Etiikka tutkijan arkipäivässä

Transkriptio

1 Etiikkaseminaari jatko-opiskelijoille Etiikka tutkijan arkipäivässä Arto Mustajoki Slavistiikan ja baltologian laitos

2 Eettiset kysymykset eivät ole jossakin tuolla vaan ne ovat aina läsnä arjen valinnoissa ja ratkaisuissa Ne koskevat yhtä lailla tutkimuksen tekemistä kuin opetusta, hallintoa ja yhteiskuntasuhteita Iso eettinen valintakysymys on ajankäyttö

3 Lähtökohtia Eettisille kysymyksille on luonteenomaista se, että niihin ei ole aina selkeitä yksiselitteisiä vastauksia. Etiikan osaaminen tarkoittaa paitsi kykyä toimia myös kykyä pohtia, keskustella, argumentoida Eettisten taitojen oppiminen edellyttää dialogia

4 Esimerkkejä: ihmisten valinta johonkin Tehtävien täytöt, valinnat jatko-opiskelijaksi / projekteihin, työryhmiin, mukaan johonkin, valinnat/suositukset apurahan saajiksi Viralliset läpinäkyvät proseduurit ~ epäviralliset valinnat (hiljainen tieto, kannustus) Valintojen kriteeristö: pätevyys ~ henkilökohtaiset ominaisuudet (yhteistyökyky, mahdolliset ongelmat ) Laitoksen / yliopiston (työnantajan etu) ~ hakijan oikeudet

5 Tehtävä: jatko-opiskelijan valinta (Clarkeburn-Mustajoki 2007) Eliisa: aihe sopii hyvin omaan profiilisi, gradusta eximia, 31-vuotias, ollut kotona hoitamassa pieniä lapsia, ahkera ja luotettava, hieman arka esittämään omia ajatuksiaan, yhteistyökykyinen. Jari: aihe sopii hyvin profiiliisi, gradusta eximia, 28-vuotias, lahjakas mutta ei kovin uuttera, hieman ylimielinen muita kohtaan, tutkimuslaitoksen johtajan poika, juo itsensä sikakänniin laitoksen juhlissa, epäilet että hän käyttää joskus huumeita, luonteeltaan hieman arvaamaton. Olga: aihe menee hieman ohi oman profiilisi mutta tieteellisesti hyvin kiinnostava, perustutkinto Moskovan yliopistosta erinomaisin arvosanoin, muuttanut pysyvästi Suomeen, 25-vuotias, venäläinen mies (hyvin pidetty) jo töissä laitoksella, ei osaa juurikaan suomea mutta puhuu melko hyvää englantia, määrätietoinen ja tarkka, pukeutuu naisellisesti, kova halu olla mukana laitoksen toiminnassa.

6 Tehtävä (Clarkeburn-Mustajoki 2007) Kuisma: tutkimusaihe sopii hyvin profiiliisi, gradusta laudatur, 25- vuotias, introvertti jöröttäjä, lahjakas mutta itsepäinen, ei osallistu laitoksen sosiaaliseen elämään, käyttää vapaa-aikansa järjestötoimintaan (Sci-fi) Tiina: tutkimusaihe menee selvästi oman profiilisi marginaaliin, valmistunut toisesta suomalaisesta yliopistosta, gradusta laudatur, 24-vuotias, teräväpäinen ja -kielinen, hieman kireä, ei välttämättä kovin kooperatiivinen, odottaa kaikkien yllätykseksi ensimmäistä lastaan Vili: tutkimusaihe sopii hyvin profiiliisi, gradusta (hyvä) magna, 29- vuotias, ollut tutkimusavustajana jo perusopintovaiheessa, kokemukset hyviä, töissä tutkimuslaitoksessa, seurallinen, osaa puhua ja kuunnella, hyvännäköinen, suosittu tyttöjen keskuudessa

7 Jatko-opiskelijan valinta: kriteereitä Pätevyys, lahjakkuus Tutkimussuunnitelma Sopivuus laitoksen tutkimusprofiilin kannalta Yhteistyökyky Esiintymiskyky ( ulosanti ) Mahdolliset riskit (äksy, alkoholismiin taipuvainen )

8 Esimerkkejä: YVV Mihin mukaan, kun media pyytää sinua o o o o o o o oman alasi suomalaisen erikoislehden haastattelu, joka koskee hiljattain tekemääsi tutkimusta tiedelehden pyyntö vastata lukijakysymykseen, joka ei liity suoraan omaan tutkimuksiisi mutta kuuluu oman asiantuntijuutesi piiriin TV-uutishaastattelu / päivälehtihaastattelu aiheesta, joka a) liittyy omaan tutkimukseesi; b) liittyy omaan alaasi; c) sivuaa omaa alaasi; d) on tieteellisesti kiinnostava, mutta ei ole lähelläkään omaa tutkimusalaasi TV:n keskustelutilaisuus jossa pohditaan suomalaista tiedepolitiikkaa viikkolehden henkilöartikkeli, Hän -juttu naistenlehden henkilöartikkeli, jossa haastattelu tapahtuu kotona ja jossa laitat ruokaa naistenlehden haastattelu jossa esiinnyt erilaisissa asuissa

9 Median ja tieteen välinen ero Tiedon julkistamisen motiivi: Media: tarvitaan nopea vastaus aktuaaliin aiheeseen Tiede: tutkimuksellisin keinoin on löydetty uutta tietoa mistä tahansa asiasta

10 Pitääkö vastata median kysymyksiin? Mitä saa ja pitää kertoa? Seurausetiikka (hyödyt): kenen hyöty? kenen haitta? asianosaiset? Velvollisuusetiikka onko säännöstöjä tai ohjeita joihin on kirjoitettu raamit menettelytavoille? yleinen velvoite, joka tulee siitä että tutkimusta tehdään veronmaksajien rahoilla Hyve-etiikka hyvän tutkijan ominaisuuksiin kuuluu tiedon levittäminen

11 Riittävyyden dilemma Milloin tiedän riittävästi, että voin tehdä x? Milloin tieto on riittävän luotettavaa, että se voidaan julkistaa? Mikä on riittävä tarkkuus tekstissä ja puheessa? Milloin tutkimukseni on riittävän pitkällä, jotta voin kertoa sen tuloksista julkisuudessa?

12 Mihin mennä mukaan? Tutkija voi edesauttaa elinkeinoelämän toimintaa esiintymällä julkisesti jonkin asian puolesta. Tässä on eri asteita: o Tutkija puolustaa terveitä elintapoja yleisellä tasolla. o Tutkija korostaa funktionaalisten elintarvikkeiden hyödyllisyyttä haastattelussa tai muuten mediassa. o Tutkija mainitsee positiivisessa sävyssä konkreettisen tuotteen nimen esimerkiksi julkisessa esiintymisessä. o Tutkija esiintyy tuotteen mainoksessa ja/tai sen markkinointitilaisuudessa.

13 Henkilökohtainen elämä Olenko työnarkomaani? Miten suhteutan sosiaaliset suhteet ja työn?

14 Arto Mustajoki Nykykielten laitos Henriikka Clarkeburn & Arto Mustajoki. Tutkijan arkipäivän etiikka. Vastapaino 2007.