OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö asetti valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston kaudelle Verkoston tarkoituksena oli selkeyttää perus- ja ihmisoikeusasioiden hoitamista ja nopeuttaa tiedonkulkua valtioneuvoston piirissä. Verkoston työskentelyllä pyrittiin myös lisäämään perus- ja ihmisoikeustietoisuutta eri hallinnonaloilla. Verkostossa oli jäseninä kaikkien ministeriöiden edustajat sekä lisäksi asiantuntijajäsen oikeuskanslerinvirastosta ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta. Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman laatiminen perustui eduskunnan vuoden 2009 ihmisoikeusselonteon käsittelyn yhteydessä hyväksymään lausumaan, jonka mukaan eduskunta edellytti, että valtioneuvosto hyväksyy seuraavan vaalikauden alussa kansallisen toimintaohjelman perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 1. Eduskunta edellytti myös, että valtioneuvosto antaa seuraavan vaalikauden lopulla eduskunnan käsiteltäväksi valtioneuvoston selonteon Suomen ihmisoikeuspolitiikasta, joka painottuu Suomen kansainvälisen toiminnan tavoitteisiin, mutta sisältää myös arvion edistyksestä kansallisen toimintaohjelman toteuttamisessa. Toimintaohjelmasta teetettiin ulkopuolinen arviointi, jonka laati Tampereen yliopiston julkisoikeuden laitoksen tutkijaryhmä 2. Syksyllä 2014 annetussa ihmisoikeusselonteossa (VNS 6/2014 vp) tehtiin kehittämislinjaus siitä, että valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston työtä jatketaan ja varmistetaan, että kaikki ministeriöt osallistuvat verkoston toimintaan. Ulkoasianvaliokunta totesi selonteosta antamassaan mietinnössä (UaVM 24/2014 vp), että valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston perustaminen on antanut uuden työvälineen täytäntöönpanon järjestelmälliseen seurantaan ja totesi, että valiokunnan näkemyksen mukaan olisi perusteltua vahvistaa verkosto valtioneuvoston pysyväksi rakenteeksi. Nyt annettavalla asetuksella säädetään valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkostosta valtioneuvoston pysyvänä rakenteena ja säädetään sen tehtävistä ja toiminnasta. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Tarkoitus Pykälässä säädetään verkoston tarkoituksesta. Verkoston tarkoituksena on vahvistaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista parantamalla tiedonkulkua ja yhteistyötä 1 EK 3/2010 vp 2

2 perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa valtioneuvoston toiminnassa. Rajaus valtioneuvoston sisäiseen toimintaan on keskeinen, koska verkoston tarkoituksena ei ole korvata ministeriöiden toimintaa omilla hallinnonaloillaan. 2 Tehtävät Pykälässä säädetään verkoston tehtävistä. Verkoston keskeinen tehtävä on seurata valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuspolitiikan toimeenpanoa valtioneuvoston hyväksymien perus- ja ihmisoikeuksia koskevien asiakirjojen linjaamalla tavalla. Tällaisia asiakirjoja ovat muun muassa vuosina 2009 ja 2014 annetut ihmisoikeusselonteot sekä vuoden 2012 kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma sekä myöhemmin hyväksyttävät selonteot ja toimintaohjelmat. Verkoston tulee seurata, että valtioneuvosto omassa toiminnassaan noudattaa annettuja linjauksia ja että linjausten mukaiset toimenpiteet toteutetaan asianmukaisesti annetussa aikataulussa. Verkoston tehtävänä on myös vahvistaa valtioneuvoston sisäistä koordinaatiota ja vuoropuhelua perus- ja ihmisoikeusasioissa. Verkosto mahdollistaa säännöllisen tietojenvaihdon ajankohtaisista asioista ministeriöissä. Verkoston jäsenet ovat ministeriöidensä yhteyshenkilöitä perus- ja ihmisoikeusasioissa ja verkosto toimii siten myös tiedonvälityksen kanavana. Verkoston kautta on mahdollista välittää perus- ja ihmisoikeuksia koskevia asioita keskitetysti tiedoksi kaikkiin ministeriöihin. Lisäksi verkoston jäsenet toimivat omien ministeriöidensä yhteyshenkilöinä EU:n perusoikeusvirastoa koskevan tiedotuksen osalta. Verkoston tehtävänä on valmistella kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma kerran vaalikaudessa ja seurata kulloinkin voimassa olevan ohjelman toimeenpanoa. Vuonna 2012 asetetulla valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkostolla oli keskeinen rooli vuoden 2012 kansallisen toimintaohjelman seurannassa. Verkosto on luonteva taho valmistelemaan koko valtioneuvostoa koskevan toimintaohjelman, koska kaikki ministeriöt ovat siinä edustettuina. Pysyvät asiantuntijat oikeuskanslerinvirastosta, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja Ihmisoikeuskeskuksesta puolestaan tuovat näkemyksensä toimintaohjelman valmistelun tueksi. Toimintaohjelman valmistelun tueksi voidaan asettaa erillisiä työjaostoja ja työryhmiä sekä järjestää kuulemistilaisuuksia. Verkoston rooli keskittyy linjausten ja tarpeellisten rajausten tekemiseen sekä toimintaohjelman valmistelun suunnitteluun ja yhteensovittamiseen. Verkoston tehtävänä on myös seurata Suomen perus- ja ihmisoikeustilannetta kansainvälisten sopimusvalvontaelinten, EU:n perusoikeusviraston, kansallisten laillisuusvalvojien, erityisvaltuutettujen ja keskeisten perus- ja ihmisoikeusjärjestöjen tuottaman tiedon pohjalta. Verkoston jäsenet tuovat verkoston työhön oman osaamisensa ja tietoa ministeriöidensä ajankohtaisista perus- ja ihmisoikeuksia koskevista asioista. Verkoston tulisi seurata systemaattisesti eri tahojen tuottamaa tietoa kokonaiskuvan muodostamiseksi Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteesta sekä pitkän aikavälin kehityslinjojen tunnistamiseksi. Keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta relevanttia tietoa tuottavia tahoja ovat kansainvälisten sopimusvalvontaelinten lisäksi muun muassa YK:n muut ihmisoikeuselimet, kuten

3 ihmisoikeusneuvosto erityismekanismeineen, Euroopan neuvosto ihmisoikeuselimineen, EU:n perusoikeusvirasto, ylimmät laillisuusvalvojat, erityisvaltuutetut sekä keskeiset kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. Verkosto tarkastelee työjärjestyksensä mukaisella tavalla näiden tahojen tuottamaa tietoa. Verkoston tehtävä seurata Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden ja sitoumusten täytäntöönpanoa liittyy keskeisesti edellä mainittuun tehtävään seurata Suomen perus- ja ihmisoikeustilannetta. Suomen ihmisoikeusvelvoitteilla ja sitoumuksilla tarkoitetaan kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja niiden valvontakäytännöstä seuraavia velvoitteita sekä muita Suomen tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia. Tällaisia sopimuksia ja sitoumuksia on solmittu ennen kaikkea YK:n ja Euroopan neuvoston puitteissa. Muita keskeisiä järjestöjä ovat esimerkiksi Kansainvälinen työjärjestö ILO ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ). Tämän tehtäväkokonaisuuden käsittely tapahtuu verkostossa ulkoasiainministeriön valmistelusta valtioneuvoston toimivaltaista ministeriötä koskevan sääntelyn perusteella 3. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että kansainvälisiä suosituksia ja niiden toimeenpanoa on seurattava jatkuvasti, aktiivisesti ja kattavasti. Keskeisenä haasteena voidaan perustuslakivaliokunnan mukaan pitää ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanoa koskevan määräaikaisraportoinnin perusteella annettujen suositusten käsittelyä koko hallitusta sitouttavasti. Verkostolla on keskeinen rooli siinä, että täytäntöönpanon seurantaa tehdään systemaattisesti ja koko valtioneuvoston kattavasti. Verkosto voi myös käynnistää ministeriöiden olemassa olevien resurssien puitteissa selvitys- ja kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa sekä edistää näiden oikeuksien toteutumista. Verkosto voi käynnistää tällaisia selvityksiä esimerkiksi kansainvälisillä ihmisoikeusfoorumeilla esille nousevista uusista teemoista sekä sellaisista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevista aiheista, joita koskevaa tietoa ei ole helposti saatavilla muista lähteistä. Verkosto voi myös järjestää seminaareja ja muita asiantuntijatilaisuuksia keskustelun herättämiseksi ja tietojen keräämiseksi. 3 Toimikausi ja kokoonpano Pykälässä säädetään verkoston toimikaudesta ja kokoonpanosta. Valtioneuvoston yleisistunto asettaisi verkoston neljäksi vuodeksi kerrallaan. Verkoston tehtävänä olevan toimintaohjelman laatimisen kannalta on perusteltua, että verkoston toimikausi seuraa pääpiirteissään eduskuntavaalikautta. Verkoston kokoonpano seuraisi pääsääntöisesti aiemman verkoston kokoonpanoa. Verkoston puheenjohtajana toimisi oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja. Verkoston jäseninä olisivat ministeriöiden edustajat. Verkostossa olisi vähintään yksi edustaja jokaisesta ministeriöstä. Ministeriö voisi nimetä verkostoon myös kaksi edustajaa, mikä on perusteltua 3 Valtioneuvoston asetus ulkoasiainministeriöstä (1171/2005) 1 :n 5-kohta

4 etenkin suurimpien ministeriöiden osalta. Jäsenillä ei olisi nimettyjä varajäseniä, mutta ministeriöt voisivat lähettää varsinaisen jäsenen ollessa estynyt kokoukseen myös muun henkilön. Verkosto valitsisi jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan. Verkostossa olisi pysyvinä asiantuntijoina oikeuskanslerinviraston, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja Ihmisoikeuskeskuksen edustajat. Oikeuskanslerinvirasto ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ovat olleet mukana myös aiemmassa verkostossa. Kokoonpanoa täydennettäisiin nyt Ihmisoikeuskeskuksen edustajalla. Verkoston puheenjohtajan tai jäsenen erotessa tai ollessa pysyvästi estynyt osallistumasta verkoston toimintaan, oikeusministeriö määräisi asianomaista tahoa edustavan uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 4 Verkoston sihteerit ja jaostot Pykälässä säädetään verkoston sihteereistä ja työskentelystä. Verkostolla olisi pääsihteeri, joka on palvelussuhteessa oikeusministeriöön. Verkostolla voisi olla myös muita sihteereitä. Myös aiemman verkoston sihteerinä toimi oikeusministeriön virkamies. Verkosto voisi asettaa keskuudestaan työjaoston, joka valmistelee verkoston kokouksia ja vastaa asioiden valmistelusta ja asiakirjojen laatimisesta. Verkosto voisi asettaa myös muita jaostoja ja määrätä niihin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja tarvittavan määrän jäseniä. Tällä selkeytettäisiin verkoston työn valmistelua. Verkosto voisi halutessaan vahvistaa itselleen erillisen työjärjestyksen tai suunnitelman, mutta tästä ei ole tarpeen säätää asetustasolla. 5 Asioiden käsittely Pykälässä säädetään verkoston asioiden käsittelystä ja päätöksenteosta. Verkosto ja sen mahdolliset jaostot kokoontuisivat puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Verkosto ja jaostot olisivat päätösvaltaisia, kun saapuvilla on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä. Verkoston päätöksenteossa asiat päätettäisiin yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisisi puheenjohtajan ääni. Lisäksi säädetään verkoston asiakirjojen allekirjoittamisesta ja varmentamisesta. Asiakirjat allekirjoittaisi puheenjohtaja ja varmentaisi pääsihteeri. 6 Voimaantulo Pykälässä säädetään asetuksen voimaantulosta. Asetus tulisi voimaan 1 päivänä syyskuuta Uusi verkosto olisi tarkoitus asettaa mahdollisimman pian asetuksen voimaantulon jälkeen.

5 3 Vaikutukset Ehdotuksella vahvistetaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista parantamalla valtioneuvoston toiminnassa tiedonkulkua ja yhteistyötä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa. Verkoston työskentely toteutetaan virkatyönä eikä kokouksista makseta kokouspalkkioita. Verkoston toiminnalla ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 4 Asetuksenantovaltuus 5 Valmistelu 6 Voimaantulo Perustuslaki 119 :n 2 momentti Ehdotus on valmisteltu oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikössä. [Ehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.] Asetus ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2015.