HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN
|
|
- Reijo Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN TAMMIKUU 2014
2 2 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO / ESIPUHE SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Sijainti kaupunkirakenteessa Rakennettu ympäristö Palvelut Maaperä ja rakennettavuus Maisema ja luonto Hannusjärven valuma-alue Maanomistus Liikenteen nykytila ja ennuste Suunnittelutilanne TYÖN TAVOITTEET TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen vertailu SUUNNITELMA Johtopäätökset Korttelialueet Liikenne Virkistyskäytön kehittäminen Selvitysalueen rakennettavuus Hulevesien hallinta Rakentamisen vaiheistus VAIKUTUKSET Rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset Talouteen kohdistuvat vaikutukset Terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuva vaikutukset Väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset Suunnittelutilanteeseen kohdistuvat vaikutukset JATKOTOIMENPITEET JA SUOSITUKSET LÄHDELUETTELO...30
3 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 3 1. JOHDANTO / ESIPUHE Tämä työ on osa Kaitaa Iivisniemen osayleiskaavan valmistelua. Sen perusolettamana on Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen ja Kaitaan metroaseman toteutuminen. Osayleiskaavan tavoitteista Espoon kaupunginhallitus on päättänyt: 1. Kaitaa Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2. Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3. Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4. Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä, ohjaa tiivistämään nykyistä yhdyskuntarakennetta metropolimaakunnan alueella. Tuleva kasvu ohjataan keskuksiin, ratojen varsille ja rannikon myötäisesti. Joukkoliikenne on avainasemassa. Nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään. Kaavan tähtäin on yli 20 vuoden päässä, jolloin asukkaita ennakoidaan olevan nykyistä enemmän. Asumista ja työpaikkoja on tulossa etenkin nykyisen Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä laajentuvan metroverkon vyöhykkeelle. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajojen uusien alueiden käyttöönottoa asuntorakentamiseen. Selvitysalueena olevan Hannusjärven ja Hannusmetsän alueelle on määrä sijoittaa metroasemaan tukeutuva palvelutasoltaan monipuolinen asuin- ja työpaikka-alue, johon rakennetaan asuntoja tuhansille uusille asukkaille. Alustavana tavoitemääränä on ollut uutta asukasta, eli selvitysalue on merkittävin osayleiskaava-alueen uuden rakentamispotentiaalin kannalta. Selvitys- ja suunnittelutyön tarkoituksena on ollut kartoittaa vaihtoehtojen kautta alueelle sopivinta maankäyttöratkaisua huomioiden luonto- ja virkistysarvot. Myös Hannusjärven alueen virkistyskäytön kehittämistä on tutkittu. Alueen liikenneverkko ja -järjestelyt tutkittiin. Lisäksi selvitettiin alueen maaperä ja rakennettavuus. Hannusjärven osalta on laadittu erillinen hulevesiselvitys ja tarvittavat toimenpide-esitykset, joilla järven tila on mahdollista uuden rakentamisen myötä säilyttää vähintään ennallaan. Esitetyssä maankäyttösuunnitelmassa selvitysalueelle sijoittuu n uutta asukasta. Asukasmäärä edistää joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta. Uuden rakentamisen pääpaino on asemaa lähinnä olevilla alueilla sekä Bondaksenmäen ympäristössä. Asukasmäärä edellyttää kerrostalovaltaista rakentamista riittävien virkistysalueiden ja luonnonarvojen säilyttämiseksi. Lyhyet etäisyydet asemalle edistävät jalankulkua ja pyöräilyä paikallisina kulkutapoina. Hannusjärven ja Hannusmetsän ympäristö muodostavat jatkossakin keskeisimmän virkistysalueen. Virkistysalueet palvelevat myös jatkossa pääasiallisesti paikallisia, nykyisiä ja uusia asukkaita. Hulevesiselvityksen perusteella uusi asuinrakentaminen on toteutettavissa Hannusjärven vedenlaatua heikentämättä. Ilman hoitotoimenpiteitä järven nykyinen rehevä tila heikkenee entisestään, riippumatta lisärakentamisesta. Espoon kaupungin asettamaan selvitystyön ohjausryhmään kuuluivat Espoon kaupungilta Anu Ylitalo, Vuokko Rouhiainen ( saakka), Jussi Eerolainen, Hilkka Julkunen, Ritva Helminen-Halkola, Matti Kaurila ja Salla Karvinen; Helsingin kaupungilta Peter Haaparinne, Ilkka Aaltonen ja Merja Tapalinen; Espoon Seurakuntayhtymältä Juhani Kulo ja Jorma Jussilainen. Kuva 1. Alueelle on tyypillistä avokalliolaet ja havupuusto. Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy ja Ramboll Finland Oy vastasivat laadituista suunnitelmista ja selvityksistä. Konsultin projektipäällikkönä ja maankäytönsuunnittelun vastaavana toimi arkkitehti SAFA Mikko Rusanen. Työryhmään kuuluivat: maankäyttö: Mikko Rusanen, Hannes Häkkinen ja Jari Mäkynen maisema ja luonto: Riina Känkänen, Marko Ahola ja Ulla Loukkaanhuhta vaikutusten arviointi: Jari Mäkynen, Heikki Surakka ja Jari Mannila liikenne: Jukka Räsänen, Mari Kinttula ja Marjut Viljanen rakennettavuus: Outi Kettunen hulevedet ja vesistövaikutukset (erillinen raportti): Hanna-Leena Ventin, Kari Koivisto, Anna Hakala ja Sanna Sopanen.
4 4 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Sijainti kaupunkirakenteessa Selvitysalue on osa Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava-aluetta. Alue sijoittuu Länsiväylältä nähden Finnoonsolmun ja Martinsillan liittymän välille. Alue rajautuu etelässä Kaitaantiehen ja Hannuksentiehen. Hannusjärven etelärantaan rajoittuvat pientalokiinteistöt kuuluvat alueeseen. Pohjoisessa rajana on Länsiväylä. Lännessä alue rajautuu Hannuntien nykyisiin pientalokiinteistöihin ja idässä Hannuksenpellon asemakaavoitettavaan työpaikka-alueeseen. Selvitysalueen eteläpuolella on nykyinen Iivisniemen keskus. Finnoon tulevaan keskustaan selvitysalueen keskeltä on matkaa n.1,2 km. Merenrantaan selvitysalueen eteläreunasta on etäisyyttä n. 1,4 km Rakennettu ympäristö Suuri osa selvitysalueesta on säilynyt pitkään rakentumattomana metsämaana haastavien maastonmuotojensa vuoksi. Alueen itäreunalla sijaitsevan Djupsundsbäckenin matalat rantavyöhykkeet ovat olleet viereisen Mårtensbyn tilojen viljelymaana viimeistään 1800-luvulta lähtien, todennäköisesti jo aiemmin. Hannusjärven ympäristön maankäyttö on peräisin 1930-luvulla laaditusta palstajaosta, jolloin järven rannalle ja rannan tuntumaan lohkottiin rakennuspaikkoja huvilarakennuksille. Kesällä 2013 selvitysalueella asui 204 ihmistä. Asuinalueet ovat löyhästi rakennettuja omakotitaloalueita, jotka sijaitsevat Hannusjärventien, Hannusrannan, Hannusmetsän sekä Kielotien varressa. Suurin osa asuinrakennuksista on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Alkuperäisistä huvila- ja niiden talousrakennuksista on jäljellä muutamia. Selvitysalueen itälaidassa sijaitseva Hannuksenpellon teollisuusalue on rakennettu 1980 jälkeen. Alueen rakennukset ovat pääosin 1-2 kerroksisia teollisuusrakennuksia, joissa toimii mm. autokorjaamoja sekä katsastusasemia Palvelut Selvitysalueella ei ole rakennettuja palveluja. Hannusjärven länsirannalla on uimapaikka ja Hannusmetsässä luontopolku, mutta ne eivät ole kaupungin ylläpitämiä. Kaitaantien varressa (Iivisniemen puolella) sijaitsee kierrätyspiste. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen pienehkössä Iivisniemen ostoskeskuksessa. Selvitysalueen ulkopuolella sijaitsevat Kaitaan koulu ja lukio (0,7 km) sekä suomen- ja ruotsinkieliset päiväkodit, etelämpänä sijaitsee Iivisniemen koulu (1,1 km) ja päiväkoti Maaperä ja rakennettavuus Selvitysaluetta hallitsevat Martinmäen ja Bondaksenmäen kalliolaet ja jyrkät rinteet sekä niiden väliin jäävät polveilevat metsäalueet. Näillä alueilla maaperä on moreenia ja kalliota eli pääosin helposti ja normaalisti rakennettavaa. Haasteen rakennettavuudelle asettavat jyrkkäpiirteiset kallioalueet, jotka ovat vaikeasti tai erittäin vaikeasti rakennettavia. Hannusjärven rannan läheisyydessä sekä Djubsundsbäckenin rannoilla on savikkoalueita jotka edellyttävät rakennuksilta paaluperustuksia ja katualueilta pohjavahvistusta Maisema ja luonto Hannusmetsä on Etelä-Espoon metsäisimpiä alueita. Vanha talousmetsäalue muodostaa yhtenäisen ja laajahkon kokonaisuuden, joka toimii kaupunkirakenteen keuhkoina ja alueen asukkaiden lähivirkistysmetsänä. Oheinen maisemarakenne ja arvot -kartta kuvaa selvitysalueen maiseman nykytilaa sekä virkistyskäyttöön ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja. Maisemallisesti suurin osa alueesta on metsäistä ja tilallisesti sulkeutunutta selännettä. Kallioperä näkyy maisemarakenteessa avokallioina selänteiden lakialueilla. Kallioperän ruhjevyöhykkeissä järvialtaan, Djupsundsbäckenin ja Länsiväylän ympäristössä on myös alavia laaksoalueita, jotka ovat metsittyvää niittyä tai metsää. Avokallioiden yhteydessä on puoliavoimia maisematiloja, joiden yhteydessä avautuu lyhyitä sisäisiä näkymiä. Kaukonäkymiä selänteen lakialueilta ei avaudu. Alueen eteläosissa on miljööltään vaihtelevaa rakennettua ympäristöä, joka on tilallisesti pääosin puoliavointa. Rakennetussa ympäristössä sisäisiä näkymiä syntyy lähinnä suorien katulinjausten yhteydessä ja järven rantareunavyöhykkeellä. Nämä avointa maisematilaa rajaavat reunavyöhykkeet ovat maisemakuvallisesti herkimpiä muutoksille. Alueen korkeimmat kohdat ovat Martinmäki (40 mpy) ja Bondaksenmäki (35 mpy), jotka ovat maisemakuvassa erottuvia paikallisia maamerkkejä. Alueen jyrkimmät rinteet sijaitsevat näillä kahdella mäellä. Hannusmetsässä on myös geologisesti mielenkiintoisia kohteita, kuten Litorinameren aikainen pirunpelto, kallioseinämiä ja siirtolohkareita, joista Hannuksen rapakivilohkare on määritelty paikallisesti arvokkaaksi ja sen maisema-arvo merkittäväksi. Kuva 2. Suunnittelu ja selvitysalueen sekä osayleiskaava-alueen rajaus (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus)
5 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 5 Kuva 3. Maiseman rakenne ja arvot.
6 6 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Alue toimii myös liito-oravan elinympäristönä. Valtaosa Hannusmetsästä on liito-oravalle hyvin soveltuvaa kuusivaltaista metsää. Luontoselvityksen yhteydessä maastokäynnillä löydettiin alueelta runsaasti käytössä olleita kolohaapoja ja radiopantatutkimuksissa alueelta saatiin pyydystettyä kolme liito-oravaa. Alueella on runsaasti liito-oravan tärkeitä ruokailualueita, joissa kasvaa ravinnoksi kelpaavia lehtipuita. Hannusmetsän kohdalla länsiväylän ylittävä ekologinen yhteys on luokiteltavissa yhtä arvokkaaksi kuin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat alueella. Selvitysalueen läpi kulkee tärkeitä, nykyisiä virkistysreittejä ja yleiskaavan mukaisia tavoitteellisia ja suuntaa antavia virkistysyhteyksiä. Asukkaiden nykyinen noin 3,5 kilometrin pituinen luontopolku ja yleinen uimalaituri kertoo siitä, että metsäistä aluetta käytetään ulkoiluun ja virkistykseen. Kuva 4. Arvokkaat ekologiset alueet ja yhteydet (Kaitaa Iivisniemi Osayleiskaavan Luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä 2013). Alueen luontoarvot on selvitetty Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan luontoselvityksessä (Ympäristötutkimus Yrjölä 2013). Selvityksen mukaan alueella tavataan hirvieläimiä, lepakoita, sekä linnuista mm. kanahaukka, silkkiuikku, kultarinta ja satakieli. Alueella on runsaasti kallioalueita ja metsälain mukaisia kohteita sekä LUMO kohteita, jotka yhdessä metsäalueen lahopuujatkumon kanssa muodostavat monimuotoisen luontokokonaisuuden. Kuva 5. Näkymä Hannusjärven länsiosasta kohti eteläpuolen rantaa
7 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Hannusjärven valuma-alue Hannusjärvi on pienikokoinen ja matala, paikallisesti merkittävä, rehevöitynyt järvi. Järvessä on havaittu sinileväkukintoja, happiongelmia, ylitiheää kalastoa sekä runsaasti vesikasvillisuutta. Rehevyyttä ylläpitää voimakas sisäinen kuormitus. Hannusjärvellä toimii aktiivinen suojeluyhdistys, Hannusjärven suojelu ry. Hannusjärven valuma-alueeksi on määritelty 35,7 ha:n alue, joka sijaitsee lähes kokonaan selvitysalueella. Valuma-alueen maankäyttö on tällä hetkellä pääosin kallioista metsää tai löyhästi rakennettua omakotitaloaluetta Maanomistus Selvitysalueen maanomistajia ovat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Espoon seurakuntayhtymä sekä yksityiset kiinteistöjen omistajat Liikenteen nykytila ja ennuste Nykyiset autoliikennemäärät (KAVL 2012, Espoon kaupunki 2013) on esitetty kuvassa 7). Kaitaantien liikennemäärä, hieman yli 7000 autoa vuorokaudessa, ei ole erityisen korkea, mutta nykyinen geometria (leveys, mutkat, mäkisyys) ei mahdollista suurta kasvuakaan. Suomenojan eritasoliittymän ympäristössä liikenne jonoutuu herkästi aamu- ja iltahuipputuntien aikaan. Hulevesiä muodostuu Hannusjärven valuma-alueella merkittävimmässä määrin järven itä- ja eteläpuolisilla jo rakennetulla asuinalueella. Päällystetyiltä järven itäpuolisilta alueilta muodostuvat hulevedet johdetaan nykyisin sadevesiviemäreitä pitkin ojaan, josta ne johdetaan Hannusjärveen. Eteläisten osien tonteilta vedet laskevat järveen pintavaluntana eikä merkittäviä kokoojaojia ole (Ramboll Finland Oy 2013). Ilman hoitotoimenpiteitä järven nykyinen rehevä tila heikkenee entisestään, riippumatta lisärakentamisesta. Kuva 8. Nykyiset autoliikennemäärät (KAVL 2012, Espoon kaupunki 2013). Kuva 7. Maanomistuskartta. Pääkaupunkiseudun liikenne-ennustemallin mukaan Kaitaantien liikennemäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä perustilanteessa lähes 2000 autolla vuorokaudessa. Kasvun taustalla on seudun yleinen liikenteen kasvu, Suomenlahdentien jatke sekä jo aiemmissa vaiheissa ennustettu suunnitellun metroaseman ympäristön maankäytön kasvu. Koska kaikki suunniteltu uusi maankäyttö sijoittuu metroaseman läheisyyteen ja aluetta palvelee myös useampia bussilinjoja, henkilöauton kulkutapaosuuden arvioidaan olevan korkeintaan 45 %. Kuva 6. Hannusjärven valuma-alueet Alueen saavutettavuus kevyen liikenteen reittejä pitkin on nykyisin hyvä. Selvitysalueen rajalla, Kaitaantien varressa kulkee polkupyöräilyn länsi-itä -suuntainen pääreitti. Selvitysalueen pohjoispuolella, Martinsillantien varressa kulkee myös samansuuntainen pääreitti reittejä yhdistää selvitysalueen halki kulkeva Kielotieltä lähtevä paikallinen pyörätie, johon liittyy Länsiväylän ja Martinsillantien ylittävät kevyen liikenteen sillat. Toinen Länsiväylän ylityspaikka sijaitsee suunnittelualueen luoteisnurkassa, Järvisillan ajoneuvosillalla. Hannusmetsän vaikeakulkuisessa metsässä on muutamia metsäpolkuja, jotka toimivat paikallisina virkistysreitteinä ja ovat paikoitellen vaativakulkuisia.
8 8 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 2.9. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tässä selvitystyössä tavoitteista korostuvat erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset joukkoliikenteen ja ilmastonmuutoksen hillinnän osalta: Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Kummassakaan maakuntakaavassa Hannusmetsää ei ole määritelty virkistys- tai luonnonsuojelualueeksi. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa useita vahvistettuja maakuntakaavoja: Uudenmaan maakuntakaava (Ympäristöministeriö 2006) Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (Ympäristöministeriö 2010) Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (Ympäristöministeriö 2012) Lisäksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Voimassaolevassa Uudenmaan maakuntakaavassa vuodelta 2006 Hannusjärven suunnittelualue on merkitty kokonaisuudessaan taajamatoimintojen alueeksi. Ohjeellinen ratayhteys on piirretty kulkemaan Kaitaantien eteläpuolella. Vahvistamattomassa Uudenmaan 2.vaihemaakunta-kaavassa ratayhteys on muutettu liikennetunneliksi ja osa suunnittelualueesta on merkitty tiivistettäväksi alueeksi: Kuva 9. Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava hyväksytty, mutta vahvistamatta (Uudenmaan liitto)
9 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 9 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu , jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Yleiskaavassa Hannusjärven suunnittelualue on jätetty suurimmaksi osaksi valkoiselle pohjalle, joka tarkoittaa uutta tai olennaisesti muuttuvaa aluetta. Suunnittelualueen nykyiset rakennetut alueet on merkitty kehitettäviksi asuin- ja työpaikka-alueiksi. Edellä mainittujen ympärille ja yhteyteen on osoitettu uutta asunto- ja työpaikka-aluetta sekä keskustatoimintojen ja lähipalveluiden aluetta. Raideliikenteen asema on osoitettu Kaitaantien varteen Iivisniemen kohdalle. Nykyinen metsäalue on myös valkoisella pohjalla ja sillä on virkistysalueen merkintä, alueen poikki on osoitettu virkistysyhteyksiä. Suunnittelualueen luoteiskolkkaan on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alue. Asemakaava Valtaosa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. Kaavoitetut alueet ovat AO- (erillisten enintään 2-asuntoisten pientalojen korttelialue) tai AOR-merkinnällä (erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialue) varustettuja pientaloalueita tai TY-merkinnällä (ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue) varustettuja teollisuusalueita. Väliin jäävät puistoalueet ovat varustettu merkinnällä PL (luonnonmukaisen hoidettava puistoalue). Kaavassa on myös kaksi yleisten rakennusten korttelialuetta. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava Osayleiskaavan laatiminen on luonnosvaiheessa, kaava-alue on esitetty kuvassa 2 sivulla 2. Kaupunginhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan tavoitteet Syksyllä 2013 on valmistunut osayleiskaavan luontoselvitykset ja maisema-analyysi. Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma on valmis Espoon valtuusto hyväksyi hankesuunnitelman Länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen. Kaitaan aseman pääsisäänkäynti on sijoitettu alustavissa maankäyttösuunnitelmissa (viitataan raporttiin Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu - Arkkitehdit Mauri Korkka Kirsti Rantanen 2012) Kaitaantien ja Iivisniemenkadun risteykseen suunniteltuun kortteliin. Länsipään sisäänkäynti sijoittuu nykyiselle kalliometsäalueelle Hannuskalliolle, johon alustavissa maankäyttösuunnitelmissa on hahmoteltu lisärakentamista. Sisäänkäynti ja lippuhalli on integroitu uudisrakennukseen Hannustorin laidalle. Liityntäpysäköinti on huomioitu niin, että se olisi yhdistettävissä uudisrakentamiselle kaavaillun korttelin pysäköinnin kanssa. Kaikkiin pysäköintitiloihin on keskitetty ajoyhteys metron ajotunnelin kautta. Kuva 12. Kaitaan aseman hankesuunnitelma (Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä-Kivenlahti 2012, Espoon kaupunki). Kuva 10. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta, paksulla mustalla viivalla havainnollistettu Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan alueen rajat (Espoon kaupunki, KSK). Kuva 11. Ote osayleiskaavasta (Espoon karttapalvelu).
10 10 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Finnoon alueen kaavoitus Finnooseen ja Kaitaa-Iivisniemeen asukasmäärän tavoitteena on n uutta asukasta, mutta muitakin asukasmääriä tutkitaan. Finnoon suunnittelutyö on käynnissä. Metrolinjan jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen on suunnitteilla, ja Finnoo olisi osuuden ensimmäinen asema. Finnoon tulevan metroaseman yhteyteen on määrä keskittää huomattava määrä palveluja. Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu -raportti Raportissa on esitetty vaihtoehtoja tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön rakentamisesta. Hannusjärven ja Hannusmetsän selvitysalue on pääosin rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Rakentamisen painopiste sijaitsee Djupsundsbäckenin varrella, jonne on esitetty tiivistä kaupunkirakentamista k-m². Tiivistyvä Kaitaa - raportti Raportissa jatkaa Korkan ja Rantasen laatiman raportin pohjalta tutkielmaa Kaitaan tiivistämisestä. Hannusjärven suunnittelualueelle hahmotellaan lisärakentamista lähinnä Hannusjärven Itäpuolelle nykyisten pientalojen paikalle. Rakennuksista esitetään nurmikattoisia sekä pilareille rakennettavia. Kevyen liikenteen väylät olisivat laiturimaisia rakenteita. Näin vaikutettaisiin mahdollisimman vähän Hannusjärven hulevesitasapainoon. Kuva 13. Finnoon osayleiskaavan rajaus (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus). Selvitysalue rajautuu osayleiskaavan länsireunaan. Kuva 14. Ote raportista Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu (Arkkitehdit Mauri Korkka Kirsti Rantanen 2012). Suunnitelmassa on osoitettu metroaseman sisäänkäynnit merkinnöillä M. Kuva 15. Ote raportista Tiivistyvä Kaitaa (Espoon kaupunki / KSK 2012).
11 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 11 Hannuksenpellon autokauppakeskittymä Hannuksenpelto II -asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa muun muassa auto-, autotarvike- ja varaosakaupan liiketilojen sekä niitä tukevan toiminnan sijoittuminen alueelle. Lisäksi varaudutaan kaavallisesti Länsiväylällä joukkoliikennekaistojen vaatimaan maantien alueeseen sekä mahdollistetaan Länsiväylän alittavan Marsbyntien katuyhteyden rakentaminen Martinsillantieltä suunnittelualueen läpi Kaitaalle. Alueella on voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta noin k-m 2. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen myötä alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta noin k-m 2. Kaavan toteutuminen muuttaa Länsiväylän reunan kaava-alueen osalta tiiviisti rakennetuksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt ehdottaa kaupunginhallitukselle Hannuksenpelto II kaavan hyväksymistä kokouksessaan Kuva 16. Viistokuva Hannuksenpellon kaavaluonnoksen havainnemateriaalista. Hannusjärven suunnittelualue vasemmalla ylhäällä. (Gullichsen & Vormala Arkkitehdit Ky 2013).
12 12 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 3. TYÖN TAVOITTEET Työ on osa Kaitaa Iivisniemi osayleiskaavan valmistelua. Suunnittelun lähtökohtana ovat Espoon kaupunginhallituksen ( ) Kaitaa Iivisniemi osayleiskaavatyölle asettamat tavoitteet: 1. Kaitaa Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. tentiaalin kannalta. Alueen virkistyskäyttöä kehitetään alueen monipuoliset luontoarvot ja ekologiset yhteystarpeet huomioiden. Erityistä painoarvoa laitetaan alueen hulevesiratkaisujen selvittämiseen. Tavoitteena on, että Hannusjärven veden laatu vähintään säilyy ennallaan maankäytön tiivistyessä. Maankäyttövaihtoehtoja laadittaessa, niiden vaikutusten arvioinnissa ja vertailussa sekä lopullisen ehdotuksen laadinnassa on otettu huomioon myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja ilmastostrategia sekä Espoon kaupungin strategiset tavoitteet. 2. Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3. Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4. Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä, ohjaa tiivistämään nykyistä yhdyskuntarakennetta metropolimaakunnan alueella. Tuleva kasvu ohjataan keskuksiin, ratojen varsille ja rannikon myötäisesti. Joukkoliikenne on avainasemassa. Nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään. Kaavan tähtäin on yli 20 vuoden päässä, jolloin asukkaita ennakoidaan olevan nykyistä enemmän. Asumista ja työpaikkoja on tulossa etenkin nykyisen Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä laajentuvan metroverkon vyöhykkeelle. Alueen maankäytön tehostuminen perustuu Länsimetron jatkeen Matinkylä Kivenlahti -yhteyden toteutumiseen, jolloin Kaitaa Iivisniemi -osayleiskaava-alueelle sijoittuu metroasema. Alueen tarkastelussa otetaan huomioon sen sijainti osana laajempaa Finnoo Kaitaa visiota. Samoin alue on osa Länsiväylän ja Länsimetron kehitettävää elinkeinovyöhykettä. Selvitysalueena olevan Hannusjärven ja Hannusmetsän alueelle on määrä sijoittaa metroasemaan tukeutuva, palvelutasoltaan monipuolinen asuinja työpaikka-alue. Alustavana tavoitteena on uutta asukasta, eli selvitysalue on merkittävin osayleiskaava-alueen uuden rakentamispo- Kuva 17. Hannusjärvi kesällä 2013
13 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT Lähtöaineistojen selvittämisen ja niihin perehtymisen sekä maastokäyntien pohjalta laadittiin kolme vaihtoehtoista luonnosta selvitysalueen maankäytölle. Seuraavassa kuvataan vaihtoehtojen keskeiset periaatteet ja sisältö. Vaihtoehtoja verrattiin niin sanottuun 0-vaihtoehtoon, jossa Kaitaan metroasemaa ei toteutettaisi ja nykyinen maankäyttö kehittyisi voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Maankäyttöluonnos A Pientalovaltainen maankäyttöluonnos, jossa asukasta ja 500 työpaikkaa. painopiste kerrostalovaltainen keskustatoimintoja sisällään pitävä alue Kielotien ja Hannusrannan pientaloalueiden väliin, pysäköinti 2-4 laitokseen ympäröiviä pientaloalueita tiivistetään ja uusia pientalokortteleita rakennetaan nykyisten ympärille, pysäköinti tonttikohtaisesti ajoneuvoliikenne Kaitaantieltä uusille asuinalueille ohjataan uuden liittymän kautta paikallista kokoojakatua pitkin Viheralue asutuksen ja länsiväylän väliin: elinympäristö ja kulkuväylä liito-oraville sekä suojavyöhyke asumiselle Virkistysaluekokonaisuus koostuu Martinmäen lakialueesta sekä Hannusjärven itä-, pohjois- ja länsirannoista, Kaitaan metroasemalta avataan laadukas puistoakseli järvelle kevyen liikenteen yhteyksiä sekä hitaille että nopeille liikkumistavoille, Kaitaantiellä kaksi alikulkua. Kuva 18. Maankäyttövaihtoehto A uutta asukasta
14 14 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Maankäyttöluonnos B Erillisistä, viheralueiden jäsentämistä asuinalueista muodostuva maankäyttöluonnos, jossa uutta asukasta ja 550 uutta työpaikkaa. Kaitaantien varteen rakennetaan tiivis, yhtenäinen ja kerrostalovaltainen asuinalue, tulevaa metroasemaa vastapäätä sijoitetaan keskustatoimintoja, pysäköinti keskitetysti maanpäällisiin laitoksiin Kielotien asuinalue säilyy ennallaan samoin Hannusjärven eteläranta, Hannusrannan pientaloalue muutetaan pitkällä aikavälillä kerrostalokortteleiksi tiiviin ydinalueen pohjois- ja itäpuolille rakennetaan erilliset, viheralueiden ympäröimät asuinkorttelit, joiden rakennukset kerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja, pysäköinti keskitetysti maanpäällisiin laitoksiin ajoneuvoliikenne Kaitaantieltä uusille asuinalueille ohjataan uuden liittymän kautta paikallista kokoojakatua pitkin, katua on mahdollista jatkaa myös Järvisillalle saakka Viheralueet muodostavat laajan kokonaisuuden: länsiväylän varressa leveä metsävyöhyke, Martinmäki sekä Hannusjärven pohjoisranta rauhoitetaan rakentamiselta Virkistysaluekokonaisuus kiertyy asuinalueiden ympärille laajana viheralueverkostona, Kaitaan metroasemalta avataan laadukas puistoakseli järvelle kevyen liikenteen yhteyksiä sekä hitaille että nopeille liikkumistavoille, Kaitaantiellä kaksi alikulkua. Kuva 19. Maankäyttövaihtoehto B uutta asukasta
15 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 15 Maankäyttöluonnos C Tiiviin keskuksen muodostava maankäyttöluonnos, jossa asukasta ja 650 uutta työpaikkaa. Kaitaantien pohjoispuolelle rakennetaan kerrostalovaltainen, tiivis ja yhtenäinen asuinalue, tulevaa metroasemaa vastapäätä sijoitetaan keskustatoimintoja, pysäköinti keskitetään maanalaisiin pysäköintilaitoksiin Kielotien asuinalue säilyy ennallaan samoin Hannusjärven eteläranta, Hannusrannan pientaloalue muutetaan pitkällä aikavälillä kerrostalokortteleiksi ajoneuvoliikenne Kaitaantieltä uusille asuinalueille ohjataan uuden liittymän kautta paikallista kokoojakatua pitkin rakentamisen ulkopuolella Länsiväylän varsi, Hannusmetsä sekä Martinmäki jätetään laajaksi, yhtenäiseksi viher- ja virkistysalueeksi Kaitaan metroasemalta avataan laadukas puistoakseli järvelle kevyen liikenteen yhteyksiä sekä hitaille että nopeille liikkumistavoille, Kaitaantiellä kaksi alikulkua Vaihtoehtojen vertailu Maankäyttöluonnokset sekä nollavaihtoehto vertailtiin keskenään mm. seuraavien näkökulmien mukaan: rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset maisemaan, luontoon, ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset talouteen kohdistuvat vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset suunnittelutilanteeseen kohdistuvat vaikutukset haittojen minimointi ja vaikutusten lieventäminen Vaikutustenarviointitaulukko on esitetty kokonaisuudessaan seuraavilla sivuilla. Punainen väri esittää negatiivista vaikutusta ja vihreä positiivistä. Värin syvyys osoittaa vaikutuksen voimakkuuden. Kuva 20. Maankäyttövaihtoehto C uutta asukasta
16 16 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Vaikutus VE 0 VE A VE B VE C Rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yhdyskuntarakenne Iivisniemen palvelukeskuksen kehittyminen pysähtyy vetovoiman kohdistuessa läheisten metroasemien alueille. Hannuspellon alueen työpaikat säilyvät. Palvelujen järjestäminen Liikenne ja kadut Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistäminen Kaupunkikuva Rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö Energia-, vesi- ja jätehuollon järjestäminen Alueen lähipalvelut säilyvät nykyisellään tai alkavat taantua. Lähipalvelut kehittyvät ensisijaisesti vetovoimaisemman Finnoon palvelukeskuksen yhteydessä. Pääosa asutuksesta sijoittuu Hannusjärventien, Hannusrannan ja Kielotien varsille. Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy nykyisellään tai heikkenee hieman. Pyöräilyn reitistö kehittyy Kaitaantie Suomenlahdentien toteuttamisen myötä. Etäisyydet linjaliikenteen pysäkeille ovat alle 500 metriä. Alue säilyy metsän ja järven muodostamana luonnontilaisen omaisena alueena ja siihen lomittuvina pientaloalue laikkuina. Alueella ei ole muinaisjäännöksiä tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Alueelle tulee kaukolämpö ja kunnallistekniikka. Maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset Maisema Hannusjärven pohjoinen rantaviiva säilyy luonnontilaisen kaltaisena. Järven pohjoispuolisella metsäalueella on vaihteleva korkokuva: tiheää metsää, joiden välissä kalliolaikkuja ja kosteita metsämaan painanteita. Hannusjärvi muodostaa alueen tärkeimmän avoimen maisematilan. Väljä pientalorakentaminen ei näy erityisen voimakkaasti järven länsi- tai eteläreunoilla. Maa- ja kallioperä, luonnonvarat Bondaksenmäen alueella on paikallisesti arvokkaita geologisia kohteita: rapakivilohkareet ja pirunpelto. Asutuksen lisääminen mahdollistaa metroaseman toteuttamisen. Täydentyvä asutus mahdollistaa Iivisniemen paikalliskeskuksen palvelujen säilymisen ja kehittymisen. Hannuspellon alueen työpaikat säilyvät, uusia, lähinnä palvelusektorin työpaikkoja syntyy metrokorttelin yhteyteen. Vähäinen asukasmäärän kasvu ei täysin hyödynnä metroaseman tuomia mahdollisuuksia. Alueen lähipalvelut kehittyvät asukaspohjan vahvistuessa. Lähes puolet uusista asukkaista sijoittuu alle puolen kilometrin säteelle metroasemasta, pääosa uudesta asutuksesta kuitenkin alle 800 metrin säteelle. Metroaseman toteuttaminen parantaa alueen joukkoliikennettä. Alueen sisällä ei tule olemaan syöttöliikennettä metroasemalle. Pyöräilyn reitistö paranee toteutettaessa yhteys metroasemalta Järvisillalle sekä Kaitaantie Suomenlahdentie katuosuus. Hannusjärven länsirannalle toteutettava reitti luo uuden, kauniin jalankulkujakson. Vähentää jossakin määrin henkilöautoliikenteen tarvetta. Pääosa Martinmäestä ja Länsiväylään rajautuva vyöhyke säilyvät järveen yhdistyvänä metsäalueena. Metroasemaa lähimmät alueet muodostavat pientaloalueen, joka levittäytyy Bondaksenmäen ja Martinmetsän lakialueille. Pientaloalueen keskelle ytimeksi muodostuu uuteen katuun tukeutuva kerrostalojen vyöhyke. Ei vaikutuksia muinaisjäännöksiin tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Alueelle tulee kaukolämpö ja kunnallistekniikka. Kalliomaasto edellyttää louhintoja kunnallistekniikan rakentamisessa. Maiseman yleisilme Hannusjärvellä säilyy pääosin nykyisen kaltaisena. Järven itäpuolen rakentaminen avaa näkymiä järven suuntaan, mikä vaikuttaa rantaviivan nykyiseen luonnontilaiseen ilmeeseen. Lakialueille sijoittuva pientalorakentaminen muuttaa lakialueen silhuettia, mutta vaikutukset kaukomaisemaan ovat vähäisiä. Martinmäen länsirinteen täydennysrakentaminen ja uudet katuyhteydet vaativat louhintaa ja täyttöjä, mikä muuttaa kallion lakialueen ilmettä huomattavasti. Rakentaminen (louhinta ja täytöt) vaikuttavat paikallisesti alueen luonnonvaroihin. Rakentaminen pirstoo metsäalueita ja muuttaa paikallisesti alueen maa- ja kallioperää. Asutuksen lisääminen mahdollistaa metroaseman toteuttamisen. Täydentyvä asutus mahdollistaa Iivisniemen paikalliskeskuksen palvelujen säilymisen ja kehittymisen. Hannuspellon alueen työpaikat säilyvät osittain ja uusia, lähinnä palvelusektorin työpaikkoja syntyy metrokorttelin yhteyteen ja Kaitaantiehen rajautuvaan C-kortteliin. Hannuksenpellon (kadun) länsipuolisen alueen muuttaminen asuinkerrostalojen alueeksi vaiheittain on haasteellista. Alueen lähipalvelut ja muut palvelut kehittyvät merkittävästi asukaspohjan vahvistuessa. Uuden kadun jatkaminen Järvisillalle avaisi uuden oikaisumahdollisuuden autoliikenteelle, mikä toisi mukanaan läpiajoliikenteen häiriöt uudelle asutukselle. Uusi kerrostalorakentaminen liitetään katuyhteydellä Kaitaantiehen. Yli puolet uusista asukkaista sijoittuu alle puolen kilometrin säteelle metroasemasta, kaikki uudesta asutuksesta kuitenkin alle 800 metrin säteelle. Metroaseman toteuttaminen parantaa alueen joukkoliikennettä. Alueen sisällä ei tule olemaan syöttöliikennettä metroasemalle. Pyöräilyn reitistö paranee toteutettaessa yhteys metroasemalta Järvisillalle sekä Kaitaantie Suomenlahdentie katuosuus. Hannusjärven länsirannalle toteutettava reitti luo uuden, kauniin jalankulkujakson. Vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta. Martinmäki ja Länsiväylään rajautuva vyöhyke säilyvät järveen yhdistyvänä metsäalueena. Uudet kerrostalokorttelit muodostavat vyöhykkeen Bondaksenmäen ja Martinmetsän lakialueille. Hannusrannan pientalokorttelit muuttuvat kaupunkikeskustamaisiksi, tehokkaasti rakennetuiksi kerrostalokortteleiksi ja metrokeskus laajenee myös Kaitaantien pohjoispuolelle. Uudet kerrostalot jatkavat mittakaavallisesti nykyistä Iivisniemen keskustan mittakaavaa. Ei vaikutuksia muinaisjäännöksiin tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Alueelle tulee kaukolämpö ja kunnallistekniikka. Kalliomaasto edellyttää louhintoja kunnallistekniikan rakentamisessa, rakentaminen on edullisempaa tiiviillä kerrostalokorttelialueilla. Maiseman yleisilme Hannusjärvellä säilyy pääosin nykyisen kaltaisena, lukuun ottamatta idänpuoleista rantavyöhykettä, joka muuttuu tehokkaasti rakennetuksi urbaaniksi alueeksi. Järven itäpuolen rakentaminen avaa näkymiä järven suuntaan, mikä muuttaa rantaviivan nykyisen luonnontilaisen ilmeen. Lakialueille sijoittuva kerrostalorakentaminen muuttaa lakialueen silhuettia, mutta vaikutukset kaukomaisemaan ovat vähäisiä. Rakentaminen (louhinta ja täytöt) vaikuttavat paikallisesti alueen luonnonvaroihin. Rakentaminen pirstoo metsäalueita ja muuttaa paikallisesti alueen maa- ja kallioperää. Asutuksen lisääminen mahdollistaa metroaseman toteuttamisen. Täydentyvä asutus mahdollistaa Iivisniemen paikalliskeskuksen palvelujen säilymisen ja kehittymisen. Hannuspellon alueen työpaikat säilyvät ja uusia, lähinnä palvelusektorin työpaikkoja syntyy metrokorttelin yhteyteen ja Kaitaantiehen rajautuvaan C-kortteliin. Alueen lähipalvelut ja muut palvelut kehittyvät merkittävästi asukaspohjan vahvistuessa. Uusi kerrostalorakentaminen liitetään katuyhteydellä Kaitaantiehen. Pääosa uusista asukkaista sijoittuu alle puolen kilometrin säteelle metroasemasta, kaikki uudesta asutuksesta kuitenkin alle 700 metrin säteelle. Marsbyntien sujuva linjaus palvelisi hyvin Hannuksenpellon uutta yritystoimintaa ja välittäisi Suomenlahdentien lisääntyvää liikennettä keventäen vähän Martinsillan liittymän kuormitusta. Metroaseman toteuttaminen parantaa alueen joukkoliikennettä. Alueen sisällä ei tule olemaan syöttöliikennettä metroasemalle. Pyöräilyn reitistö paranee toteutettaessa yhteys metroasemalta Järvisillalle sekä Kaitaantie Suomenlahdentie katuosuus. Hannusjärven länsirannalle toteutettava reitti luo uuden, kauniin jalankulkujakson. Vähentää merkittävästi henkilöautoliikenteen tarvetta. Martinmäki, Martinmetsä ja Länsiväylään rajautuva vyöhyke säilyvät järveen yhdistyvänä metsäalueena. Uudet kerrostalokorttelit muodostavat yhtenäisen alueen Bondaksenmäen lakialueelle. Hannusrannan pientalokorttelit muuttuvat kaupunkikeskustamaisiksi, tehokkaasti rakennetuiksi kerrostalokortteleiksi ja metrokeskus laajenee myös Kaitaantien pohjoispuolelle. Uudet kerrostalot jatkavat mittakaavallisesti nykyistä Iivisniemen keskustan mittakaavaa. Ei vaikutuksia muinaisjäännöksiin tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Alueelle tulee kaukolämpö ja kunnallistekniikka. Kalliomaasto edellyttää louhintoja kunnallistekniikan rakentamisessa, rakentaminen on edullisempaa tiiviillä kerrostalokorttelialueilla.. Maiseman yleisilme Hannusjärvellä säilyy nykyisen kaltaisena, lukuun ottamatta idänpuoleista rantavyöhykettä, joka muuttuu tehokkaasti rakennetuksi urbaaniksi alueeksi. Järven itäpuolen rakentaminen avaa näkymiä järven suuntaan, mikä muuttaa rantaviivan nykyisen luonnontilaisen ilmeen. Bondaksenmäen lakialueelle sijoittuva kerrostalorakentaminen muuttaa laen silhuettia. Vaikutukset kaukomaisemaan riippuvat mm. rakennusten kerrosluvusta. Rakentaminen (louhinta ja täytöt) vaikuttavat paikallisesti alueen luonnonvaroihin. Rakentaminen pirstoo metsäalueita ja muuttaa paikallisesti alueen maa- ja kallioperää. Mahdollinen kallioon louhittava pysäköintiluolasto säästää maa- ja kalliopintaa, vaikka louhinnan kokonaismäärä on suurempi.
17 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 17 Vaikutus VE 0 VE A VE B VE C Vesistöt Suojelukohteet Elinympäristöt ja ekologiset yhteydet Talouteen kohdistuvat vaikutukset Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Infran investoinnit Hannusjärven valuma-alue ja kuormitus säilyy nykyisellään. Järvi vaatii toistuvia kunnostustoimenpiteitä virkistysarvon ylläpitämiseksi. Ilman toimenpiteitä järvi rehevöityy. Alueella on useita liito-oravan ja lepakoiden elinympäristöjä, Espoon LUMO priorisoinnin kohteita sekä metsälain 10 mukaisia kohteita ja linnustolle tärkeitä alueita. Hannusjärvi ja sen pohjoispuolinen metsäalue muodostavat ympäröivän kaupunkirakenteen lomaan sijoittuvan selkeän ja laajahkon yhtenäisen kokonaisuuden. Alue on tärkeä osa Espoon laajempaa viherverkostoa. Länsiväylän varrella on vanhaa metsittynyttä peltoa. Tällä alueella ekologisten yhteyksien tärkeä rooli on eläinten turvallinen johdattaminen pois alueelta. Iivisniemessä elinkeinoelämän toimintaedellytykset kehittyvät heikommin kuin metroasemien lähialueilla. Palvelujen tarjonta ei monipuolistu heikon väestöpohjan vuoksi. Lähellä olevan kunnallistekniikan hyödyntämättä jättäminen ei ole kannattavaa. Rakentaminen vaikuttaa merkittävästi pohjaveden muodostumiseen Hannusjärven vesistöalueella. Luonnontilainen osuus valuma-alueesta vähenee merkittävästi, mikä ilman toimenpiteitä aiheuttaa merkittävää haittaa järven ekologialle. Väljä rakentaminen mahdollistaa luonnonmukaisten hulevesien hallintajärjestelmien toteuttamisen. Järjestelmien hajanaisuus lisää yksikkökustannusta. Ei vaikutuksia liito-oravan elinympäristöihin, Espoon LUMO priorisoinnin kohteisiin tai luokan 2 lepakkoalueisiin. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä Metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, luokan 3 lepakkoalueisiin, linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin ja liito-oraville soveltuviin kulkureitteihin. Pyörätien toteuttaminen Martinmetsän ja Martinmäen väliseen solaan edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua, jossa määritetään liito-oravan liikkumisen kannalta tärkeät säästettävät puuryhmät. Rakentaminen vaatii vaihtoehdoista eniten maa-alaa ja pienentää huomattavimmin nykyistä metsäaluetta pienemmiksi kuvioiksi. Rakennettavan alueen poikki ei ole osoitettu ekologista yhteyttä. Metroaseman myötä lähikortteleissa elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Nykyisten palveluiden säilymisen edellytykset parantuvat väestöpohjan vahvistuessa ja uusia palveluja voi kehittyä. Uudet rakentamisalueet ovat liitettävissä nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin. Rakentaminen vaikuttaa merkittävästi pohjaveden muodostumiseen Hannusjärven vesistöalueella. Luonnontilainen osuus valuma-alueesta vähenee merkittävästi, mikä ilman toimenpiteitä aiheuttaa merkittävää haittaa järven ekologialle. Tiiviiden asuinkortteleiden toteuttaminen mahdollistaa tehokkaat keskitetyt hulevesien hallintaratkaisut. Tiiviimpi rakenne mahdollistaa pysäköinnin useassa tasossa, jolloin voidaan vähentää läpäisemättömän pinnan osuutta rakennetulla alueella. Ei vaikutuksia liito-oravan elinympäristöihin, Espoon LUMO priorisoinnin kohteisiin tai luokan 2 lepakkoalueisiin. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä Metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, luokan 3 lepakkoalueisiin, linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin ja liito-oraville soveltuviin kulkureitteihin. Pyörätien toteuttaminen Martinmetsän ja Martinmäen väliseen solaan edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua, jossa määritetään liito-oravan liikkumisen kannalta tärkeät säästettävät puuryhmät. Rakentaminen pirstoo luonnontilaista metsäaluetta. Rakentamisen lomaan jää ekologisia yhteyksiä. Yhteyksistä muodostaa kapeita viheryhteyksiä. Metroaseman myötä lähikortteleissa elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Tiivis kerrostalovaltainen rakenne ja vahva väestöpohja mahdollistavat palvelujen kehittymisen monipuolistumisen. Uudet rakentamisalueet ovat liitettävissä nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin. Rakentamisen vaikutukset pohjaveteen ja luonnontilaisiin valuma-alueisiin ovat vähäisemmät kuin ve A tai B. Hyvin tiiviin rakenteen vuoksi alueelta tulee varata tilaa myös hulevesien hallintaan. Hulevesien hallinta joudutaan toteuttamaan todennäköisesti maanalaisina rakenteina, mikä nostaa yksikkökustannuksia.. Pysäköinti joudutaan toteuttamaan useassa tasossa, mikä pienentää pinta-alan tarvetta. Mahdollisuus kallioluolaparkkiin, jolloin alueella voidaan säilyttää luonnonmukaista valuma-aluetta. Kallioluolan kuivatusvedet tulee johtaa hallitusti Hannusjärveen. Ei vaikutuksia liito-oravan elinympäristöihin, Espoon LUMO priorisoinnin kohteisiin tai luokan 2 lepakkoalueisiin. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä Metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, luokan 3 lepakkoalueisiin, linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin ja liito-oraville soveltuviin kulkureitteihin. Pyörätien toteuttaminen Martinmetsän ja Martinmäen väliseen solaan edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua, jossa määritetään liito-oravan liikkumisen kannalta tärkeät säästettävät puuryhmät. Rakentaminen pienentää luonnontilaista metsäaluetta. Vaihtoehto säästää eniten yhtenäistä maa-alaa rakentamiselta. Metroaseman myötä lähikortteleissa elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Tiivis kerrostalovaltainen rakenne ja vahva väestöpohja mahdollistavat palvelujen kehittymisen monipuolistumisen. Uudet rakentamisalueet ovat liitettävissä nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin. Asemakaavassa on varaukset kahdelle kevyenliikenteen eritasolle Kaitaantiellä. Järvisillan kevyen liikenteen yhteyden parantaminen johtaa sillan leventämistarpeeseen. Kaitaantien ja sen kevyenliikenteen eritasoratkaisujen kehittäminen. Vähiten uusia asukkaita suhteessa tehtäviin katuverkon ja kunnallistekniikan investointeihin. Mahdollinen katuyhteyden avaaminen sekä kevyen liikenteen yhteyden parantaminen Järvisillalle johtavat sillan kustannuksiltaan merkittävään leventämistarpeeseen. Kaitaantien ja sen kevyenliikenteen eritasoratkaisujen kehittäminen. Järvisillan kevyen liikenteen yhteyden parantaminen johtaa sillan leventämistarpeeseen. Kaitaantien ja sen kevyenliikenteen eritasoratkaisujen kehittäminen. Eniten uusia asukkaita tiiviillä alueella, jolloin suhteessa vähiten investointitarvetta katuverkkoon ja kunnallistekniikkaan. Terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ihmisten elinolot ja terveys (melu, ilmanlaatu) Mäkialueet ja leveä metsävyöhyke torjuvat Länsiväylän ympäristöhaitat asuinkortteleiden alueilta. Uusista asumisen alueista osa sijoittuu Länsiväylän 55 db melualueelle ja pienilmastollisesti huonolle pohjoisrinteelle. Uusista asumisen alueista vähäinen osa sijoittuu Länsiväylän 55 db melualueelle tai pienilmastollisesti huonolle pohjoisrinteelle. Rakennusmassojen tyypeillä ja sijoittelulla voidaan osissa aluetta luoda melumuuria. Hannuksenpellon varteen sijoitettu asuntoalue on altis melulle. Täydennysrakentaminen ja pientaloalueen tiivistäminen metroaseman läheisyydessä sekä pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen tukevat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetta. Uusista asumisen alueista vähäinen osa sijoittuu Länsiväylän 55 db melualueelle tai pienilmastollisesti huonolle pohjoisrinteelle. Rakennusmassojen tyypeillä ja sijoittelulla voidaan osissa aluetta luoda melumuuria. Ilmasto Täydennysrakentamisen ja pientaloalueen tiivistämisen toteuttamatta jättäminen eivät tue ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetta. Täydennysrakentaminen metroaseman läheisyydessä sekä pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen tukevat ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetta. Täydennysrakentaminen ja pientaloalueen tiivistäminen metroaseman läheisyydessä sekä pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen tukevat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetta. Väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset Väestö Ei tue väestökasvun tavoitteita ja riittävän asuntotuotannon turvaamista. Asumismuotona painottunut yksipuolisesti pientaloasumiseen. Tukee jossakin määrin väestökasvun tavoitetta ja riittävän asuntotuotannon turvaamista. Tukee jossakin määrin henkilöautottomien talouksien palveluiden saavutettavuutta. Alue kehittyy yksipuolisesti pientaloasumiseen painottuneena. Tukee kohtuullisesti väestökasvun ja riittävän asuntotuotannon turvaamisen tavoitteita. Tukee merkittävästi henkilöautottomien talouksien palveluiden saavutettavuutta. Uusi kerrostalorakentaminen tasapainottaa alueen asumismuotojakautumaa. Viheryhteyden sijoittaminen Hannusrannan nykyisen asutuksen viereen helpottaa alueen vaiheittaista rakentamista. Tukee kohtuullisesti väestökasvun ja riittävän asuntotuotannon turvaamisen tavoitteita. Tukee erittäin merkittävästi henkilöautottomien talouksien palveluiden saavutettavuutta. Uusi kerrostalorakentaminen tasapainottaa alueen asumismuotojakautumaa.
KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen
KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta
LisätiedotYHTEENVETO KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ
YHTEENVETO KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ 2.4.2014 KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA, VIREILLETULO JA NYKYTILANNE KAAVOITUSOHJELMA 2010-2013 KUULUTETTU VIREILLE 19.10.2011 NYT: PINTA-ALA
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4561/10.02.03/2014 102 Kaitaan metroasema, asemakaavan muutos, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 441415, 44. kaupunginosa, Kaitaa Valmistelijat
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotLiikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö
Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun
LisätiedotKaavatilanne. Espoon eteläosien yleiskaava: julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä kehitettävää työpaikka-aluetta (TP)
321610 Gräsantulli Piispankallio 321607 (Gräsanportti): valmisteluaineisto nähtävillä 21.2-22.3.2011 Piispankallio 321609 (Gräsantörmä): OAS nähtävillä 22.12.2014-27.1.2015 Kaavatilanne Espoon eteläosien
LisätiedotKeilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue
1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (6) ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 13.11.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 815 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Asema KORTTELI KAAVA-ALUEEN
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotPOHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA
POHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA Natalia Musikka Maankäytön suunnittelija 26.6.2019 KAAVAHANKKEEN LÄHTÖTIETOJA Tontti sijaitsee Koulukadun ja Pohjoiskadun risteyksessä Kaavamuutoksen hakijana
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen
LisätiedotHyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti
LisätiedotASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 9.4.2019 ASEMAKAAVAN NUMERO 815 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Asema/18 KORTTELI 5039
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen
LisätiedotASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ( MRL 63 ja 64 ) esitetään
LisätiedotVanhan-Espoon asukasfoorumi Liisa Ikonen p
Vanhan-Espoon asukasfoorumi 14.3.2017 Liisa Ikonen p. 043-8251183 liisa.ikonen@espoo.fi 14.3.2017 2 14.3.2017 3 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, POKE Asukastilaisuus tulossa 30.3.2017 Vanhan-Espoon
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotKAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
LisätiedotIIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,
LisätiedotORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS
Vastaanottaja Oriveden kaupunki Päivämäärä 8/2018 ORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS ORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS Tarkastus 22.8.2018 Päivämäärä 22.8.2018 Laatija
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotBirgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS
Naantalin kaupunki tekniset palvelut maankäyttöosasto asemakaavoitus sivu 1/7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Kaava-alueen sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen
LisätiedotPAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2018 päivitetty: 24.10.2018 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
Lisätiedot2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS
Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotKORTTELEITA 656 JA 672 SEKÄ KOPOLANPUISTON OSAA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
KORTTELEITA 656 JA 672 SEKÄ KOPOLANPUISTON OSAA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.10.2017 Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue OSALLISTUMIS-
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 5.9.2013
1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.
LisätiedotLipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola
Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro 721300 sekä tonttijako, Asola Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)
L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotKURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä
LisätiedotKORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-
LisätiedotSisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Sisältö Sijainti Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet ja suunnittelun taustaa Suunnittelualueen rajaus Valokuvia nykytilanteesta Maisemarakenne Luontotiedot, rakennettu ympäristö, ympäristöhäiriöt
Lisätiedot2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS
Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 326 ja 327. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotPeuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki
Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue Kuhmo Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavaselostusluonnos, joka liittyy 10.10.2011 päivättyyn kaavakarttaan. Kaavaselostus täydentyy suunnittelun edetessä.
LisätiedotMAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B
POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.12.2016 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 235 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 442101, 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat
LisätiedotAsemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146
Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös
LisätiedotIISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS
Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 504. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUUNTAMONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 799 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELIT 860 osa ja
LisätiedotNIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET
NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2007 Nähtävillä oloaika: 16.11.-7.12.2007 Mielipide 1, 2 7.12.2007, dnro: YPA: 9937/611/2007 Lahtinen Nora, 2 kpl Mielipide
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNKI TEHTAANPUISTO
0970 MIKKELIN KAUPUNKI Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue / Kaupunkisuunnittelupalvelut PL 33, 50101 Mikkeli e-mail: heikki.manninen@mikkeli.fi MIKKELIN KAUPUNKI TEHTAANPUISTO OSALLISTUMIS- JA
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 44. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 441103 Hannus II (31 Kaitaa) Asemakaavan muutos Asianumero 3122/10.02.03/2015 1.8.2016 Kaitaan kaupunginosaan laaditaan asemakaavan muutos. Tavoitteena on muuttaa nykyinen rivitalojen, kytkettyjen
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
LisätiedotHAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE
Lisätiedot