Kotitalouksien omatoimisuus nyky- Suomessa Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät, SPEK ja Huoltovarmuuskeskus

Transkriptio

1 Kotitalouksien omatoimisuus nyky- Suomessa Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät, SPEK ja Huoltovarmuuskeskus Marianne Heikkilä, toiminnanjohtaja Marttaliitto

2 Huoltovarmuus ja omatoiminen varautuminen ennen

3

4 Martat neuvoivat kylissä P-K Iida Vallius Marttalähetti, (kana)konsulentti, emissaari, hätäapuneuvoja, kesälomalla olevat opettajaneidit eli nykyajan neuvojat

5 Kurkijoen Marttala 1920 Ensimmäinen oma Marttala = piiri

6 Kotitalouskurssilla Turussa vuonna 1917

7 Huoltovarmuus ja omatoiminen varautuminen tänään

8

9 Varautuminen: oman elämänsä kokki elämä on varmempaa itse tehtynä

10 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO: julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n osallistujaa) Kotitalouksien, kansalaisten yhteisöllisyys, omatoimisuus ja osaaminen vähentää haurautta ja lisää resilienssiä Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Tietoyhteiskuntasektori Finanssialan sektori Teollisuussektori Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli Kauppa- ja jakelupooli - KOVAtoimikunta Voimatalouspooli - aluetoimikunnat - kaukolämpöjaosto - kotimaisten poltto aineiden jaosto Öljypooli - maakaasujaosto Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Vesikuljetuspooli Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Tekstiili- ja jalkinepooli - Jätetoimikunta Graafinen pooli Joukkoviestintäpooli ICT-pooli Aluepooli Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli Kemian pooli Teknologiapooli Elektroniikkapooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli MIL-pooli Rakennuspooli - aluetoimikunnat Lähde: Hannu Pelttari, Huoltovarmuuskeskus

11

12 Vahvuuksia: Järjestöjen rooli varautumisessa 1. Tunnistamme yksilön tarpeet 2. Olemme lähellä avun tarvitsijoita ja pääsy lähelle 3. Voimme käynnistää toimintamme tarvittaessa nopeasti (ilman viranomaisohjausta) 4. Kansalliset verkostomme ovat vahvoja 5. Lisäämme kriisinsietokykyä = resilienssiä 6. Osaamme toteuttaa käytännön turvallisuutta ja varautumista 7. Vahvistamme arvoja ja yhteisvastuuta 8. Tuotamme ja ylläpidämme viranomaistoimintaa täydentäviä resursseja ja asiantuntijuutta 9. Viranomaistoimintaa tukevaa ja edistävää neuvontaa ja viestintää

13 Viranomaisia avustava organisaatio = Martoissa koulutetut ammattilaiset ja vapaaehtoiset väestön tukena Järjestöjen rooli varautumisessa Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä suunniteltaessa on huomioitava, että järjestöjen osallistuminen on aina järjestöjen itselleen asettamiin toimintapäämääriin perustuvaa Yhteistoiminnan on oltava varautumisen ja harjoittelun lisäksi yhteistä toiminnan suunnittelua

14 Historia 1899 marttajärjestö perustetaan, Lucina Hagmanin aloitteesta tehtävänä kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen, sivistystä kodeille 1902 ensimmäinen Emäntälehti ilmestyy 1907 järjestö alkaa saada valtionapua 1924 Suomalainen Marttaliitto ja Finlands svenska Marthaförbund luku: neuvonnan teemat luku: pula-aika

15 Missio Kotien ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja arjen hallinta

16 Visio Marttajärjestö on jäsenmäärältään kasvava ja ajassa elävä kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. < Järjestö on näkyvä vaikuttaja ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Martoissa on arjen mahdollisuus

17 Arvot Avoimuus Rohkeasti oma itsensä Valintoja kestävään arkeen Onnistumisen ja oppimisen iloa Tehdään yhdessä <

18 Marttajärjestö Jäsenet Yhdistykset Toimintaryhmät 80 Marttapiirit 16 kpl Marttaliitto ry Paikallinen Alueellinen Valtakunnallinen

19 Marttapiirit 1 Etelä-Hämeen Martat ry Hämeenlinna 2 Etelä-Karjalan Martat ry Lappeenranta 3 Etelä-Savon Martat ry Mikkeli 4 Itä-Hämeen Martat ry Lahti 5 Kainuun Martat ry Kajaani 6 Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat Kokkola 7 Keski-Suomen Martat ry Jyväskylä 8 Kymenlaakson Martat ry Kouvola 9 Lapin Martat ry Rovaniemi 10 Pirkanmaan Martat ry Tampere 11 Pohjois-Karjalan Martat ry Joensuu 12 Pohjois-Pohjanmaan Martat ry Oulu 13 Pohjois-Savon Martat ry Kuopio 14 Satakunnan Martat ry Pori 15 Uudenmaan Martat ry Helsinki 16 Varsinais-Suomen Martat ry Turku

20 Toiminta-alueet Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttajaasiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö Järjestötoiminta Järjestötyö Vaikuttaminen Vapaaehtoistoiminta Käden taidot Kansainvälinen toiminta ja kehitysyhteistyö Naisten ja perheiden osallisuuden, toimeentulon ja oikeuksien vahvistaminen

21 Kotitalousneuvontaa annetaan 1. Jäsenille Marttayhdistykset voivat tilata esimerkiksi ruokakursseja marttapiireiltä 2. Avoimesti Valtionapuneuvonta on avointa kaikille kansalaisille 3. Kohdennetusti Erityisryhmien neuvontaa tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa Piirit hakevat myös maakunnallisia ja paikallisia kumppaneita

22 Neuvonta tavoittaa Tapahtumia vuosittain noin osallistujia yli <

23 Kotitalousneuvonta tarjoaa Uusien tietojen ja taitojen oppimista Kotitaloustaitojen vahvistamista Arjen sujuvuuden edistämistä Terveyden edistämistä Mielekästä yhdessä tekemistä ja onnistumisen ja ilon elämyksiä

24 Kotitalousneuvonnan ennaltaehkäisevä merkitys varautumisessa Lisää yhteiskunnallisia taitoja ja osallisuutta Matalan kynnyksen paikka harjoitella Lisää terveyttä ja hyvinvointia Ravitsemus, arjen taidot, kädentaidot Yhdessä tekeminen, onnistuminen, viihtyisä ympäristö, terveellinen harrastustoiminta, elinikäinen oppiminen, perheen hyvinvointi

25 Martat ja omatoiminen varautuminen

26 I maailmansota Sotamarttatoiminta Suomen hallitus teki aloitteen sotamarttatoiminnasta Vapaaehtoiset koulutuksen saaneet, lähinnä opettajat, kulkivat paikkakunnalta toiselle reppu selässä puhdistaen ympäristöä, opastaen väestöä ja jopa haudaten vainajia ja eläimiä Paikalliset marttayhdistykset auttoivat Toimilla yritettiin hillitä kulkutautien leviämistä ja estää nälänhätää

27 I maailmansota Sotamarttatoiminta neuvojat kulkivat talosta taloon jakamassa ilmaisia ohjeita ja siemeniä, mutta myös kylvö- ja keittokursseja, pidettiin esitelmiä järjestettiin jäkäläkurssejakin siltä varalta, että leipäviljaa jouduttaisiin korvaamaan jäkälällä Emäntälehdessä annettiin ohjeet pettu- ja selluloosaleivän, pettujauhojen ja katajanmarjasiirapin valmistamiseen Sotamarttojen työ painottui Karjalaan, mutta neuvontatyötä kodeissa tehtiin muuallakin Varsinais-Suomessa oli töissä ainakin 6 hätäapuneuvojaa 1918

28 Turun Marttayhdistyksen työtuvassa valmistui reserviläisten käyttöön mm. alusvaatteita 1939

29 Siemenpussit 1948 Martat pussittivat vuosikymmenien ajan siemeniä ja myivät niitä erityisesti maaseudulla Porkkanansiemenpussin hinta on 8 snt vuoden 2011 rahassa. Pussi on taiteltu 1948.

30 II maailmansota Sota-aikana martat muonittivat evakoita ja lähettivät paketteja reserviläisille ja tuntemattomalle sotilaalle pitivät rintaman läheisyydessä sotilaskoteja ja pesuloita neuvojat pitivät kursseja korvikeaineiden käytöstä opastivat tehokkaaseen puutarhamaan käyttöön

31 Perunannostoa Jyväskylän kirkkopuistossa sota-aikana 1940-luvulla. Kaikki joutilas maa tuli saada puutarhamaaksi. Keskeisestä sijainnista huolimatta perunat näkyvät säästyneen varkauksilta.

32 II maailmansodan jälkeen sodan jälkeen luovutetun alueen piiriliittojen henkilökunta neuvojista huoltoemäntiin määrättiin siirtoväen majoitus- ja muonitustehtäviin heidän tuli huolehtia erityisesti lapsista, vanhuksista ja sairaista myöhemmin henkilökunta otti tehtäväkseen siirtoväen tavaroiden kuivattelun ja muunlaisen pelastamisen 466 eri varastorakennuksessa

33 Sota-aikaan 40- luvulla perustettiin neuvonta-asemia isoihin kaupunkeihin ja annettiin pula-ajan neuvontaa myös puhelimitse Tallukoita Helsingin Marttayhdistyksen neuvonta-aseman ikkunassa, Lasipalatsissa Helsingissä

34 II maailmansodan jälkeen piirit jatkoivat työtään keskittyen erityisesti uudisrakentamisen mukanaan tuomiin erityispiirteisiin keskeisenä tehtävänä oli puutarhojen perustaminen muu neuvonta painottui pula-ajan ruuanvalmistukseen ja käsitöiden opettamiseen

35 Kasvimaita perustettiin sinne, mistä maata löytyi, ruoasta oli pulaa Martat saivat lahjoituksena paljon siemeniä eri lähteistä Siement lahjoitettiin alueille, joissa oli kipein tarve päästä elämän alkuun

36 II maailmansodan jälkeen Suurin tulonlähde martoilla oli valtio ja kunnat, jotka tukivat yhdistyksiä sotaan liittyvissä toiminnoissa rahaa toimintaan saatiin myös myyjäisistä, joita varten Kansanhuolto myönsi monille yhdistyksille kankaanostolupia

37 Kotitalouksien valmius tänään

38 Kotitalouksien valmius tänään Kotitalousneuvonta edistää kotitalouksien arjessa selviytymistä taistelu uusavuttomuutta vastaan tiedot ja taidot vaihtelevat Itse tekemisen suosio kasvaa perusraaka-aineet monelle vieraita Rahan käyttöä ei hallita, säästäminen on vaikeaa hyvätuloisillekin Kotitarveviljely eli hyötyviljely on nousussa (palstat, osuuskunnat, villivihannekset, ruokapiirit)

39 Kysely kotivarasta kotitalousneuvojille syyskuussa 2013, n=29 1. Onko neuvojalla omassa taloudessaan kotivara? on on osittain ei

40 3. Onko Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) Kotivara-aineisto sinulle tuttu? kyllä ei

41 2. Pidätkö/oletko pitänyt kotivaraan liittyviä kursseja, luentoja tai tietoiskuja? kyllä en

42 4. Onko kotivara -käsite neuvonnan asiakkaille tuttu asia? täysin jonkin verran vähän ei ollenkaan

43 Kolmannen sektorin valmius Marttaliiton edustaja mukana Naisten Valmiusliiton hallituksessa, teemme yhteistyötä sisäasiainministeriön ja puolustusvoimien eri aikoina tekemiin kolmannen sektorin yhteistyövalmiuksia koskeviin kyselyihin vastaamme: -arjen osaajista koostuvasta laajasta, valtakunnallisesta jäsenistöstämme huomattava osa on joukkomuonitustaitoista myös heidän maastotaitonsa (mm. marjastuksen ja sienestyksen ansiosta) ovat hyvät ajatellen suuretsintöjä ja onnettomuustilanteita

44 Kolmannen sektorin valmius valtiovallan tarve saada järjestöt mukaan täydentämään turvallisuustoimintaa on lisääntynyt NVL käsittelee parhaillaan uutta puolustusvoimien kartoitusta, jossa haetaan yhteistyötä järjestösektorin kanssa kansalaisten turvallisuuden takaamisessa uusi kartoitus juontaa juurensa suuresta puolustusvoimauudistuksesta joukko-osastot lakkaavat useilla paikkakunnilla heidän lakisääteisten turvallisuustoimintaan liittyvät velvollisuudet on jatkossa turvattava vapaaehtoisten, järjestöjen edustajien kanssa/toimesta

45 NVL: Selviytyminen sähköttä Naisten valmiusliitto kehitti muuten muutama vuosi sitten kurssin Selviytyminen sähköttä valtakunnallisten naisten valmiusharjoitusten vetonaula puolustusvoimat otti myös koulutustarjontaansa jos sähkö pitkään poikki: käytä ensimmäisenä pilaantuvat elintarvikkeet, pakastemarjat ja valmiit ruoat keitä marjat hilloksi tai mehuksi kuivaa leipä ja pulla viipaleiksi, säilytä kylmänä aikana elintarvikkeita ulkona

46 Kotitalouksien varautuminen Neuvojien havainnot varautumisesta: varautuminen vaihtelee paljon eri kotitalouksissa vanhemmat ikäpolvet ovat varautuneet paremmin kuin nuoret nuoret vähävaraiset perheet eivät varaudu

47 Kotitalouksien varautuminen lääkkeitä ja ruokaa on jonkin verran, mutta vesipulaan ei ole varauduttu maaseudulla on paremmin ruokaa varastossa kuin kaupungissa toimiva taskulamppu ja patterilla toimiva radio ei kuulu monenkaan kodin varustuksiin

48 Kotitalouksien kotivara

49 Marttojen neuvoilla kotivara kuntoon Vettä Jauhot Radio paristoilla Tulitikut Patterit Hygieniatarvikkeet Lemmikki eläinten tarvikkeet Lääkkeet Purkinavaaja Säilykkeet hapankorppu Käteistä rahaa Välttämät tömyysta varoita

50 Vesi Kotivara tavarat lääkkeitä, joditabletteja kynttilät ja tulitikut välttämättömyystavaroita kuten vaipat, radio, paristot, taskulamppu tölkinavaaja hygieniatarvikkeet tuorekelmut, teippi, muovipurkit käteistä rahaa lemmikkieläinten tarvikkeet Onko kotona vaihtoehto sähkölämmitykselle ja paristoilla toimiva radio?

51 Kotivara 2-3 päivän varasto, joustovara arkeen kun ei pääse kauppaan osa omatoimista varautumista, turvaa kotitalouden toimeentulon Kotivaraa tulee päivittää ja pitää käyttökelpoisena noudattamalla "Parasta ennen" suosituksia valitse kotivaraan sellaisia elintarvikkeita ja juomia, joita käytät

52 Case kotivara kotitalouskurssilla kotivaraa pitkien sähkökatkojen aikana: ruokakurssin ilman sähköä trangioita ja fondyykeittimiä käyttämällä näytille esim. trangia, taskulamppu ja patteriradio havainnollistamaan ruoka nautittu kynttilänvalossa miten pelastetaan sulavan pakastimen sisältö sokeroimalla, suolaamalla ja kuivattamalla?

53 Kotivara ruoka jauhoja perunajauhoja mannaryynejä puurohiutaleita makaronia, riisiä säilykkeitä (perussetti: tomaattimurskaa, tomaattipyreetä, tonnikalaa, herkkusieniä, ananasta, papuja) kahvi, tee, kaakao hienosokeria mausteita ruokaöljyä leivontamargariinia levitettä leivän päälle juustoa munia perunoita, porkkanoita, sipulia mehutiivistettä pakastimessa marjoja, kasviksia pakastekalaa ja jauhelihaa

54 Marttojen neuvot varautumiseen ja selviytymiseen varaudu normaaliolojen häiriöihin kuten sähköttömyyteen päivitä kotivara opettele tekemään itse (ruoka, palstaviljely, pakastus, kausituotteiden hyödyttäminen, marjojen ja sienien käyttö) tarkista palohälyttimet opettele omavaraisuutta jaa tietoa ja opittua (sukupolvien ketju)

55 Miten edistää kotivara asiaa? tietoiskuin esim Kotivarapäivä! mediassa esille joukkoneuvonnassa esim. messuilla sosiaalisessa mediassa marttojen kursseilla ja illoissa tietoiskuin kouluissa

56 Miten edistää kotivara asiaa? kortti/esite lista tuotteista, joilla tulee pari päivää toimeen selkeä powerpoint esitys näyttelytaulut nettimateriaalia täydentämään jääkaappimagneetti mitä hyvä kotivara sisältää

57 = KOTIVARAX

58 Portinvartijat kiittävät!