TYPO-hankkeille tehdyn kyselyn tuloksia

Transkriptio

1 Tuloksekas työllistäminen -projekti Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä TYPO-hankkeille tehdyn kyselyn tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos

2 Kyselyn tausta ja tavoitteet Taustat Itä-Suomen ESR-osarahoitteisille työllisyyshankkeille tehty vastaava kysely Pohjois-Karjalan Typo-hankkeiden kysely suunniteltiin yhteistyössä P-K:n ELY-keskuksen ja P-K:n sosiaaliturvayhdistyksen Kajo-keskus II -hankkeen kanssa Työllisyyspoliittista tukea saavia hankkeita toteuttavat pääsääntöisesti järjestöt eli ns. kolmannen sektorin toimijat. TYPO-hankkeilla ei ole yhtenäistä valtakunnallista seurantajärjestelmää. Tavoitteet Kartoittaa TYPO-hankkeiden toimijoiden kokemuksia seurannasta ja käytössä olevista seurantalomakkeista. Selvittää laajemmin hankkeiden tekemää seurantaa ja arviointia, saadun tiedon hyödyntämistä sekä käytettyjä apuvälineitä. Yhdessä kehittää työllisyyshankkeiden seurantaa ja seurannassa käyttäviä indikaattoreita. Hankkeille tehdyn kyselyn tuloksia / Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

3 Työmahdollisuuksien tarjoamisesta työllistymispalveluiden tuottamiseen 1990-luvun puolivälissä laman jälkeen keskusteluun nousi 3.sekorin rooli työllisyysmahdollisuuksien tarjoajana (taustalla J. Rifkinin ajatuksia) julkisen sektorin rinnalla laki työllisyyspoliittisesta projektituesta ja yhdistelmätuesta, jotka muuttuivat 2000-luvulla työllisyyspoliittiseksi avustukseksi ja (korkein korotettu) palkkatueksi. 3. sektorin rooli työllistämisessä kasvanut: v oli 5000 työllistettyä, v ja v henkilöä työllistettynä kääntynyt laskuun. 3. sektorin työllistämistä ja palveluja on paikannettu välityömarkkinoiden (= yläkäsite avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välisestä harmaasta alueesta) toimintakenttään 2000-luvun lopulla osana ns. rakenteellisen työttömyysongelman hoitoa. (vrt. siirtymätyömarkkinoiden käsite) Työtilaisuuksien järjestämisen ohella toimijoilta odotetaan myös palveluja kehittäviä toimia (ohjausta, koulutusta, kartoitusta jne.) Odotukset kasvaneet palvelujen laadun, henkilöstön ammattitaidon ja toiminnan tuloksellisuuden suhteen

4 3. Sektorin tukityöllistämisen tuloksellisuus Välityömarkkinoiden toimintakentän haasteita: toimijakentän, rahoituksen ja vastuun pirstaleisuus, jakautuminen kahden hallinnonalan alle (STM ja TEM), palvelujen eriytymättömyys, asiakaskunnan heterogeenisuus, toimijoiden ammattitaito jne. Yhtenä haasteena on heikko tuloksellisuus, kun sitä mitataan avoimille työmarkkinoille sijoittumisena. Tehdyn selvityksen (Filatov 2013) mukaan kolmannelle sektorille työllistetyistä 53 % oli työttömänä kolme kuukautta palkkatukityöjakson päättymisen jälkeen. Vaikeammin työllistyvät hyötyvät kuitenkin tukitoimista eniten (Aho ym. 2001). Pohjois-Karjalassa käytetään paljon palkkatukea, erityisesti palkkatukea 3. sektorin työllistämiseen. Tulokset avoimille työmarkkinoille työllistymisen suhteen heikoimmat kuin keskimäärin: selittää alueen korkea työttömyys sekä palkkatuen kohdentaminen pitkään työttömänä olleisiin/ syrjäytymisen ehkäisyyn

5 Tukityöllistämistoimenpiteen päättäneiden määrät työnantajasektorin mukaan Pohjois-Karjalassa

6 Tukityöllistämistoimenpiteiden päättäneiden määrä ja osuus sekä tukityön jälkeen työttömäksi jääneiden osuudet työnantajasektoreittain Pohjois-Karjalassa vuonna

7 Työttömien osuus (%) tukityöllistämistoimenpiteen päättäneistä kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteen päättämisestä työnantajasektorin mukaan Pohjois-Karjalassa

8 Työllisyyspoliittista avustusta saaneet organisaatiot ja hankkeet vuosina Pohjois-Karjalassa. Kuntien toiminta Muu yleishyödyllinen yhdistystoiminta Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yhdistystoiminta Liikunta Työllistymisen tukeminen Työttömien toiminta Tohmajärven kunta Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Josek Oy Josek Oy Pohjois-Karjalan 4H-piiri ry Suomen omakotiliiton Pohjois-Savon piirijärjestö ry Lieksan tukipiste ry Kulttuuriyhdistys Kultivaattori ry Kristalli ry Kristalli ry Karjalan Apu ry Enon 4H-yhdisty ry Enon 4H-yhdisty ry Enon 4H-yhdisty ry Honkalampi-säätiö Honkalampi-säätiö Lieksan Sateenkaari ry Lieksan Sateenkaari ry Kotikartanoyhdistys ry Kotikartanoyhdistys ry Kotikartanoyhdistys ry Keski-Karjalan Kierrätyskeskusyhdistys ry Keski-Karjalan Kierrätyskeskusyhdistys ry Pohjois-Karjalan Liikunta ry Pohjois-Karjalan Liikunta ry Pohjois-Karjalan Liikunta ry Lieksan Hiihtoseura ry Soroppi ry MLL:n Pohjois-Karjalan piiri ry MLL:n Pohjois-Karjalan piiri ry SPR:n Savo-Karjalan piiri ry SPR:n Savo-Karjalan piiri ry SPR:n Savo-Karjalan piiri ry SPR:n Savo-Karjalan piiri ry SPR:n Savo-Karjalan piiri ry Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys ry Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Nurmeksen Aktiivit Työnhakijat ry Nurmeksen Aktiivit Työnhakijat ry Kontiolahden työttömät ry Kontiolahden työttömät ry Juuan Työttömät ry Aktiiviset Työtähakevat ry

9 Kyselyn tuloksia Webropol -kysely 13 hankkeelle ja kahdelle kuntakokeilulle (joulukuu 2012 tammikuu 2013): Vastauksia saatiin yhteensä 12. Huomioita seurannasta: Tärkein tukimuoto vastanneille hankkeille oli korkein korotettu palkkatuki, ja sen jälkeen toisen vuoden tuki ja vajaakuntoisen tuki. Miten saataisiin esille palveluja, joita hankkeet pyrkivät kehittämään? Miten hankkeissa annettua ohjausta, palkkatukeen yhdistettyä koulutusta, tuella palkatun siirtäminen toisen työn järjestäjän tehtäviin tms. voitaisiin seurata ja saada näkyväksi? Tulisiko hankkeissa aloittaneiden määrät, aloittaneiden taustatiedot (ikä, sukupuoli, koulutus, aika avointen työmarkkinoiden työstä), hankkeissa olon kestot jne

10 Sijoittumisseurannan indikaattorit hankkeiden tuloksellisuuden kuvaajina Työllistyminen vähintään 6 kk kestävään koulutusta vastaavaan palkkatukityösuhteeseen kuntaan toisen vuoden tuella Yrittäjyys, osuuskuntayrittäjyys tai muu itsensä työllistäminen Valmentavaan koulutuksen siirtyminen (kesto vähintään 3 kk) Työllistyminen vähintään 3 kk kestävään palkkatukityösuhteeseen yrityssektorilla Sijoittuminen työhön tai koulutukseen, joiden yhteenlaskettu kesto on vähintään 3 kk Työllistyminen 3 kk aikana useampiin lyhytaikaisiin työsuhteisiin yhden tai usemman työnantajan palveluksessa avoimilla työmarkkinoilla Työllistyminen vähintään 3 kk kestävään koko- tai osa-aikaiseen työsuhteeseen avoimille työmarkkinoille Oppisopimuskoulutukseen sijoittuminen (kesto vähintään 3kk) Sijoittuminen omaehtoiseen koulutukseen (kesto vähintään 3 kk) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin huonosti Huonosti Ei huonosti eikä hyvin Hyvin Erittäin hyvin

11 Muiden sijoittumisseurantaan kerättävien tietojen merkitys hankkeiden vaikuttavuuden kannalta Työharjoittelu tai työelämävalmennus yhdistyksessä tai julkisella sektorilla Työharjoittelu tai työelämävalmennus yrityksessä Työllistyminen toisen vuoden tuella kolmannelle sektorille Ohjaus johonkin muuhun palveluun Tarkempi työkunnon kartoitus Eläkkeelle siirtyminen Eläkeselvittelyjen käynnistyminen Työllistyminen yhteenkin lyhytaikaiseen (alle 3 kk) työsuhteeseen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Ei lainkaan tärkeää Ei kovin tärkeää Jonkin verran tärkeää Tärkeää Erittäin tärkeää

12 Mitkä tulokset ovat tärkeitä hankkeiden toiminnan kannalta? Osallistujat Hanke Seurannan ja arvioinnin kehittäminen Uusien toimintamallien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen Osallistujien ohjaaminen työkunnon arviointeihin ja eläkeselvittelyihin Työttömyyden katkaiseminen Osallistujien arjenhallinnan vahvistuminen Osallistujien voimaantuminen ja osallisuuden vahvistuminen Osallistujien ohjaaminen muihin palveluihin Osallistujien työllistäminen palkkatuella Osallistujien työllistyminen avoimille työmarkkinoille Työelämässä tarvittavien taitojen karttuminen Osallistujien työllistymistavoitteiden selkiytyminen Osallistujien opiskeluvalmiuksien vahvistuminen Osallistujien työllistymisvalmiuksien vahvistuminen Osallistujien ammatillisen osaamisen kehittyminen Osallistujien sijoittuminen koulutukseen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä

13 Millä aikavälillä sijoittumisseurantaa tulisi tehdä?

14 Huomioita sijoittumisseurannasta Sijoittumisseuranta ei tavoita kaikkia hankkeiden aikaansaamia myönteisiä tuloksia. Miten saataisiin näkyviin pienetkin liikahdukset kohti avoimia työmarkkinoita? 3 kk työsuhdevaatimusta pidettiin liian tiukkana. Laadullisten, voimaantumiseen ja aktiivisuuden lisääntymiseen liittyvien vaikutusten esille saaminen? Siirtymää tapahtuu myös työmarkkinoiden ulkopuolelle: eläkeselvittelyjen käynnistyminen, eläkkeelle siirtyminen ja ohjautuminen muihin palveluihin ovat tärkeitä tuloksia hankkeiden kannalta. Nyt eivät tavoiteltua tulosta. Seurantalomakkeen ja indikaattorien selkeyttämistä toivottiin. Lomakkeet koettiin hyödyllisiksi

15 Miten raportoitavat asiat kuvaavat hankkeessa tehtävää työtä Hankkeessa kehitetyt ja kokeillut toimintamallit Osallistujat Hanke Hankkeen yhteistyö ja eri tahojen osallistuminen toteutukseen Hankkeen tukityöllistäminen (palkkatuki) Hankkeen tarjoama työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu Osallistujille annettu ohjaus ja tuki Osallistujille järjestetty koulutus Osallistujien sijoittuminen työhön tai koulutukseen Osallistujien määrät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Melko heikosti Jossain määrin Melko hyvin Erittäin hyvin

16 Seuranta- ja arviointitiedon keräämisessä käytettävät välineet Osallistujista Hankkeesta Yhteistyöstä Työnantaja- ja yritysyhteistyötä koskevaa tietoa Sidosryhmäyhteistyötä koskevaa tietoa Projektin tarjoamia toimenpiteitä ja palveluja Asiakas- ja ohjausprosessin seurantaa Osallistujien jatkopolkujen seurantatietoa Osallistujapalautetta Osallistujia koskevia laadullisia tietoja Osallistujia koskevia määrällisiä tietoja hankkeen aikana Paperiset lomakkeet, kyselyt ym. Sähköiset asiakirjat, taulukot, lomakkeet (esim. Word, Excel) Tietokantatyökalut (MS Access, Paradox, dbase) Arvioinnin tukijärjestelmät, mittaristot ja menetelmät (VAT, PALTA, ARVI, GAS yms.) Projektipäiväkirjat Jokin muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

17 Laadullisten vaikutusten arviointi ja siinä käytetyt välineet Osallistujien kokemaa hyötyä Etenemistä työllistymispolulla Ammatillisen osaamisen lisääntymistä Osallistujien voimaantumista, motivaation ja toiveikkuuden vahvistumista Osallistujien aktiivisuuden lisääntymistä Osallistujien tavoitteiden saavuttamista Osallistujien työ- ja toimintakykyä Osallistujien arjenhallinnan vahvistumista Osallistujapalaute ja -kyselyt Osallistujan muu itsearviointi Ohjaajan arviointi Lomakkeet (alkukartoitus, päättökeskustelu jne.) Arvioinnin tukijärjestelmät (VAT, PALTA, ARVI jne) Menetelmät (GAS, IMBA, MELBA) Muut mittaristot tai menetelmät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

18 Seuranta- ja arviointitiedon välittäminen ja hyödyntäminen

19 Loppupäätelmiä Seurannan ja arvioinnin hajanaisuus. Yhtenäisen seurantajärjestelmän edut: kokonaisvaltaisuus ja vertailtavuus. Yhtenäisen seurantajärjestelmän haaste: hankkeiden tai asiakasryhmien erityisyyden huomioiminen? Tulostavoitteet (sijoittuminen työhön tai koulutukseen % päättäneistä) ja tulosindikaattorit ovat melko tiukat aikarajoineen. Ovatko ne liiankin tiukat vrt. sektorin yleinen tuloksellisuus? Ovatko työllistymisen ja koulutukseen siirtymisen tavoitteet ja niitä todentavat seurantaindikaattorit osuvia tai riittäviä, kun kyse myös kuntouttavista toimista? Laadullisia vaikutuksia kuvaavat mittarit: työllistymisprosessin eteneminen, voimaantuminen, aktivoituminen em. rinnalle? Painokertoimien käyttö? Yhteiset osallistujapalautteet? Hankkeiden kehittämis- ja ohjaustyö esille (ohjaus, koulutus, uudet palvelumallit jne.) Hankekoodien käyttö mahdollistaisi osallistujien myöhemmät seurannat ja vertailut URA-järjestelmästä. Koulutusta ja koostavaa palautetietoa seurannoista hanketoimijoille

20 Hankekyselyn loppuraportti pian saatavilla: