Sisällys. Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen. Sähkön jakelun varmistaminen. Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen
|
|
- Hilja Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VUOSIKERTOMUS 2014
2 Sisällys Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen Sähkön jakelun varmistaminen Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen Huoltovarmuuskriittinen öljylaivasto Huoltovarmuusorganisaation muutoksia Jatkuvuudenhallinnan edistäminen Toiminta-ajatus Tavoitteet Energiahuolto Energiahuoltosektorin toiminta Kotimaiset ja uusiutuvat energialähteet Valtion öljyvarastot Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnin hallinnointi Energia-alan kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö Kriittinen infrastruktuuri Energiainfrastruktuuri Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujen tuottaminen Logistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka 2014 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 2014 Finanssiala Perustuotanto Elintarvikehuoltosektori Terveydenhuoltosektori Teollisuussektori Puolustusvälinetuotanto
3 Jatkuvuudenhallinnan edistäminen 33 Hallitus Hallituksen jäsenet Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuusneuvoston jäsenet Huoltovarmuusorganisaatio Hallinto, henkilöstö ja viestintä Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio Talous Tulos - budjetti -vertailu 2014 Tuloslaskelma Tase Ledningens översikt Försörjningsberedskapsorganisationen FBC's organisation Management's Review National Emergency Supply Organisation NESA's Organisation
4 1 Muutoksia toimintaympäristössä Euroopan ja Suomen turvallisuustilanteen muutos erityisesti Ukrainan tapahtumien johdosta on ollut ennakoimaton ja vakavin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Suomen huoltovarmuuteen ei toistaiseksi kohdistu uhkaa, mutta erilaisten kehitysvaihtoehtojen analysointi, vaikutusten arviointi ja valmistautuminen vastatoimenpiteisiin ovat olleet keskeisesti esillä huoltovarmuusorganisaatiossa samoin kuin muissa kokonaisturvallisuuden vastuuviranomaisissa. Vaikka esimerkiksi kaikki Suomen käyttämä maakaasu tulee Venäjältä, Suomi ei ole erityisen haavoittuva, koska kaasun käyttö on pääosin teollista ja sitä voidaan korvata muilla polttoaineilla, joita on varastoituna runsaasti sekä kaupallisesti että valtion varmuusvarastoissa. Öljyn maailmamarkkinahinnan romahdusmainen lasku on voimakkuudeltaan ollut myös ennakoimaton. Tilinpäätöksessä öljyvarastojen arvoja oli alennettu 200 milj. eurolla, mikä vie kokonaistuloksen 113 milj. euroa tappiolliseksi. Tappio ei ole kuitenkaan realisoitunut, koska matalan hintatason aikana on tehty vain tuotevaihtoja. Valtion varmuusvarastojen tavoitetasoja on alennettu. Alentaminen toteutetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä. Alentuneiden hintojen vuoksi loppurealisointeja on lykätty sopeutumiskauden loppuun. Myyntejä on kuitenkin valmisteltu vaihtamalla sisämaan varastoissa olevia öljytuotteita ja siirtämällä niitä rannikkovarastoihin, jotka voidaan realisoida nopeasti hintatason vahvistuessa. Vapautuva pääoma tilitetään valtion talousarvioon.
5 2 Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen Valtioneuvosto teki päätöksen huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeiden järjestelmien toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Tavoitteiden uudistaminen edellyttänee myös huoltovarmuusorganisaation toimintatapojen, huoltovarmuudesta annetun lainsäädännön ja resurssien suuntaamisen uudelleentarkastelua. Yleinen tuottavuuden nousuvaatimus ja työtapojen jatkuva uudistaminen koskevat myös Huoltovarmuuskeskusta ja huoltovarmuusorganisaatiota.
6 3 Sähkön jakelun varmistaminen Uusi sähkömarkkinalaki tuli voimaan Tavoitteena on muun muassa sähköverkkoyhtiöiden teknisen toimitusvarmuuden parantaminen, kriisiviestinnän tehostaminen sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen kehittäminen. Yhtiöiden varautumissuunnittelun valvonta tuli Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi. Sähköverkkoyhtiöiden varautumissuunnitelmien auditointi suoritetaan Huovi-portaaliin rakennetun kypsyysosion avulla. Sähköverkkoyhtiöt toimittivat varautumissuunnitelman ja varautumissuunnittelun kehittämisohjelman Huovi-portaalin kautta. Yhdessä voimatalouspoolin kanssa järjestettiin valtakunnallinen varautumisseminaari, jossa esiteltiin HVK:n valvontamalli ja menettelyt. Sähköyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyössä järjestämässä VALVE häiriöharjoituksessa (Valot verkkoon 2014) harjoiteltiin Rovaniemellä ja sen ympäryskunnissa, ja siinä testattiin ensimmäistä kertaa todenkaltaisessa tilanteessa kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa suurhäiriötilanteessa. Harjoituksella haluttiin varmistaa, että sähköjen palautus onnistuu tarvittaessa Pohjois-Suomen vesivoimalla, jos naapuriapuna Ruotsista saatavaa niin sanottua siemensähköä ei olisi saatavilla. Harjoituksena Valve 2014:ää voidaan pitää onnistuneena, vaikka sähköjä ei pystytty palauttamaan suunnitellussa aikataulussa. Harjoituksesta saatiin paljon tietoa ja kehittämiskohteita, joiden pohjalta voidaan parantaa toimintaa. Harjoitus antoi sähköyhtiöiden lisäksi eri viranomaistahoille ja Rovaniemen kaupungille tärkeää tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua sähkönjakelun suurhäiriöön.
7 4 Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen Polttoaineen saatavuuden turvaamista sähkönjakelun alueellisessa häiriötilanteessa koskeva hanke on toteutusvaiheessa. Ison liikenneaseman varustaminen varavoimakoneella turvaa sähkökatkostilanteessa polttoaineen jakelun ja aseman muut toiminnot, joihin viranomaiset ja kansalaiset voivat tukeutua. Varavoimakonttien toimitukset ja asennukset ovat käynnissä. Hankkeen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuusorganisaation voimatalous- ja öljypoolit. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet pilot-kohteiden öljy-yhtiöt sekä kyseisten alueiden sähkön jakeluverkkoyhtiöt.
8 5 Huoltovarmuuskriittinen öljylaivasto Huoltovarmuuskriittisen aluskannan hankintaa, käyttöä ja omistusjärjestelyjä koskevat sopimukset allekirjoitettiin Neste Oil Oyj:n, Ilmarisen ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä. Kahdeksaa laivayhtiötä, jotka HVK ja Ilmarinen omistavat puoliksi, hallinnoivaksi hoivayhtiöksi perustettiin Navidom Oy. Sen hallituksen puheenjohtaja edustaa Huoltovarmuuskeskusta.
9 6 Huoltovarmuusorganisaation muutoksia Graafinen pooli ja joukkoviestintäpooli yhdistyivät koko viestintäalan kattavaksi mediapooliksi, jonka toiminta käynnistyi alkusyksystä. Aluepoolin uudet alueellisen varautumisen toimikunnat (ALVAR) ovat aloittaneet toimintansa. Tekstiili- ja jalkinepoolin toiminta loppui ja tehtävät jaettiin muille pooleille. Elektroniikkapooli ja teknologiapooli yhdistyivät uudeksi teknologiapooliksi.
10 7 Jatkuvuudenhallinnan edistäminen Käynnistettiin Huovi-portaalin palvelujen käytön laajentaminen valtionhallinnossa mm. pilotoimalla sitä kyberturvallisuusstrategian toimeenpanon ja seurannan apuvälineenä (GovHuovi). Huovin käyttöä myös kuntakentän toimijoiden riskienhallinnan ja varautumisen työvälineenä (Kunta-Huovi) selvitetään Suomen Kuntaliiton kanssa. Huovi-portaalin jatkokehittämistä ja rahoitusta arvioidaan vuoden 2015 kuluessa.
11 8 Toiminta-ajatus Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen turvaamista vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalta. Tähän toimintaan osallistuvat hallinto ja elinkeinoelämä yhdessä huoltovarmuusorganisaation toimielimissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden pohjalta. Huoltovarmuuskeskus analysoi maan huoltovarmuutta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit. Visio Kansallista huoltovarmuutta väestön elinmahdollisuuksien ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi ylläpidetään ja kehitetään globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka koordinoi laajaa yhteistyöverkostoa, analysoi uhkia ja tuottaa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä kehittää ja ylläpitää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Arvot Huoltovarmuuskeskuksessa arvostetaan laaja-alaista osaamista, sitoutumista, luotettavuutta sekä kykyä ymmärtää monimutkaisen verkostoyhteiskunnan riskejä ja häiriöherkkyyttä.
12 9 Huoltovarmuuden tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusorganisaatiota valmistelemaan ehdotuksen uusiksi huoltovarmuustavoitteiksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti työn Uudistustyön pohjaksi syksyn aikana laadittiin yleiset huoltovarmuuden skenaariot, joiden avulla tarkasteltiin mahdollisia tulevaisuuden riskejä, kehityspiirteitä ja toimintaympäristöjä sekä niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen. Toimialakohtaisten työpajojen avulla syvennettiin laadittuja ylätason skenaarioita ja tarkasteltiin eri kehityskulkujen vaikutuksia toimialojen huoltovarmuudelle, mistä laadittiin erillinen julkaisu. Työpajoihin osallistui kaikkiaan lähes 200 henkeä. Tulosten perusteella Huoltovarmuuskeskuksessa valmisteltiin alkuvuoden 2013 aikana ehdotus tavoitepäätökseksi perusteluineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaation toimielimissä ja tärkeimpien vastuuministeriöiden kanssa. Ehdotus jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle, jossa se viimeisteltiin kuulemiskierroksen perusteella. Hallitus päätti huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Päätöksessä korostuu, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät järjestelmät ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän niiden toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Nykyisiä raaka-aineiden varmuusvarastoja pienennetään. Jatkossa viljaa varastoidaan kuuden kuukauden tarve verrattuna nykyiseen vuoden tarpeeseen. Öljytuotteissa keskitisleiden varmuusvarastointi pienenee jonkin verran, sillä maakaasun varapolttoaineen varastoinnissa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta ja varastojen määrää voidaan väliaikaisesti laskea tuotevaihtojen yhteydessä. Öljytuotteita varastoidaan edelleen viiden kuukauden tarpeen verran. Päätöksessä painotetaan yritysten ja niiden muodostamien verkostojen jatkuvuudenhallinnan roolia kriiseihin varautumisessa. Niiden tulee tunnistaa ja analysoida toimintansa kannalta ratkaisevat riskit, esimerkiksi tietojärjestelmien kyberuhat. Huoltovarmuuskeskus tukee yrityksiä selvityksillä, ohjeistuksilla ja koulutuksella. Kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan varautumiskeinojen kehittämiseen. Huoltovarmuuskeskus vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Myös alueellinen ja paikallinen yhteistyö huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä on otettu päätöksessä huomioon aiempaa selkeämmin. Kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten toiminnan turvaamisessa on keskeinen. Kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa tullaan parantamaan. Väestöä tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaation, eri ministeriöiden, virastojen ja muun hallinnon tehtävänä on nyt ryhtyä toteuttamaan näitä uusia tavoitteita Huoltovarmuuskeskuksen antamien erillisten ohjeiden mukaisesti.
13 10 Markkinakatsaukset Öljymarkkinat Brent raakaöljylaadun hinta vaihteli vuonna 2014 enemmän kuin edellisvuosina. Hinta oli korkeimmillaan kesäkuussa 115 US-dollaria tynnyriltä ja alimmillaan joulukuun lopussa noin 55 USD/bbl. Näin suuri raakaöljyn hinnan vaihtelu on ollut viimeksi vuonna Kotimaan markkinahinnat seurasivat pääsääntöisesti raakaöljyn hinnan muutoksia. Suomen öljyn kulutus väheni edellisvuoteen verrattuna 1,9 prosenttiyksikköä. Liikennepolttoaineiden tuonti Suomeen lisääntyi, mutta samanaikaisesti Suomesta vietiin ennätysmäärä polttoaineita ulkomaille. Tuotelaaduissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaasumarkkinat Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, mikä näkyi merkittävästi myös maakaasun vuosikulutuksessa. Tämän lisäksi Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja päästökaupassa jo pitempään vallinnut alhainen hintasuhdanne jatkui. Maakaasun kokonaiskäyttö vuonna 2014 oli yhteensä 29,3 TWh, mikä on 12 % vähemmän kuin edellisvuonna. Biopolttoaineiden ja erityisesti kivihiilen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa vaikutti myös maakaasun myyntiä vähentävästi. Suomessa maakaasusta käytetään noin 50 % yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa ja kaukolämmityksessä sekä 50 % teollisuudessa. Vuonna 2014 maakaasu oli kaukolämmön tuotannossa biopolttoaineiden ja kivihiilen jälkeen kolmanneksi tärkein polttoaine. Kivihiilen käyttö ohitti maakaasun käytön 24 %:n osuudellaan ensimmäisen kerran 2000 luvulla. Maakaasulla tuotettiin 22 % kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski 4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Energiamäärästä laskien pudotus oli 16 %. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on vain 2 3 % maakaasun käytöstä. Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut häiriöitä tai katkoksia vuonna Gasum Oy jatkoi suunnittelua nesteytetyn maakaasun (LNG) laajamittaisesta tuonnista. Yhtiö selvittää mahdollisuutta rakentaa suuri tuontiterminaali Etelä Suomeen ensisijaisesti Inkoon Joddböleen tai Porvoon Tolkkisiin. Terminaalin kautta voitaisiin tuoda LNG:tä tarvittaessa puolet kaasun nykykulutuksesta Suomessa. Skangass teki Suomen ensimmäisen LNG terminaalin investointipäätöksen ja rakennustyöt Porin Tahkoluodossa alkoivat. Tavoitteena on saada terminaali kaupalliseen käyttöön syksyllä Terminaalia ei ole suunniteltu liitettäväksi nykyiseen kaasuverkkoon, vaan alueelle muodostuu paikallinen jakeluverkko. Loppuvuodesta tehtiin Tornion Manga LNG - terminaalin investointipäätös. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö myönsi investointitukea sekä AGA:n Rauman että Haminan Energian LNG -hankkeille.
14 11 Sähkömarkkinat Suomessa käytettiin sähköä 83,3 TWh, vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,8 %. Talouden ja elinkeinoelämän taantuma vähensi energian käyttöä. Sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä häiriöitä tapahtui joulukuussa, jatkuen vuoden 2015 puolelle. Häiriöt johtuivat lähinnä tykkylumen aiheuttamista puiden taipumisesta, ja häiriöt kohdistuivat pahiten Savon alueelle. Mitään huomattavia sähkön tuotantoon liittyviä katkoksia ei esiintynyt. Syksyllä Pohjolan Voima aloitti Mussalon maakaasulauhdevoimalaitoksen purkutyöt Kotkassa. Voimala suljettiin kannattamattomana, minkä myötä poistuu 300 MW lauhdesähkön tuotantotehoa. Yhtiö ilmoitti samalla sulkevansa kaksi öljylauhdevoimalaa Kristiinankaupungissa ja Vaasassa vuonna 2015, sekä pohtivansa Kristiinankaupungin ja Porin hiililauhdelaitosten kohtaloa. Fortum asetti Inkoon hiililauhdelaitoksen kolme jäljellä olevaa yksikköä pitkäaikaissäilöntään. Mitään uusia merkittäviä voimalaitoksia ei otettu käyttöön. Ydinvoiman osalta molemmat valtioneuvostolta periaatepäätöksen vuonna 2010 saaneista ydinvoimahankkeista hakivat lupaa alkuperäisen periaatepäätöksen muuttamiseksi tai täydentämiseksi. Teollisuuden Voiman Olkiluoto 4 hankkeelle ei myönnetty muutosta alkuperäiseen periaatepäätökseen uuden määräajan asettamisesta rakentamisluvan hakemiselle. Fennovoiman Hanhikivi 1 hankkeelle myönnettiin lupa alkuperäisestä periaatepäätöksestä poikkeavalle laitoskoolle, sekä yhtiön muuttuneelle omistusrakenteelle.
15 12 Energiahuoltosektorin toiminta Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva voimatalouspooli ja siihen kuuluvia yrityksiä järjestivät syyskuussa Rovaniemellä merkittävän sähkönjakelun suurhäiriöharjoituksen VALVE2014 (Valot Verkkoon). Harjoituksessa testattiin koko Suomea koskevassa sähkönjakelun häiriötilanteessa sähköjen palauttamista Pohjois-Suomen vesivoiman avulla muodostamalla sähkösaareke Rovaniemen ympäristöön. Harjoitus onnistui hyvin, ja se antoi paljon lisätietoa sekä kehittämiskohteita tuotantokoneiston ja verkon käyttäytymisestä saarekeajossa. Lue lisää sähkömarkkinalain velvoitteista Sähkömarkkinat valvontaan Valvonnassa omat reviirit Varautumissuunnitelmat valmiiksi kesällä Sähkömarkkinalain mukaisesti Huoltovarmuuskeskus toimii sähköverkkoluvan haltijoiden varautumissuunnittelun valvovana viranomaisena. Verkkoyhtiöiden ensimmäiset varautumissuunnitteluun liittyvät dokumentit piti toimittaa Huoltovarmuuskeskukselle mennessä. Suurin osa yrityksistä toimitti dokumentit ajallaan. Osalle yrityksiä lähetettiin korjauskehotuksia varautumissuunnitelmiensa ja muiden aineistojensa osalta syksyn aikana. Voimatalous- ja öljypoolien yhteishankkeena toteutettiin [Varmuuden vuoksi -verkkolehti] hanke Polttoaineenjakelun varmistaminen laajoissa ja pitkäkestoisissa sähkökatkoissa. Projektissa hankittiin pilotmielessä neljälle polttoaineenjakeluasemalle kiinteä varavoimakone. Pilottien avulla kerättiin kokemuksia huoltoasemien varustamisesta varavoimalla. Varavoimakoneet hankki Huoltovarmuuskeskus. Voimatalouspooli järjesti valtakunnallisen Huoltovarmuusseminaarin energia-alan yrityksille helmikuussa.
16 13 Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiaturvetta saatiin tuotettua 21 miljoonan kuutiometrin verran, mikä energiamääränä vastaa 18,6 TWh. Turvetuotantokesä 2014 oli pitkästä aikaa hyvä, joten tuottajien varastoihin ennakoidaan jäävän turvetta myös ennen uuden tuotantokauden alkua Tästä syystä eräät tuottajat esittivät HVK:lle turvavarastojen perustamista turpeen turvavarastoista annetun lain mukaisesti. Puuperäisen polttoaineiden vuosikäytön 2014 arvioidaan kasvavan 3 % edellisen vuoden käytöstä 90 TWh sekä muodostavan noin 26 % osuuden vuotuisesta energiakäytöstä. Puuperäisten polttoaineiden saatavuus riitti kattamaan vuotuisen kysynnän vaihteluineen.
17 14 Valtion öljyvarastojen hoito ja varastoitujen tuotteiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa jatkettiin vuonna 2009 käynnistynyttä investointiohjelmaa ja öljytuotteiden kierrätystä. Investointeihin käytettiin kertomusvuonna 11,8 M. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin kierrätyksestä aiheutuviin kuluihin käytettiin 12,0 M. Öljytuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikevaihto oli 544 M. Joulukuussa 2013 julkaistusta HUOVA-päätöksen sopeutuslausekkeesta johtuen varastointimääriä hieman alennettiin. HUOVA-päätöksen mukaisesti varastomäärät on sopeutettava 2016 loppuun mennessä. Öljytuotteiden alenevasta hintakehityksestä johtuen valtion varmuusvarastoissa tehdyille tuotevaihdoille saatiin tyydyttävä liiketaloudellinen tulos. Raakaöljyn hinnankehitys vuonna tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu USD/BBL Keskiarvo
18 15 Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnin hallinnointi Tuontipolttoaineiden velvoitemäärät vahvistettiin toimijoille toukokuussa. Pieni osa öljyn velvoitevarastoista vahvistettiin sijoitettavaksi pidettäväksi ulkomailla.
19 16 Energia-alan kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö Öljyvarastodirektiivi astui voimaan vuoden 2013 alussa. Se muutti raportointia ja toimintaperiaatteita. Osa velvoitevarastoista voi sijaita muualla EU-alueella. HUOVA-päätöksessä määritellään enimmäisosuudeksi 30 %. Vuonna 2014 Huoltovarmuuskeskus päivitti EU:n maakaasuasetukseen liittyvän kaasun toimitusvarmuuden riskiarvioinnin sekä riskien ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmat. Huoltovarmuuskeskus osallistui Suomen ja Baltian maiden yhteiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia alueellinen kaasun toimitusvarmuuden riskeihin liittyvä ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelma. Syksyllä 2014 Suomi ja Baltian maat osallistuvat yhdessä EU:n komission järjestämään energian stressitestiharjoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi harjoitukseen osallistuivat Suomesta Gasum Oy, Fingrid Oyj ja Huoltovarmuuskeskus. Harjoituksessa selvitettiin varautumista vakavaan kaasun saantihäiriöön ja sen vaikutuksia alueen sähkömarkkinoille. EU komissio antoi Suomelle suosituksia varmistaa kaasun varapolttoaineen käytettävyyttä ja kaasuinfrastruktuurin kehittämistä. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä NordBER-työpajat harjoituksia tositilanteita varten Yhteispohjoismaisen NordBERin eli Nordisk Beredskapsforumin puheenjohtajuus siirtyi alkaen kahdeksi vuodeksi Suomeen ja tehtävät hoitaa Huoltovarmuuskeskus. NordBER on Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sähköhuollosta vastaavien viranomaisten ja kantaverkkoyhtiöiden valmiusyhteistyöelin tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi. NordBER: uhkakuvat esiin ja suunnitelmat selviksi
20 17 Kriittisen infrastruktuurin merkitys korostuu Kriittinen infrastruktuuri muodostaa yhteiskuntamme toiminnalle välttämättömän kivijalkarakenteen. Energian tuotanto ja jakelu, tietoyhteiskunta palveluineen, kuljetukset ja logistiikka sekä finanssiala kietoutuvat toisiinsa voimakkaan keskinäisriippuvuuden verkostoksi. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää kaikkien näiden toimivuutta ja toisaalta häiriö yhteenkin heijastuu laajalti koko yhteiskuntaan. Kriittinen infrastruktuuri on pääosin yksityisten yritysten omistamaa ja hallinnoimaa. Hyvin monissa tapauksissa yritykset ovat kansainvälisesti omistettuja, ohjattuja ja verkostoituneita. Tästä johtuen hyvinvointimme saattaa olla altis maamme ulkopuolisille häiriöille. Huoltovarmuuden näkökulmasta hyvinvoinnillemme kriittinen infrastruktuuri tulee suojata sille tasolle, että ainakin minimitoimeentulo voidaan kaikissa oloissa taata. Toisaalta kriittisen infrastruktuurin tulee mahdollistaa yhä laajaalaisemmin kehittyneen teknologian turvallinen hyödyntäminen hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämiseksi pidemmällä aikajänteellä. Kriittisestä infrastruktuurista osaa voidaan kehittää asettamalla toimijoille velvollisuuksia. Valtaosiltaan kehittämisen tulee kuitenkin perustua yritysten liiketoimintaintressien ja yhteiskunnan huoltovarmuuden yhteisiin etuihin ja niiden edistämiseen. Tämä edellyttää aktiivista, syvää ja luottamuksellista yhteistoimintaa viranomaisten, yritysten ja huoltovarmuudesta vastaavien välillä. Tälle onkin erinomaiset edellytykset poolitoiminnassa. Erityistapauksissa tietyt yritykset ja huoltovarmuudesta vastaavat voivat sopia toimenpiteistä, joilla suojaamista ja toiminnan jatkuvuutta parannetaan. Näissä tapauksissa edetään strategisten kumppanuuksien tasolla. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista korostaa kriittisen infrastruktuurin merkitystä entisestään ja tämä ohjaakin huoltovarmuuden kehittämistä. Voimavarojen suuntaaminen tarkasti oikean kohteeseen ja parhaan mahdollisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaaminen on taloudellisessa tilanteessamme välttämätöntä. Tämä korostaa tutkimuksen, toimenpiteiden valinnan ja vaikuttavuuden seurannan merkitystä.
21 18 Energiainfrastruktuuri EU:n maakaasuasetuksen ensimmäinen kaksivuotisjakso on mennyt suunnitellusti. Tehtävään liittyvät arvioinnit on laadittu ja suunnitelmat julkaistu. Sähkömarkkinalain mukainen varautumissuunnittelun valvonta tuli Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi syyskuussa Valvonnan tekninen toteutus on tarkoitus hoitaa HUOVI -portaalilla. Ensimmäiset varautumissuunnitelmat ja varautumisen kehittämissuunnitelmat on toimitettava Huoltovarmuuskeskukselle kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Osallistuttiin pohjoismaisen sähköhuollon valmiussuunnitteluyhteistyön (NordBER) toisen suunnittelukauden ohjelman toteutukseen ohjelman mukaisesti.
22 19 Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoiminnan ja tietoteknisen yhteistoimintaratkaisun tuotantokäyttö aloitettiin ensimmäisen 15 organisaation kanssa. Samalla jatkettiin valvontaan osallistuvan yhteistoimintaverkoston toimintamallien kehittämistä ja koulutusta sekä järjestelmästä saatavien hyötyjen analysoimista. Tavoitteena on laajentaa toimintaa sekä osallistujien että palvelujen suhteen seuraavana vuonna noin kaksinkertaiseksi. VIRVE-verkon seuraavaa perusparannusohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan. Huoltovarmuuskeskus osallistui sekä käynnissä olevan ohjelman että sitä seuraavan jakson strategiasuunnitteluun. Loppuvuoden 2011 myrskyjen vuoksi käynnistettyä Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama VIRVE-verkon sähkövoiman saantia varmistava erillishanke saatettiin loppuun Suomen Erillisverkot Oy:ssä yhteistoiminnassa teleoperaattoreiden kanssa. Ohjelmaan sisällytettiin myös Helsingin maanalaisen radiopeiton varmistaminen yhteistoiminnassa Helsingin Energian kanssa. Yhteistoimintaa Viestintäviraston kanssa CERT-CIP -toiminnan ylläpidosta ja Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnasta jatkettiin muun muassa lisäämällä tietoturvaloukkausten havainnointijärjestelmän (HAVARO) toimialapeittoa ja suorituskykyä ja parantamalla raportointia. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä Automaation kyberturvallisuutta kehitetään yhdessä Teollinen internet ja huoltovarmuus CERT-FI:n yhteistoimintaryhmiä aktivoitiin tiedonvaihtoon CERT- FI:n ja toimialojen tietoturvavastaavien välillä. Huoltovarmuuskeskus osallistui teollisuusautomaation tietoturvan TEKES-VTT -tutkimushankkeisiin (TEO-TT, COREQ, CORE-ACT, KYBER-TEO) sekä niissä saavutettujen tulosten viemiseen käytäntöön yhdessä CERT-ryhmän kanssa. Hankkeen tuottamia teollisuusautomaatioon sovellettavia hyviä kyberturvallisuuden käytäntöjä sovellettiin joidenkin kumppanien kanssa käytäntöön. Huoltovarmuuskeskus on aktiivinen toimija vuonna 2013 valmistuneessa kyberturvallisuusstrategiassa ja on käynnistänyt heti sen toimeenpanon elinkeinoelämän piirissä. Toimeenpanosuunnitelma valmisteltiin 2013 ja se toteutus aloitettiin Tämän suunnitelman toteutus jatkuu vuoteen 2016 asti. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä Vaaaratiedotteet voidaan pian kohdistaa alueellisesti Yleisradiolähetysten kautta välitettävien hätätiedotteiden kuuluvuustestauksessa onnistumisprosentti nousi ennätykseensä 96 prosenttiin. Järjestelmää kehitettiin uusimalla vanhentuneita laitteita sekä vastaamaan televisio- ja radiolähetteiden jakeluverkossa tapahtuneita muutoksia kolmivuotisen suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 tehtiin päätös kehittää järjestelmää siten, että radiossa välitettävä vaaratiedote voidaan kohdentaa yhdelle tai useammalle alueelle, joita maassa on 26 kappaletta.
23 20 Uudistuksella tavoitellaan ennen kaikkea kuuntelijoille aiheutuvan häiriön vähentämistä muualla maassa annettujen vaaratiedotteiden osalta. Matkaviestimien kautta lähetettävän vaaratiedotteen toteuttamiskelpoista ratkaisua ei ole toistaiseksi löydetty. Vaaratiedotteiden vastuujärjestelyjen selkeyttämistä ja selvitystä teknisistä toteuttamismahdollisuuksista matkaviestinverkoissa jatketaan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa vuonna Huoltovarmuuskeskus osallistui valtionhallinnon keskeisimpiin ICT-hankkeisiin tuoden siellä huoltovarmuuden tarpeet ja mahdollisuudet esille. Sähköisistä tieto- ja viestintäjärjestelmistä vastaavien poolien organisointia ja tehtäväkenttää tarkasteltiin sekä yhdistettiin graafinen pooli ja joukkoviestintäpooli mediapooliksi. ICT-pooli, jonka vastuualueeseen kuuluu kyberturvallisuuden tukeminen koko huoltovarmuusorganisaatiossa, jatkoi kyberturvallisuusstrategian toteuttamisohjelmaa pooliorganisaatiossa. Aluepoolin viisi ALVAR-toimikuntaa vakiinnuttivat toimintansa kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumisen edistämisessä. Vuonna 2014 käynnistettiin monivuotinen alueellisen varautumisen harjoitussarja Itä-Suomessa. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä ALVAR-toimikunnat rasvaavat alueellisen varautumisen rattaita Aluepooli käynnisti yhdessä Aalto-yliopiston kanssa riskienhallinnan ja keskinäisriippuvuuksien tutkimustyön ja menetelmäkehityksen, jonka avulla kyetään systemaattisesti tarkastelemaan eri toimintojen ja toimialojen välisiä riippuvuuksia ja heijastevaikutuksia riskien toteutuessa. Huoltovarmuuskeskus osallistui käynnistettyyn TIETOharjoituksen 2016 suunnitteluun yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä puolustusvoimien kanssa.
24 21 Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujen tuottaminen Huoltovarmuuskeskuksen kokonaan omistama Suomen Huoltovarmuusdata Oy tarjoaa valikoiduille huoltovarmuuskriittisille yhteisöille huipputurvallisia palvelinkeskuspalveluita. Asiakaskunnasta on noin puolet julkista ja toinen puoli yksityistä sektoria. Keskuksen käyttöaste oli vuoden lopussa 85 prosenttia, mikä merkitsee käytännössä täyttä kuormitusta. Palvelujen hinnoittelu on kustannusperusteinen, jossa pääomakustannusten osuus on huomattava. Toisen palvelinkeskuksen valmistuessa vuonna 2016 palvelukapasiteetti kasvaa merkittävästi.
25 22 Kuljetus- ja logistiikka-alan kilpailukyvyn haasteita Logistiikkasektorin ja sen poolien yhteistoiminta uudistuneen Liikennevirastoon ja TRAFI:n kanssa käynnistyi. Uudistuksen vaatimia varautumisohjeiden päivityksiä jatkettiin Alueellisten logistiikkatoimikuntien toiminnan vakiintuminen tukee aluehallinnon toimialan suunnittelua ja johtamista. Yhteistoiminta aluepoolin kanssa käynnistyi. lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä Yrityksestä toimitusketjuun [ajankohtaista maakuljetuspoolin toiminnasta] Uusi tilannekuva avartaa tietoa ilmakuljetusten huoltovarmuudesta Kuljetuslogistisen järjestelmän toiminnan varmentamista elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistoimin tarkastellaan kokonaisuutena. Pooliorganisaation ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä käynnistettiin selvityksiä henkilö- ja tavarakuljetuksien arvoverkostojen liittymisestä nykyiseen kuljetusmuotokohtaiseen varautumisajatteluun. Selvityksissä tarkasteltiin huoltovarmuuden kannalta kriittistä ilma- ja merikuljetuskapasiteettia ja sekä erityisesti satamarakenteita. Keskeinen muutostekijä on vuoden 2015 alusta toteutettava kunnallisten satamien muuttuminen osakeyhtiömuotoon ja varautumisvelvoitteen posituminen. Raskaan maantiekaluston varaosahuollon huoltovarmuuden parantamiseksi solmitun sopimuksen laajentaminen kattamaan keskeiset toimijat on toteutettu. Huoltovarmuuskeskus osallistui aktiivisesti liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian valmisteluun ja varmisti huoltovarmuuden näkökohtien huomioon ottamisen siinä. Yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa tarkasteltiin myös kuljetusresurssien koordinointikysymyksiä puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan tarpeiden välillä. Toimintamallin uudistamiseksi toteutettiin laaja-alainen suunnittelutyö, joka tarjoaa perusteet kokonaisjärjestelylle. Kokonaisjärjestelyn selkeydyttyä voidaan tehdä erilliset lisäpäätökset toimintamallin tukemisesta tietotekniikan avulla.
ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit
ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta
LisätiedotKRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN
KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?
LisätiedotRAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA
RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset
LisätiedotHUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET
HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus 22.1.2014 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti
LisätiedotHUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE
HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE HUOLTOVARMUUSORGANISAATION TYÖKALU JOHTAJA TUIJA KYRÖLÄ Kevät 2013 Johtaja Tuija Kyrölä 1 PALVELUNA KUNNALLE & VARAUTUMISEN VERKOSTO VIRTUAALINEN KOHTAAMISPAIKKA,
LisätiedotSUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA
SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA MATINE-seminaari 17.3.2015 VTT, Tampere Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Infrastruktuuriosasto HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE
LisätiedotSisällys. Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä. Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite
VUOSIKERTOMUS 2013 Sisällys Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite Öljyhuollon kriittisen kuljetuskapasiteetin turvaaminen Ruutituotannon säilyttäminen
LisätiedotCERT-CIP seminaari 20.11.2008
CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä
LisätiedotElinkeinoelämä ja huoltovarmuus
Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus
LisätiedotAjankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta
Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta SPEK Varautumisseminaari 2.12.2009 Ilkka Kananen Huoltovarmuuden turvaamisen periaatteet Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja
LisätiedotAjankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset
Julkinen Käyttötoimikunta 27.11.2018 Arto Pahkin Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset AJANKOHTAISTA VARAUTUMISESTA Energia-alan varautumispäivä 15.11.2018 VANTAA Tilaisuudessa kuultiin
LisätiedotTIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma
TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotSÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA
SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen ENERGIAN SAATAVUUS KANSALLISEEN TURVALLISUUDEN VÄLTTÄMÄTÖN EHTO 2 Ilkka Kananen YHTEISKUNNAN
LisätiedotHUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus
Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai
LisätiedotMAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA
MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON
LisätiedotELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET
ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät Hämeenlinna Valmiuspäällikkö Viljo Holopainen HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Huoltovarmuuskeskuksen
LisätiedotENERGIAN HUOLTOVARMUUS SUOMESSA
ENERGIAN HUOLTOVARMUUS SUOMESSA Johtaja Risto Leukkunen Energiahuolto-osasto Paikallisvoima ry vuosiseminaari 15.2.2018 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE (688/2005) Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten
LisätiedotHUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen
HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät
LisätiedotPTS:n uusi organisaatio ja suunnittelutavoitteet 2004-2008 Ilkka Kananen PTS:n suunnitteluseminaari 6. 7.10.2005 Sannäs Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintamalli Toimintaympäristö Uhkat Tärkeysluokitellut
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotHUOLTOVARMUUDEN MATERIAALINEN VARAUTUMINEN JA ELINKEINOYHTEISTYÖ
HUOLTOVARMUUDEN MATERIAALINEN VARAUTUMINEN JA ELINKEINOYHTEISTYÖ Johtaja Jyrki Hakola STM, valmiusseminaari Tuusula, 23.5.2019 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Yhteiskunnan toiminnan turvaaminen vakavissa
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE Johtava analyy+kko Hannu Hernesniemi Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari Helsinki 14.3.2013 1 14.3.2013 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET (VNP 539/21.8.2008,
LisätiedotLOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia
LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,
LisätiedotHuoltovarmuusorganisaation työkalut yritysten jatkuvuussuunnittelun tukena HUOVI-portaali
Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät 2012 Yritykset verkostomainen toiminta ja häiriötilanteet Huoltovarmuusorganisaation työkalut yritysten jatkuvuussuunnittelun tukena HUOVI-portaali 27.9.2012
LisätiedotLuottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016
Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita
Lisätiedot8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN
8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN HUOLTOVARMUUSTAVOITTEET- JA ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT Huoltovarmuuden turvaaminen eri muodoissaan on aina ollut maamme yleisen turvallisuuspolitiikan osa, jonka avulla on
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotHuoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa
Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Varmistamme, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että arkipäiväiset asiat toimivat.
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotVarautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio
Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
LisätiedotSähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö
Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä
LisätiedotHUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA. Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen
HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen Digitalisoituminen Globalisaatio
LisätiedotSUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus
SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus Johtaja Jyrki Hakola Varautuminen IV, Tampere SPEK, 12.10.2016 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta
LisätiedotYhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen erityisesti sähköisen infrastruktuurin turvaaminen CIP-seminaari 22.11.2007 Ilkka Kananen 1 UHKAT JA RISKIT (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen
LisätiedotHuoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen
Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen Jyrki Hakola, johtaja, perustuotanto-osasto Huoltovarmuustilaisuus, Agronomiliitto 14.4.2015 2 HUOLTOVARMUUDEN LÄHTÖKOHDAT HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 27.5.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Valmiusseminaari 23.5.2019 Hankkeen esittely Uudet julkaisut Jatkoaskeleet Valmius- ja jatkuvuudenhallinta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 :n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotLuottamusta lisäämässä
Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö KUJA2-projekti pähkinänkuoressa Omistaja: Suomen Kuntaliitto ry Rahoittaja: Huoltovarmuuskeskus Toteutus: 4/2017-3/2019
LisätiedotBioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,
Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia
LisätiedotValmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa
Valmistautunut on varautunut Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa Toiminnan jatkuvuudenhallinta: HUOVI-portaali jatkuvuussuunnittelun
LisätiedotValmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus
Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä Taneli Rasmus Tavoitteet harjoitukselle Sysmän kunnassa Testata uutta hallintosääntöä Testata ulkoistettujen palveluiden varautumista Teknisten ratkaisujen
LisätiedotPanu Ruotsalo ja Supercharged Paintings
Vuosikertomus 2012 Sisällys Toiminta-ajatus...3 Huoltovarmuuden tavoitteet...3 Johdon katsaus 2012...4 Energiahuolto...7 Kriittinen infrastruktuuri...9 Perustuotanto... 11 Hallitus... 13 Huoltovarmuusneuvosto...
LisätiedotFingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015
Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotHuoltovarmuusorganisaation työjärjestys
Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys 18.9.2008 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä.... 3 2. Johto-organisaatio... 4 2.1 Hallitus...4 2.1.1 Tehtävät ja kokoonpano... 4 2.1.2 Koolle kutsuminen... 4 2.1.3 Päätösvaltaisuus...
LisätiedotJukka Ruusunen Neuvottelukunta Fingridin vuosi 2016
Jukka Ruusunen Neuvottelukunta 17.3.2017 Fingridin vuosi 2016 Poliittisella tasolla uusia linjauksia Komissio julkisti marraskuussa talvipaketin "Clean Energy for All Europeans", joka määrittelee Euroopan
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotMISTÄ ON HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN TEHTY?
MISTÄ ON HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN TEHTY? Johtaja Hannu Pelttari Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon - Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin 3.10.2013 Hämeenlinna HAURAS NYKY-YHTEISKUNTA Kaupungistuminen
LisätiedotHUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen
HUOVI verkoston sähköinen työympäristö Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen 1 Esityksen sisältö Huoltovarmuus Huoltovarmuusorganisaatio HUOVI-portaali, huoltovarmuusorganisaation
LisätiedotSUOMALAINEN HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELMÄ - HAASTEET JA VAHVUUDET. Johtaja Sauli Savisalo MTS:n huoltovarmuusseminaari
SUOMALAINEN HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELMÄ - HAASTEET JA VAHVUUDET Johtaja Sauli Savisalo MTS:n huoltovarmuusseminaari 23.5.2019 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Yhteiskunnan toiminnan turvaaminen vakavissa häiriöissä
LisätiedotVarautumis- ja valmiussuunnittelman laadinta Fingridissä Pekka Niemi
KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 29.5.2019 ÄETSÄ Varautumis- ja valmiussuunnittelman laadinta Fingridissä Velvoite sähkömarkkinalaissa Velvoite sähkömarkkinalaissa Fingrid laatii muiden verkonhaltijoiden tavoin
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotFINNGULF LNG LNG TERMINAALI
FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotKUNTALIITTO 11.6.2013 HUOVI-PORTAALI: TYÖKALUJA JATKUVUUDENHALLINNAN PARANTAMISEKSI. Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL
KUNTALIITTO 11.6.2013 HUOVI-PORTAALI: TYÖKALUJA JATKUVUUDENHALLINNAN PARANTAMISEKSI Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL 1 HVO Mikä on HUOVI-portaali? Esimerkkejä kypsyysanalyysin kysymyksistä Miten eteenpäin?
LisätiedotKAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ
KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea
LisätiedotMUISTIO ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOIT- TEISTA 2018: PERUSTELUMUISTIO
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTE- RIÖ Neuvotteleva virkamies Henri Backman MUISTIO 27.11.2018 ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOIT- TEISTA 2018: PERUSTELUMUISTIO 1 Valmistelun tausta Huoltovarmuuden
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA
VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA Seminaari huoltovarmuusorganisaatiolle ja sidosryhmille 11.02.2014 Kansallismuseon auditorio UUSI HUOLTOVARMUUSPÄÄTÖS MIKÄ MUUTTUU? Toimitusjohtaja Ilkka
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN VARAUTUMISPÄIVÄ HELSINKI YHTEISKUNNAN TALOUDELLINEN VARAUTUMINEN. Pooliorganisaation toiminnasta
VALTAKUNNALLINEN VARAUTUMISPÄIVÄ HELSINKI 17.5.2016 Toimitusjohtaja Raimo Luoma: YHTEISKUNNAN TALOUDELLINEN VARAUTUMINEN Pooliorganisaation toiminnasta Sodanjälkeisen, modernimman huoltovarmuustyön lähtölaukauksena
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotSuomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä
Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla
STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia
LisätiedotPÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA
PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA Varautumisen opintopäivät 2013: Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin Hämeenlinna 3.-4.10.2013 Johtaja Taina Rautio
LisätiedotPuolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotLämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa
Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 19.9.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö JUDO-työpaja 19.9.2019 Hankkeen esittely Uudet ohjeet Alueellinen koulutuskierros Valmius- ja jatkuvuudenhallinta
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...
LisätiedotHelsingin valmiussuunnitelma
Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin
LisätiedotSisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli
Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu
LisätiedotYhteiskunnan varautuminen
Yhteiskunnan varautuminen VIRVE -päivä 20.3.2012 Marina Congress Center, Helsinki Toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljyalan Keskusliitto Huoltovarmuuskeskuksen hallitus 21.3.2012 1 Mihin varaudutaan? Huoltovarmuusuhkakuvat
LisätiedotVesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen
Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki
LisätiedotVesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen
Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)
LisätiedotOsavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus
1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan
Vuosikertomus 2008 Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan Toiminnassa korostui vuonna 2008 kaksi merkittävää muutosta: huoltovarmuusorganisaation uudistaminen ja valtioneuvoston uusi päätös huoltovarmuuden
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla
Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu
LisätiedotENERGIAHUOLTOSEKTORIN VARAUTUMINEN, KEHITYSNÄKYMÄT JA HUOLTOVARMUUDEN TILA 2016 SEKÄ HIEMAN MAAKAASUALAN HISTORIAA
ENERGIAHUOLTOSEKTORIN VARAUTUMINEN, KEHITYSNÄKYMÄT JA HUOLTOVARMUUDEN TILA 2016 SEKÄ HIEMAN MAAKAASUALAN HISTORIAA Kaasualan neuvottelupäivät M/S Viking Grace 1.-2.6.2016 Tapio Pelkonen LUONNONKAASUA MAAKAASUA
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 18.9.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 25. 26.9.2019, Rovaniemi Hankkeen esittely Uudet
LisätiedotKriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen
Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen IPLU-projektin järjestämä seminaari IP-verkkojen luotettavuudesta, 17.5.2006 Kari Wirman 2 Yhteiskunnan toimintojen riippuvuudet
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotHuoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren
Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren 1 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Entäs jos ja kun kuitenkin Väestön toimeentulo, välttämättömän
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
Lisätiedot