Johdon katsaus Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009

2 Johdon katsaus 2009 Yleismaailmallinen talouskriisi saavutti vuonna 2009 pohjakosketuksen, mutta toisella vuosipuoliskolla maailmantaloudessa näkyi jo elpymisen merkkejä. Varsinaista huoltovarmuuskriisiä se ei missään vaiheessa aiheuttanut. Suomi näyttää kuitenkin nousevan lamasta tuotantorakenteensa vuoksi muuta maailmaa hitaammin, työttömyyden ennustetaan edelleen kasvavan ja varsinkin julkistaloudella on edessään vaikeat ajat. Meksikosta keväällä liikkeelle lähtenyt sikainfluenssaepidemia hallitsi kesän ja syksyn aikana huoltovarmuustoimintaa. Lokakuun lopulla sikainfluenssaepidemia puhkesi laajana myös koko Suomessa. Terveydenhuoltojärjestelmä oli kuitenkin hyvin varautunut tilanteeseen, sillä vuosien toimenpiteet ja suunnitelmat silloisen lintuinfluenssan varalle muodostivat hyvän pohjan uuden pandemiauhkan vaatimille toimenpiteille. Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Huoltovarmuuskeskuksen ripeällä toiminnalla ja hyvällä yhteistyöllä käynnistettiin jo ennen vappua viruslääkkeiden ja suojamateriaalien mittavat lisähankinnat sekä tehtiin pandemiarokotteen ostositoumus koko väestölle ensimmäisten tilaajien joukossa. Suomi olikin ensimmäisiä Euroopan maita, joissa rokotukset voitiin käynnistää lokakuun aikana. Koska rokotteet saapuivat maahan vähitellen, on rokotuksia jouduttu valtioneuvoston päätöksellä priorisoimaan niin, että kuluvan vuoden keväällä koko väestö saadaan rokotetuksi. Kaiken kaikkiaan pandemiahankintojen toteutus on ollut Huoltovarmuuskeskukselle suuri taloudellinen ponnistus. Tapaus osoitti selkeästi myös sen, kuinka tärkeää on huolehtia huoltovarmuusrahaston kestävästä hoidosta ja maksuvalmiudesta. HVK:n hallitus onkin määritellyt tämän yhdeksi HVK:n strategiseksi tavoitteeksi. Energiapolitiikka pysyi koko vuoden keskeisesti esillä. Huoltovarmuusneuvosto käsitteli marraskuun alussa teemaa ja halusi kannanotollaan korostaa ratkaisujen suurta merkitystä maamme hyvinvoinnille välttämättömän elinkeinoelämän toimintaedellytyksille. Erityisen tärkeä tavoite huoltovarmuuden näkökulmasta on se, että oman sähköntuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan kysyntähuipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt. Omavaraisuutta on lisättävä päästöjä vähentävällä tavalla ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan tuotannon lisäämiseen meillä onkin hyviä mahdollisuuksia, sillä metsät, pellot ja suot muodostavat merkittävän bioenergiapotentiaalin. Lisäksi energiaa säästävät ratkaisut ovat osa huoltovarmuutta. Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä energiahuoltovarmuuden parantamiseksi. Neuvoston direktiivi 2009/ 119/EY jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa edellyttää nykyisen velvoitevarastointilain muuttamista joilta- 2

3 kin osin ja merkitsee myös lisätehtäviä HVK:lle. Lisäksi ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaasun saannin turvaamiseksi on annettu Sen edellyttämäksi kansalliseksi yhteyspisteeksi on esitetty Huoltovarmuuskeskusta, koska sillä on jo valmiina asetuksen edellyttämiin tehtäviin soveltuva organisaatio. Asetuksen toimeenpano lisää kaasualan toimijoiden yhteistyötä ja edellyttää alan toimijoiden varautumistoimenpiteitä koskevaa säännöllistä raportointia. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama toimintavarmojen televerkkojen tarjonnan edistämistä pohtinut työryhmä (TELVE) teki ehdotuksen keinoista yleisen televerkon kriittisimpien osien varmistamiseksi sekä varautumisen ja lainsäädännön kehittämiseksi. Ministeriö asetti sen perusteella pysyvän virkamiestoimikunnan sähköisen viestinnän sääntelyn, tarjonnan ja omistuksen yhteensovittamiseksi. Toimikunnan tavoitteena on huolehtia siitä, että yhteistyö eri ministeriöiden ja viranomaisten kesken varmistaa riittävät ja kattavat toimet, jotka viestintäsektorilla on huoltovarmuuden turvaamiseksi tehtävä. HVK tarjoaa valtionhallinnolle ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille tietojärjestelmien varmistamispalveluja. Sopimusverkko on kasvanut ripeästi. Vuoden 2009 lopussa sopimuksia oli 26 kappaletta 14 asiakkaan kanssa. Lisääntyvää tarvetta korkean turvatason palveluille on selvästi havaittavissa. Palvelut tuottaa HVK:n kokonaan omistama Suomen Huoltovarmuusdata Oy. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida elintarvikehuoltoa tukevien varmuusvarastojen tasoa ja valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksen tarkistustarvetta, sai työnsä valmiiksi. Työryhmä analysoi monipuolisesti elintarvikehuollon toimintaympäristön kehityssuuntia, riskejä ja riippuvuuksia. Loppuraportissaan kesällä 2009 se esitti joukon toimenpiteitä erityisesti kotimaisen kasvivalkuaistuotannon edistämiseksi, joka todettiin elintarvikehuollon kriittisimmäksi tuotantoalaksi. Muilta osin elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin taso arvioitiin riittäväksi. Työryhmän esitysten toteuttaminen on parhaillaan käynnissä. Huoltovarmuuskeskus on toteuttamassa kahta koko huoltovarmuusorganisaatiolle suunnattua keskeistä kärkihanketta: sopimusperusteista varautumista ja sitä tukevaa tietojärjestelmätyökalua, HUOVIportaalia. Huoltovarmuusneuvosto käsitteli ja hyväksyi keväällä ns. SOPIVA-hankkeessa valmistellut mallisopimuslausekkeet ja jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset käyttöönotettavaksi ja ne on julkaistu HVK:n verkkosivuilla. Niiden perustavoitteena on edistää kriittisten liiketoimintaverkostojen toimintavarmuutta ja sitä kautta koko yhteiskunnan huoltovarmuutta. Syksyn 2009 aikana suositukset on yhdenmukaistettu valtionhallinnon ohjeistukseen, jota ollaan ottamassa käyttöön virastoissa sekä näiden hankkimien palveluiden vaatimusmäärittelyissä. Suositukset tullaan linkittämään myös yleisiin tietotekniikka-alaa koskeviin hankintaehtoihin. Huoltovarmuuskeskus on rakentanut HUOVI-portaalin, joka otetaan käyttöön kuluvan vuoden keväällä. Portaalin palveluiden tavoitteena on tukea ja ohjata huoltovarmuuskriittisten yritysten omaehtoista riskienhallintaa, toiminnan jatkuvuussuunittelua ja varautumista liiketoiminnan osana. Portaali on Huoltovarmuuskeskuksen, poolien ja sektoreiden tiedonvälitysja yhteistoimintakanava, jonka kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja julkaistaan tutkimustuloksia sekä erilaisia ohjeita ja suosituksia. Palveluihin kuuluu kypsyysanalyysi-sovellus, jolla yritys voi arvioida organisaationsa varautumisen nykytilaa ja sen kehittämiskohteita oman toimialan tasoon verrattuna. Huoltovarmuusorganisaatiota täydennettiin valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksen mukaisesti. Uusi finanssialan sektori perustettiin koordinoimaan ja ohjaamaan sekä rahoitus- että vakuutusalan varautumista ja huoltovarmuuden kehittämistä. Lisäksi organisaation kattavuutta laajennettiin perustamalla toimikunnat selvittämään kotimaisten polttoaineiden käyttöä ja jätehuollon merkitystä huoltovarmuuden kehittämisessä. Syksyllä järjestettiin kaksi laajaa ja monivaiheista yhteistoimintaharjoitusta: finanssialan valmiusharjoitus FATO 2009 ja tietojärjestelmäalan valtakunnallinen valmiusharjoitus TIETO Poolisopimukset (24 kpl) uusittiin uuden huoltovarmuusorganisaation ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain mukaisiksi. Kansainväliseen toimintaan osallistuttiin edelleen aktiivisesti (IEA, ACOMES, Naton siviilivalmiustoiminta CEP, Nord- BER). Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa HVK osallistui yhdessä ulko- sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa tietoliikennekomitean (CCPC) kaksipäiväinen kevätkokouksen järjestämiseen Helsingissä. HVK toimi Euroopan energiainfrastruktuurien turvallisuusfoorumin (EEISN) kokouksen isäntänä. Vuoden alussa tuli voimaan EU:n kriittisen infrastruktuurin suojaamista (EPCIP) koskeva direktiivi, joka aluksi koskee energiahuoltoa ja kuljetuslogistiikkaa. TEM:in työryhmä esitti direktiivin tarkoittamaksi kansalliseksi yhteispisteeksi Huoltovarmuuskeskusta. Huoltovarmuusorganisaatiossa järjestettiin toimintavuoden aikana huomattava määrä kokouksia, harjoituksia, seminaareja, koulutustilaisuuksia ja workshopeja, joihin osallistui noin henkilöä. Haluamme lausua lämpimät kiitokset kaikille toiminnassa mukana olleille arvokkaasta työpanoksestanne. Ilkka Kananen 3

4 Taidemaalari Anu Kauhaniemi (s.1977) Valmistuin vuonna 2005 Taideteollisesta Korkeakoulusta. Opinnäytetyöni käsitteli tyhjyyden ja hiljaisuuden kuvaamista. Koin itselleni läheiseksi buddhalaiselle maalaustaiteelle tyypilliset teemat; hiljaisuus, tyhjyys, luonnon arvoitus. Myöhemmin myös ihmishahmot ilmaantuivat maalauksiini. Hiljaisuuden ja tyhjyyden kuvaaminen, esimerkiksi arkkitehtonisen tilan hiljaisuutena, on niissä nähtävissä yhä edelleen. Uusimmat teokseni perustuvat neljään elementtiin: valo, tila, ihmiset ja rakennettu ympäristö. Öljymaalaukseni ovat todellisuutta imitoivia, ohi kiitävän hetken nopeita, voimakkaalla maalausjäljellä luotuja tallennuksia ihmisistä erilaisissa tilanteissa. Tärkeiksi tekijöiksi ovat nousseet myös väliin jäävät muodot hahmojen, arkkitehtuuristen muotojen ja muiden elementtien väliin jäävät tilat. Näiden tyhjien alueiden representoimisella maalaukseni kurottelevat kohti abstraktia kuvailmaisua. Lähtökohta ei tällöin ole ihminen, vaan kuvauksen kohteita ympäröivä vapaa, avoin tila. SISÄLLYS Johdon katsaus Toiminta-ajatus ja tavoitteet...4 Energiahuolto...5 Kriittinen infrastruktuuri...8 Perustuotanto...10 Hallitus ja huoltovarmuusneuvosto...12 Hallinto, henkilöstö ja tiedotus...13 Talous...13 Tuloslaskelma ja tase...14 Ledningens översikt Management s review Kannen kuva sarjasta Ihmisiä ja suhteita 2008, hiili ja öljy kankaalle, 30 x 30 cm. Takakannen kuva: Itsen kanssa 2009, öljy kankaalle, 30 x 30 cm. Toiminta-ajatus Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka ylläpitää laajaa kumppanuusverkostoa ja ajanmukaista tilannekuvaa huoltovarmuudesta jatkuvalla muutosten havainnoinnilla sekä tuottaa huoltovarmuustuotteita ja -palveluja, jotka vastaavat toimintaympäristön synnyttämiä haasteisiin. Visio: Suomen talous on iskunkestävä. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Tavoitteisiin pyritään yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävillä toimenpiteillä ja toisaalta omilla toimilla, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminnan painopisteenä on nykyisin yhteiskunnan keskeisten perusrakenteiden Huoltovarmuuden tavoitteet Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Kansallisen varautumisen rinnalla Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimenpiteet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (Sopimussarja 115/ 1991) sekä eri maiden kanssa tehdyt kahden- ja monenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa täydentävät huoltovarmuutta. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kansallisin toimenpitein. Varautumisessa vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä Kriittisen infrastruktuurin alat Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito turvaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoteknisiin järjestelmiin. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/ 1992), Valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuu den tavoitteista (539/2008) sekä asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (455/2008). vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Varautumisen lähtökohtina käytetään Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa määriteltyjä uhkamalleja ja erityistilanteita. Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. Kriittisen tuotannon alat Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Lisäksi pyritään edistämään vientiteollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä 4

5 Energiahuolto Öljymarkkinat huoltovarmuuden kannalta Alkusyksystä 2008 alkanut maailmantalouden taantuma vaikutti selvästi kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuoden 2009 aikana. Raakaöljyn ja öljytuotteiden hintojen vaihtelut olivat suuret. Raakaöljyn hinta oli alimmillaan alkuvuodesta noin dollaria tynnyriltä, mutta vuoden lopulla hinnaksi vakiintui dollaria tynnyriltä. Vuoden keskihinta oli 61,5 dollaria tynnyriltä (Brent). Tuotteiden nouseva hintakehitys ei suosinut kierrätyskauppoja valtion varmuusvarastoissa. Varmuusvarastoitujen öljytuotteiden liikevaihto jäikin alhaiselle tasolle, mutta muutamia kauppatoimia tehtiin laitteiden ja logistiikan toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi. Maakaasun käyttö kääntyi laskuun Talouden taantumasta ja uusien kotimaisiin polttoaineisiin perustuvien laitosten käyttöönotosta johtuen maakaasun käyttö väheni Suomessa edelliseen vuoteen verrattuna 9,8 %. Kulutus oli 4,1 miljardia kaasukuutiota eli energiana 40,6 TWh. Merkittävän lisän maakaasun käyttöön tuo joulukuussa käyttöön otettu Espoon Suomenojan maakaasulaitos, joka kasvattaa pääkaupunkiseudun maakaasun käyttöä neljänneksellä. Suomeen tuodusta maakaasusta käytetään noin 70 % yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on vain 2-3 %, kun sen osuus monissa EU-maissa on jopa 30 %. Kertomusvuonna ei maakaasuverkostossa ollut merkittäviä häiriöitä tai katkoksia. Keski-Euroopan kaasukiistat eivät vaikuta Suomessa. Energian toimitusvarmuudessa ei ongelmia Kulunut vuosi oli energian toimitusvarmuuden kannalta kohtuullinen. Taloudellisen taantuman vaikutus näkyi selvästi sähkön kulutuksessa ja kun talvi oli leuto, ei sähkön kulutuksen huipputeho kasvanut edellisvuodesta. Suurin osa sähkön loppukäyttäjän kokemista katkoksista aiheutuu avojohdoiksi rakennetuissa maaseudun jakeluverkoissa. Jakeluhäiriöitä aiheuttavat muun muassa myrskyt, ukkoset sekä johdoille ja niiden reunuspuille kertyvä lumikuorma. Sähkönkäyttäjien keskimääräinen vuotuinen sähkötön aika on vuosien saatossa vähitellen pienentynyt nykyiselle tasolleen. Lisäksi verkkoyhtiöiden valmius vikojen nopeaan korjaamiseen on viimeaikoina parantunut. Yhteiskunnassa tulee aina varautua sähköntoimituksen keskeytyksiin. Kaikista inhimillisistä virheistä, teknisiin järjestelmiin liittyvistä vikamahdollisuuksista eikä poikkeuksellisista sääolosuhteista päästä koskaan täysin eroon. Vuoden aikana valmistui varautumisopas Pitkä sähkökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen mahdollisten sähkökatkosten varalle. Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan pitää tyydyttävänä muutamista alueellisista sähkökatkoksista huolimatta. Järjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on vakiintunut nykytasolle. Sähköntuotannon ja tarvittavan siirtokapasiteetin turvaamiseksi tarvitaan pohjoismaista markkinaperusteista varakapasiteettijärjestelmää. Tärkeäksi on osoittautunut laki sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta (1082/ 2006), jolla turvataan muutamien poistumisuhan alla olevien tehoreservien säilyminen huippukuormituksen varalta. Tulevaisuudessa automaattisen mittarinluennan vakiintuessa on mahdollista kuormien ohjaaminen tämän järjestelmän avulla. Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen Eduskunnan kesäkuussa 2009 hyväksymä ilmasto- ja energiastrategia edellyttää energian kokonaiskäytön kääntämistä laskuun sekä uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuuden kasvattamista. Nämä tavoitteet tukevat myös kotimaista huoltovarmuutta. Strategian keskeiset tavoitteet ovat energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun sekä uusiutuvan energian osuuden nostaminen vuoden ,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Molemmat tavoitteet ovat hyvin haastavia. Jälkimmäisen tavoitteen saavutettavuus näyttää metsäteollisuudessa tapahtuneiden muutosten seurauksena vaikeutuneen. Strategian tavoitteet ovat kuitenkin Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta perusteltuja. Strategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Näillä on mittavia vaikutuksia polttoaineiden hankintaan, varastointiin sekä energian tuotantoon ja siirtoon. Yleensä energiantuotannossa pääpolttoaineen vaihtaminen toiseen vaatii investointeja ja on luvituksista johtuen aikaa vievää. Strategiassa on otettu kanta, jonka mukaan sähköntuotantokapasiteettia lisätään niin paljon, että oma tuotantokapasiteetti kattaa myös huipun aikaisen kulutuksen. Huoltovarmuusnäkökulmasta tämä on erittäin merkittävä ja myönteinen linjaus, koska sähkön tuotantokapasiteetin nostaminen vähentää mahdollisista tuontihäiriöistä aiheutuvaa tehovajeriskiä. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää lisäydinvoiman rakentamista, mihin strategiassa on myös varauduttu. Strategian tavoitteiden saavuttamiseksi sähköntuotantokapasiteettia lisätään myös muilla kasvihuonekaasujen suhteen päästöttömillä tai vähäpäästöisillä yhdistetyillä lämmön- ja sähköntuotantolaitoksilla sekä vesi- ja tuulivoimalaitoksilla. Ilmasto- ja energiastrategiassa mainitun sähkötehon riittävyyttä koskevien tavoitteiden aikaansaamiseksi perustettiin työ- ja elinkeinoministeriöön syksyllä 2009 reservi-, huippu- ja säätösähkökapasiteetin riittävyyttä pohtiva työryhmä, jossa Huoltovarmuuskeskus on edustettuna. Työryhmän tarkoitus on luovuttaa ehdotuksensa alkukeväästä Rakennusten energiansäästö palvelee energiankäytön tehostamistavoitetta ja uusiutuvien energialähteiden suhteellisen osuuden lisäämistä. Tuulivoiman voimakas lisääminen vaatii lisää säätövoimaa, mikä tarkoittaa lisää vesivoimaa ja kaasuturbiineja. Huonojen vesivoimavuosien varalta tarvitaan edelleen hiililauhdekapasiteettia. Strategian tavoite uusiutuvan energian lisäämisestä parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, samoin kuin tavoite monipuolisesta ja hajautetusta tuotantorakenteesta. Strategian mukaisten tavoitteiden toteutuessa tuontipolttoaineiden varastointimäärät pienenevät. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvat polttoainekomponentit lisäävät varmuusvarastojen tuotevalikoimia ja vaikeuttavat tuotevaihtoja. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa turpeen käyttö jatkuu. Turpeen saatavuuden turvaaminen edellyttää sekä riittäviä tuotantopinta-aloja että soveltuvaa tuotantoteknologiaa. Huoltovarmuuden turvaamisessa kotimaisella polttoaineella on yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa tärkeä merkitys. Maahamme on 1970-luvun ensimmäisen öljykriisin jälkeen luotu merkittävä turveteollisuus turvaamaan kotimaisen ener- 5

6 giaraaka-aineen saatavuutta sekä vähentämään voimalaitospolttoaineiden tuontiriippuvuutta. Huoltovarmuuden kannalta nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kannatettavia. Monissa Keski- ja Itä- Suomen kaupungeissa polttoturveriippuvuus on huomattava. Vesivoiman asema ja merkitys nykyisessä voimantuotantojärjestelmässä on erittäin tärkeä päästöttömänä sähkön tuotantomuotona sekä hyvien säätöominaisuuksiensa vuoksi. Viime vuonna vesivoiman tuotanto oli 12,6 TWh supistuen neljänneksen edellisenä vuotena saavutetusta ennätyksestään. Lähivuosina energiaratkaisuja tehtäessä on tärkeää varmistaa, että kotimaisia polttoaineita ja sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi käytettävissä myös rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen valmistumista edeltävinä talvikausina. Energian huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että nykyinen myös turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään käyttökunnossa ja ettei turpeen asema huonone nykyisestä. Näitä tavoitteita tuetaan muun muassa kivihiilen velvoitevarastoinnilla sekä turpeen turvavarastoinnilla. Energian huoltovarmuus vuonna 2009 Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista edellyttää energiasiirtoverkkojen toimimista pitkittyvän häiriötilanteen tai kriisin aikana. Lisääntyneen energian kulutuksen myötä ajoittain vapaana oleva tuotantokapasiteetti, polttoaineiden varastot sekä polttoaineiden vapaa kuljetuskapasiteetti ovat kaikki vähentyneet. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on heikkenemässä samalla kun muu infrastruktuuri, kuten esimerkiksi erilaiset tiedonsiirtojärjestelmät, edelleen monimutkaistuvat. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuoltomme varautumista. Sähköhuollon varautumisen pohjana ovat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Viimevuosina pohjoismaista voimahuollon valmiussuunnittelua on hoidettu vapaamuotoisena yhteistyönä NordBER-foorumissa, jossa Suomea edustavat kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ja Huoltovarmuuskeskus. Käytännön varautuminen tapahtuu kansallisesti Suomessa poolijärjestelmän kautta. Sähkömarkkinalaissa suoranaista varautumisvelvoitetta ei ole. Pohjoismaiden valtiontalouden tarkastusvirastojen rinnakkaistarkastuksen johdosta Nord- BER-foorumin toiminnan pohjana oleva aiepöytäkirja uusitaan ja vuosittain laaditaan kolmivuotinen toimintasuunnitelma. Uuden huoltovarmuuspäätöksen lähtökohta on, ettei sähköntuotannon kapasiteettitilanne enää nykyisestä huonone, vaan että sähköntuotannon omavaraisuus nousee. Huoltovarmuuskeskuksen kanta on, että rakenteellista sähkön tuontiriippuvuutta tulee vähentää. Ilmasto- ja energiastrategia sisältää voimakkaamman kannanoton kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyydestä huippukulutustilanteessa. Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön valmistumisen myöhästyminen lisää haastetta selviytyä huippukulutuskuukausina uhkaavasta tehopulasta. Huoltovarmuusneuvoston marraskuun alussa pidetyn kokouksen teemana oli energiahuoltovarmuus. Käydyssä keskustelussa esille nousi sähköntuotantokapasiteetin riittävyys. Huoltovarmuusneuvosto päätti julkaista asiasta kannanoton. Öljyvarastojen hoito Öljyvarastoilla jatkettiin vuoteen 2014 ulottuvaa investointiohjelmaa. Ohjelmaan sisältyvät sekä varastojen ikääntymisestä johtuvat korjausinvestoinnit että tiukentuneiden ympäristö- ja turvallisuusvaatimusten vaatimat uudet laiteinvestoinnit. Vuoden 2009 aikana investointeihin käytettiin varoja 2,4 miljoonaa euroa, mikä tulee olemaan tyypillinen korjausinvestointitaso tulevinakin vuosina. Varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja suunnitellusti 5,3 miljoonaa euroa Raakaöljyn hinnankehitys Keskiarvo / tynnyri 10 0 tammi helmi maalis huhti toukokesäheinä elo syysloka marras joulu Vesivoiman tuotanto ja elspot-hinta Pohjoismaissa Lähde: Nordpool Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh) Euroopan energiainfrastruktuurin turvallisuusverkosto eli European energy infrastructure security network (EEISN) piti kokouksensa Helsingissä

7 Sarjasta Ihmisiä ja suhteita 2008, hiili ja öljy kankaalle, 30 x 30 cm. Varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin entiseen tapaan. Kevyille polttoöljyille laadittiin vaihtosuunnitelma, jossa rikilliset tuotteet vaihdetaan rikittömiksi tällä vuosikymmenellä. Myös varastoidun bensiinin osalta laadittiin vaihtosuunnitelma, jossa MTBE:tä sisältävät laadut vaihdetaan biokomponentteja sisältäväksi laaduiksi. Laitteistojen toimivuuden varmistamiseksi muutamilla varastoilla järjestettiin junanvaunujen lastausharjoituksia. Öljyvarastojen varastointimäärissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ainoastaan raskaan polttoöljyn määrää nostettiin. Turve Turpeen turvavarastot purettiin pääosin jo vuonna 2008, ja toimintavuoden alkupuolella varastot purkautuivat käytännöllisesti katsoen kokonaan. Käyttöluvan lainmukainen peruste oli epäedullisista sääolosuhteista aiheutunut turvetuotannon määrän jääminen alle tavoitteen. Huoltovarmuusorganisaation puitteissa alkuvuodesta selvitettiin turpeen riittävyyttä, varapolttoaineen (erityisesti raskaan polttoöljyn) saatavuutta ja logistiikan toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa turve saattaisi loppua yhteistuotanto- ja kaukolämpölaitoksissa kesken lämmityskauden. Tilanteesta selvittiin lauhan talven ja talouden taantuman vaikutuksesta. Laitoksilla tehty varautuminen korvaavien polttoaineiden hankintaan tulee helpottamaan tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvien vastaavien tilanteiden hallintaa. Turvetuotanto kesällä 2009 oli 25 TWh, mikä jäi alle tavoitellusta 30 TWh tasosta. Turvavarastoja ei näin ollen pystytty kerryttämään. Kansainvälisen yhteistyö EU:ssa energia-asioiden painoarvo on lisääntynyt vuosi vuodelta. Syitä tähän ovat mm. EU:n maakaasun ja raakaöljyn tuontiriippuvuuden kasvaminen sekä ennakoitu ilmastomuutos. EU:ssa päätettiin syyskuussa uudesta öljyvarastointidirektiivistä, joka tulee muuttaman öljytuotteiden varmuusvarastointisäädöstöä ja toimintaperiaatteita. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi voimaan kansallisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. Komissio antoi kesällä ehdotuksen Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseksi toimista maakaasunsaannin turvaamiseksi ja direktiivin 2004/67EY kumoamiseksi. Eduskunta hyväksyi loppuvuodesta U-kirjeen Suomen kannaksi. Asian käsittely on kesken EU:n energiatyöryhmässä. Öljyvarastojen hoitoon liittyvien teknisten kysymysten osalta yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kaltaisten öljytuotteita varastoivien tahojen (ACOMES) kanssa näyttää lisääntyvän ja tiivistyvän. Huoltovarmuuskeskus osallistui kertomusvuoden aikana kahteen EU:n rahoittamaan hankkeeseen, joissa kartoitettiin mm. kantaverkkoyhtiöiden yhteispohjoismaista riskienhallintaa sekä selvitettiin yhtiöiden keskinäistä yhteydenpitoa. Kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden hoitamiseksi öljyn varastointisopimuksia oli kertomusvuonna mahdollista tehdä Ruotsin, Viron ja Tanskan kanssa. Näiden sopimusten pohjalta öljyä voidaan varastoida kyseisessä maassa tietyin edellytyksin. 7

8 Kriittinen infrastruktuuri Ubiikkiyhteiskunnan haasteet kasvavat Suomalaisessa tietoyhteiskunnassa viestintäpalvelut kuuluvat ihmisten ja yritysten arkeen ajasta ja paikasta riippumatta. Kasvava riippuvuus sähköisen viestinnän palveluista on lisännyt mahdollisuuksien ohella myös uhkien kirjoa. Tämä asettaa uusia haasteita viestintäinfrastruktuurin ja palvelujen huoltovarmuudelle ja varmistamiselle. Tietoturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen korostuu kaikilla infrastruktuurin tasoilla. Huoltovarmuuskeskus osallistui näitä asioita käsittelevän valtakunnallisen TIETO-09-harjoituksen suunnitteluun ja toteutukseen yhteistoiminnassa liikenneja viestintäministeriön ja Pääesikunnan kanssa. Ruotsissa tuli joulukuussa voimaan uusi signaalitiedustelua koskeva laki. Sillä annettiin Ruotsin puolustusvoimien radiolaitokselle oikeus suorittaa maanpuolustustarkoituksessa signaalitiedustelua myös kiinteissä verkoissa Ruotsin rajat ylittävän sähköisen viestinnän osalta. Tämä käynnisti selvityksiä siitä, miten Suomen ulkomaille suuntautuvia yhteyksiä voitaisiin varmistaa uusilla reiteillä. Tietotekniikka-alalla infrastruktuuripalvelujen ja tietojärjestelmien ulkoistaminen jatkui edelleen muuttaen siten alan huoltovarmuuden arviointia. Toisaalta tämä lisäsi Suomessa sijaitsevien kriittisten tietopalvelujen kysyntää ja kasvatti Suomen HuoltovarmuusData Oy:n asiakaskuntaa. Tietoturvauhkien havaitsemiseksi ja torjumiseksi kansainväliset tietoturvayhteisöt ja viranomaiset tiivistivät yhteistyötään. Näin voitiin sulkea haitallista sisältöä tarjoavia yrityksiä verkosta ja estää myös haittaohjelmien käyttämien verkkotunnusten käyttöä. Huoltovarmuuskeskus kehitti edelleen tietoturva-alan yhteistoimintaa Viestintäviraston kanssa kolme vuotta jatkuneen yhteistyösopimuksen puitteissa. Toiminnan pääkohderyhmänä olivat huoltovarmuuskriittiset yritykset. Poolit edelleen aktiivisia Sarjasta Tila ja valo 2009, öljy kankaalle, 40 x 120 cm. Tietotekniikkasektorin toteuttaman kolmen poolin yhteisprojektin SOPIVAn (sopimuksiin perustuva varautuminen) raportti valmistui ja se on julkaistu HVK:n verkkosivuilla. Sopimusmallien ja toiminnan jatkuvuudenhallinnan suositusten jalkautus aloitetaan keväällä 2010 yhdessä HUOVIprojektin kanssa. Joukkoviestintäpooli laati ohjeen valmiussuunnitelman laatimisesta ja järjesti valmiusseminaarin sähköisen joukkoviestinnän varautumisesta ja jatkuvuussuunnittelusta vastaaville. Pooli osallistui myös kansainväliseen media-alan valmiusseminaariin Tukholmassa. Elektroniikkapooli teki kansainvälisille toimijoille suunnatun esitteen Suomen varautumistoiminnasta Market-driven Security of Supply in the globally networked society the Finnish model. Aluepooli järjesti valtakunnallisen ja viisi läänikohtaista koulutusseminaaria sekä toteutti yhdessä voimatalouspoolin kanssa toukokuussa Lahdessa tele- ja sähköyhtiöiden yhteistoimintaa käsittelevän harjoituksen. Lisäksi järjestettiin yksi vesihuoltovarmuutta koskeva valmiusseminaari ja kaksi huoltovarmuusalan tilannetta koskevaa suunnittelutilaisuutta Ahvenanmaalla. Kuljetuslogistiikan merkitys kasvussa Syksyllä aloitettiin kaikki kuljetusmuodot käsittävän KULJETUS-2010-harjoituksen valmistelut. Kuljetuslogistiikkasektorissa uusittiin ilmailu- ja rautatietoimialojen varautumisohjeet. Maakuljetuspooli järjesti marraskuussa perinteisen valmiusseminaarin sekä lokakuussa yhteistyössä öljypoolin kanssa yritysten liiketoiminnan jatkuvuussuunnitteluun keskittyneen seminaarin, joka tähtäsi HUOVI-järjestelmän käyttöönottoon. Ilmakuljetuspooli järjesti varautumisseminaarin, jossa annettiin alan toimijoille informaatiota varautumisen perusperiaatteista ja jatkuvuussuunnittelusta Huovi-järjestelmä mukaan lukien. Vuoden 2010 alussa toteutetut liikenneviraston ja liikenteen turvallisuusviraston perustaminen sekä aluehallintouudistus ja niiden vaikutus kuljetuslogistiikkatoimialan varautumiseen oli sektorin ja poolien toiminnassa aktiivisesti esillä. Liikenne- ja viestintäministeriön ja maakuljetuspoolin kanssa laadittiin ns. Pooleristrategia, jossa kartoitettiin tiekuljetusten tietohallinto- ja viestintäjärjestelmä Poolerin nykytila ja arvioitiin sen tulevaisuuden käyttö- ja kehittämistarpeita. Finanssialan yhteistoiminta kehittyy Laaja finanssialan yhteistoimintaharjoitus FATO 2009 toteutettiin syksyllä. Finanssialalle perustettiin oma sektori, johon kuuluvat sekä pankki- että vakuutusala. Yhteistyössä valtakunnallisten maanpuolustuskurssien kanssa järjestettiin Erikoismaanpuolustuskurssi EK 35, johon osallistui 64 henkilöä. Rahoitushuoltopooli uusi valmiusohjeensa. Tutkimukset kehittämisen perusteiksi Yhteistyössä puolustusvoimien ja liikenneja viestintäministeriön kanssa jatkettiin Logistiikan huoltovarmuuden haavoittuvuuden arviointi projekti LOGHU3. LOGHU3 tekee yhteistyötä valtakunnallisen KULJETUS-2010-harjoituksen valmisteluryhmien kanssa. HVK:n tukemassa osittain EU-rahoitteisessa STOCA-tutkimuksessa selvitetään 8

9 Kuva: Antero Aaltonen Huoltovarmuuskeskus osallistui TIETO harjoituksen järjestämiseen. HV-organisaation edustajista suurin osa oli ict-alan yrityksistä ja aluepoolin TIVA-toimikunnista. testattiin onnistuneesti kuukausittain. Radion hätätiedotejärjestelmän helmikuussa toteutetussa testauksessa onnistumisprosentiksi tuli 83,0. Tiedottamisen laajentamismahdollisuuksia kohdennettuina viranomaistiedotteina matkaviestimiin suunniteltiin yhdessä teleyritysten kanssa. Asian selvittämistä päätettiin jatkaa edelleen vuoden 2010 puolella. HVK:n, poolien ja huoltovarmuuskriittisten yritysten käyttöön tarkoitetun HUO- VI-huoltovarmuusportaalin tekninen alusta valmistui ja sen testaaminen ja pilotointi käynnistyi. Operatiivinen käyttöönotto on tarkoitus aloittaa keväällä Kansainvälisyys lisääntyy Suomenlahden kuljetuksiin liittyviä riskejä. Mukana ovat useat tutkimuslaitokset Suomesta ja Virosta. HVK jatkoi jäsenenä HUMLOG-Instituutin johtoryhmässä. Instituutti on Svenska Handelshögskolanin ja Maanpuolustuskorkeakoulun sekä kansainvälisen korkeakouluyhteenliittymän yhteinen kriisialueiden avustusten logistiikkaa (Humanitarian logistics) tutkiva organisaatio. EU-tutkimushanke MAN- MADE päättyi. Projekti esitteli kiteyttämiään matemaattisia haavoittuvuusmalleja mm. pohjoismaiselle sähköverkkojen varautumisen NORDBER-ryhmälle. Euroopan Unionin tutkimuskeskus JRC perustaa Euroopan kriittisten infrastruktuurien tutkimusverkoston. HVK toimi Suomea koskevan kokouksen isäntänä. HVK on mukana Tietoturvaa Teollisuusautomaatioon TITAN-yhteistutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on tutkia ja kehittää teollisuusautomaatiolaitteiden ja -ohjelmistojen tietoturvan varmentamista. Hanketta koordinoi Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus VTT, joka edustaa myös tutkimusosapuolta yhdessä Tampereen Teknillisen Yliopiston Systeemitekniikanlaitoksen kanssa. Hanke kestää vuoteen Huoltovarmuuskeskus osallistui valtiovarainministeriön ICT-varautumisen EVarehankkeeseen. Infrastruktuuriosasto oli mukana myös Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) työryhmien toiminnassa aktiivisesti. Varautumishankkeita jatketaan Suomen Huoltovarmuusdata Oy ensimmäinen tilikausi päättyi vuoden 2009 lopussa. Palvelutoiminta ja asiakasmäärä kasvoi ennakoitua enemmän. Yhtiö laajensi palvelutarjontaansa hankkimalla suurikapasiteettisen virtuaalisen tallennus- sekä nauhatallennusjärjestelmän. Yhtiön palvelinkeskustoiminnan odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Valtion tietotekniikan varakeskuksen (VAVK) toiminnot siirretään Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n hoidettavaksi. Elinkaarensa päässä olevat varakeskuksen palvelut päätettiin lopettaa vähäisen kysynnän ja asiakasmäärän johdosta. Varakeskuksen muita palveluita tullaan jatkossa tarjoamaan asiakkaille Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n toimesta. Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyi 2V-verkon uuden strategian ja tilaajapolitiikan Verkkoa kehitetään siten, että sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää uudessa turvallisuusverkkokokonaisuudessa. Kehittämisstrategian mukaan pääosa liittymistä sijoitetaan jatkossa päivystettyjen (24/7) valvomojen, hallintakeskusten tai poikkeusolojen toimintaa varten varattujen johtokeskusten tiloihin. VIRVE-verkon vuosien kehitysohjelman toteuttamista jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Pääkohteita olivat toimintavarmuuden parantaminen, palvelukyvyn nostaminen, turvallisuuden lisääminen ja energian käytön tehostaminen. Huoltovarmuuskeskus osallistuu tämän ohjelman investointien rahoittamiseen. Järjestelmän kehittämiseen tarvittava Suomen Erillisverkkojen rakentama uusi testiverkko otettiin käyttöön. Digitan ohjelmansiirtoverkon valmiutta häiriötilanteissa toimimiseen parannettiin toteuttamalla yhdessä Yleisradion kanssa projekti, jonka tuloksena lähetysten ohjaaminen onnistuu varapaikasta Pasilan hallintakeskuksen ollessa pois käytöstä. Vuoden 2008 alussa televisiossa käyttöön otettua viranomaistiedotejärjestelmää Kansainvälisessä toiminnassa valmistauduttiin Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojaamisdirektiivin (EPCIP) soveltamiseen Suomessa aluksi energia- ja kuljetussektoreilla. Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa järjestettiin yhteistyössä ulko- sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Helsingissä siviilitietoliikennekomitean (CCPC) kaksipäiväinen kevätkokous huhtikuussa. Huoltovarmuuskeskus osallistui myös siviilivalmiusorganisaatioon kuuluvan maakuljetuskomitean kokouksiin sekä seurasi vesi- ja ilmakuljetuskomiteoiden toimintaa. Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteessä Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteestä % Lähde: Liikennevirasto % Tuonnista % Viennistä % Yhteensä Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys Lähde: Liikennevirasto Milj. BRT Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Bruttovetoisuus, milj. 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Tuonti Yhteensä Vienti Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 Perustuotanto Taantuma näkyi teollisuudessa Vuosi 2009 oli teollisuustuotannon taantumavuosi. Erityisen jyrkkää tuotannon ja viennin supistuminen oli teknologiateollisuudessa. Elintarviketeollisuudessa selvittiin lähinnä tuotannon painopisteen muutoksilla. Raaka-ainehintojen heilahtelu tasaantui edellisvuosien rajuista käänteistä, mutta metallien hinnat alkoivat nousta. Sen sijaan elintarvikeraaka-aineiden hinnat pysyivät alhaalla. Materiaalinen varautuminen A(H1N1)-pandemiaan leimasi poikkeuksellisella tavalla osaston toimialaa vuonna Elintarvikehuollon tulevaisuudennäkymät puhuttivat Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli. Sektori käsitteli kokouksissaan muun muassa elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin arviointia tehneen ns. ELVA-työryhmän raporttia ennen sen viimeistelyä sekä antoi lausunnon maa- ja metsätalousministeriön Ruokastrategia hankkeen pohja-aineistosta. Kaikki sektorin poolit osallistuivat muovi- ja kumipoolin vetämään harjoitukseen, jonka aiheena oli muovisten pakkausten ja pakkausmateriaalien kriittisyys elintarvikeketjussa. Lisäksi elintarviketeollisuuspoolin huoltovarmuuskriittisten yritysten valmiuspäälliköille järjestettiin kaksi yleistä koulutustilaisuutta. Vaikka elintarvikehuollon kotimaahan perustuva huoltovarmuus on pysynyt vahvana, herättävät vientiä nopeammin kasvava elintarvikkeiden tuonti sekä alkutuotannon että teollisuuden kannattavuusongelmat huolta. Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla Naton Food and Agriculture Committeen kokouksiin. Pandemia työllisti terveydenhuoltoalalla Terveydenhuoltosektoriin kuuluvat vuonna 2006 toimintansa aloittaneet terveydenhuoltopooli ja vesihuoltopooli. Vuoden 2009 aikana sektoriin muodostettiin myös Jätealan huoltovarmuustoimikunta. Sen jäseninä ovat keskeiset jätealan organisaatiot, Suomen ympäristökeskus SY- KE, Suomen Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus. Terveydenhuoltopooli piti vuoden aikana ensimmäisen koulutuspäivän alansa huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Huoltovarmuuskeskukselta A(H1N1) -pandemiaan varautuminen edellytti poikkeuksellista työtä ja varojenkäyttöä. Suojamateriaaleja hankittiin runsaasti terveydenhuoltohenkilökunnan käyttöön, pandemialääkkeiden varastoja täydennettiin tuntuvasti ja lisäksi Huoltovarmuuskeskus joutui rahoittamaan tässä vaiheessa koko väestölle hankitut rokotteet. Pandemiavarautumisen pysyvää tasoa joudutaan arvioimaan saatujen kokemusten valossa. Vanhimmat pandemialääkehankinnat alkavat ikääntyä varastoissa ja niistä koitui huomattavia kirjanpidollisia tappioita. Vuosi 2009 oli lääkkeiden velvoitevarastointilain mukaisen velvoitevarastoinnin siirtymävuosi. Huoltovarmuuskeskus rahoittaa lain mukaan maksettavat velvoitevarastoinnin korkokustannukset. Vesihuoltopoolin keskeiset osapuolet rahoittivat vuoden 2009 aikana vesihuoltolaitosten kriittisyysselvityksen, minkä työn tulokset ovat tukemassa meneillään olevaa vesihuoltolain uudistamista. Pooli piti myös ensimmäisen koulutustilaisuuden alansa huoltovarmuuskriittisille organisaatioille. Pooli jatkoi myös selvityksiä valtakunnallisen varavesitoimitustavan luomiseksi. Terveydenhuollon kansainväliseen yhteistyöhön osallistuttiin Naton Joint medical Committeen kautta. Lisäksi osallistuttiin Pohjoismaiseen terveydenhuollon varautumista koskevaan yhteistyöhön. Kriittisen teollisuustuotannon pooleissa tarkistettiin varautumisen perusteita Valtioneuvoston vuonna 2008 antamaa huoltovarmuuden tavoitepäätöstä on sovellettu teollisuuspooleissa. Poolit tarkistivat kukin oman toimialansa kriittisten yritysten määritysperusteet varautumissuunnittelun kohdentamiseksi annettujen tavoitteiden ja myös toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Poolit järjestivät valmiusseminaareja ja -harjoituksia kriittisten yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille. Seminaarien aiheena oli mm. yritysten jatkuvuussuunnittelu erilaisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Harjoitukset olivat pääsääntöisesti yhteisseminaareja ja -harjoituksia usean poolin kanssa. Lisäksi poolit osallistuivat useissa työpajoissa toimialojensa jatkuvuussuunnittelun avuksi luotavan sovelluksen sisällön kehittämiseen. Poolit selvittivät kriittisen teollisuuden raaka-ainetarpeita sekä painopistealueiden materiaalisia tarpeita suhteessa valtioneuvoston asettamiin tavoitteisiin sekä uusiin uhkakuviin. Kemian pooli jatkoi mittavaa hanketta, missä kartoitetaan koko huoltovarmuuskriittisen yrityskentän materiaaliset riippuvuudet kemianteollisuuden tuotteista. Hankkeen loppuunsaattaminen siirtyi vuoden 2010 puolelle. Rakennuspoolin toiminnan pääpaino oli valmiussopimusjärjestelmän suunnittelussa ja siihen kuuluvien aie- ja valmiussopimusten laadinnassa. Ensimmäinen Puolustusvoimien poikkeusolojen rakentamistarpeita koskeva pilot-sopimus allekirjoitettiin vuoden 2008 loppupuolella, ja tämän mukaista valmiusrakentamisen sopimusjärjestelmän ja rakenteellisten suunnitelmien kokonaisuutta jatkettiin vuoden 2009 aikana. Entisestä metallipoolista yhdistettiin maa- meri- ja ilmakuljetusosastot kuljetusja logistiikkasektorin vastaaviin pooleihin. Samalla metallipoolin nimi muutettiin teknologiapooliksi. Perustuotanto-osaston vastuulla olevia varmuusvarastoja valvottiin suunnitelman mukaisilla tarkastuskäynneillä. Varastoja pidettiin huoltovarmuuden kannalta kuranttina riittävällä kierrätyksellä, ostoilla ja myynneillä. Teollisuusalan kansainväliseen toimintaan osallistuttiin Naton Industrial Planning Committeen kautta. Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti Maanpuolustusratkaisujen suuret kansainväliset muutokset yhdistyneenä kotimaisten hankintamahdollisuuksien niukkuuteen luovat jatkuvasti vaativia sopeutumishaasteita maamme puolustusvälineteollisuudelle. Puolustusvoimia palvelevan teollisuustuotannon kriittisten tuotantolinjojen säilyttämistä ja raaka-ainetarpeita selvitettiin yhdessä Puolustusvoimien ja alan teollisuuden kanssa. Kotimaisen raskaan ruuti- ja ampumatarviketuotannon kykyä turvattiin eri toimenpitein huoltovarmuuden tavoitepäätöksen mukaisesti. 10

11 2300 Metallihintojen keskiarvot Alumiini /tn Muistoja 2007, öljy kankaalle, 60 x 40 cm Lyijy /tn Nikkeli /tn Viljan hintojen keskiarvot 2009 /tn tammi helmi Elintarvikevehnä Ruis Ohra Kaura maalis huhti touko kesä heinä Rypsi/Rapsi elo syys loka marras joulu 11

12 Hallitus Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu hallitukselle, jonka valtioneuvosto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on 11 jäsentä ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Hallitus vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman ja työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Hallituksen toimintakausi alkoi ja jatkuu heinäkuuhun 2010 asti. Huoltovarmuusneuvosto aloitti toimintansa 1. heinäkuuta Valtioneuvosto asettaa neuvoston nelivuotiseksi toimikaudeksi. Huoltovarmuusneuvosto tarkastelee maan huoltovarmuuden tilaa ja siihen kohdistuvia riskejä erityisesti pitkällä aikavälillä sekä tekee aloitteita ja edistää mielipiteenvaihtoa huoltovarmuutta koskevista aiheista. Lisäksi huoltovarmuusneuvosto arvioi sektori- ja poolikentän kattavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta, tekee aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi huoltovarmuuden alalla ja arvioi huoltovarmuuteen suunnattavien resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Huoltovarmuusneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Kevään kokouk- sen aiheena oli valtion omistajuus sellaisissa tapauksissa, joissa omistajuutta perustellaan huoltovarmuusnäkökulmilla. Toisena pääaiheena oli ICT-alan infrastruktuurin turvaaminen. Todettiin, että yhteiskunnan verkostojen monimutkaisten keskinäisriippuvuuksien vuoksi on edistettävä koko verkoston toimintavarmuutta. Huoltovarmuusneuvoston näkemyksen mukaan huoltovarmuuskriittisten verkostojen toiminnan jatkuvuutta voidaan parhaiten edistää sopimusperusteisella varautumisella sekä julkishallinnossa että elinkeinoelämässä. Syksyn kokouksessa käsiteltiin energian huoltovarmuuskysymyksiä ja päätettiin julkaista asiasta neuvoston lausunto. Kokouksessa perustettiin myös työryhmä pohtimaan elinkeinoelämän ja valtionhallinnon yhteistyön edistämistä. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano Puheenjohtaja Hallitusneuvos Päivi Janka työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Simo Palokangas Raisio Yhtymä Oyj Jäsenet alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen valtioneuvoston kanslia ylijohtaja Liisa Ero Liikenne- ja viestintäministeriö ylijohtaja Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriö varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry ylijohtaja Eero Lavonen puolustusministeriö Dosentti Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriö ( ) toimitusjohtaja Arto Sahla Arto Sahla Oy Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee Sosiaali- ja terveysministeriö ( ) alivaltiosihteeri Juhani Turunen valtiovarainministeriö Puheenjohtaja Vuorineuvos Jaakko Rauramo Sanoma Oyj Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet Executive Vice President Esko Aho Nokia Oyj ( ) Johtaja Simo Airas Finnlines Oy Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto Kehittämispäällikkö Markku Haiko Suomen Kuntaliitto Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Pääjohtaja Arto Hiltunen Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Toimitusjohtaja Satu Huber Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi ulkoasiainministeriö Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Avdelningchef Linnea Johansson Ålands landskapsregering Kenraalimajuri Paavo Kiljunen Pääesikunta Pysyvä asiantuntija ( ) Toimitusjohtaja Timo Lappalainen Orion-yhtymä Oyj Toimitusjohtaja Matti Lievonen Neste Oil Oyj ( ) Ylijohtaja Raimo Luoma Työ- ja elinkeinoministeriö Pysyvä asiantuntija ( ) Johtaja Lauri Lyly Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila Elisa Oyj Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Toimitusjohtaja Kari Nenonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriö Puheenjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy Vara-amiraali Juha Rannikko Pääesikunta. Pysyvä asiantuntija ( ) Toimitusjohtaja Risto Rinne Neste Oyj ( ) Johtaja Pirkko Saarela Lapin ELY-Keskus Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa F-Secure Oyj Johtaja Anja Silvennoinen UPM-Kymmene Oyj Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj ( ) 3. puheenjohtaja Esko Suomala Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriö Valtiosihteeri Risto Volanen valtioneuvoston kanslia 12

13 Hallinto, henkilöstö ja tiedotus Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 28. HVK on täyttänyt valtion tuottavuusohjelman edellyttämän henkilöstövähennyksen osittain yhtiöittämällä it-palvelutuotannon Suomen Huoltovarmuusdata Oy:lle. Keski-ikä oli 50,53 ja mediaani 52 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: akateeminen 75 % ammattikorkeakoulu 7 % keskiaste 14 % perusaste 4 % Sektoreissa ja pooleissa tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu noin 20 henkilövuodeksi. Useissa pooleissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri taikka useammalla poolilla on yhteinen päätoiminen valmiuspäällikkö. Tietohallinto Tietohallintoa ja tietoturvallisuutta kehitettiin tietohallintopolitiikan ja -strategian sekä tietoturvapolitiikan ja -strategian mukaisesti. Toiminnan painopisteenä on ollut tietoturvallisuuden kehittäminen ja tietoturvallisten toimintaratkaisujen käyttöönotto. Huoltovarmuuden tilannekuvan tuottavan HUOVI-tietojärjestelmän valmistelua jatkettiin. Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2010 Mitä on kaiken takana 2007, tempera ja akryyli kankaalle, 60 x 100 cm. Viestintä Huoltovarmuuskeskuksen viestinnän ensisijainen kohderyhmä on huoltovarmuustoiminnassa mukana olevat. Internet-sivuston kautta tavoitamme sekä ns. suuren yleisön että omat keskeiset sidosryhmämme. Julkaisuista tiedottaminen sekä niiden ja koulutusaineiston jakaminen voidaan toteuttaa helposti ja nopeasti sivuston kautta. Sidosryhmälehtemme Varmuuden vuoksi ilmestyi kaksi kertaa vuoden aikana. Talous Huoltovarmuuden turvaamiseksi kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä huoltovarmuusmaksua seuraavilta tuotteilta: Bensiini 0,68 snt/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l Raskas polttoöljy 0,28 snt/kg Sähkö 0,013 snt/kwh Maakaasu 0,084 snt/nm 3 *) Kivihiili 1,18 /t *) *) lämmöntuotannossa Huoltovarmuuskeskus teki historiansa ensimmäisen tappiollisen kokonaistuloksen. Tulos oli 12,6 milj. euroa tappiollinen, ja se heikkeni 34,7 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui pääosin influenssapandemian varalta tehdyistä laajoista hankinnoista, jotka oli suurelta osalta kirjattava hankintavuoden kuluiksi. Rokotteiden ja suojamateriaalien osalta HVK on valtioneuvoston päätöksillä määritetty menojen loppumaksajaksi. Suunnitelmien mukaan influenssalääkkeitä myydään pandemia-tilanteessa takaisin markkinoille riittävän lääkehuollon varmistamiseksi. Influenssalääkevarastoihin sisältyy suuri tappioriski, jos äkillistä tarvetilannetta ei synnykään. Tilinpäätökseen sisältyy arvonalennuksia vanhenevista influenssalääke-eristä 18 milj.euroa. Liikevaihto oli hieman odotettua suurempi. Myynnit olivat pääosin tavanomaista varastojen kierrätystä. Varmuusvarastoinnin kulut ja investoinnit toteutuivat käyttösuunnitelman mukaan. Kiinteiden kulujen osuus on kasvanut useita vuosia, mikä edellyttää asian tarkempaa seuraamista. Liiketoiminnan muissa kuluissa oli kertaluonteinen suuri nousu, joka johtui influenssarokotehankinnoista. Kiinteät kulut ylittivät huoltovarmuusmaksun tuoton lähes 6 milj. eurolla. HVK:n mahdollisuudet hankkia tuloja omalla toiminnallaan ovat pysyvästi vaikeutuneet tiukentuneen sisämarkkinasäätelyn vuoksi. Tästä syystä kiinteät kulut olivat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kestämättömällä tasolla. Vaikka likvidit varat pienenivät tilikauden aikana 29 milj.euroa, ne olivat edelleen huoltovarmuuden kannalta riittävät. Tilintarkastajina tilikaudella 2009 toimivat Jarmo Lohi KHT JHTT ja Ari Lehto KHT JHTT Ernest & Young Oy:sta. Huoltovarmuusmaksu yhteensä euroa

14 Tuloslaskelma TUOTOT Huoltovarmuusmaksu , ,09 Liikevaihto , ,97 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,03 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,96 Varastojen muutos , ,89 Varastointikustannukset , , , ,38 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,35 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,17 Muut henkilösivukulut , , , ,60 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,40 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,91 PTS:n erityiskulut , ,49 Infrastruktuurikulut , ,74 Lääkkeiden velvoitevarastointikulut , ,56 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,41 LIIKEVOITTO , ,24 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,36 Osingot , ,40 Korkokulut 2 024, ,51 46, ,87 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,11 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0, ,88 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0, ,88 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,99 Tuloverot 0,00 0,00 305,05 305,05 TILIKAUDEN VOITTO , ,94 14

15 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,07 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,44 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,12 Rakennukset ja rakennelmat , ,70 Koneet ja kalusto , ,71 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,54 ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT Muut keskeneräiset hankinnat ,59 0,00 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,59 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Varmuusvarastoidut tavarat , ,72 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,29 Alv-saaminen , ,02 Muut saamiset , ,44 Siirtosaamiset , , , ,10 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset , ,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,67 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,24 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA RAHASTOPÄÄOMA , ,96 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO , ,97 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,87 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Ostovelat , ,45 Muut lyhytaikaiset velat , ,88 Siirtovelat , , , ,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,24 15

16 Ledningens översikt 2009 Den globala ekonomiska krisen nådde en bottennotering år 2009 men redan under den andra hälften av året kunde man skönja tecken på en återhämtning. Någon egentlig försörjningsberedskapskris var det inte fråga om. Finland ser tyvärr ut att klara sig ur depressionen långsammare än den övriga världen på grund av sin produktionsstruktur, arbetslösheten förutspås fortsätta att växa och speciellt den offentliga hushållningen har svåra tider framför sig. Den svininfluensaepidemi, som på våren började spridas från Mexiko, dominerade försörjningsberedskapsverksamheten under sommaren och hösten. I slutet av oktober bröt svininfluensaepidemin allmänt ut också i hela Finland. Hälsovårdssystemet var dock väl förberett inför situationen, eftersom årens åtgärder och planer för den dåtida fågelinfluensan utgjorde en god grund för de åtgärder, som krävdes inför det nya pandemihotet. Redan före första maj igångsattes med snabba åtgärder och i gott samarbete mellan social- och hälsovårdsministeriet, Institutet för hälsa och välfärd och Försörjningsberedskapscentralen omfattande tilläggsanskaffningar av virusmediciner och skyddsmaterial samt verkställdes såsom en av de allra första beställarna en inköpsförbindelse för pandemivaccin för hela befolkningen. Finland var i och med detta ett av de första europeiska länder, i vilka vaccineringarna kunde starta i oktober. Eftersom vaccinen anlände till landet lite i sänder har man varit tvungen att med statsrådsbeslut prioritera vaccineringarna så, att hela befolkningen kommer att bli vaccinerad på våren detta år. Allt som allt har förverkligandet av pandemianskaffningarna inneburit en stor ekonomisk ansträngning för Försörjningsberedskapscentralen. Händelsen utvisade tydligt också hur viktigt det är, att värna om försörjningsberedskapsfondens permanenta omskötsel och likviditet. FBC:s styrelse har därför definierat detta som ett av FBC:s strategiska mål. Energipolitiken fanns på tapeten hela året. Försörjningsberedskapsrådet behandlade temat i början av november och ville med sitt ställningstagande betona avgörandenas stora betydelse för näringslivets nödvändiga verksamhetsförutsättningar för vårt lands välstånd. En speciellt viktig målsättning ur försörjningsberedskapens synvinkel är det, att den egna elproduktionskapaciteten skall kunna täcka konsumtionen under en efterfrågetopp och eventuella importstörningar. Självförsörjningsgraden skall kunna ökas på ett utsläppsminskande sätt i enlighet med klimat- och energistrategin. Vi har ju goda möjligheter att öka den produktion, som bygger på förnybara energikällor eftersom skogarna, åkrarna och kärren utgör en betydande bioenergipotential. Dessutom är avgöranden, som bygger på sparande av energi en del av försörjningsberedskapen. Europeiska unionen har förverkligat åtgärder för att förbättra beredskapen för energiförsörjning. Rådets direktiv 2009/ 119/EG om medlemsstaternas skyldighet att upprätthålla en mininivå för sina råoljeoch/eller oljeproduktlager förutsätter ändring av den nuvarande lagen om obligatorisk upplagring till viss del och innebär även nya uppgifter för FBC. Dessutom har ett förslag till en förordning av Europeiska parlamentet och rådet om tryggande av tillgången på gas framställts Försörjningsberedskapscentralen har framförts såsom ett nationellt kontaktforum, viket förutsätts av förordningen, eftersom centralen redan har en lämplig organisation för detta. Verkställandet av förordningen ökar samarbetet mellan gasbranschens aktörer och förutsätter av dem regelbunden rapportering av beredskapsåtgärderna. Den arbetsgrupp, som kommunikationsministeriet tillsatt för begrundandet av ett främjande av utbudet av funktionssäkra telenät, gjorde ett förslag om sätt att säkerställa kritiska delar av det allmänna telenätet samt utvecklande av beredskapen och lagstiftningen. Ministeriet tillsatte på grund av detta en permanent tjänstemannakommission för samordnande av reglering, utbud och ägande av elektronisk kommunikation. Kommissionens målsättning är, att se till att samarbete mellan ministerier och myndigheter säkerställer sådana tillräckliga och heltäckande förfaranden, som bör vidtas för tryggande av försörjningsberedskapen inom kommunikationssektorn. FBC erbjuder statsförvaltningen och försörjningsberedskapskritiska aktörer säkerställningstjänster av deras informationsteknik. Nätverket av avtalsparter har snabbt växt till sig. I slutet av år 2009 fanns det redan 26 avtal med 14 kunder. Ett ökande behov av dessa tjänster på hög trygghetsnivå märks tydligt. Servicen produceras av det av FBC helägda Suomen Huoltovarmuusdata Oy (övers. Finlands Försörjningsberedskapsdata). Den av arbets- och näringsministeriet tillsatta sakkunniggruppen, vars uppgift var att bedöma nivån för de säkerhetsupplag som stöder livsmedelsförsörjningen och behovet att granska statsrådets försörjningsberedskapsbeslut, fick sitt arbete färdigt. Arbetsgruppen analyserade mångsidigt utvecklingsriktningar, risker och beroenden för livsmedelsförsörjningens verksamhetsmiljö. I sin slutrapport på sommaren 2009 framförde gruppen en mängd sådana åtgärder, som konstaterades vara de mest kritiska för livsmedelsförsörjningens produktionsområde. Till övriga delar bedömdes nivån för den säkerhetsupplagring som stöder livsmedelsförsörjningen vara tillräcklig. Arbetsgruppens framställningar förverkligas som bäst. Försörjningsberedskapscentralen håller på att förverkliga två mycket centrala och till hela försörjningsberedskapsorganisationen riktade projekt: ett avtalsbaserat beredskapsförfarande och ett informationsteknologiskt systemredskap, som stöder detta, HUOVI-portalen. Försörjningsberedskapsrådet behandlade och godkände på våren de av det s.k. SOPIVA-projektet beredda modellavtalsklausulerna och rekommendationerna för kontinuitetskontroll att tas i bruk och de har publicerats på FBC:s webbsidor. Det grundläggande målet med dem är att främja funktionssäkerheten för kritiska affärsverksamhetsnätverk och på så sätt hela samhällets försörjningsberedskap. Under hösten 2009 har rekommendationerna likformats med statsförvaltningens direktiv, vilka skall tas i bruk i ämbetsverken samt i kravbestämningarna för tjänster, som skaffas till verken. Rekommendationerna kommer att kopplas också till de generella anskaffningsvillkoren för IT-branschen. Försörjningsberedskapscentralen har byggt upp en HUOVI-portal, som tas i användning under våren detta år. Målet med portalens tjänster är att stöda och styra försörjningsberedskapskritiska företags riskhantering, kontinuitetsstyrning av verksamheten och beredskapsplanering som en del av affärsverksamheten. Portalen är en informationsförmedlings- och samverkanskanal för Försörjningsberedskapscentralen, poolerna och sektorerna, genom vilken informeras om aktuella ärenden och publiceras utredningsresultat samt olika anvisningar och rekommendationer. Till tjänsterna hör ett program för en mognadsanalys, med vilket företaget kan utvärdera nuläget för den egna organisationens beredskapskondition och föremålen för dess utveckling jämfört med nivån för den egna branschen. 16

17 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Försörjningsberedskapsorganisationen kompletterades i enlighet med statsrådets beslut om försörjningsberedskap. Nu grundades en sektor för finansbranschen för att koordinera och styra både finansierings- och försäkringsbranschens beredskapsplanering och utveckling av försörjningsberedskapen. Dessutom utvidgades organisationens räckvidd genom att tillsätta kommissioner att utreda användningen av inhemska bränslen och betydelsen av avfallshanteringen vid utvecklingen av försörjningsberedskapen. På hösten arrangerades två vidlyftiga och flerskedes samverkansövningar: finansbranschens beredskapsövning FATO 2009 och IT-branschens riksomfattande beredskapsövning TIETO Poolavtalen (24 st.) förnyades att motsvara den nya försörjningsberedskapsorganisationen och lagen om tryggande av försörjningsberedskapen. Fortsättningsvis deltogs aktivt i den internationella verksamheten (IEA, ACO- MES, Natos civilberedskapsverksamhet CEP, NordBER). Inom ramen för Natos partnerskapsprogram deltog FBC tillsammans med utrikes- och kommunikationsministerierna i arrangerandet av datatrafikkommitténs (CCPC) tvådagars vårmöte i Helsingfors. FBC verkade som värd för mötet för Europas säkerhetsforum för energiinfrastrukturen (EEISN). I början av året trädde EU:s direktiv rörande skyddande av den kritiska infrastrukturen i kraft, vilket direktiv till en början gäller energiförsörjning och transportlogistik. Arbetsoch näringsministeriets arbetsgrupp framställde att Försörjningsberedskapscentralen skall utgöra det nationella kontaktforum direktivet avser. Inom försörjningsberedskapsorganisationen anordnades under verksamhetsåret en betydande mängd möten, övningar, seminarier, utbildningstillfällen och workshops, i vilka deltog cirka personer. Vi vill framföra vårt varma tack till alla som deltagit i verksamheten för er värdefulla arbetsinsats. Ilkka Kananen Huoltovarmuuskriittiset yritykset Elintarvikehuoltosektori alkutuotantopooli elintarviketeollisuuspooli kauppa- ja jakelupooli Energiahuoltosektori voimatalouspooli: aluetoimikunnat öljypooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset Försörjningsberedskapskritiska företag Sektorn för livsmedelsförsörjning basproduktionspoolen livsmedelsindustripoolen poolen för handel och distribution Sektorn för energiförsörjning krafthushållningspoolen: regionkommissioner oljepoolen Försörjningsberedskapskritiska företag Prioritised Enterprises Food Supply Cluster Agri- and aquaculture Pool Foodstuffs Industry Pool Retail and Distribution Pool Energy Cluster Power and District Heat Pool: Regional commissions Oil Pool Prioritised Enterprises Tietoyhteiskuntasektori elektroniikkapooli graafinen pooli joukkoviestintäpooli tietoverkkopooli tietotekniikkapooli aluepooli: TIVA-toimikunnat Huoltovarmuuskeskus Finanssialan sektori rahoitushuoltopooli vakuutusalan pooli Teollisuus kemian pooli teknologiapooli metsäpooli muovi- ja kumipooli rakennuspooli: aluetoimikunnat vaatetuspooli FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSORGANISATIONEN Sektorn för informationssamhället elektronikpoolen grafiska poolen poolen för masskommunikation poolen för informationsnät poolen för informationsteknik regionpoolen: TIVA-kommissioner Försörjningsberedskapscentralen Sektorn för finansbranschen finansförsörjningspoolen försäkringsbranschens pool Kritisk basindustri kemipoolen metallpoolen skogspoolen plast- och gummipoolen byggnadspoolen: regionkommisioner bekädnadspoolen ORGANISATION OF SECURITY OF SUPPLY Information Society Cluster Electronics Pool Printing Industry Pool Communications Networks Pool Information Technology Pool Mass Communications Pool Regional Pool: Regional TIVA Commissions National Emergency Supply Agency Finance and Insurance Cluster Finance Pool Insurance Pool Industry Chemical Industry Pool Technology Pool Forest Industry Pool Plastic and Rubber Industry Pool Construction Pool: Regional commissions Textile Industry Pool Huoltovarmuuskriittiset yritykset Terveydenhuoltosektori terveydenhuoltopooli vesihuoltopooli Kuljetuslogistiikkasektori ilmakuljetuspooli maakuljetuspooli: aluetoimikunnat vesikuljetuspooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset Försörjningsberedskapsrådet Huoltovarmuusneuvosto Försörjningsberedskapskritiska företag Sektorn för hälsovårdsförsörjning poolen för hälsovårdsförsörjning poolen för vattenförsörjning Sektorn för transportlogistik lufttransportpoolen marktransportpoolen: regionkommissioner sjötransportpoolen Försörjningsberedskapskritiska företag Council for Security of Supply and Infrastructure Prioritised Enterprises Health Cluster Public Health Pool Water Pool Transport and Logistics Cluster Air Transport Pool Surface Transport Pool: Regional Commissions Maritime Transport Pool Prioritised Enterprises 17

18 Management s review 2009 The global financial crisis reached its peak during 2009, but there were already signs of recovery during the second half of the year. The security of supply was not threatened at any point. However, because of the structure of its economy, Finland will probably recover from the recession more slowly than the rest of the world. Employment is also expected to rise and finances will be tight, particularly in the government sector. The swine flu outbreak, which started in Mexico in the spring, was the dominant security of supply issue during the summer and autumn months. At the end of October, the disease reached Finland and spread to all parts of the country. The Finnish health care system was, however, well prepared for the pandemic threat. The measures taken in and the preparedness plans drawn up for the avian flu at the time were a good basis for the measures required in the new situation. The Ministry of Social Affairs and Health, the National Institute of Health and Welfare and the National Emergency Supply Agency joined forces and took prompt action. Substantial amounts of antiviral drugs and protective material were ordered before May and Finland was also one of the first countries to commit itself to purchasing doses of pandemic vaccine for the entire population. Finland was thus one of the first countries in Europe to start vaccinations during the October outbreak. As the vaccine was delivered only gradually, the Government had to prioritise the vaccinations and for this reason the vaccination of the country s population will not be completed until this spring. The purchase of the pandemic vaccine has required major financial inputs from the National Emergency Supply Agency. The outbreak also demonstrated that it is crucial to keep the Security of Supply Fund on a sustainable basis and fully solvent. In fact, according to the Board of the Agency, this is one of the Agency s strategic objectives. The Finnish energy policy was a major issue throughout the year. The theme was discussed by the Council for Security of Supply in early November. By issuing an opinion on the matter, the Council wanted to underline the importance of energy policy decisions for the Finnish economy and, consequently, for the country s prosperity. From the security of supply point of view, it is particularly important to ensure that Finland s own electricity generating capacity can meet the demand during peak periods and when imports are disrupted. Self-sufficiency must be increased in accordance with the Climate and Energy Strategy and in a manner that will lower emissions. In fact, Finland is well-placed to increase production based on renewable energy sources. This is because there is a great amount of bioenergy potential in our forests, fields and mires. Furthermore, solutions helping to save energy also help to improve our security of supply. The European Union has taken measures to improve the security of energy supply. The introduction of Council Directive 2009/119 EC imposing an obligation on Member States to maintain minimum stocks of crude oil and/or petroleum products means that some of the provisions of the Security Stockpiling Act must be changed. The new directive will also mean more work for the National Emergency Supply Agency. A proposal for a regulation of the European Parliament and the Council for the security of gas supply was adopted by the Commission on 16 July It has been proposed that the National Emergency Supply Agency should act as the national contact point required under the regulation. After all, it already has the organisation required by the tasks laid out in the proposed regulation. The implementation of the regulation will put the cooperation between operators in the gas sector on a closer basis and will require regular reporting on the preparedness measures taken by them. The working group on promoting the availability of secure telecommunications networks (TELVE) appointed by the Ministry of Transport and Communications submitted its proposal for measures on how to secure the functioning of the critical parts of the public telecommunications network and how to improve preparedness and legislation. Based on the working group s proposal, the Ministry appointed a permanent committee of public servants whose task is to harmonize regulation, supply and ownership of electronic communications. The aim of the working group is to ensure that different ministries and authorities are able to join forces so that adequate and comprehensive measures are taken to ensure the security of supply in the communications sector. The National Emergency Supply Agency provides the central government and actors in critical sectors with services allowing them to ensure the functioning of their IT systems. The network of agreements has expanded rapidly. At the end of 2009, the Agency had 26 agreements with 14 customers. There is a clear need for more services securing the functioning of critical systems. The services are provided by Suomen Huoltovarmuusdata Oy which is wholly owned by the National Emergency Supply Agency. The working group appointed by the Ministry of Employment and the Economy to assess the level of food security stockpiles and the need to revise the Government decision regarding the security of supply objectives completed its work. The working group produced a comprehensive analysis on the trends, risks and interdependencies of the operating environment of the food supply In its final report, submitted in the summer 2009, it listed a number of measures focusing on the promotion of domestic plant protein production, which in the view of the working group is the critical production sector of the food supply. According to the working group, food stockpiles are in other respects adequate. The proposals of the working group are in the process of being implemented. At the moment, the National Emergency Supply Agency is in the process of implementing two important flagship projects covering all areas of the security of supply organisation: agreement-based preparedness and the HUOVI-portal, the information-system tool supporting it. In the spring, the Council for Security of Supply examined and approved the model clauses prepared as part of the SOPIVA project and the introduction of recommendations concerning continuity management. Both can be viewed on the Agency s website. Their main aim is to promote the security of supply of critical business networks and, consequently, the security of supply of society at large. In the autumn 2009, the recommendations were incorporated into central government guidelines and they are in the process of being introduced by government agencies. The agencies will use them when drawing up requirement specifications for the services they procure. The recommendations will also be incorporated into the general terms of procurement covering information technology. The HUOVI portal constructed by the National Emergency Supply Agency will be introduced this spring. The purpose of the services provided as part of the portal is to support and guide risk management by companies in critical sectors, the planning of continuity management and preparedness as part of business operations. The portal provides a channel for cooperation and information exchange between the National Emergency Supply Agency and different pools and sectors, allowing the parties to provide information about topical matters, publish research results and issue guidelines and recommendations. The services include a maturity analysis application allowing a company to assess its level of preparedness and the areas in which improvements are needed. The security of supply organisation was strengthened in accordance with the Gov- 18

19 ernment decision regarding the security of supply objectives. A finance sector was established to coordinate and guide the preparedness of the financial and insurance sectors and the work to improve their security of supply. The organisation was also made more comprehensive by establishing committees to examine the use of domestic fuels and the role of waste management in the development of the security of supply. Two extensive multi-phase cooperation exercises were held in the autumn: the financial sector preparedness exercise FATO 2009 and the national information system preparedness exercise TIETO The pool agreements (24 in all) were extended in accordance with the new security of supply organisation and the revised Security of Supply Act. As in previous years, the Agency was closely involved in international activities (IEA, ACOMES, NATO s civil preparedness activities, CEP, NordBER). The National Emergency Supply Agency, the Ministry for Foreign Affairs and the Ministry of Transport and Communications organised the two-day spring meeting of NATO s Civil Communications Planning Committee (CCPC). The gathering, which was held within the framework of NATO s Partnership for Peace programme, took place in Helsinki. The Agency hosted the meeting of the European Energy Infrastructure Security Network (EEISN). The EU Directive on the protection of the Union s critical infrastructure (EPCIP) came into force on 1 January. It will initially cover energy supply and transport logistics. According to the proposals of a working group appointed by the Ministry of Employment and the Economy, the National Emergency Supply Agency should act as the national contact point referred to in the directive. During the year under review, a considerable number of meetings, exercises, seminars, training sessions and workshops were organised at the security of supply organisation. About 3,000 persons took part in these events. We want to extend our warmest thanks to all those participating in the operations for their valuable contribution. Hallinto-osasto taloushallinto henkilöstöasiat lakiasiat tulosohjauksen kehittäminen tietohallinto, tietoturvallisuus viestintä Perustuotanto-osasto elintarvikehuolto sosiaali- ja terveydenhuolto vesihuolto perus- ja puolustus - välineteollisuus kuntien huoltovarmuusasiat HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ORGANISAATIO Hallitus Toimitusjohtaja Energiahuolto-osasto polttoaineiden varastoinnit energian tuotanto energian siirto- ja jakelujärjestelmät energia-alan sopimukset Suomen Huoltovarmuusdata oy Huoltovarmuussihteeristö huoltovarmuusneuvoston asioiden valmistelu kansainvälisten asioiden koordinointi ja seuranta maanpuolustuskurssitoiminta hallinnon valmius ja poolien yhteistoiminta Ahvenanmaan huoltovarmuusasiat HUOVI-portaali Infrastruktuuriosasto tietoliikenne ja tietojärjestelmät joukkoviestintä kuljetuslogistiikka yleinen tietoturvallisuus rahoitushuolto ja vakuutustoiminta elektroniikka- ja tietoteollisuus FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALENS (FBC) ORGANISATION Administrationavdelningen ekonomiförvaltning personalärenden juridiska ärenden utveckling av resultatstyrning informationsförvaltning, informationssäkerhet allmän information Basproduktionsavdelningen livsmedelsförsörjning social- och hälsovårdsförsörjning vattenförsörjning bas- och försvarsmaterialindustri kommunernas försörjningsberedskapsärenden Administrative Department Financial management HR -management Legal matters Management by results Information management and security Styrelse Verkställande direktör Energiförsörjningsavdelningen upplagring av bränslen energiproduktion system för överföring- och distribution av energi energibranschens avtal Suomen Huoltovarmuusdata oy (Finlands försörjningsberedskapsdata) NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY BOARD CEO Försörjningsberedskapssekretariatet beredning av försörjningsberedskapsrådets ärenden koordinering och uppföljning av internationella ärenden försvarskursverksamheten administrativ beredskap och poolernas samverkan ärenden gällande försörjningsberedskapen på Åland informationportalen Infrastrukturavdelningen datakommunikation och informationssystem masskommunikation transportlogistik allmän informationssäkerhet finansförsörjning och försäkringsverksamhet elektronik- och dataindustri Secretariat Secretariat for the Council Coordination and follow-up of international affairs Training and exercises Cooperation of the pools Information portal Department of Critical Production Food supply Medical supply Water supply Industry and defence industry Communal services Department of Energy Supply Stockpiling of fuel Production of energy Transport and distribution systems of energy Bilateral agreements with the energy sector Department of Infrastructure Communications and data systems Mass communication Transport logistics Information security Finance and insurance ICT-industry Ilkka Kananen Suomen Huoltovarmuusdata oy 19

20 HUOLTOVARMUUSKESKUS FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALEN NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY Pohjoinen Makasiinikatu 7 A, Helsinki Vaihde , Fax