Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Transkriptio

1 Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö

2 Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda Rion ympäristöja kehityskonferenssi 1992 YK:n vuosituhathuippukokous 2000 Vuosituhatjulistus & vuosituhattavoitteet Köyhyyden poistaminen Johannesburg 2002 Kehitysrahoitus Monterrey 2002 Doha 2008 Harmonisaatio ja avun tuloksellisuus Rooma 2003 Pariisi 2005 Accra 2008 EU kehityspolitiikka Kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen Kehityspoliittinen osasto 2

3 Mitä kehityspolitiikka on? Toimintaa kaikilla kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan kuten - turvallisuuspolitiikka - ihmisoikeuspolitiikka - kauppapolitiikka - maa- ja metsätalouspolitiikka - koulutuspolitiikka - terveys- ja sosiaalipolitiikka - ympäristöpolitiikka - siirtolaispolitiikka - tietoyhteiskuntapolitiikka Kehitysyhteistyö on yksi kehityspolitiikan työkaluista 07/05/2010 3

4 Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen vuonna 2000 asetettujen vuosituhattavoitteiden mukaisesti 1. puolittaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä 2. taata peruskoulutus kaikille 3. edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa 4. vähentää alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuutta kahdella kolmanneksella 5. vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä 6. kääntää laskuun aidsin, malarian ja muiden vakavien tautien leviäminen 7. turvata ympäristön kannalta kestävä kehitys 8. luoda globaali kumppanuus kehitykseen Kehityspoliittinen osasto 4

5 Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta Taloudellisesti kestävä kehitys yksityisen sektorin ja tuotantokapasiteetin vahvistaminen, kauppaa tukeva kehitysyhteistyö (Aid for Trade), maataloustuotanto Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys vahva siviiliyhteiskunta, ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallinto, kriisien ennaltaehkäisy ja rauhanprosessien tukeminen Luonnontaloudellisesti kestävä kehitys ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminan ja aavikoitumisen torjuminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen vesi, metsät, energia Suomi saavuttaa YK:ssa sovitun 0.7% / BKTL -määrärahatavoitteen 2015 mennessä (EU-15 maiden 0,51% -tavoitteen 2010 mennessä) Avun määrä ei yksin riitä, huomiota myös avun laatuun ja vaikuttavuuteen Kehityspoliittinen osasto 5

6 Kehityspolitiikan toimeenpano: Läpileikkaavat teemat Naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman parantaminen; sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon vahvistaminen Helposti syrjäytyvien ryhmien, erityisesti lasten, vammaisten ihmisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen HIV/AIDS:in vastainen taistelu; HIV/ AIDS terveydellisenä ja yhteiskunnallisena ongelmana Kehityspoliittinen osasto 6

7 Kehityspolitiikan toimeenpano: Toimeenpanoa ohjaavat periaatteet Johdonmukaisuus Eri politiikka-alojen linjaukset ja toiminta tukevat kehityspolitiikan tavoitteita köyhyyden poistamisessa ja kestävässä kehityksessä Täydentävyys Suomen yhteistyömaissa otetaan huomioon kaikkien eri yhteistyömuotojen muodostama kokonaisuus Vaikuttavuus Vuosituhattavoitteiden saavuttamista ei edistetä vain rahoitusta lisäämällä, niiden saavuttamiseksi on lisättävä myös toiminnan vaikuttavuutta Kehityspoliittinen osasto 7

8 Kehityspolitiikan toimeenpano: Yhteistyömuodot 1. Kahdenvälinen ja alueellinen Ohjelma/hankeyhteistyö, paikallisen yhteistyön määrärahat, Instituutioiden välinen kehitysyhteistyö (IKI) 2. Monenkeskinen YK-järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset 3. EU 4. Yksityissektorin instrumentit Finnpartnership, Finnfund, korkotukiluotot 5. Kansalaisjärjestöt 6. Humanitaarinen apu Kehityspoliittinen osasto 8

9 Kehitysyhteistyömäärärahat vuosina TA ja kehys muu oda Series5 0,51 % tavoite (arvio 0,55%) MEUR Kehityspoliittinen osasto 9

10 Varsinaisen kehitysyhteistyön maksatusosuudet 2008 Käyttösuunnitelmakohdittain (yht. 600,3 MEUR) Kehitysyhteistyön evaluointi 0,2 % Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö 12,7 % Korkotuki 1,8 % Kehitysyhteistyön suunnittelu 1,1 % Monenkeskinen kehitysyhteistyö 30,7 % Humanitaarinen apu 11,0 % Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 4,4 % Euroopan kehitysrahasto 9,0 % Maa-ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 29,2 % Kehityspoliittinen osasto 10

11 Mitä uutta? Kriisistä kriisiin... Ilmastonmuutos, ruoka- ja energiakriisit Luonnontaloudellisesti kestävä kehitys kv. kehityspoliittisen agendan keskiössä; ympäristörahoitus vs. kehitysrahoitus & kansainväliset ympäristö- ja ilmastoneuvottelut; maataloustuotanto, ruokaturva sekä maaseutukehitys kehityspolitiikan ja -yheistyön painopistealueina Talouskriisi Dramaattisia vaikutuksia kehitysmaille, kansainvälisten kehitysrahoitussitoumusten ylläpitäminen/suhdannevaihteluiden vaikutusten tasaaminen; kehitysmaiden yksityisen sektorin ja tuotantokapasiteetin vahvstaminen Konfliktit ja hauraat valtiot Laajan turvallisuuden käsite, humanitaarisen avun ja muun kehitysyhteistyön linkkien ja jatkumon vahvistaminen, konfliktien ennalta ehkäiseminen ja tuki rauhanprosesseille Kehityspoliittinen osasto 11

12 Net ODA in as a percentage of GNI As % of GNI 1,1 1,0 0,98 0,97 0,9 0,8 0,88 0,82 0,80 UN Target 0.7 0,7 0,6 0,59 0,5 0,48 0,45 0,44 0,43 0,43 0,42 Average country effort ,4 0,3 0,39 0,38 0,32 0,32 0,30 0,27 0,31 0,2 0,22 0,21 0,19 0,19 0,1 0,0 Kehityspoliittinen osasto 12

13 Kehityspoliittinen osasto 13

14 Kehityspoliittinen osasto 14

15 Kriiseistä toipuminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen edellyttävät kaikkien voimavarojen hyödyntämistä... Julkisen kehitysavun volyymi ja määrittely, tärkeää pitää kiinni sitoumuksista, pyrkiä määrärahojen tasaiseen kasvuun, huomioida ilmastorahoitus Aikaansaatava maailmanlaajuinen kehityskumppanuus, julkinen ja yksityinen sektori sekä kehitys- että teollisuusmaissa Transatlanttinen kestävän kehityksen kumppanuus (ruokaturva, ilmastonmuutos, vuosituhattavoitteet) Institutionaalisen kehitysyhteistyön instrumentti Laaja kehitysrahoitus Kehityspoliittinen osasto 15

16 ...ja niiden järkevää kohdentamista ja organisointia vaikuttavuuden maksimoimiseksi Rahoituksen kohdentaminen: kestävän talouskasvun tukeminen; erityisfokus infrastruktuuriin, yksityissektorin kehittämiseen, maatalouden tuottavuuteen sekä sosiaalisektorille. Näin tuetaan myös työllisyyttä kehitysmaissa. Toiminnan tuloksellisuus: Apuarkkitehtuuri /avunantajien työnjako Apuarkkitehtuurin joustavuus Uusien avunantajien mukaantulo, yhteiset pelisäännöt Suomalaisen erityisosaamisen määrittely ja hyödyntäminen Missä toimintamme saa aikaan eniten lisäarvoa? Toiminnan riittävä resursointi Kehityspoliittinen osasto 16

17 N-S-S osana Suomen kehityspolitiikkaa Pohjana YK:n vuosituhatjulistuksen tavoite 8: luoda globaali kumppanuus kehitykselle Tuetaan kumppanimaiden kansalaisten mahdollisuuksia osallistua omaan sosiotaloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen kehitykseen (ohjelma lukeutuu viralliseen kehitysapuun) Perustana vuorovaikutus, keskinäinen oppiminen sekä kehitysmaiden kapasiteetin vahvistaminen Avainasemassa suomalaisen osaamisen hyödyntäminen Ohjelma evaluoitiin 2009, tulokset hyvin myönteisiä. Ohjelmaa jatketaan uudella kaudella , pääpiirteiltään samalla tavalla ja periaatteella kuin nytkin. Hankkeita voi toteuttaa kaikissa ODAkelpoisissa kehitysmaissa. 07/05/

18 Vaikuttavuus Toimeenpanon pääperiaatteina Inhimillisen pääoman/kumppanin kapasiteetin vahvistaminen Molemminpuolinen (tasavertainen) oppiminen / kokemusten vaihto Realistiset tavoitteet ja seuranta (LFA) Toiminnan kestävyys toimintatavat ja yhteistyömuodot, kontaktit institutionalisoidaan, pitkän aikavälin suunnittelu Mitä hankkeen päättymisen jälkeen? Rahoituksen tarkoitus mahdollistaa kontaktien ja yhteistyön syntyminen Kehitysmaiden keskinäisen verkostoitumisen tukeminen Täydentävyys Täydennetään muita yhteistyömuotoja, vältetään päällekkäisyyksiä Esim. tuetaan instituutioita, joilla ei ole muita yhteistyökanavia 07/05/