Kannattava työllistäminen -projekti Työllisyystoimien taloudellisten seurausten arviointi

Transkriptio

1 Työllisyystoimien taloudellisten seurausten arviointi Tuula Pehkonen-Elmi Päätösseminaari

2 Kannattava työllistäminen työllisyystoimien yksilöllisten tavoitteiden ja seurausten arviointi Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Vaalijalan kuntayhtymä Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Syyskuu 2012 helmikuu 2015 Tavoitteet (keskeisimmät tulokset) malli työllistämistoimien taloudellisten seurausten arvioimiseksi arvio GAS-menetelmän edellytyksistä työvoimahallinnon asiakastyössä

3 Esityksen sisältö Menetelmä ja sen vaiheet Taloudellisia seurauksia tuottavat polut Valitut aktivointi- ja työvoimapalvelut Tulokset Yhteenvetoa

4 Menetelmä Yksinkertainen päätösmalli (simple decision-model) Perustuu taloudelliseen arviointiin Vaikutukset muutetaan mahdollisuuksien mukaan rahamääräisiksi Lähestymistapaa on kehitetty ja käytetty mielenterveyttä edistävän toiminnan ja paikallisten hyvinvointihankkeiden sekä sosiaalipalvelujen arvioinnissa Iso-Britanniassa

5 Menetelmän vaiheet 1. Muodostetaan sekä teoreettinen että käytännön perusta arvioinnille ja sitä jäsentävälle päätösmallille - tuloksena ymmärrys tarkasteltavan toiminnan taloudellisia seurauksia tuottavista vaikutusketjuista - kuvataan polut - valitaan tarkasteltavat toiminnot, palvelut tai toimenpiteet 2. Hankitaan tiedot toiminnan vaikutuksista (myös niiden todennäköisyydet) ja kustannuksista sekä vaikutuksiin liittyvistä tuotoista ja säästöistä. - Miehitetään malli näillä tiedoilla 3. Arvioidaan tarkasteltavan toiminnan taloudelliset seuraukset kehitetyn mallin avulla (suoritetaan esimerkkilaskelmat) 4. Kuvataan tiedot, joita tuotettava tarkempien arvioiden saamiseksi toimenpiteen taloudellisista seurauksista

6 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden taloudellisia seurauksia tuottavat polut Pitkäaikainen työttömyys syrjäytymisuhka Toimenpide: Yksilöllistä tukea työllistymiseen ja voimaantumiseen Työllistymisen edellytykset esim. taidot 1 Työllistyminen 2 Koulutus Voimaantuminen, työkyky: Fyysinen ja psyykkinen työkyky jne. 3 Aktiivinen osallistuminen 4 Hyvinvointi: Koettu terveys, elämänlaatu Elämänhallinta /kompetenssi Säästöt: Alentuneet (terveys-) palvelujen kustannukset Säästöt: Alentuneet työttömyysturvakustannukset Hyöty: Tuottavuus Hyöty: Aktiivisen osallistumisen arvo esim. vapaaehtoistyö

7 Valitut aktivointi- ja työvoimapalvelut A Korkein korotettu palkkatuki kolmannella sektorilla - työllisyyspoliittista avustusta saaneita hankkeita Pohjois-Karjalassa - valintakriteerinä tietojen saatavuus - kiinnostus ei kohdistu hankkeeseen vaan yksilöllistä tukea ja ohjausta sisältävään palkkatukityöllistämiseen - n=273, keskimääräinen kesto 8,1 kuukautta - toimenpiteen kustannus 305,23 /kk ja tulonsiirtojen lisäkustannus 441,89 /kk palkkatukityön aikana B Kuntouttava työtoiminta - valtakunnan taso, vuoden 2011 hinnoin - n=17 000, keskimääräinen kesto 5,6 kuukautta - toimenpiteen kustannus 856,62 /kk ja tulonsiirtojen lisäkustannus 123,56 /kk kuntouttavan työtoimintajakson aikana Huom! Toimenpiteitä ei verrata keskenään vaan tilanteeseen, jossa henkilö olisi työttömänä eikä osallistuisi toimenpiteeseen

8 Tulokset

9 Korkeimman korotetun palkkatuen kustannukset ja taloudelliset seuraukset - toimenpidejakson ja sitä seuraavan yhden vuoden aikana Toimenpiteen (lisä)kustannus (8,1 kk; n=273) Tulonsiirtojen lisäkustannus Säästöt toimenpiteen jälkeen (yksi vuosi) - Tulonsiirrot 13,7 % palkkatukityössä ,1 % avoimilla työmarkkinoilla Mielenterveyspalvelut -371 Nettokustannus Tuottavuus Toimenpiteen aikana Toimenpiteen jälkeen (yksi vuosi) - palkkatukityössä (n=37) työssä avoimilla työmarkkinoilla (n=19) Yhteensä Muut terveyspalvelut? Sosiaalipalvelut? Tuottavuus > Nettokustannus -> Positiivinen nettohyöty Nettohyöty

10 Kuntouttavan työtoiminnan kustannukset ja taloudelliset seuraukset - toimenpidejakson ja sitä seuraavan yhden vuoden aikana Toimenpiteen (lisä)kustannus (5,63 kk; n=17 000) Tulonsiirtojen lisäkustannus Kustannukset toimenpiteen jälkeen (yksi vuosi) - 25 % jatkaa kuntouttavassa työtoiminnassa tulonsiirtojen lisäkustannus % työllistyy korkeimmalla korotetulla palkkatuella palkkatuki (korkein korotettu) Säästöt toimenpiteen jälkeen (yksi vuosi) - Tulonsiirrot - 3 % työllistyy korkeimmalla korotetulla palkkatuella % työllistyy avoimille työmarkkinoille Mielenterveyspalvelut Nettokustannus Tuottavuus Toimenpiteen aikana (5,63 kk; n=17 000) Toimenpiteen jälkeen Muut terveyspalvelut? Sosiaalipalvelut? Työnantaja saa työpanoksen Tuottavuus 30 % - kuntouttavassa työtoiminnassa (5,63 kk; n=4 250) palkkatukityössä (8,1 kk; n=510) töissä avoimilla työmarkkinoilla (12 kk; n=170) Yhteensä Nettohyöty Tuottavuus < Nettokustannus -> Negatiivinen nettohyöty

11 Tulonsiirto- ja palkkakustannusten jakautuminen Toimenpidejakson ja sitä seuraavan vuoden tulonsiirtojen ja palkkojen tarkastelu verrattuna työttömyyteen Aikahorisontti toimenpidejakso ja sitä seuraava yksi vuosi Sektorit työnantajat kotitaloudet (työttömät, työllistetyt) sosiaalivakuutusyhtiöt kunta valtio Palveluntuottamiskustannuksia ei otettu jakautumisen tarkasteluun Nettovaikutus = maksettujen ja saatujen osuuksien (hyöty) erotus verrattuna tilanteeseen, jos henkilöt ovat työttömiä Kokonaisnettovaikutus = kunkin sektorin toimenpiteen seurauksena saama hyöty toimenpidejaksolta ja sitä seuraavalta vuodelta

12 Korkein korotettu palkkatuki

13 Kuntouttava työtoiminta

14 Kuntouttava työtoiminta - vaihtoehtoiskustannustarkastelu - Vaihtoehtoiskustannustarkastelussa tehdään näkyväksi sen työn arvo, josta kuntouttavaan työtoimintaan osallistujalle ei makseta palkkaa - Ilmaista työpanosta saavat työnantajat näyttäytyvät hyötyjinä - Valtio edelleen suurin maksaja, vero- ja maksutulojen menetys n. 1,1 milj. - Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat maksajina, työpanoksesta saamatta korvausta noin 48,4 milj

15 Yhteenvetoa Tulokset karkeita osoittimia korkeimman korotetun palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan taloudellisista seurauksista Työllistymistä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuustutkimuksessa ongelmana on, miten erotetaan toimenpiteen ja muiden (henkilöön, yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ja työllisyysnäkymiin) liittyvien tekijöiden vaikutukset toisistaan Hollanti vakioitu työllistymissuhde On pystyttävä osoittamaan ja mittaamaan työllistämistoimenpiteeseen osallistujien hyvinvoinnin määrälliset muutokset, jotta tietoa työllistämistoimenpiteiden myönteisistä vaikutuksista työttömien hyvinvoinnille voidaan käyttää taloudellisessa arvioinnissa Kuinka pitkän aikavälin vaikutukset saadaan esille? Eri toimijoiden yhtenäiset ja järjestelmälliset toimintatavat tietojen rekisteröintiin ja keräämiseen

16 Julkaisut A Pehkonen-Elmi, Tuula; Kettunen, Aija; Surakka, Anne & Piirainen, Keijo Vaikeasti työllistyville suunnattujen työllistymistä edistävien toimenpiteiden taloudellinen analyysi esimerkkeinä korkein korotettu palkkatuki ja kuntouttava työtoiminta Economic analysis of employment-promotion measures for those who are difficult to employ Cases: highest-level increased pay subsidy and rehabilitative work activity B Piirainen, Keijo & Kettunen, Aija Arvio GAS-menetelmän edellytyksistä työllisyyspalveluissa Potential for single-case evaluation in employment services Goal Attainment Scaling method for difficult-to-employ jobseekers

17 Kiitos yhteistyöstä Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vaalijalan kuntayhtymä Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Itä-Suomen yliopiston Tuloksekas työllistäminen -hanke - tutkijat Arja Kurvinen ja Arja Jolkkonen Etelä-Savon ELY-keskus Ohjausryhmä Hankkeen kehittämisryhmä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapalveluiden yhteyshenkilöt Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon työllisyyshankkeiden asiantuntijat Muut hankkeeseen osallistuneet yhteisöt ja henkilöt

18 Kiitos diakilaiset! Kiitos Aija, Keijo ja Anne! Jokainen meistä osaa jotakin, yhdessä vaikka mitä. - Maija Paavilainen Oslo syyskuuta 2014 Berliini lokakuuta