HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

Transkriptio

1 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1

2 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti Erityistoimenpiteet vain kaikkein tärkeimpiin toimintoihin 2 HYVINVOINTI-SUOMI: Kaikki toimii Paljoon on varaa Kaikkea tarvitaan Tasapuolisuus Yksilön oikeudet HUOLTOVARMUUS-SUOMI: Kaikkein välttämättömin toimii Niukkuus vallitsee ja siihen on tyydyttävä Tasapuolisuutta ei voida taata Yksilön oikeuksista joudutaan tinkimään

3 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta 3

4 YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, - verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut 4

5 HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMINEN EDELLYTTÄÄ KOKONAISNÄKEMYSTÄ Huoltovarmuusorganisaatio kehittää Suomelle tärkeiden kansallisten ja globaalien järjestelmien, organisaatioverkostojen ja toimitusketjujen muodostaman kokonaisuuden analysointia, ymmärtämistä ja niihin liittyvien riskien hallitsemista. HVO edistää huoltovarmuudelle kriittisten organisaatioiden varautumista toimintaansa vaikuttaviin häiriöihin (jatkuvuudenhallinta) sekä niiden kykyä tunnistaa toiminnalleen kriittiset riippuvuudet, riskit ja muutokset. 5

6 RIIPPUVUUKSIEN MERKITYS KOROSTUU Kansallisen huoltovarmuuden turvaamisessa yhä suurempi merkitys on eri toimintojen välisillä riippuvuuksilla. Samoin kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan varautumiskeinojen kehittämiseen. Yhteistyön ylläpitämisen tulee ensisijaisesti perustua molempia osapuolia hyödyttävään toimintaan ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tulee nimenomaan kehittää myös yrityksiä hyödyttäviä toimintamalleja 6

7 KANSAINVÄLISYYS LISÄÄNTYY MYÖS POOLITOIMINNASSA Huoltovarmuuteen vaikuttavat tuotanto- ja palveluverkostot ovat taustaltaan globaaleja ja yrityksiä johdetaan usein Suomen ulkopuolelta. Siksi on hyvin olennaista, että kansainvälinen yritysjohto ymmärtää huoltovarmuustyön luonteen ja synergisyyden. Pooleissa tälle kansainvälisyysdialogille on luontevat edellytykset. 7

8 TEOLLISUUDEN NÄKÖKULMAA Huoltovarmuusnäkökulmasta on tärkeää, että Suomen riippuvuutta ulkomaisista energialähteistä vähennetään ja energiaomavaraisuutta kasvatetaan Fossiilisista ja uusiutuvista lähteistä valmistettujen öljytuotteiden jalostus ja jakelulogistiikka säilytetään riittävällä tasolla Puusta tuotetun energian kasvava merkitys otetaan huomioon varauduttaessa infrastruktuurin ylläpitämiseen ja riittäviin korjuu- ja kuljetuskalustomääriin sekä työvoiman saatavuuteen Edistetään teollisuuden infrastruktuurien ja osaamisen kehittämistä biotaloudessa sekä kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien liikennepolttoaineiden tuotannossa Vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä edistetään huolehtimalla yhteiskunnan perustoimintojen jatkuvuudesta sekä tukemalla yritys- ja toimialakohtaista varautumista 8

9 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Tietoyhteiskuntasektori Finanssialan sektori Teollisuussektori Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli Kauppa- ja Jakelupooli - KOVAtoimikunta Voimatalouspooli - Aluetoimikunnat - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljypooli - Maakaasujaosto Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Vesikuljetuspooli Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Tekstiili- ja Jalkinepooli - Jätealan huoltovarmuustoimikunta Graafinen pooli Joukkoviestintäpooli ICT-pooli Aluepooli - ALVARtoimikunnat Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli Kemian pooli Teknologiapooli Elektroniikkapooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli MIL-pooli Rakennuspooli - aluetoimikunnat (6) Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n ) 9

10 HVK:N STRATEGISET TEHTÄVÄT Vaikuttaa yleiseen talous- ja elinkeinopolitiikkaan siten, että huoltovarmuusnäkökulma otetaan laajasti huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tukea ja edesauttaa huoltovarmuuskriittisten toimijoiden jatkuvuudenhallinnan ja kriisinsietokyvyn kehittämistä yhteiskunnan huoltovarmuustavoitteiden mukaisesti. Huolehtia huoltovarmuusrahaston maksukyvyn hallinnasta sekä tarkoituksenmukaisen keinovalikoiman kustannustehokkaasta toteuttamisesta. Valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätöksen yhteistyötä edellyttävien toimenpiteiden ja järjestelyjen käynnistäminen ja yhteen sovittaminen huoltovarmuusorganisaatiossa. HVK vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä. 10

11 HYVÄN POOLITOIMINNAN TUNNUSPIIRTEITÄ Aktiivinen pooli Sitouttaa ja aktivoi alan keskeisiä toimijoita huoltovarmuustyöhön Edistää varautumisen kannalta keskeisten toimijoiden yhteistyötä Seuraa alan varautumisen tilaa ja toimintaympäristön muutoksia Arvioi ja kehittää omaa toimintaansa 11

12 SUOMEN HUOLTOVARMUUTEEN VAIKUTTAVIA TRENDEJÄ 1. Riippuvuus korkeasta teknologiasta, osaamisesta. Tietoliikenteen ja - järjestelmien häiriötön toiminta korostunut (kyberturvallisuus) 2. Voimakas riippuvuus tuontienergiasta. Yhteiskunnan kriittiset toiminnot käytännössä täysin sähköriippuvaisia. 3. Suuri osa huoltovarmuudelle kriittisistä tuotteista ja palveluista tuotetaan Suomen ulkopuolella (esim. raaka-aineet, lääkkeet, maksuliikenne). 4. Globalisaatio, ulkoistaminen ja arvoverkkojen monimutkaistuminen lisäävät kansainvälistä riippuvuutta ja korostavat yritysten merkitystä. 12

13 1. RIIPPUVUUS KORKEASTA TEKNOLOGIASTA, OSAAMISESTA Tietokoneohjelmistojen osuus pääomakannasta, prosenttia (rakennukset noin 80 prosenttia) Koko kansantalous Yritykset Julkisyhteisöt Lähde: Tilastokeskus ja HVK:n omat laskelmat. ICT:llä yhä suurempi merkitys tuotannossa Suomessa Kehitys läpitunkevaa kaikilla yhteiskunnan aloilla (sähkön tuotanto ja jakelu, teollisuus, logistiikka ) Muuttaa yhteiskunnan uhkaympäristöä ja varautumiskeinoja 13

14 2. VOIMAKAS RIIPPUVUUS TUONTIENERGIASTA JA SÄHKÖSTÄ OMAVARAISUUS n. 36% Venäjän tuonnin arvo on 87 % energiatuonnista (1000 t) Raakaöljy Venäjä 89% Muut 11 % Puolet vientiin! 3900 Milj. m 3 Maakaasu Venäjä 100 % 50,5 tu Ydinpolttoaine Venäjä 22 % Ruotsi 40% Muut 38 % 2785(1000 t) Kivihiili Venäjä 92 % Muut 8 % 19,3 TWh Sähkö Venäjä 23% Ruotsi 75 % Viro 2 % Lähde: Tilastokeskus 14

15 SUOMI OSANA GLOBAALIA VERKOSTOTALOUTTA

16 GLOBALISAATION HYÖDYT JA HAITAT REALISOITUNEET SUOMESSA Suuri osa yrityksistä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen teknologia ja markkinamuutokset ovat käännekohtia omistusjärjestelyille yritykset ovat olleet aikaisemmin suomalaisessa omistuksessa ja alansa johtavia, edelläkävijöitä teknologian kehittämisessä Massatuotanto (esim. elektroniikka) on siirtynyt halpamaihin, Suomessa on muutamia erikoisia valmistusmenetelmiä tai ympäristöjä vaativaa tuotantoa monimutkaista kokoonpanotuotantoa on edelleen Suomessa Tuotekehitys, logistiikka ja liiketoiminnan ohjaus on vielä monilta osin Suomessa Suomen toiminnan laajuus riippuu osaamisalueista Lähde: Huoltovarmuuden globaali ulottuvuus, HVK & elektroniikkapooli

17 LIIKETOIMINNAN OHJAUS GLOBAALISTI MAAORGANISAATIOT MUUTOSPAINEESSA Maaorganisaation status riippuu paljolti osaamisesta, liiketoiminnan luonteesta ja kilpailukyvystä sekä historiasta Useimmiten maaorganisaatio on hallinnollinen Eri toiminnot raportoivat globaaleille yksiköille itsenäisesti Maaorganisaatio hoitaa: henkilöstöasiat, yhteiskuntasuhteet, taloushallinto, toimitilat Globaalin yrityksen sisällä maat kilpailevat tehtaiden ja tuotekehityksen sijoituksista Globaalit yritykset ovat tällä hetkellä voimakkaassa muutostilassa Markkinamuutokset, teknologiamurrokset Avainhenkilöiden vaihtuvuus on suuri Lähde: Huoltovarmuuden globaali ulottuvuus, HVK & elektroniikkapooli 2013

18 SUOMELLA ON VAHVUUKSIA, JOILLE ON HYVÄ RAKENTAA TULEVAISUUTTA KILPAILUTEKIJÄT: Osaaminen ja ammattitaitoinen henkilöstö Yhteiskunnan toimivuus ja toiminnan helppous Infrastruktuurin luotettava toiminta Taloudellinen kilpailukyky OSAAMISALUEET: Soveltava tutkimus Järjestelmäosaaminen ICT-osaaminen Radioteknologia Erikoisteknologiat Kansainvälinen liiketoimintaosaaminen 18 Lähde: Huoltovarmuuden globaali ulottuvuus, HVK & elektroniikkapooli 2013

19 HUOLTOVARMUUSTOIMINNAN KEHITYSKOHTEET GLOBAALISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Globaalin huoltovarmuuden hyödyntäminen - kv. yhteistyö, globaalit verkostot Julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoiminnan kehittäminen, hallinnosta palveluihin - huoltovarmuuspalvelujen tuotteistaminen - hyvän (yhteis)toiminnan sertifiointi - Huovi-portaali kommunikaatio- ja markkinointikanavana - tiedotus ja koulutus, tutkimukset ja analyysit Toiminnan jatkuvuuden hallinta - jatkuvuuden hallinnasta keihäänkärkituote yrityksille (ml. SOPIVA) 19 Lähde: Huoltovarmuuden globaali ulottuvuus, HVK & elektroniikkapooli 2013

20 HUOLTOVARMUUSORGANISAATION KEHITTÄMINEN HUOLTOVARMUUSTAVOITTEIDEN POHJALTA Analysoidaan elintärkeille toiminnoille kriittiset toimitus- ja palveluketjut sekä kriittiset pisteet Tunnistetaan niiden huoltovarmuuskriittisimmät yritykset ja organisaatiot Suunnataan toiminta näihin organisaatioihin ja yrityksiin Hahmotellaan uusi yhteistoimintamalli huoltovarmuusorganisaatiolle

21 KIITOS! Yhteystiedot Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7 A FI Helsinki, Finland Puh Fax