Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Transkriptio

1 1 MUISTIO Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina klo Paikka: Eduskuntatalo, huone A116 Läsnä: Osanottajaluettelo liitteenä Kansanedustaja Jani Toivola avasi kokouksen ja toivotti osanottajat lämpimästi tervetulleeksi Perjantairyhmän Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessin 7. dialogiin. Hän esitteli eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän ja Perjantai-ryhmän työn ja tavoitteet 1. Hän korosti, että dialogin henki on eri toimijatahojen yhteistyö ja osaamisen paras mahdollisen hyödyntäminen. Käytiin esittelykierros (osanottaja luettelo liitteenä). Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa esitteli Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessin taustat ja tavoitteet, Perjantai-ryhmä alkoi vuonna 2013 keskuudessaan miettimään, miten ryhmä voisi omalta osaltaan edistää hyvän kehityspoliittisen ohjelman ihmisoikeuslähtökohdan toteutumista ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen toiminnallistamista Suomen kehitysyhteistyössä ja -politiikassa. Näiden asioiden toteutumisen seuraaminen on Perjantai-ryhmän mandaatissa. 1 Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä on vuonna 1995 perustettu kaikille väestöalan kehityspolitiikasta ja - yhteistyöstä kiinnostuneille kansanedustajille. Ryhmä seuraa maailmanlaajuisia seksuaaliterveys- ja - oikeuskysymyksiä, väestönkehitystä sekä näiden alojen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan Suomen kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön näiden asioiden painoarvon lisäämiseksi. Ryhmä tarjoaa keskustelufoorumin kansanedustajille, asiantuntijoille ja kehitysyhteistyön avaintoimijoille. Ryhmä antaa kannanottoja ja tekee kysymyksiä ja aloitteita, jotka lisäävät seksuaaliterveyspalveluiden saatavuutta ja seksuaalioikeuksien toteutumista maailmalaajuisesti ja erityisesti kehitysmaissa. ] Perjantai-ryhmä on eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän toimesta vuonna 2007 perustettu eduskunnassa kokoontuva ajatuspaja. Ryhmän jäseninä on kansanedustajia väestö- ja kehitysryhmästä, kehitysjärjestöjä sekä ulkoasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa yhteisellä äänellä sosiaali-, terveys- ja inhimillisen kehityksen painoarvon vahvistamiseksi Suomen kehityspolitiikassa ja sen toteutuksessa.

2 2 Nykyinen kehityspoliittinen ohjelma on kunnianhimoisempi ja laaja-alaisempi kuin edeltävät ohjelmat ja sen toiminnallistamiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä eri kehitysyhteistyötoimijoiden kesken sekä toimijoiden horisontaalisen keskusteluyhteyden vahvistamista. Perjantai-ryhmän pitkäntähtäimen tavoitteena on aikaansaada laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintamalli, joka antaisi yhteisen raamin, jonka puitteissa keskustelu olisi nykyistä helpompi käydä. Eri toimijoilla on omat roolinsa ja erityisosaamisalueensa kehitysyhteistyössä, jotka tulisi valjastaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Perjantai-ryhmä rooli voisi olla toimia liimana eri toimijoiden välillä ja edesauttaa avoimen, läpinäkyvän ja vastuullisen toimintamallin kehittämistä, millä kaikki toimijat pyrkivät samaan tavoitteeseen, jonka avulla vältettäisiin päällekkäisyyttä, hyödynnettäisiin toimijoiden asiantuntijuus ja kokemukset ja varmistettaisiin tiedonkulku. Tätä taustaa vasten Perjantai-ryhmä aloitti keväällä 2013 dialogisarjan keskeisten kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa, jossa kunkin toimijaryhmän kanssa keskustellaan heidän roolistaan kehitysyhteistyössä, kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistamisesta, siinä ilmenneistä haasteista, parannusehdotuksista ja laajemman yhteistyön aikaansaamisesta. Ensimmäisen dialogin Perjantai-ryhmä kävi huhtikuussa 2013 ulkoasiainministeriön alueyksiköiden päälliköiden kanssa. Toinen dialogi käytiin konsulttitoimistojen edustajien kanssa. Kolmas dialogi pidettiin ulkoasiainministeriön edustajien ja konsulttitoimistojen edustajien kanssa yhdessä. Neljänteen dialogiin kutsuttiin silloinen kehitysministeri Pekka Haavisto, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja KPT:n edustajat. Siinä esiteltiin prosessi ja luovutettiin dialogeissa siihen mennessä esiin nousseet suositukset. 5. dialogi pidettiin Perjantai-ryhmän ja tutkijoiden välillä tämän vuoden syyskuussa. Kuudes dialogi oli yksityissektorin ja Team Finlandin kanssa. Tämä on siis prosessin ensimmäisen vaiheen 7. ja viimeinen dialogi ennen yhteenvetoseminaaria, johon kaikki prosessissa mukana olleet toimijat kutsutaan yhteen. Seminaarissa esitellään prosessin dialogien suositukset ja päätetään prosessin jatkosta. KESKUSTELU Ulkoasiainministeriön edustajat kertoivat vaikuttamiskanavista monenkeskisessä kehitysyhteistyössä, joita ovat lyhyesti sanottuna a) raha ja b) politiikka. Mitä enemmän valtio antaa rahoitusta YK-järjestölle tai kehitysrahoituspankille sitä suurempi on sen vaikutusvalta järjestössä. Maailmanpankki on Suomen suurin rahoituskumppani, mutta edustaa vain 1 % pankin tuotosta. Tänä vuonna Suomi on lisännyt rahoitusta UN Women ille ja on nyt järjestön suurin rahoittaja sekä YK:n väestörahastolle ja on sen 3. suurin rahoittaja. Unicefin kohdalla pyrkimyksenä on päästä 5. suurimmaksi rahoittajaksi.

3 3 UM on jäsenenä YK-järjestöjen ja kehityspankkien johtokunnissa, joka on yksi tärkeimmistä vaikutuskanavista. Pohjoismaat ovat lähes ainoat jotka puhuvat toiminnan arvioinnista YK:ssa ei myöskään puhuta gender-asioista, kuten meillä, joten Pohjoismaiden rooli on näiden asioiden esillä pitämisessä keskeinen. Pohjoismailla on paljon työsarkaa YK:ssa, koska eriarvoisuuden vähentäminen nähdään siellä vain köyhyyden vähentämisenä. Johtokuntakokouksia tulisi valmistella systemaattisemmin UM:ssä yhteistyössä eri yksiköiden kanssa, jotta kaikki puolustaisivat niitä asioita, joita haluamme ajaa ja jotka ovat meidän arvojen mukaisia. UM:n sisällä pitäisi olla oma sisäinen Perjantai-ryhmä, joka kokoaa yhteen eri toimijat. Erittäin tärkeä kanava saada tietoa on kahdenväliset neuvottelut järjestön johdon kanssa. Neuvotteluja pidetään, mutta ne eivät ole kuitenkaan kaikkien kohdalla strukturoituja ja säännöllisiä. Haasteena on myös se, että virkamiehillä on vastuullaan useita järjestöjä. UM:n multihankkeista vastaavilla virkamiehillä pitäisi olla myös mahdollisuus tehdä enemmän kenttämatkoja, keskustella kansalaisjärjestöjen kanssa ja tavata hyödynsaajia EU ja Pohjoismaiden yhteistyö monenkeskisissä hankkeissa on erittäin tärkeää ja sitä tehdään paljon. Vaikuttamissuunnitelmat UM on teettänyt monenkeskisen kehitysyhteistyön strategisen analyysin ja sen pohjalta ollaan laatimassa vaikuttamissuunnitelmat 28 monenkeskistä rahoitusta saavalle järjestölle, joiden rahoitus on yli 1 miljoonaa euroa. Vaikuttamissuunnitelmien avulla arvioidaan, miten järjestö on edennyt tavoitteiden saavuttamisessa ja miten UM on seurannut suunnitelmien toteutumista. Suunnitelmat eivät ole neuvoteltuja multirahoitusta saavien järjestöjen kanssa, vaan ne on laadittu UM:n sisäistä työtä varten. Suunnitelmia on pidetty multirahoitusta saavissa järjestöissä hyödyllisinä, vaikka niiden sykli ei ole ollut synkronissa järjestöjen omien strategioiden kehittämisen kanssa, joka vaikeuttaa arviointia. Kaikissa kehitysrahoituspankeissa sukupuolten välinen tasa-arvo on prioriteetti ja niillä on olemassa gender-strategiat, joiden toimeenpanoa seurataan tarkasti niin määrällisten tavoitteiden saavuttamista kuin sitä, miten pankin sisällä gender-asiat toteutuvat. Lisäksi on olemassa syrjimättömyyden periaatteet, joissa seksuaalioikeudet ovat keskeisesti mukana. Todettiin, että asiantuntijoiden väliset keskustelut ovat hyödyllisiä, joissa mukana pankit, ministeriöt ja järjestöt.

4 4 Rahoituksen seurannasta todettiin, että Suomi on pieni rahoittaja eikä juuri Suomen antaman rahoituksen käyttöä voida seurata, mutta pankin kokonaisrahoituksen käyttöä kyllä. Samoin seurataan sitä, tekeekö pankki oikeita asioita ja onko toiminta tehokasta. Indikaattorien kehittäminen on keskeistä: What gets measured gets done. Kehitysrahoituslaitoksissa Suomi ajaa gender-tavoitteille indikaattoreita. Esimerkiksi Aasian kehityspankilla on selkeät tavoitteet, indikaattorit ja seuranta. Humanitaarisen avun järjestöistä on laadittu vaikuttamissuunnitelmat ja humanitaarisen avun linjaus edellyttää tasa-arvonäkökulman huomioon ottamista ja eriarvoisuuden vähentämistä Suomen tukemilta järjestöiltä. Humanitaarisessa kontekstissa naisia ja tyttöjä ei haluta nähdä uhreina vaan he ovat oikeudenhaltijoita ja heidän tulisi olla itseoikeutetusti päätöksenteossa mukana. Suomen tavoitteena on, että seksuaalivähemmistöjen asiat ovat keskiössä myös humanitaarisessa avussa. Ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo ja eriarvoisuuden poistaminen Nostettiin esille, että ihmisoikeudet ovat osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa myös EU:n. LHBTI on keskeinen teema ihmisoikeuspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. EU, OECD ja DAC asioista sanottiin, että DAC on nostanut genderin keskeiseksi asiaksi. Euroopan komission gender-raportti on tekeillä ja EU:n toimintaohjelma on valmisteilla. EU:n kehityskomissio CODEVin päätavoite on genderin valtavirtaistaminen. OECDn Gendernet antaa ohjeistukset kuinka sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen tulee huomioida kehitysyhteistyössä. Post-2015 on tärkein meneillään oleva prosessi tällä hetkellä. Eriarvoisuus on tässä vaiheessa nostettu omaksi tavoitteeksi ja se on iso asia. Tasa-arvo ei ole vain syrjimättömyyttä, vaan eriarvoisuuden vähentämistä kaikkien välillä eikä esimerkiksi vain kaikista haavoittuvimpien ryhmien ja muiden välillä. Suomelle on tarjottu mahdollisuutta vammaisten ja ihmisarvoisen työn kehittämiseen. Pitäisi päästä myös käsiksi isoihin EU-rahoihin. Nostettiin esiin, että naisten pääsy tärkeisiin neuvottelupöytiin esim. rauhan neuvotteluihin on tärkeää ja sitä Suomen pitää edistää. Yhteistyö Keskusteltiin siitä miten voidaan vaikuttaa YK työhön. Todettiin, että suomalainen asiantuntijuus YKtehtävissä on tärkeää. JPO, UNV ja Special Advisers on merkittävä panostus Suomelle. Heitä voidaan pitää Team Finland ina kentällä. Maatoimistotasolla voitaisiin panostaa yhteistyöhön suomalaisten ja paikallisten järjestöjen kanssa. Todettiin, että siitä on puhuttu, että kansalaisjärjestöjen asiantuntemus pitäisi saada mukaan kahdenvälisiin hankkeisiin, mutta miten suomalainen osaaminen huomioidaan

5 5 multipuolella? Myös sillä puolella keskustelua ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa tulisi vahvistaa. Nostettiin esiin myös vammaisten huomioiminen multihankkeissa. Paperilinjaukset tulisi saada toteutettua kenttä toiminnassa. Tässä tarvitaan jämäkämpää otetta. Huomioitiin, että järjestöjen avoimuus kertoa väärinkäytöksistä on lisääntynyt. Kehityspolitiikan pitkäjänteisyys ja profiilin kirkastaminen Viime aikoina on nostettu usealta taholta esiin, että Suomen pitäisi kiinnittää huomiota kehityspoliittisen ohjelman pitkäjänteisyyden takaamiseen. Mm. eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä on esittänyt tätä asiaa eri puolueille. Kehityspoliittisen ohjelman ei tule olla sidottu yhteen hallituskauteen kerrallaan, vaan sille pitäisi kehittää pysyvä pohja. Myös suomalaisen kehityspolitiikan profiilin kirkastaminen olisi tärkeää. Se tulisi tehdä yhteistyössä eri toimijoiden välillä: kansanedustajat, virkamiehet, kansalaisjärjestöt, tutkijat, yksityissektori. Kehityspolitiikan profiilin kirkastaminen eri toimijoiden välisenä yhteistyönä auttaisi kehittämään tällaista pohjaa. Todettiin, että Belgiassa on kehitysyhteistyölaki, joka esimerkiksi rajaa rahoitettavien järjestöjen määrän 18:aan. Huomautettiin, että jos Suomessa rajoitettaisiin rahoituskohteita, niin sieltä saattaisi helposti pudota pois esim. vammaisoikeustyötä tekeviä järjestöjä. Kokouksen päättäminen Kaikille tullaan lähettämään tästä dialogista muistio kommenteille ja ensi vuoden keväällä tulee kutsu kaikki kehitysyhteistyötoimijat kokoavaan seminaariin. Jani Toivola kiitti osanottajia aktiivisesta osallistumisesta ja mielenkiintoisesta keskustelusta.