa ja toisten työskentelyä ja oppimista. Syksyn opintojakson (A) kuvaus: Aloitusseminaari on klo normaalikoulun auditoriossa (yläkoulu/lukio). Luokanlehtorit antavat aiheet ja ohjausta klo omissa luokissaan. Opetus tapahtuu Syksyn harjoitteluohjelmaan kuuluvat äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka sekä uskonto/elämänkatsomustieto ja mahdollisesti historia. Kunkin luokan opiskelijat laativat yhdessä luokalleen ainekohtaiset jaksosuunnitelmat viideksi viikoksi. Sekä luokanlehtorit että didaktikot ohjaavat suunnitelmien laadinnassa. 11

12 Toinen harjoittelijapari aloittaa äidinkielellä ja kirjallisuudella, toinen matematiikalla. Samalla tavalla sovitaan muiden aineiden (uskonto/elämänkatsomustieto, historia) vuorottelusta. Varsinainen opetusjakso kestää viisi viikkoa. Perusharjoittelun puolivälissä oppiaineet vaihtuvat. Jakson kolmannella viikolla molemmat parit opettavat kaikkia em. aineita yhdessä, minkä jälkeen vastuuaineet vaihtuvat. Viikoittain pidetään 5 8 oppituntia, poikkeuksena kolmas viikko, jolloin tunteja on noin kaksinkertainen määrä. Kevään opintojakson (B) kuvaus: Kevään harjoittelun aloitusseminaari on klo normaalikoulun auditoriossa (yläkoulu/lukio). Samana päivänä klo normaalikoulun ohjaavat opettajat antavat aiheet ja ohjausta. Kevään opetettavat tunnit pidetään Harjoittelijat sijoittuvat samoihin luokkiin kuin syksyn perusharjoittelussa. Kevään harjoitteluohjelmaan kuuluvat taito- ja taideaineet (musiikki, kuvataide, liikunta ja käsityö), ympäristö- ja luonnontieto, biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia. Kukin pari opettaa kolmea ainetta yhteensä 35 tuntia. Yksi opetettavista aineista on jokin muu kuin taito- tai taideaine. Sekä normaalikoulun ohjaavat opettajat että didaktikot opastavat suunnittelussa. Opetus- ja työmuodot: Opiskelija osallistuu ohjauksiin, seuraa ja suunnittelee opetusta, opettaa ja arvioi omaa ja oppilaiden oppimista: A Syksy B Kevät Aloitusseminaari 4 t 2 t Opetuksen seuranta 12 t 14 t Opetuksen ja oppimisen suunnittelu, arviointi ja raportointi 60 t 60 t Opetusta parin kanssa 35 t 35 t Ohjaus ja palautekeskustelut 18 t 20 t Luento-opetus 4 t - Muuta koulutyötä 2 t 4 t Kevään seurantatunneista suoritetaan yläkoulun puolella 3 oppituntia (2 * 75 min). Muu koulutyö harjoittelun aikana muodostuu arviointikeskusteluihin osallistumisesta sekä mahdollisesti muusta kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä ja/tai tukiopetuksesta. 12

13 Opetuksen suunnittelu: Harjoitteluaineista laaditaan jaksosuunnitelmat, joissa on - kasvatus- ja oppimistavoitteet - oppiaineksen jäsentely opetustilanteittain - käytettävät opetus- ja oppimismenetelmät sekä opetusmateriaalit ja -välineet - opetuksen eriyttäminen - arviointi suhteutettuna tavoitteisiin. Jaksosuunnitelma toimitetaan sekä didaktikoille että luokanlehtoreille. Lisäksi harjoittelijaparit laativat jokaisesta opetustilanteesta suunnitelman, josta ilmenevät oppimiskokonaisuuden tavoitteet, opiskeltavat asiat, käytettävät menetelmät ja välineet, ajankäyttö, eriyttäminen sekä oppimisen monipuolinen arviointi eri oppiaineissa. Tuntisuunnitelmat lähetetään vain normaalikoulun ohjaajille, ellei erikseen muuta sovita. Ohjaukset: Tiedotustilaisuudessa ja ensimmäisessä didaktiikan lehtoreiden ohjauksessa sovitaan tarkemmin ohjauskäytännöistä ja sisällöistä. Ohjaukset sisältävät sekä pari- että ryhmäkohtaisia tilaisuuksia harjoittelun eri vaiheissa. Luokanlehtoreiden ja muiden ohjaavien opettajien ohjauksesta sovitaan niin ikään ensimmäisessä tapaamisessa. Lisäksi kaikki ohjaajat järjestävät vastaanottoja, joissa opiskelijat saavat ohjausta mm. opetuksen suunnitteluun ja arviointiin sekä keskustelevat pidetyistä tunneista. Perusharjoittelun pedagogiset ohjausteemat: 1. Opetussuunnitelma ja ainedidaktiikka - tutustuminen valtakunnalliseen ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan - tavoitteet, sisällöt ja didaktiset käytännöt eri oppiaineissa - eriyttäminen 2. Yhteistyö ja suunnittelu - luokkatasot/rinnakkaisluokat/erityisopetus - kodin ja koulun välinen yhteistyö 3. Toiminnallisuus/työskentelytaidot - tavoitteellisuus, etukäteissuunnittelu - organisoinnin merkitys, sosiaalisen järjestyksen luominen - vapaus ja vastuu 4. Arviointi - oppimisen arviointi - monipuolinen arviointi, esim. oppilaan itsearviointi, vertaisarviointi, arviointi oppimisprosessin aikana - arviointikeskustelut vanhempainvarteissa - arviointi eri oppiaineissa. 13

14 Opetuksen seuraaminen: Opetuksen seuraaminen painottuu ajallisesti siten, että oman opetuksen alkaessa opiskelija tuntee luokan oppilaat. Samalla hän selvittää, mihin oppimisprosessiin hänen opetuksensa liittyy. Syksyn seurantakiintiöön kuuluu kahden erityisopetustunnin ja yhden 1. luokan lukemaan opettamisen tunnin seuraaminen (näistä annetaan erikseen ohjeet harjoittelun alkaessa). Keväällä tunteja seurataan myös muissa luokissa (1 9). Opiskelija tekee muistiinpanoja seuraamistaan oppimistilanteista ja merkitsee seuraamansa tunnit suorituskorttiin, johon hän pyytää opettajan hyväksymismerkinnän. Harjoitteluraportti: Harjoittelun ja viikoittaisten reflektioiden pohjalta jokainen harjoittelija kirjoittaa raportin, joka sisältää ainekohtaiset pohdinnat ja oman oppimisprosessin kriittisen arvioinnin. Raportti toimitetaan sekä normaalikoulun ohjaaville opettajille että didaktikoille Moodleen harjoittelun päätyttyä syksyn osalta viimeistään ja kevään osalta viimeistään tai ohjaajan kanssa sovittavana aikana. Raportin laatimista varten tulisi säilyttää harjoittelun aikana kerääntynyttä aineistoa, kuten jakso- ja tuntisuunnitelmat sekä seurattujen tuntien muistiinpanot. Raportin laadintaa pohjustavat myös opiskelijoiden ja ohjaajien yhteiset keskustelut, joissa pohditaan, mitä opiskelija on oppinut yhteisinä työskentelyviikkoina ja mitä kehittymistavoitteita kukin voisi itselleen jatkossa asettaa. Hyvä käytäntö on pitää harjoittelusta päiväkirjaa, jolloin viikottaisten reflektioiden sekä lopuksi laadittavan raportin kirjoittaminen helpottuu. Myös päiväkirjamuotoon kirjoitettu harjoitteluraportti on mahdollinen: tällöin päiväkirjaan lisätään johdanto ja loppuun kokoava yhteenveto. Raportin tulisi sisältää seuraavien seikkojen kuvausta ja pohdintaa: - Johdantona oman työskentelyprosessin tavoitteet - Arviointia oppiainekohtaisesti siitä, miten - kasvatus- ja ainekohtaiset tavoitteet toteutuivat - oma toiminta on perusteltavissa - valitut opetus- ja arviointimenetelmät toimivat - opetusmateriaali soveltui käyttöön - vuorovaikutuksen toimi - Lisäksi harjoitteluraportissa pohditaan didaktikkojen vuosittain antamia ainekohtaisia aiheita (esim. arviointi tietyssä oppiaineessa) - Yhteenveto ja omien kehittymistavoitteiden pohdintaa. Suorituskortti: Kukin harjoittelija täyttää sekä syksyn (A) että kevään (B) harjoittelusta suorituskortin ja hakee siihen kuittauksen normaalikoulun ohjaavalta opettajalta. Kortti toimitetaan harjoittelun päätyttyä normaalikoulun kansliaan. Hyväksyttyään harjoitteluraportit, didaktiikan lehtorit toimittavat listan harjoittelun suorittaneista opiskelijoista normaalikoulun kansliaan. Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. 14

15 KASLOH3 Laaja-alaistava harjoittelu (10 op) Varsinaisen harjoittelun ajankohta on ja se jakaantuu kahteen vuoroon joista toiseen opiskelija osallistuu. Harjoitteluun ilmoittaudutaan e-lomakkeella. Jos opintoaikataulu sallii ja harjoittelun edellytykset täyttyvät, opiskelija voi suorittaa harjoittelun 1. periodissa syksyllä 2015 tai maaliskuussa Siihen haetaan vapaamuotoisella sähköpostiviestillä, joka osoitetaan apulaisrehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalolle kolme viikkoa ennen opiskelijan suunnittelemaa harjoittelun aloittamisajankohtaa. Jakson kasvatustieteelliset teoriaopinnot: Jakso liittyy perus- ja aineopintoihin. Edeltävät opinnot: Kasvatustieteiden perusopinnot, luokanopettajan monialaiset opinnot ja edeltävät harjoittelut on oltava suoritettuina. Sisältö: Laaja-alaistava harjoittelu on ohjattu opetusharjoittelu normaalikoulussa. Sisältöalueina ovat opetuksen eheyttäminen ja eriyttäminen, opetus- ja oppimisprojektin suunnittelu ja toteutus, opetushallintoon perehtyminen sekä oppilashuollon käytänteet. Opintojakson kuvaus ja tavoitteet: Laaja-alaistava harjoittelu on teoriaan perustuva opetuksen kehittämisharjoittelu. Jakson aikana pyritään saamaan kokonaiskuva opettajan työstä. Opiskelija on läsnä mahdollisimman paljon koulun arjessa ja tutustuu ammattiin liittyvän yhteistyön muotoihin. Opetuksessa painottuu eheyttäminen, integrointi ja projektikeskeisyys. Toiminnassa huomioidaan oppilaiden erityistarpeet. Harjoittelujaksolla perehdytään myös opettajan työn eettisiin lähtökohtiin sekä ulkoisiin vastuukysymyksiin ja kouluhallintoon. Näitä teemoja käsitellään ohjauksissa ja sovelletaan opetuksessa. Osaamistavoitteet: Opiskelija - hallitsee opetustyön perusteet ja kykenee soveltamaan niitä eri oppiaineiden, tilanteiden ja oppijoiden sekä heidän erityistarpeidensa vaatimalla tavalla - kykenee ottamaan huomioon turvallisuusnäkökulmat - hahmottaa koulun toiminnan ja kasvatustyön eettisen ja yhteiskunnallisen viite-kehyksen ja osaa toimia moniammatillisen yhteistyön yhtenä osapuolena oppijan oppimisen tukemiseksi 15

16 - hallitsee työssään tarvittavat vuorovaikutustaidot sekä ihmissuhteiden luomisen ja ylläpitämisen vaatimusten moninaisuuden - kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan integroituja opiskelukokonaisuuksia ja eriyttämään opetustaan ja toimintaansa - kykenee hankkimaan uutta tietoa ja toimimaan siten, että teoreettinen ja käytännöllinen ymmärrys syvenee ja kykenee kehittämään itseään, opetustaan ja koulua - arvioi omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä ymmärtää oman subjektiivisuutensa ajattelijana ja toimijana - on sisäistänyt opettajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuut sekä ammatin eettisen luonteen. Ennen opetuksen alkua olevaan suunnittelujaksoon sisältyy oman ja ryhmäsuunnittelun lisäksi koulutyöskentelyn seurantaa, aktiivista oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamista sekä ohjausta. Jaksosuunnitelmat hyväksytetään ohjaajilla ennen opetuksen alkua. Suunnittelujakson ohjauksissa paneudutaan muun muassa: 1. opetettavaan oppiainekseen ja suunnitelmien laatimiseen 2. opetussuunnitelmaan ja sen pohjalta muodostettaviin opetuskokonaisuuksiin 3. oppilaiden oppimisedellytyksiin ja erityistarpeisiin 4. toimintaa tukevaan teoriaan 5. opetusharjoittelijan omiin ammatillisen kasvun tavoitteisiin. Ohjaus- ja palautekeskustelut, yhteiset luennot ja raportointi ovat osa suoritusta. Osa ohjauksesta, dokumentoinnista ja raportoinnista voi tapahtua sähköisessä muodossa. Opiskelija laatii harjoittelusta omaan oppimispäiväkirjaansa ja muihin dokumentteihin perustuen 8-10 sivua pitkän loppuraportin. Tarkoituksena on tarkastella omaa ammatillista kehitystä, sekä analysoida oman opetuksen toteutumista ja oppimistuloksia harjoittelun tavoitteisiin peilaten. Raportti harjoittelusta lähetetään sähköisessä muodossa ohjaaville opettajille viikon kuluessa oman opetusvuoron päättymisestä yhteistä tarkastelua varten. Harjoittelun päätteeksi järjestetään tiedeiltapäivä klo alkaen, jolloin laajaalaistavassa harjoittelussa olevat opiskelijat esittelevät toimintaansa. Harjoittelujakson teoreettiset lähtökohdat ja toteutuksen sisältö esitetään posterina tai sähköisessä muodossa. Kohdeyleisönä ovat ohjaajat ja opiskelijat. Esitysten ja tapahtuman sisällöstä annetaan erilliset ohjeet. 16

17 Opiskelu- ja työmuodot: Luento-opetus: 16 t - opetus ja kouluhallinto (10 t) - muu luento-opetus (6 t) Pienryhmäopetusta: - yksittäis-, ryhmä- ja vertaisohjausta Itsenäinen työskentely: 15 t 185t - kirjallisuuteen ja muuhun teoria-ainekseen tutustumista (25 t) - oppilaan oppimisympäristöihin tutustumista ja oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamista (10 t) - opetuksen suunnittelua, valmistelua, arviointia ja raportointia (120 t) - posterin laatiminen (30 t) Seminaari: 6 t Harjoitukset: - ohjattua omaa opetusta yksin tai tiimissä 48 t Yhteensä: 270 t Luento-opetus jakautuu seuraavasti: - opetushallinto 10 t tiistaisin klo oppilashuolto ja opetussuunnitelmaprosessi 4 t - TVT:n soveltamismahdollisuudet opetusharjoittelussa 2 t. Kirjallisuus/Oppimateriaalit: Ajankohtainen koululainsäädäntö (tarkentuu opetushallinnon luennoilla) Ennakkotehtävänä tutustutaan seuraavaan kirjallisuuteen: Enkenberg, J Design-suuntautunut pedagogiikka. Esitys enorssin syysseminaarissa Savonlinnassa. Saatavana sähköisenä osoitteessa Korthagen, F. and Vasalos, A Levels in reflection: core reflection as a means to enhance professional growth. IVLOS Institute of Education, Utrecht University & Institute for Multi-level Learning, Amsterdan, The Netherlands. Teachers and Teaching: theory and practice, Vol. 11, No. 1, February 2005, pp Saatavana sähköisenä osoitteessa 17

18 Pehkonen, L Täydestä sydämestä ja tarkoituksella. Projektityöskentelyn käsitteellistä viitekehystä jäljittämässä. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteen laitos. Saatavana sähköisenä osoitteessa Oppilas ja opiskelijahuollon oppaaseen: Kirjallisuutta ja jakson kannalta muuta oleellista kirjallista materiaalia käsitellään ohjauksissa ja käytetään lähteinä raporttia laadittaessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus. etus Tampereen yliopiston normaalikoulun opetussuunnitelma. Opintojakson suorittaminen: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Ohjaaja välittää tiedon hyväksytystä suorituksesta normaalikoulun kansliaan. Opetusharjoittelua on täydennettävä, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu tai harjoittelujaksoon kuuluvat tehtävät on tehty puutteellisesti. Osana arviointia on myös itsearviointi ja oppilaitoksen palaute harjoittelusta. Ajoitus: Laaja-alaistavan harjoittelun aloitusseminaari on Tampereen normaalikoulun (yläkoulu/lukio) auditoriossa klo Opetustehtävät sovitaan ensimmäisessä tapaamisessa luokissa samana päivänä klo 14.15, ellei muuta ajankohtaa erikseen sovita. Toinen seminaaritapaaminen on auditoriossa klo ja toiminta jatkuu harjoitteluluokissa klo Varsinaisen harjoittelun ajankohta on ja se jakaantuu kahteen vuoroon joista toiseen opiskelija osallistuu. Harjoitteluluokkaan tutustumisen, oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamisen ja oppimisprojektien suunnittelun oppilaslähtöisesti voi aloittaa ohjaavan opettajan ohjeiden mukaisesti joulukuussa Ensimmäisessä vuorossa oma opetus alkaa ja toisessa vuorossa oma opetus alkaa Toisen vuoron opiskelijat jatkavat luokkaan tutustumista ensimmäisen opetusvuoron aikana. Syksyllä 2015 ja maaliskuussa 2016 harjoittelevien kanssa ajoituksista ja harjoitteluun liittyvistä muista tehtävistä sovitaan erikseen. 18

19 KASSPROH Normaalikoulun syventävät projektiopinnot (10 op, vanhan opetussuunnitelman mukaan) Edeltävät opinnot: Monialaiset opinnot, sivuaineopinnot, edeltävät opetusharjoittelujaksot ja kandidaattitutkielma on oltava suoritettuina ennen syventävien projektiopintojen aloittamista. Tavoitteet: Syventävien projektiopintojen tavoitteena on opettaja-asiantuntijuuden edelleen kehittyminen ja teoreettisten perusteiden vahvistuminen ammatillisissa ratkaisuissa sekä tutkimuksellisen projektin suunnitteleminen ja toteuttaminen. Jakson aikana opiskelija - kehittää ja syventää pedagogista näkemystään ja tutkivaa otettaan - syventää valitsemaansa opintopolkua kasvatuskontekstissa - ymmärtää pedagogisten ilmiöiden monitasoisuuden ja teoreettisen haastavuuden - kehittyy oppimisedellytysten kartoittamisessa, opetussuunnitelman soveltamisessa ja opetuksen kehittämisessä. - kehittyy didaktisten ongelmien tutkijana henkilökohtaisessa tutkimusperustaisessa projektissaan. Opintojakson kuvaus: Projektiopintojen aloitusseminaari on maanantaina kello Tampereen yliopiston normaalikoulussa (alakoulu). Lehtorien tapaaminen on samana päivänä klo Lopetusseminaari on normaalikoululla keskiviikkona kello Normaalikoulun syventävät projektiopinnot voivat koostua opiskelijan kiinnostuksen perusteella valittavista eri aineiden oppitunneista ja muusta luokanopettajan työhön liittyvästä koulutyöstä. Opetus voidaan toteuttaa myös integroituna kokonaisuutena tai projektina. Harjoittelussa voidaan syventyä opetuksen lisäksi didaktisiin teemoihin, eri oppiaineitten opettamisen erityiskysymyksiin tai erilaisiin metodisiin kokeiluihin. Harjoittelu tai osa siitä voi liittyä kiinteästi opiskelijan pro gradu -tutkielmaan, jolloin harjoittelun tutkimuksellinen osuus sovitaan työn ohjaajan kanssa. Opintojaksolla voidaan syventyä kasvatusja opetuskontekstissa tutkimusperustaisesti määriteltyyn pedagogiseen tehtävään, kysymykseen tai ongelmaan. Projektin kesto voi vaihdella noin 4 viikon harjoittelusta pitkäkestoiseen kehittelytai tutkimushankkeeseen. Harjoitteluseminaarien ohjeistuksen, ohjaavien lehtoreiden ja mahdollisen luokkatiimin kanssa käytävien keskustelujen pohjalta opiskelija laatii omaa ammatillista kasvuaan tukevan yksilöllisen projektisuunnitelman. Sen laatimista ohjaavat omat tutkimukselliset ja ammatilliset tavoitteet, joissa otetaan huomioon koulun opetussuunnitelma ja oppilaiden tarpeet ja lähtökohdat. Ennen opetuksen alkua on suunnittelujakso. Jaksoon sisältyy koulutyöskentelyn seurantaa, opetusryhmään tutustumista, ohjausta, oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamista ja omaa suunnittelua. Opiskelijan työskentelyn tukena ovat normaalikoulun lehtorit, didaktiikan lehtorit sekä muut koulussa harjoittelevat opiskelijat tai saman oppiaineen/teeman parissa työskentelevät. 19

20 Opetus- ja työmuodot: - opetuksen seurantaa 10 t - oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamista 20 t - ohjausta 20 t - suunnittelua, valmistelua, tutkimusongelman 115 t rajaamista ja testaamista - omaa opetusta 45 t - seminaareja/luentoja/kokouksia 20 t (ennen harjoittelua ja sen aikana) - raportointia 36 t yht. 266 t Syventävien projektiopintojen pedagogiset ohjausteemat: 1. Opettajana kasvaminen - opettajuus, ammatillinen kasvu, ammatti-identiteetti - oma käyttöteoria - eettinen vastuu 2. Oma persoona työvälineenä - itsetuntemuksen merkitys - omat vahvuudet ja kehittämisalueet - ihanteet ja todellisuus - työssä jaksaminen 3. Asennoituminen opettajan työhön - vastuullisuus, sitoutuminen, kokonaisvaltaisuus - asenteet oppilaita, vanhempia ja henkilökuntaa kohtaan - yhteistyötaidot 4. Tutkiva ote opettajan työhön - teorian ja käytännön vuorovaikutus - tutkimusperustaisuus - opetuksen kehittäminen tutkimusperustaisesti - tulevaisuuden koulun haasteet. Raportointi: Projektiopintojen lopussa opiskelija vastaa palautekyselyyn ja palauttaa täytetyn suoritusmerkintäkortin normaalikoulun kansliaan. Lisäksi opiskelija laatii työskentelystään projektiraportin. Raportit ja projektista saatuja kokemuksia käsitellään lehtoreiden ohjauksissa. Opiskelijoiden ja ohjaajien yhteistä päätösseminaaria varten opiskelija valmistaa lyhyen kuvauksen projektistaan ja saaduista kokemuksista ja tuloksista. Koska normaalikoulun projektiopintojen toteutukset voivat olla hyvin erilaisia, sovitaan raportin tarkemmasta muodosta ohjaajien kanssa. 20

21 Kaikissa tapauksissa raportin tulee sisältää: - kuvaus oppilaiden oppimisedellytysten kartoituksista - projektin tavoitteet ja teoreettinen viitekehys - oppilaille asetettavat tavoitteet - omat ammatilliset tavoitteet - projektista saadut kokemukset ja tulokset ja eri osa-alueiden tavoitteiden saavuttaminen. KASLOH4B Normaalikoulun syventävä projekti (5 op) Edeltävät opinnot: Monialaiset opinnot, sivuaineopinnot, edeltävät opetusharjoittelujaksot ja kandidaattitutkielma on oltava suoritettuina ennen syventävien projektiopintojen aloittamista. Osaamistavoitteet Opiskelija - ymmärtää tutkivan ja projektimuotoisen työotteen mahdollisuudet ja rajoitteet - osaa suunnitella ja toteuttaa projektimuotoisen pedagogisen koulutus- tai kehittämishankkeen - osaa sovittaa oman toimintansa ja tavoitteensa vaihteleviin kasvatus- ja koulutusyhteisöihin sekä osaa reagoida tilanteiden vaatimalla tavalla - tunnistaa ja arvioi pedagogisten haasteiden moni-ilmeisyyttä sekä etsii niihin mielekkäistä ja kasvatusyhteisöjen toimintaa uudistavia ratkaisuja Sisältö Opintojaksolla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa itsenäisesti (tai parityönä) koulutus-, kehittämistai tutkimusprojektin valitsemassaan, pedagogisesti mielekkäässä kasvatusyhteisössä. Tutkimusperustainen projekti noudattelee aihepiiriltään ja toteutustavaltaan opiskelijan kiinnostuksen kohteita (opintopolku) ja kytkeytyy ihannetapauksessa maisteriopintojen opinnäytteeseen. Projekti on mahdollista toteuttaa harjoittelukoulussa, jossain muussa koulussa tai oppilaitoksessa, pedagogisessa yhteisössä tai laitoksessa. Opintojakson kuvaus: Projektiopintojen aloitusseminaari on maanantaina kello Tampereen yliopiston normaalikoulussa (alakoulu). Lehtorien tapaaminen on samana päivänä klo Päätösseminaari on normaalikoululla keskiviikkona kello Normaalikoulun syventävät projektiopinnot on opettaja-asiantuntijuutta edelleen kehittävä ja ammatillisten ratkaisujen perusteita vahvistava opintojakso, jossa opiskelija arvioi omaa ammatillista kehittymistään, hyödyntää vahvuuksiaan ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita. Opintojakso voi koostua opiskelijan valinnan mukaan eri aineiden opetuksesta ja muusta luokanopettajan työhön liittyvästä koulutyöstä. Opetus voidaan toteuttaa myös integroituna kokonaisuutena tai projektina ja opintojaksolla voidaan syventyä kasvatus- ja opetuskontekstissa tutkimusperustaisesti määriteltyyn pedagogiseen tai didaktiseen tehtävään tai kokeiluun. 21

22 Projektin kesto voi vaihdella esimerkiksi noin kolmen viikon harjoittelusta pitkäkestoiseen kehittely- tai tutkimushankkeeseen. Harjoittelu tai osa siitä voi liittyä kiinteästi opiskelijan pro gradu -tutkielmaan, jolloin harjoittelun tutkimuksellinen osuus sovitaan työn ohjaajan kanssa. Harjoitteluseminaarien ohjeistuksen, ohjaavien lehtoreiden ja mahdollisen luokkatiimin kanssa käytävien keskustelujen pohjalta opiskelija laatii omaa ammatillista kasvuaan tukevan yksilöllisen projektisuunnitelman. Sen laatimista ohjaavat omat tutkimukselliset ja ammatilliset tavoitteet, joissa otetaan huomioon koulun opetussuunnitelma ja oppilaiden tarpeet ja lähtökohdat. Ennen opetuksen alkua on suunnittelujakso. Jaksoon sisältyy koulutyöskentelyn seurantaa, opetusryhmään tutustumista, ohjausta, oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamista ja omaa suunnittelua. Opiskelijan työskentelyn tukena ovat normaalikoulun lehtorit, didaktiikan lehtorit sekä muut koulussa harjoittelevat tai saman oppiaineen/ teeman parissa työskentelevät opiskelijat. Opetus- ja työmuodot: Luento-opetus 3 t Itsenäinen työskentely: - opetuksen seurantaa, johon sisältyy oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamista 10 t - teoriaan tutustumista, opetuksen suunnittelua, valmistelua, tutkimusongelman rajaamista, oppimisen arviointia, projektin raportointia ja päätösseminaariesityksen valmistelua 72 t Harjoitukset: - omaa opetusta 30 t - yksittäis- ja ryhmäohjausta 16 t Seminaareja 4 t Syventävien projektiopintojen pedagogiset ohjausteemat: 1. Ammatillinen kasvu ja ammattietiikka - opettajuus, ammatillinen kehittyminen, ammatti-identiteetti - oma käyttöteoria - eettinen vastuu 2. Opettajaidentiteetti - itsetuntemuksen merkitys - omat vahvuudet ja kehittämisalueet - ihanteet ja todellisuus - työssä jaksaminen 4. Tutkimusperustaisuus - teorian ja käytännön vuorovaikutus - opetuksen kehittäminen tutkimusperustaisesti - tulevaisuuden koulun haasteet. yht. 135 t 22

23 Raportointi: Opiskelijoiden ja ohjaajien yhteistä päätösseminaaria varten opiskelija valmistaa lyhyen esityksen projektistaan sekä saamistaan kokemuksista ja tuloksista. Lisäksi opiskelija laatii projektiraportin, jota käsitellään yhdessä ohjaajan/ohjaajien kanssa, vastaa palautekyselyyn ja palauttaa täytetyn suoritusmerkintäkortin normaalikoulun kansliaan. Koska normaalikoulun projektiopintojen toteutukset voivat olla hyvin erilaisia, sovitaan raportin tarkemmasta muodosta ohjaajien kanssa. Kaikissa tapauksissa raportin tulee sisältää seuraavat teemat: - kuvaus oppilaiden oppimisedellytyksistä - ryhmän ja yksittäisen oppilaan tarpeiden huomioon ottaminen tavoitteiden asettamisessa - projektin tavoitteet ja teoreettinen viitekehys - oppimisen arviointi - omat ammatilliset tavoitteet ja niiden toteutuminen - projektista saadut kokemukset ja tulokset sekä niiden reflektointi 23

24 Tampereen yliopiston normaalikoulu Perusopetus: Nekalan koulutalo, perusopetus 1-6 lk: Lounaantie 2, Tampere Muotialatalo, perusopetus 1-2 lk: Muotialantie 64, Tampere Yläkoulu ja lukio: Kuokkamaantie 16, Tampere Internet-sivut: Luokanopettajaharjoittelu Internetissä: luokanopettajaharjoittelu.html 24