Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti
|
|
- Jarno Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti
2 Lapsen motorinen kehitys etenee kokonaisvaltaisuudesta eriytyneisyyteen karkeamotoriikasta hienomotoriikkaan se on aina toiminnallista muutosta kehityy kefalokaudaalisesti eli päästä jalkoihin sekä proksimodistaalisesti eli kehon keskustasta ääreisosiin.
3 Motoriset perustaidot voidaan luokitella: Tasapainotaitoihin liikkumistaitoihin ja käsittelytaitoihin
4 Aistit Aivot jäsentävät sinne tulevat aistimukset -> jotta liikkuminen, oppiminen ja muu käyttäytyminen olisi mahdollista Aistimukset ovat aivojen ravintoa Ilman sensoriikkaa ei ole motoriikkaa
5 Aistit kaukoaistit (näkö, kuulo, haju) lähiaistit (tunto ja maku) kehonaistit (asento, liike, tasapaino)
6 Tuntoaisti Tuntoaistijärjestelmä+ tasapaino- ja liikeaistijärjestelmä -> visuaalinen (ja auditiivinen) hahmottaminen Tuntoerottelu kehittyy 8-vuoteen saakka kokemuksia ympäristöstä kosketuksen kautta -> tietoa omasta kehosta ja suhteestaan ympäristöön -> kehonhahmotus syntyy
7
8 Proprioseptiikka ( yksilön oma ) Auttaa liikkumaan Kehon asennot Lihakset ja nivelet edellytys hienomotoriikan kehittymiselle Heikko proprioseptiikka -> vaikeuksia portaissa / urheilussa -> katseen kontrolli
9 Tasapaino sijaitsee aivorungossa, ja se saa tietoa korvien tasapainoelimistä, silmistä sekä raajojen ja niskan asentotunnosta. Korvien tasapainoelimistä tuleva informaatio kertoo pään liikkeistä Tasapainotaidot: lihaksiston, näköaistin ja tasapainoaistin yhteistyö 12-vuoden iässä vestibulaarijärjestelmä eli tasapainojärjestelmä sisäkorvassa on aikuisen tasolla.
10 Koordinaatio useiden lihasten hyvin ajoitettua ja tasapainoista/ joustavaa liikettä ajan, tilan ja voimankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia liikkeitä Liikerytmitaju, säätelee liikkeiden oikea-aikaisuutta, kestoa ja nopeuden muutoksia
11 Koordinaatio kahden käden heitto/ kiinniotto silmien, käsivarren ja sormien yhteistyö -> tarkkuusheitto yhdellä kädellä silmän lihasten yhteistyö -> lukeminen silmän ja käden yhteistyö -> maidon kaataminen lasiin
12 Praksia täysin uudenlaisen toiminnan suorittaminen kyky miten käyttää käsiään ja kehoaan taitoa vaativissa toiminnoissa aikaisemmat kokemukset (somatosensorinen hahmottaminen) ympäristön hahmottaminen usean aistin yhteistyö Keskittyminen Äly idea + motorinen suunnitelma => tuotos
13 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Aistijärjestelmän eri osat ovat yhteydessä toisiinsa muodostaen perustan aivojen ja kehon toiminnalle. Isojen aivojen kehitys ja toiminta perustuu aistimuksille. Sensomotoriikka on aistihavaintojen ja kehon toimintojen yhteispeliä.
14 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Lapsi kehittyy aistimustensa avulla pieni lapsi: suu ja huulet -> kädet, jalat Aivojen tehtävänä on ottaa vastaan ja tulkita sekä muodostaa niistä havaintoja. Aivot tarvitsevat kehittyäkseen aistiimpulsseja, joiden vastaanottamiseen tarvitaan toimiva hermojärjestelmä.
15 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Vastasyntynyt
16 3-4 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Symmetria- keskilinja - Pään hallinta - Silmät, kolmiulotteisuus - Vartalon ojennus lisääntyy, tukeutuminen kyynärvarsiin - Kädet ja jalat koskettelu
17 5-6-7 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Vatsamakuulla ojennus,vartalon ja raajojen ojennusliikkeet - Painonsiirrot, kurkottelu, tukeutuminen, tarttuminen - Navan ympäri pyöriminen - Liikemallien yhdistelmät ; leikkii kyljellään - Silmien eriytyminen pään liikkeistä
18 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Vatsamakuun merkitys: - kehon ojentautuminen ja työskentely painovoimaa vastaan - tasapainoaistin toiminta -lihasjänteys -Silmien liikkeiden hallinta -Kehonpuolien välinen koordinaatio -Näköhahmottaminen - tukeutuminen ja hienomotoristen taitojen kehittyminen
19 8-9 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Liikkuminen monipuolistuu - Istuminen - Konttaaminen - Siirtymiset ja variaatiot - Käsillä tutkiminen, tunnustelu, käsittely
20 8-9 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Sormien eriytyneet liikkeet, pinsettiote, etusormella osoittelu - Katselee esineitä kauan - Erot yksilöiden motoristen taitojen välillä on suuret ( jäntevä <-> matala lihasjänteys)
21 10-12 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - konttaaminen, polvin kävely, karhunkäynti - Pystyyn nouseminen ja liikkuminen - Sivuttain tukea pitkin - Irrottaminen edelleen karkeaa, ranteen erityttäminen (vilkutus) - Lapsi toimii kykyjensä äärirajoilla ->perhe
22 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 1-2 vuotias - Itsenäinen kävely - Liikkeelle lähtö, pysähdys, suunnanvaihto - Alas laskeutuminen ja seisomaan nouseminen ilman käsiä, leikkii kyykyssä - Lapsi kaatuilee - Kiipeilee - Pallon potkaisu-> tasapaino
23 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 1-2 vuotias - Poimii esineen lattialta - Nousee varpaille - Hyppäämisen ensiyritykset, rytmistä hytkytystä - kehonsa osat - kehonhahmotus näön apu liikkumisessa vähenee ( proprioseptiikka)
24 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 1-2 vuotias - Kantaminen, vetäminen, työntäminen - tutkii ympäristöään kehollaan - Tutkii esineitä (sisäkkäin, päällekkäin) -> hienomotoriikka, hahmottaminen - Osallistuu sekä auttaa pukemisessa ja riisumissa ( kehonhahmotus ja motorinen suunnittelu)
25 3-4 vuotias Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - liikunta kiinnostaa - Tasapainoiluleikit - Varpailla/ kantapäillä kävelyt - Laululeikit (rytmi) - Osa ottaa keinussa vauhtia
26 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 3-4 vuotias 3-7-v aivot herkimmillään oppimaan motorisia taitoja - Hyppää rapulta, tasajalkahyppy - Monipuolisemmat esineleikit - Hallinta ja osaaminen kehittyy - Pallon kiinniottaminen
27 5-6 v Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - tasapaino ja sarjoittaminen -> kiipeilyt, temppuradat ( motorinen suunnittelu) - itseohjautuva ja kekseliäs - Leikissä juoni - Pyörällä ajaminen, hiihto, luistelu - yhdellä jalalla hyppiminen, ruutuhyppelyt jne. - kuperkeikka
28 5-6 v Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Pallo pienenee - Mailan/ välineiden käyttö - Vaihtohyppely eteen taakse
29 7 vuotias Esi- ja alakoululaisen motoriset perusvalmiudet - Sensomotorisen perusvalmiudet on kypsyneet niin, että lapsi on liikunnallisesti taitava ja aktiivinen -> liikuntalajit - Lihasvoima lisääntyy ja kehonhallinta paranee - Säännöt, ryhmässä toimiminen
30 Esi- ja alakoululaisen motoriset perusvalmiudet - paikallaan olo - Tarkkaavuus - Osaa toimia ryhmässä - Kädenkäyttö
31 Rauhoittuminen ja rentoutuminen Rentoutuneena ja levänneenä lapsen on helpompi suunnata mielenkiintonsa uuteen tekemiseen.
32 Motoristen perustaitojen pulmista ja arvioinnista - Kömpelö/ matala lihasjänteys/ nivelten pehmeys -> kuluu paljon energiaa toimintaan - Liikkuvainen/vilkas lapsi, jolla ongelmaa tasapainon hallinnassa ja hitaissa, harmonisissa liikkeissä, hienomotoriikassa - Dyspraksia, istuu tuolin viereen, motorisessa suunnittelussa ongelmia
33 Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi kannettavat, työnnettävät ja vedettävät lelut tukevat kehon symmetriaa, käsien tuomista keskilinjaan ja käsiin tukeutumista -> käsi-käsi-yhteistyön kehittyminen
34 Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi Painat taakat, vetäminen ja työntäminen aktivoivat lihaksia ja niveliä ja antavat näin syvätuntokokemuksia -> mitkä kehittävät kehonhahmottamista ja vahvistavat kahden käden yhteistoimintaa.
35 Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi Vastus jäsentää näitä aistimuksia ja luovat näin hyvää perustaa liikkeiden ja tasapainon hallinnalle sekä koordinaatiolle Syvätunnon avulla liikkuminen ja toimiminen katsomatta jalkoihin ja käsiin.
36 Rekki /renkaat keinuminen/roikkuminen keinuliike on rauhoittavaa tai aktivoivaa ja vireyttä nostavaa Itsenäinen keinuminen
37 Puolapuut (+penkki), puomit kiipeäminen, liukuminen Laskeminen kaltevalla alustalla -> ennakointi-, havainnointi- ja ohjailukykyä. tasapainoaistimuksia kaikki kehon perusliikemallit: ojennus, koukistus, vartalon kierrot jne. ideointi ja ongelmanratkaisukyky edellyttää rakennelman ja tilan hahmottamista sekä liikunnallista suunnittelukykyä, ennakointitaitoa
38 Hypyt trampoliini, iso jumppapallo ja kengurupallo tasapaino- ja liikehallintaharjoitus sekä syvätuntokokemus edellyttää koko vartalon lihasten ja pään hallintaa ponnistaminen ja hallittu alastulo Kahdella jalalla -> yhdellä jalalla
39 Palloleikit Perustaidot 2-3-v Reagointikyky, tasapaino kahden käden yhteistoiminta, voiman säätely, kehon keskilinjan ylittäminen, kehonpuolien välinen yhteistyö, vartalon rotaatio ja tilan hahmottaminen tulee olla riittävä kehon, liikkeiden ja havaitsemisen hallinnan valmius.
40 Palloleikit Kehon keskilinjan ylittämistä sisältävä toiminta edesauttaa lapsen kätisyyden vakiintumista ja kynätyöskentelyvalmiuksia. lisäksi tarvitaan tilan hahmottamista, nopeaa reaktiovalmiutta, suuntaamista ja kohdentamista
41 Naru / köysi Syvätuntoaistimukset -> kehonhahmottaminen kiipeäminen, köydenveto ja narun avulla painavien taakkojen vetäminen Naruhyppely ja narueste-korkeushyppely -> molempien puolien toiminta, ponnistaminen, rytmisyys, ajoittaminen, sarjallisuus. rytmiset liikesarjat -> valmentavat lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen
42 Liikuntavälineiden merkitys tärkeitä esine- ja toimintaleikkivaiheessa oleville lapsille ilo, elämykset, vaihtelu, onnistumisen kokemukset vapautumisen, arkuuden voittaminen luovuus, mielikuvitus aistien ja lihasten yhteistoiminta käsi-silmä/jalka koordinaatio
43 Liikuntavälineiden merkitys tilan ja suuntien ymmärtäminen Keskittyminen Voimankäyttö Jaksaminen liikesuorituksissa Pari- ja ryhmätyöskentely apuna kestävyyden ja kunnon kohentamisessa
44 Hienomotoriikka Hienomotorisiin taitoihin kuuluu erilaisia toimintoja: Kurkottaminen Tarttuminen Piteleminen Tahdonalainen irrottaminen Kaksikätiset toiminnot Käden manipulaatio eli käsittelytaidot
45 Käden taitojen kehittyminen Kehitys etenee massaliikkeistä spesifisiin käden toimintoihin. Ensin täytyy hallita tarttuminen koko kädellä ja kehityksen edetessä pystyä eriyttämään sormet ja tarttumaan tarkemmalla otteella. Proksimodistaalinen kehitys: Kehon keskilinjassa pitää olla riittävästi hallintaa, jotta pystyy eriyttämään käden ja sormien liikkeitä. Lumipallo-kierre; Jos käden taidot ovat lapselle vaikeita, lapsi ei halua niitä tehdä, minkä vuoksi taidot eivät pääse kehittymään.
46 Käden taitojen kehittyminen Käden eheys Asentomekanismit Sopiva määrä voimaa Visuaaliset taidot, visuaalinen havaitseminen Somatosensorinen toimintakyky eli tunto- ja asentoaistimusten hahmottaminen Taktiilinen erottelukyky Sosiaaliset- ja kulttuuriset tekijät
47 Käden taitojen kehittyminen 5-vuotias osaa kiinnittää vetoketjun ja isot napit käyttää veistä esim. leivän voiteluun ottaa kiinni pienen pallon käsillä ja heittää yhdellä kädellä palloa kätisyys vakiintunut rakentelee taitavasti palikoilla ja legoilla pujottelee pieniä helmiä nauhaan leikkaa saksilla ympyrän kypsä kynäote kopioi ristin, neliön ja viivoja osaa joitakin kirjaimia ja numeroita hallitsee oman nimen kirjoittamisen
48 Käden taitojen kehittyminen 6-vuotias sitoo kengännauhat käyttää ruokailuvälineitä esim. pilkkomiseen käyttää yksinkertaisia työkaluja, kuten meisseliä leikkaa saksilla monimutkaisempia kuvia ja tarkemmin osaa kirjoittaa numeroita ja kirjaimia ilman mallia
49 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Ennen kirjoittamisen opettamista lapsella tulisi olla: Kehittyneet käden pienet lihakset Kyky pidellä ruokailuvälineitä tai kirjoitusvälineitä Kyky piirtää sulavasti peruskuvioita, kuten viivoja ja ympyröitä Kyky havainnoida kirjaimia, tunnistaa muotoja, huomioida samanlaisuuksia ja erilaisuuksia, päätellä tarvittavat liikkeet kuvioin muodostamiseen sekä taito antaa tarkka, verbaalinen kuvaus nähdyn perusteella Orientoituminen kirjoitettuun kieleen, johon kuuluvat kirjainten ja sanojen visuaalinen analysointi, sekä oikean ja vasemman erottelu
50 Video Kirjoittamisen taitojen kehittyminen
51 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Primitiiviset kynäotteet. (a) radiaalinen poikittainen kämmenote, (b) palmaarinen supinaatio-ote, (c) digitaalinen pronaatio-ote, (d) sivellinote sekä (e) ote ojennetuin sormin.
52 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Siirtymävaiheen kynäotteet. (f) ristikkäispeukalo-ote, (g) staattinen kolmisormiote sekä (h) nelisormiote
53 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Kypsät kynäotteet. Vasemmalta oikealle: dynaaminen kolmisormiote, lateraalinen kolmisormiote, dynaaminen nelisormiote, lateraalinen nelisormiote sekä mukautettu kolmisormiote
54 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Sujuva kirjoittaminen Kätisyys vakiintunut Lapsi pystyy asettamaan kynän oikeaan asentoon kädessä esineen manipulointi Kirjoittaessa lapsen keskivartalon hallinta pitää olla hyvä, jotta sormet ja ranne voivat tehdä eriytyneitä liikkeitä asentokontrolli Kynän liikkeen eriytyneisyys, sopivuus ja oikea-aikaisuus hienomotorinen kontrolli Kirjoittaessa motorisen ohjailun keskeisiä prosesseja ovat kirjoitustapahtuman ideointi, motorinen suunnittelu ja toteutus Huomioitavia asioita ovat myös lapsen tarkkaavaisuus, muisti ja kielelliset taidot Ergonomia ja työskentelyolosuhteet
55 Kirjoittamisen vaikeudet Voiman käyttö (Asento- ja liiketunto) Liiallinen voimankäyttö sujuvuus ja kestävyys Lyijytäytekynä antaa välittömän palautteen liiallisesta voiman käytöstä kun terä katkeaa Ratojen seuraaminen kädellä (autolla, pensselillä, kynällä) käden hallinta ja rentous Käden rentouttaminen Liian vähäinen voima kynän hallinta epävakaata ja hataraa, kynän jälki on liian himmeää Tunnusteluleikkejä näkö pois suljettuna Pehmeälyijyinen kynä jälki tummempaa
56 Kirjoittamisen vaikeudet Nopeus ja sujuvuus Kirjoittamisen sujuvuuteen vaikuttaa esim. visuomotoriikka, käden liikkeiden eriytyminen Maalaaminen ja piirtäminen erilaisilla kynillä ja pensseleillä pystysuoralle tai kaltevalle tasolle, pisteestä pisteeseen tehtäviä, labyrintti tehtäviä, piirrä kuva valmiiksi tehtäviä yms., pyykkipojat, suihkepullot, hyrrät, sormi-, taputus- ja kosketusleikit
57 Kirjoittamisen vaikeudet Visuomotorinen integraatio (silmä-käsi yhteistyö) Vaikeudet näkyvät laajasti kirjoittamisessa: kirjainten muodostamisessa, kirjain- ja sanaväleissä, viivalla pysymisessä ja tekstin kopioinnissa Maila- ja pallopelit, puuhakirjojen tehtäviä esim. piilotetut kuvat, mikä ei kuulu joukkoon, etsi virheet, palapelit, mallista rakentelut (esim. pikkulegoilla)
58 Kirjoittamisen vaikeudet Motorinen suunnittelu Vaikeudet kirjoittamisessa voivat näkyä siten, että viivat menevät pitkiksi, mallista kopiointi on vaikeaa, vaikka lapsi hahmottaa näkemänsä Rytmileikkejä ja hyppelyleikkejä, Kuvioiden jäljentämistä apupisteisiin, ornamenttikuvioiden piirtämistä, uralaudat kirjaimista Kädestä pitäen ohjausta
59 Kirjoittamisen vaikeudet Kätisyyden vakiintuminen Kätisyyden vakiintumattomuus yleensä hidastaa hienomotorisissa toiminnoissa tarvittavien taitojen kehittymistä. Annetaan työväline keskilinjaan ja seurataan kummalla kädellä lapsi yleensä aloittaa toiminnan ja ohjataan tekemään toiminnat sillä. Kehon keskilinjan ylitystä vaativat toiminnot: mailapelit, erilaisten työkalujen käyttäminen, isolle paperille piirtäminen, helmipujottelut, ompeleminen, kierrä auki ja kiinni leikit purkeilla ja muttereilla toiminnat, missä molemmilla käsillä on eri tehtävät
60 Kirjoittamisen vaikeudet Kynäotteiden ohjaus Jos lapsella on kypsymätön kynäote, pyritään ohjaamaan otetta sormenpääotteeksi Apuvälineitä: Eri vahvuiset kolmiokynät, muotoiltu kolmiokynä, kynätuet, kynäotteen ohjaimet, painotuotteet Hankintapaikkoja: Oppien.fi, Early learning verkkokauppa, Tevella, Krutsin
61 Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen Keskeistä kynäotteen ja hienomotoriikan tukemisessa ovat sellaiset toiminnat, jotka vaativat pinsettiotteen käyttöä Kaikenlainen käsillä tekeminen tukee hienomotoriikan ja kirjoittamisen kehittymistä
62 Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen Sormi-, taputus- ja kosketteluleikit Piirtämistä sormella/koko kädellä esim. hiekkaan, partavaahtoon Esineiden piilotusta hiekkaan, makaroniin, riisiin Poiminta- ja lajitteluleikit Rakentelupalikat ja sarjat Työkalujen/-välineiden käyttö: vasarat, meisselit, haarukka ja veitsi Muovailu, leipominen Ompelukuvat
63 Kirjallisuutta Kranowits, C.S. Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Ps-kustannus Ayres, A.J. Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. PS-kustannus Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Rintala, Ahonen, Cantell, Nissinen (toim.) PS-kustannus Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan. Opinnäytetyö, Stadia Konstikas kirjoittaminen ja kirjoittamisen konstit 1. ja 2. luokan oppilaiden kirjoittamisen kehitys, vaikeudet ja tukeminen toimintaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyö, Stadia 2006.
Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotKÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)
4-5 -vuotias Käden taitojen kehittymisessä merkityksellistä: - käsien perusliikkeiden eriytyminen - kahden käden yhteistyötaidot - kolmisormiotteen kehittyminen, kätisyys eriytymässä Silmien ja käsien
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotMotorinen kehitys ja motoriset perustaidot
Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä
LisätiedotLiikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena
Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto
LisätiedotLapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,
Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotKEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario
KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,
LisätiedotLIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA. Auran kunta - varhaiskasvatus
LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA Auran kunta - varhaiskasvatus LAPSEN RIITTÄVÄ LIIKUNTA KOOSTUU MEILLÄ ON HAUSKAA YHDESSÄ! KAKSI TUNTIA REIPASTA LIIKUNTAA PÄIVÄSSÄ! OMAEHTOISEN LIIKKUMISEN TUKEMINEN Monipuolisia
Lisätiedotpyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotLiike on lääkettä. motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti
Liike on lääkettä motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti Hanke on toiminut vuodesta 2013, on STEAn rahoittama ja kuuluu Emma&Elias-avustusohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti
LisätiedotLuokat 1 2: Fyysinen toimintakyky
Vuosiluokat 1-2 Liikutaan yhdessä leikkien Tavoitteet Sisällöt Sisältöjen avaaminen ja tarkentaminen Arviointi Laaja-alainen Fyysinen T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisesti
LisätiedotENSIMMÄISEN IKÄVUODEN TYYPILLINEN SENSOMOTORINEN KEHITYS
ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN TYYPILLINEN SENSOMOTORINEN KEHITYS Kiitokset toimeksiantajalle yhteistyöstä. Erityiset kiitokset oppaan kuvissa esiintyville lapsille ja heidän vanhemmilleen opinnäyteyöprojektiimme
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT. Lapsen nimi ja ikä. Lapsen kuva. Päivähoitopaikka.
ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT Lapsen nimi ja ikä Lapsen kuva Päivähoitopaikka Keskustelupäivä Täytä lomake vanhempien kertomaa osalta ja palauta pvm. mennessä päivähoitopaikkaan.
LisätiedotMOTORISTEN PERUSLIIKUNTATAITOJEN HARJOITTELU
MOTORISTEN PERUSLIIKUNTATAITOJEN HARJOITTELU Alkulämmittely n. 15 min - Tarkoitus valmistaa koko keho harjoitukseen aivot ja lihakset - Liikkeitä vaihdellen ja soveltaen, yhdistele liikkumis- ja liikesuuntia
LisätiedotLiikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.
POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn
LisätiedotHAHMO 4. Lomakkeen syventävä tietopaketti. Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen 2007. Kerttu 4v.
HAHMO 4 Lomakkeen syventävä tietopaketti Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen 2007 Kerttu 4v. Syventävän tietopaketin tarkoituksena on antaa lisätietoa 4-vuotiaan lapsen perustaidoista ja HAHMO
LisätiedotOpinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen
Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa
Lisätiedot1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen
1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen Työskentelytaidot - oman vuoron odottaminen arjen tilanteissa (mm. liukumäki) - yhteisten ohjeiden/ toimintatapojen noudattaminen - mielenkiinnon / tarkkaavuuden suuntaaminen
LisätiedotBAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN
KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT
LisätiedotSisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25
Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen
LisätiedotHopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä
Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja
LisätiedotKotihoidossa olevan 4- vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta- ja arviointilomake
Rovaniemen kaupunki Luottamuksellinen Varhaiskasvatuspalvelut ja Terveyspalvelukeskus Kotihoidossa olevan 4- vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta- ja arviointilomake Huoltajat täyttävät yhdessä lomakkeen
Lisätiedot1. Tasapainoilu takaperin (rimat: 3 cm, 4,5 cm ja 6 cm) 2. Esteen yli kinkkaus 3. Sivuttaishyppely 4. Sivuttaissiirtyminen.
KTK testi, Sami Kalaja, (Kiphard, E. & Schilling, F. (2007). Körperkoordinationstest für Kinder.) Vertailuaineisto peruslapsista ja nuorista tällä hetkellä 5 14 -vuotiaille. Kotimainen, urheilijoiden oma
LisätiedotOHJAAJAKOULUTUS OSIO 2
OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 2 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 (4 h) Teoriaosuus Oppiminen 120 min Oppia liikunnan avulla Video eri oppimisvaiheissa
LisätiedotLENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA
LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotKyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy
PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
LisätiedotLANKAKERÄ NEULOMINEN
LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄLEIKKI Oppilaat seisovat luokassa ja heittelevät lankakerää ristiin rastiin. Ensimmäinen heittäjä sitoo langanpään sormeensa, heittää kerän seuraavalle. Tämä ottaa langasta
LisätiedotLIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02
LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA, HJK C
HARJOITUSOHJELMA, HJK C No: 1/ 5 KESTO: 90 min HARJOITUKSEN TARKOITUS: Maalivahtien kesäharjoitus (taito/koordinaatio/reaktionopeus) Alkulämpö 10 min. Hyppynaru: eteen-/ taaksepäin paikallaan jalat ristiin
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotTimanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.).
päivitetty 15.12.2018 TIMANTTIMERKKI Timanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.). Timanttimerkki suoritetaan erillisissä arviointitilaisuuksissa.
LisätiedotKoululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin,
Innostu liikke stä! Mitä nyt on? Koululiikuntaliiton uusi N.Y.T! -toiminta tarjoaa alakoulun 2.-5.luokkalaisille helpon tavan harjoitella monipuolisesti liikunnan perustaitoja. Lukukausittain saat N.Y.T!
LisätiedotKeinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan
Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan Toimintaterapian koulutusohjelma, toimintaterapeutti Opinnäytetyö 30.5.2008
LisätiedotMinuuttivälipalat vuotiaille
Minuuttivälipalat 3-4 - vuotiaille Tasapainoilu kehityskaudelle 3 4 - vuotta Tehtäväkortti 1. Seisokaa yhdellä jalalla tukea ottaen, vaihtakaa jalkoja Seisokaa yhdellä jalalla ilman tukea, vaihtakaa jalkoja
LisätiedotREKKI: (1-3 sarja: rintakorkeus, 4-6 sarja: heiluntakorkeus)
1 Kevät 2018 REKKI: (1-3 sarja: rintakorkeus, 4-6 sarja: heiluntakorkeus) 1. KIEPPI - lähtö maasta - liike päättyy siistiin ja tiukkaan oikonojaan - polvet ja nilkat ojennettuina vierekkäin, ei ristikkäin
LisätiedotKESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput
92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA SENIOR SPORT LAITTEISTOLLE IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISTEN EHKÄISEMISEKSI
HARJOITUSOHJELMA SENIOR SPORT LAITTEISTOLLE IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISTEN EHKÄISEMISEKSI Eeva-Maija Puominen Jonna Sarajärvi Fysioterapeuttiopiskelijat 2014 JOHDANTO Lappset Group Oy:n ikääntyneille suunnattu
LisätiedotLiikuntaohjelma: viikot 1-6
Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotADHD-oireinen lapsi ja aistit. Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija
ADHD-oireinen lapsi ja aistit Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija Aistijärjestelmät Näköaisti Kuuloaisti Haju ja makuaistit Vestibulaarinen aistijärjestelmä (liike ja painovoima)
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotSENSOMOTORINEN KUNTOUTUS
SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä
Lisätiedot5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake
Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:
LisätiedotTIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN
Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan
LisätiedotKultamerkin suoritettuaan ja sinä vuonna, jolloin voimistelija täyttää 8 vuotta, voi aloittaa suorittamaan timanttimerkin liikkeitä.
päivitetty 15.12.2018 KULTAMERKKI Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja
LisätiedotTaito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot
Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa
LisätiedotPronssimerkki ~ 1 ~ REKKI: (1-3: rintakorkeus, 4: heiluntakorkeus)
Pronssimerkki ~ 1 ~ Kevät 2018 REKKI: (1-3: rintakorkeus, 4: heiluntakorkeus) 1. HYPPY OIKONOJAAN - lähtö maasta - liike päättyy siistiin ja tiukkaan oikonojaan - kyynärpäät suorina - polvet ja nilkat
LisätiedotINNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja
LisätiedotTESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN
TESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN HAVAINTOMOTORISET TAIDOT 1. Itsensä tunnistaminen: - Mikä on sinun nimesi? Tulos on KYLLÄ jos lapsi tietää nimensä ja EI jos hän ei tiedä sitä. - Tässä on peili. Kuka sieltä
Lisätiedot4- v. 1.Ajattelu ja oppiminen
1.Ajattelu ja oppiminen Työskentelytaidot /tarkkaavuus ja keskittyminen Sääntöjen ja rajoitusten hyväksyminen - mikä on oikein ja mikä väärin- opettelua sääntöjen noudattamisen harjoitteleminen yhteisten
LisätiedotREKKI: (1-3: rintakorkeus, 4: heiluntakorkeus)
Kevät 2018 1 REKKI: (1-3: rintakorkeus, 4: heiluntakorkeus) 1. KIEPPI - lähtö maasta - liike päättyy siistiin ja tiukkaan oikonojaan - polvet ja nilkat ojennettuina vierekkäin, ei ristikkäin 2. OIKONOJASTA
LisätiedotLajien yhteisen STARA-merkin ohjeet ohjaajille ja valmentajille
Lajien yhteisen STARA-merkin ohjeet ohjaajille ja valmentajille Staramerkin suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa, kunhan on Stara-lisenssi. Liikkeet ovat voimistelukoulun alkeis- ja alkeisjatkopassista.
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot
LisätiedotREKKI: (1-3: rintakorkeus, 4-6: cm)
1 Kevät 2017 REKKI: (1-3: rintakorkeus, 4-6: 180-210 cm) 1. KIEPPI (ponnistus korokkeella tai ilman) - liike päättyy siistiin ja tiukkaan oikonojaan (nilkat myös ojennettuina vierekkäin, ei ristikkäin)
LisätiedotTaso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport
1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa
LisätiedotIloisia harjoitteluhetkiä!
Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan
Lisätiedotpois. Jos henkilö arvaa sanan ennen kuin sen on ehtinyt kirjoittamaan loppuun saakka, voi oikean arvauksen vahvistaa kyllä-taputuksella.
Suuraakkoset Suuraakkoset kirjoitetaan vastaanottajan avoimeen kämmenpohjaan kirjain kerrallaan, ikään kuin päällekkäin. Kun kirjain tehdään etusormella kämmenpohjaan riittävän suurena ja sopivalla painovoimalla,
LisätiedotMITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI
MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Lisätiedot~ 1 ~ REKKI: (1-3: rintakorkeus, 4: cm)
~ 1 ~ Kevät 2017 REKKI: (1-3: rintakorkeus, 4: 180-210 cm) 1. HYPPY OIKONOJAAN - vartalo tiukkana, lantiossa ei saa olla taittoa - käsivarret suorina, nilkat ojennettuina 2. OIKONOJASTA SELINHEILAHDUS
LisätiedotB-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa
Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta
Lisätiedot2 / 12 8:59 Page 2 4 / 34 [Yhden jalan puristusluistelu] Potkaisevan jalan ojentaminen suoraksi - puristus sivulle Painon siirtäminen liukuvan jalan p
1 / 12 8:59 Page 1 1 / 34 [Eteenpäinluistelun kokonaissuoritus] Liikeketju (pakara ojentaa lantion - reisi ojentaa polven - pohje ojentaa nilkan) Luistimen palautus lähellä jäätä lantiolinjan etupuolelle
LisätiedotNuppuBic 6-8 / Vuosisuunnitelma
NuppuBic 6-8 / Vuosisuunnitelma Syksy Liikkumisen perustaidot: Kävelyt (päkiä, kyykky, voimistelu), voimistelujuoksu + juokseminen, laukkaaminen (sivulaukka + eteenlaukka), karhukävelyt, rapukävelyt, kiipeilyt
LisätiedotHarjoituksilla tasapainoista elämää
Harjoituksilla tasapainoista elämää Opetus- ja kulttuuriministeriö Neljäkymmentä harjoitusliikettä ikäihmisten tasapainon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.opas on tarkoitettu erityisesti vertaisohjaajille,
LisätiedotPronssimerkki Yleistä merkkiliikkeistä
Pronssimerkki Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotVOIMISTELUN ALKEISPASSI
VOIMISTELUN ALKEISPASSI MINÄ VOIMISTELIJANA MONIPUOLINEN HARJOITTELU Väritä ruutu aina kun olet liikkunut JUOKSIN Kuvani LUISTELIN PELASIN PALLOPELEJÄ UIN Nimi Ryhmä HIIHDIN LEIKIN PIHAPELEJÄ Harjoitusaika/
LisätiedotREKKI: (1-3: rintakorkeus, 4: cm)
Kevät 2017 1 REKKI: (1-3: rintakorkeus, 4: 180-210 cm) 1. KIEPPI (ponnistus korokkeella tai ilman) - liike päättyy siistiin ja tiukkaan oikonojaan (nilkat myös ojennettuina vierekkäin, ei ristikkäin) -
LisätiedotYHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA
YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten
LisätiedotLUMILAJIKOULU SISÄKERRAN OHJELMA (V4) Laatinut Antton Lämsä
LUMILAJIKOULU SISÄKERRAN OHJELMA (V4) 08.04.2019-29.04.2019 Laatinut Antton Lämsä Aika & Paikka Maanantai klo 18:30-19:30 Liikuntahallin yleisurheilutila Pääohjaaja Antton Lämsä 040 148 5527 Apuohjaajat
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI
LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään
LisätiedotValmiina sudenpolulle
Valmiina sudenpolulle AjatuksiaAll Stars ikääedeltävääntukiharjoitteluun Minivalmennusseminaari 21.-22.9.2018 Tristan Fay, Tommi Tatti, Petka Lehtinen Havaintoja U14-U15 pelaajien ominaisuuksista Liikkuvuus
LisätiedotLIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle
LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle Tämä luettelo tarkoitettu opettajan tueksi mahdollisten luki-häiriöiden havaitsemiseksi 2. luokan oppilailla. Lista antaa tietoja siitä,
LisätiedotASEMAOHJELMA 1. Ohjelman liikkeet Huomio, esimerkki, kuva Kuvio. 1-2 paikallaan, katse kaveriin. 3-4 jalan ojennus aukikierrossa lattiaa pitkin
ASEMAOHJELMA 1 Ohjelma on asemaohjelma, jonka tavoitteena on harjoituttaa joukkuevoimistelun avainliikkeitä. Ohjelma vapaasti muokattavissa. Voit noudattaa ohjeita ja video mallia tai sommitella musiikkiin
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotPuomi, yleistä. TK2, puomi. Puomi, arvostelu. Puomi, arvostelu. Puomi, arvostelu. Puomi, arvostelu 2/15/2017
Puomi, yleistä TK2, puomi Puomi (FIG) korkeus 125 cm ( 1 cm) matot 20 cm alastulomatto 10 cm sarjan liikkeet pitää tehdä annetussa järjestyksessä ei ponnistuslautaa eikä koroketta Ylimääräinen jalan tuki
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
Lisätiedot3. Koordinaatioharjoittelu:
55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.
LisätiedotLiiketaitotestit ja tuloskortti
Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotLIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Läntinen varhaiskasvatusalue Pansio Jyrkkälä 31.5.2012 VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET KÄYTÄNTÖÖN (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005)
LisätiedotVAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE
VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
1 Myrskylän kunta LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Esiopetuksessa havainnoitavia asioita: lapsen vahvuudet, opitut taidot ja mielenkiinnonkohteet syksy kevät työskentelytaidot
LisätiedotAlkulämmittelyohjelma
Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,
LisätiedotTavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja:
Tavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja: Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineenkäsittelytaidot KERHOKERRAT 1. Pelisäännöt, tutustuminen ja kehon hahmottamisleikit 2. Kehon hahmottaminen ja
LisätiedotHarjoituksia nivelrikkopotilaalle
Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin
LisätiedotVISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010
VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 MUISTA! LAPSI JOLLA ON PULMIA NÄKEMISESSÄ JA VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA VÄSYY NÄKÖTIEDON KÄSITTELYYN HERKEMMIN!
LisätiedotNimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?
NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,
LisätiedotTyöjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
LisätiedotVoima. Sivu 1. Sykki B-pojat kesä 2017
Voima Sykki B-pojat kesä 2017 Puntti1 Rive 3*15 1jalan lantionnosto, jalka penkillä 3*10+10 Ylöstyöntö splitillä 3*20 Ojentajat pään yli 3*15 Alatalja 3*15 Kahvakuulaheilautus 3*20 AbWheel 3*15 Vatsat
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
Lisätiedot