PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS

Transkriptio

1 MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS Aihe: kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistaminen Aika keskiviikkona klo Paikka Eduskunnan päätalo, kabinetit 1 ja 2 Osanottajat: kts. osanottajalista Kansanedustaja Jani Toivola avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Hän toivoi kokoukselta avointa, rakentavaa, eteenpäin katsovaa keskustelua, joka parhaimmillaan synnyttäisi uutta näkemystä kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseen ja seurantaan. Käytiin esittelykierros, jossa kukin kertoi myös lyhyesti odotuksensa kokoukselta. Odotuksina oli: 1) rakentava keskustelu uudenlaisessa toimijakokoonpanossa, jossa voidaan käsitellä avoimessa ilmapiirissä myös haasteellisia asioita. 2) keskustelua siitä miten läpileikkaavat tavoitteet saataisiin parhaiten toteutettua. 3) uusia avauksia siitä, miten voidaan tehdä asioita paremmin 4) kuulla miten poliitikot näkevät kehitysyhteistyön 5) keskustelua siitä, miten saada vähemmillä resursseilla enemmän aikaan 6) uuden oppiminen Multisektori kokoonpanoa pidettiin hyvänä konseptina ja hyvänä avauksena keskustelulle. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa (Väestöliitto) kertoi kokouksen taustasta ja tavoitteista. Perjantai-ryhmä on jo viime vuoden puolella aloittanut keskustelun, miten ryhmä voisi omalta osaltaan edistää hyvän kehityspoliittisen ohjelman ihmisoikeuslähtökohdan toteutumista ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen toiminnallistamista. Näiden asioiden toteutumisen seuraaminen on Perjantai-ryhmän mandaatissa. Nykyinen ohjelma on kunnianhimoisempi ja laaja-alaisempi kuin edeltävät ohjelmat ja sen toiminnallistamiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä eri kehitysyhteistyötoimijoiden kesken sekä horisontaalisen keskusteluyhteyden vahvistamista. Perjantai-ryhmän pitkäntähtäimen tavoitteena on aikaansaada laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintastrategia, joka antaisi yhteisen raamin, johon kaikki voisivat sitoutua, mitä kehitysyhteistyötoimijat seuraisivat ja jonka puitteissa keskustelu olisi nykyistä helpompi käydä. Eri toimijoilla on omat roolinsa ja erityisosaamisalueensa kehitysyhteistyössä, jotka tulisi valjastaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Perjantai-ryhmä rooli voisi olla toimia liimana eri toimijoiden välillä ja edesauttaa avoimen, läpinäkyvän ja vastuullisen mekanismin 1

2 kehittämistä, millä kaikki toimijat pyrkivät samaan tavoitteeseen, jonka avulla vältettäisiin päällekkäisyyttä, hyödynnettäisiin toimijoiden asiantuntijuus ja kokemukset ja varmistettaisiin tiedonkulku. Tämä kokous Perjantai-ryhmän ja ulkoasiainministeriön edustajien kanssa on prosessin aloitus. Seuraava vastaava keskustelu käydään kahdenvälisiä hankkeita toteuttavien konsulttitoimistojen edustajien kanssa ja sitten kutsutaan UM:n edustajat ja konsulttitoimistojen edustajat yhteisen pöydän ääreen. Vastaavia keskusteluja jatketaan muiden keskeisten toimijoiden kanssa kuten akatemia, yksityissektori jne. ja lopulta kaikki saatetaan yhteisen pöydän ääreen. Ulkoasiainneuvos Kari Alanko piti keskustelun pohjaksi esityksen Suomen kahdenvälisestä yksityismetsähankkeesta Tansaniasta (esitys liitteenä). Kari Alanko kertoi, että hankkeen valmistelu aloitettiin jo edellisellä hallituskaudella. Uuden kehityspoliittisen ohjelman tultua voimaan nykyisen hallituskauden alussa jouduttiin palaamaan suunnittelupöydälle. Tämä siksi, että hankkeessa tulisi otetuksi huomioon kehityspoliittisen ohjelman edellyttämät tavoitteet ja painopisteet mm. ihmisoikeuslähtökohtaisuus ja eriarvoisuuden vähentäminen. Ensimmäinen suunnitelma olisi voinut esim. lisätä tuloeroja. Tansanian kehityspolitiikassa yksityissektorin kehittäminen ja teollisen tuotannon lisääminen nähdään keskeisinä köyhyyden vähentämisessä. Metsäsektori on yksi lupaava toimiala. Puun kysyntä ylittää tarjonnan ja metsäpinta-ala pienenee jatkuvasti, koska sitä käytetään laajasti polttopuuksi. Perussyynä on köyhyys. Istutusmetsillä on keskeinen asema puun tuotannossa ja niillä voi olla merkittävä vaikutus köyhyyden vähentämisessä. Hankkeen tavoitteena on mm. kestävä ja korkeatasoinen puunistutus, puunistutusta tekevien ihmisten osaamisen lisääminen, PKE-yritysten osaamisen lisääminen, kyläkohtaisten maankäyttösuunnitelmien laatiminen, heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon parantaminen. Jos lähtötavoitteena olisi pelkästään eriarvoisuuden vähentäminen, niin siinä olisi ristiriita siihen, että Suomi pyrkii kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti pitkäaikaisiin kehitysvaikutuksiin. Jos projektin kohdealueella olisi valittu toimintatavaksi sosiaalihuollon rahoittaminen, riskinä olisi että po. tukimuoto ei synnytä taloudellista toimeliaisuutta, ja lisättäisiin ja apuriippuvuutta. Siksi päädyttiin puunistutuksen tukemiseen. Yhteisöjä ei valita vain puunistutuksen näkökulmasta, vaan köyhyyden vähentäminen on mukana valintakriteereissä. Kyläkohtaiset maankäyttösuunnitelmat ovat tärkeitä mm. naisten aseman vahvistamisessa. Hankkeessa annetaan myös valistusta ihmisten oikeuksista naisten, hiv-positiivisten ja vammaisten oikeuksista - sekä työllistetään heikoimmassa asemassa olevia. Läpileikkaavat tavoitteet ovat esillä poliittisessa ja politiikkadialogissa hallitusten välillä sekä vaikutettaessa kahdenvälisesti että toimittaessa muiden kanssa yhdessä. Hankkeet ovat yksi vaikuttamisen taso ja hankkeen valmistelu pitää sisällään valintoja eri tavoitteiden välillä, koska kaikkea ei voida tehdä. Köyhyyden vähentäminen on edelleen keskeinen tavoite. Keskeiset vaikuttamistavoitteet on määritelty maaohjelmissa. Suunnitelmallinen vaikuttaminen resurssien puitteissa on avain tavoitteiden saavuttamiseen. Kehitysyhteistyön pelikenttä on muuttunut eikä enää riitä, että Suomi tietää mitä itse haluaa. Tarvitaan yhteistyömaan sitoutumista ja kehitystahtoa. Yhteiset tavoitteet saavutetaan neuvottelujen ja sopimisen kautta. Sanelu ei ole mahdollista. Pelikenttä on lisäksi muuttunut vaativammaksi: tulot luonnonresursseista vähentävät apuriippuvuutta ja perinteisten avunantajien vaikutusvaltaa; BRICS maat ovat tulleet mukaan 2

3 kuvioon. Kehitysyhteistyö on kilpailtu toimiala. Onko Suomi jatkossakin kiinnostava kumppani? Jos Suomi lukkiutuu johonkin asioihin, niin kumppanimaalla on muitakin vaihtoehtoja. Pitää myös muistaa, että on aivan eri asia katsoa asioita Helsingistä kuin kohdemaasta käsin. Pääkaupungista asioita katsottaessa usein yliarvioidaan oma vaikutusvaltamme ja oman toimintamme merkitys eikä muisteta, että kehityksen kannalta ratkaisevaa ovat yhteistyömaan omat prosessit ja näihin vaikuttaminen tai niiden tukeminen. Keskustelu: Alla on esitetty keskustelussa esille nousseet keskeiset näkökohdat. Ne eivät edusta kokouksessa läsnä olleiden yhteisymmärrystä po. asioista. Ei pitäisi tuijottaa vain köyhyyden vähentämistä, vaan katsoa eriarvoisuuden syitä. Eriarvoisuus luo köyhyyttä. On hyvä, että Tansanian hankkeessa ei nosteta erityisiä marginaaliryhmiä esiin, koska ei ole hyvä idea tehdä hankkeita vain tietyille ryhmille. On katsottava voidaanko puuttua eriarvoisuuden ja köyhyyden rakenteisiin. Rakenteet ovat tärkeitä ja ne otetaan esiin hallitusten ja avunantajien välisessä dialogissa esim. kun keskustellaan budjettituesta. Mosambikissa dialogin myötä tuki suunnattiin köyhimmille alueille. IHMISOIKEUDET Mitä tehdään tilanteessa, jos kumppanimaa ei suostu esimerkiksi ihmisoikeussopimuksissa esitettyihin asioihin? Suomi oli viimeinen Pohjoismaa, joka vetäytyi Nicaraguasta maan huonon hallinnon, ihmisoikeusloukkausten ja demokratian toteutumattomuuden vuoksi. Osoittaako tämä, että Suomi on lepsu ihmisoikeusasioissa? Suomi ei ole suinkaan lepsu ihmisoikeusasioissa. Ne nostetaan esiin käydyissä dialogeissa kumppanimaan kanssa ja niihin puututaan kun sellaisia ilmenee. Esimerkiksi Sambiassa voimassaolevasta kuolemantuomion hyväksyvästä lainsäädännöstä käytiin vakavaa keskustelua EU:n ja Sambian hallituksen välillä Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella v Lainsäädäntöä ei kumottu, mutta Sambian korkein valtiojohto on sitoutunut siihen, ettei tuomioita toimeenpanna. Kulttuurin muuttaminen on suurin haaste, ei niinkään lainsäädäntö. Vaikeista asioista käydään keskustelua. Jos niistä ei päästä yhteisymmärrykseen, niin otetaan jykevämmät keinot käyttöön kuten valtion tuen lopettaminen. Ihmisoikeussopimuksiin tukeudutaan Suomen kehitysyhteistyössä. Niitä voidaan helposti argumentoida kansainvälisten sopimusten kautta. UPR eli Universal Periodic Review tarkastelu on erittäin hyvä väline, sillä siinä muut maat antavat vertaisarvion toisen maan ihmisoikeustilanteesta. EU on myös hyvä kanava vaikuttaa ihmisoikeuksiin, vaikka ne eivät toisaalta ole helppoja myöskään EU:n sisällä. EU:n toiminnan johdonmukaisuuden vahvistamista tulee edistää. Ihmisoikeudet tulisi valtavirtaistaa kaikkeen politiikkaan, ml. kauppapolitiikka, ei vain kehityspolitiikkaan. Suomessa on käytössä mittareita kuten Gini-indeksi, jolla mitataan tulonjakautumisen tasa-arvoa ja demokratia indeksi, jolla maiden mitataan demokratian tilaa. KANSALAISYHTEISKUNNAN ROOLI 3

4 Kansalaisjärjestöille yritetään järjestää tilaa toimia. Näin syntyy muutosvoimaa, joka vaikuttaa hallitukseen. Hallitukset tuntevat usein olevansa vastuuvelvollisia rahoittajille ennemmin kuin omalle parlamentilleen. Mosambikissa on kohdennettu rahaa kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Sillä autetaan köyhyyden vähentämisessä. Silloin kun lopetetaan valtioiden välinen apu ja suunnataan rahoitus kansalaisjärjestöjen kautta, on kuitenkin vaarana, että järjestöt leimataan hallituksen vihollisiksi (tällaista lehtikirjoittelua esiintyi Nicaraguan tapauksessa) Järjestöt ovat muutosagentteja, mikä on haasteellista hallituksille. Kansallisten järjestöjen työntekijät siirtyvät myös usein kansainvälisten järjestöjen palvelukseen, jolloin kansallinen vaikuttamistyö vähenee. On myös vaarana että ihmisten luottamus järjestöihin silloin vähenee, kun niitä pidetään kansainvälisinä agentteina. On myös maita, joissa kansalaisjärjestöt voivat toimia heikosti tai ei lainkaan. Tämä on suuri ongelma. POLIITTINEN SITOUTUMINEN Läpileikkaavat tavoitteet eivät toteudu, ellei siihen ole korkeimman tason poliittista sitoutumista. Myös kylien vanhimmat ja uskonnolliset johtajat on sitoutettava niihin, koska heillä on suuri valta monissa kehitysmaissa. Eri kehitysyhteistyön sektorit olisi avattava ja katsottava, miten läpileikkaavat tavoitteet sisällytetään olemassa oleviin mekanismeihin. On keskeistä, että tasa-arvotavoitteet sisällytetään myös budjetteihin omana momenttinaan. Budjettien tulee olla läpinäkyviä. Edistystä pitää viedä huonoissakin olosuhteissa ruhonjuuritasolle. Esim. Afganistanissa kansainvälisen yhteisön puitteissa pitäisi pystyä vaatimaan naisten aseman parantamista. Poliittinen sitoutuminen on puheen tasolla helppoa. Kukaan ei sano vastustavansa esim. naisten aseman parantamista. Sen vieminen käytäntöön onkin haasteellisempaa. Maiden lähtökohdat ovat erilaiset, joten lähestymistapojen täytyy myös olla erilaisia. Budjettien toteutumisessa on sama asia. Syvemmälle meneviä analyysejä tarvitaan ja niitä tekevätkin asiantuntijat, joiden palveluita voidaan käyttää.. DEMOKRATIA Miten demokratiaa voidaan edistää Suomen hankkeissa? Demokratian vahvistaminen on kehityspoliittisen ohjelman tavoite, mutta se ei ole uutta Suomen kehitysyhteistyössä. Mosambikissa reagoitiin vaalivilppiin. Suomalaisten kansanedustajien vierailut kehitysmaissa, joiden aikana he tapaavat kohdemaan kansanedustajia ja kertovat meidän hyvistä käytännöistä, ovat hyvä keino lisätä demokratiaa. Olisi hyvä jos tällaisia vierailuja olisi enemmän. Paineita tulee siitä, että pitäisi tehdä enemmän vähenevillä resursseilla. Latinalaisessa Amerikassa on ehkä helpompaa, koska siellä ei ole suuria kumppaniohjelmia vaan ainoastaan aluehankkeita. Ympäristönsuojeluhankkeissa on bottom-up lähtökohta. Kumppanit itse miettivät ja päättävät miten asiat pitää hoitaa, jolloin sitoutuminen paikallisesti lisääntyy. LÄPILEIKKAAVUUS Hankkeiden valmistelusyklit ovat usein liian lyhyitä. Niitä pitäisi pidentää, jotta olisi enemmän keskusteluaikaa kumppanien kanssa. Hyödynsaajien tulee olla mukana suunnittelussa. 4

5 Sukupuolittain jaoteltu tieto puuttuu, joka on erittäin suuri ongelma sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen tiellä, koska ei ole tietoa minkälaisia vaikutuksia asioilla on eri sukupuolien kohdalla. Kambodzhan energiatilastointi ja -suunnittelu hankkeessa hallitus sitoutui keräämään tämän tiedon, mutta hanke ei ole toistaiseksi käynnistynyt.. Läpileikkaavien tavoitteiden toteuttaminen on myös monenkeskeisessä kehitysyhteistyössä tärkeää pitkän aikavälin työtä ja tällaista keskustelua tulee käydä myös niitä hoitavien henkilöiden kanssa. Jos YK:ssa onnistutaan ajamaan läpi meidän tavoitteita, niin sillä edistetään niiden eteenpäin viemistä kansainvälisellä tasolla. JOHDONMUKAISUUS Ihmisoikeudet ovat kehityspoliittisessa ohjelmassa perustana ja niiden pitäisi olla siis prioriteetti myös poliittinen prioriteetti. Johdonmukaisuutta tarvitaan kansallisella, EU:n ja YK:n tasoilla. Kaikilla politiikan sektoreilla tulee mennä ihmisoikeuskärjellä. Tähän tarvitaan dialogia eri sektoreiden välillä. Myös rahoittajien välinen koordinaatio on tärkeää. Pelikenttä on muuttunut. Isot säätiöt ovat valtavan suuria rahoittajia ja ohittavat ODAn. Mitä enemmän voidaan harmonisoida ja tehdä samansuuntaista vaikuttamistyötä eri toimijoiden kesken, sitä parempia tuloksia voidaan odottaa. Vaikuttamistyötä eivät tee vain lobbarit vaan myös virkamieskoneisto. Suomi on sikäli harvinainen maa, että tällaisessa kombinaatiossa (kansanedustajat, virkamiehet, kansalaisjärjestöt) voidaan helposti käydä keskustelua. Voidaan myös tukea toisiamme. On myös huomioitava etelä-etelä yhteistyö ja sen merkitys. Kokonaisvaltainen yhteistyö olisi tärkeää. Jos ei katsota kehitysyhteistyötä vain omassa siilossa, vaan osana kokonaisvaltaista politiikkaa niin saataisiin aikaan parempaa yhteistyötä. Suomen pitäisi pystyä olemaan johdonmukainen, mutta se onnistuu paremmin köyhien maiden kanssa kuin esim. Kiinan kanssa. Pitäisi selvittää miten Pohjoismaiden neuvosto voi olla tukemassa myös kehitysyhteistyötä. Kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta on tulossa raportti keväällä. SEURANTA Itä-Eurooppaa ja Keski-Aasiaa koskeva politiikkalinjaus on olemassa. Siihen on rakennettu indikaattoreita, jotka vievät kehityspoliittisen toimintaohjelman toteutumisen suuntaan. Pitää löytää tarpeeksi yksinkertaisia seurantakeinoja. Ei ole mahdollista resurssien puutteen vuoksi lähteä monimutkaisiin seurantahankkeisiin. Keski-Aasiassa Kirgisiassa ja Tadjikistanissa - Suomen hankkeita hoitavat kansainväliset järjestöt ja seuranta tapahtuu näissä järjestöissä. Suomen kehityspoliittisen ohjelman keskiössä ovat köyhyyden vähentäminen, ihmisoikeusperustaisuus, asetetut painopisteet ja läpileikkaavat tavoitteet. OECD:n vertaistarkastelussa todettiin, että ohjelma on niin lavea ja väljä, ettei se ohjaa riittävästi toimintaa. Asiaa voidaan katsoa myös siltä kannalta, että ohjelma antaa tilaa kumppanimaiden omistajuudelle, jolloin painopisteet ja tavoitteet kääntyvät toiminnaksi. Maaohjelmat ovat pitkäaikaisissa yhteistyömaissa keskeisessä asemassa kehityspolitiikan tulkinnassa tulokselliseksi maatason toiminnaksi. 5

6 Läpileikkaavasti tulisi seurata myös tavoitteiden puuttumista/toteutumattomuutta. Se olisi toteuttamistavoitteen luonnollinen jatke. JATKOTOIMENPITEET Kokousmuistio lähetetään mahdollisimman pian osanottajille. Kommentit, korjaukset ja lisäykset tervetulleita. Toivotaan osanottajia lähettämään ehdotuksia ja ajatuksia prosessin eteenpäin viemiseksi Hilkka Vuorenmaalle jotka ottaa ne huomioon Perjantai-ryhmän jatkotyöskentelyssä. Seuraava dialogi järjestetään kevään aikana konsulttitoimistojen kanssa. 6