Tavoiteraportti. Versio

Transkriptio

1 1 Tavoiteraportti Versio

2 2 Yleiskaavallinen ohjelma - Tavoiteraportti MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI 2030 Salon kaupunki 2012 Sisällysluettelo Salon toimintaympäristö muuttuu osaammeko valmistautua oikeisiin asioihin? 3 4 Maankäytön tavoitteet 6 Peruslähtökohdat Rakennemalli ja sen vaihtoehdot 6 Maakuntakaavan lähtökohdat 6 Rakennemallivaihtoehdot 7 Rakennemallin rakentaminen 9 Valitun rakennemallin - hajakeskitetyn mallin - keskeiset tavoitteet Elinkeinot ja työ 14 Maankäytön tavoitteiden lähtökohdat 14 Yritystonttitarve sekä yritys- ja teollisuusrakentamisen määrä 15 Yritysalueiden asemakaavallinen ja yleiskaavallinen reservi 15 Potentiaalisten yritysalueiden määrittely 18 Yhteenveto tonttitarpeesta ja -tarjonnasta 19 Yritysalueiden profilointi Väestö ja asuminen 20 Koko kunnan väestötavoite 20 Osa-alueittaiset väestötavoitteet ja asuntorakentamisen määrä 21 Talotyyppijakauma Palvelut Liikenneverkko Tekninen huolto 26 Vesihuolto 26 Energia- ja jätehuolto Virkistys, matkailu ja loma-asutus 27 Virkistysalueet ja -palvelut 27 Matkailu Ympäristönhoito 29 Luonnonympäristö, kulttuuriympäristö ja maisema Maankäytön mitoitus ja yleiskaavoituksen tarve 31 Yleiskaavalliset varaukset ja kunnan maanomistus 31 Asemakaavoitettujen taajamien yleiskaavallinen katsaus 33 Kyläyleiskaavat 36 Asemakaavojen ajantasaisuuden tutkimus 36 Pitkän tähtäimen toimenpideohjelma 37

3 3 Salon toimintaympäristö muuttuu osaammeko valmistautua oikeisiin asioihin? Yleiskaavallisessa ohjelmassa tarkastellaan Salon kehitystä seuraavien 20 vuoden aikana. Käytössämme ovat tiedot menneistä vaiheista ja kaupungin nykyisestä tilasta. Lisäksi herkällä korvalla kuunnellen voidaan kerätä arvioita siitä, mitkä asiat tulevat todennäköisesti muuttumaan ja mitkä säilymään tulevina vuosikymmeninä. Näiden tietojen pohjalta meidän tulee laatia mahdollisimman realistiset tavoitteet kaupungin toivotulle kehitykselle. Tehtävä ei ole helppo, vaikka tietoa on olemassa enemmän kuin koskaan ennen. Havukka-Ahon ajattelijaa mukaillen kannattaa muistaa, että kaiken hyvän ennakkosuunnittelun jälkeenkin asia voi toteutua aivan jollain muulla tavalla. Varautuminen muutoksiin on viisautta. Salon 10 kunnan liittyminen 2009 yhdeksi uudeksi Salon kaupungiksi oli iso ja merkittävä muutos, joka mahdollistaa nyt koko 2200 km2 alueen kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Tämän edun hyödyntäminen on kaupungin alkutaipaleella jäänyt valitettavasti synkkien taloudellisten ongelmien alle. Ongelmat ovat syntyneet kaupungista riippumattomista syistä, mutta ne kertovat hyvin niistä uusista olosuhteista, joihin Salokin joutuu vääjäämättä sopeutumaan. Nokia oyj:n nousu salolaisen elektroniikkaosaamisen pohjalta maailman johtavaksi kännykkävalmistajaksi ja yhtä dramaattinen kännykkätuotannon lopetus Salossa kertoo, kuinka jopa pieni kaupunki Etelä-Suomessa on saumaton osa kansainvälisiä markkinoita. Nokian tarina kertoo myös, ettei isokaan yritys tai organisaatio ole haavoittumaton eikä riskitön. Olemme tulleet kehitysvaiheeseen, jossa ainoa varma asia on epävarmuuden lisääntyminen. Sen kanssa on opittava tulemaan toimeen. Tässä tilanteessa on kuitenkin hyvä todeta, että kymmenen kunnan kokonaisuus on kestävämpi ja voimakkaampi ottamaan nämä riskit vastaan kuin kymmenen erillistä ja toistensa kanssa kilpailevaa pikkukuntaa. Kaupungin kehittämistä ajatellen on neljä tiedossa olevaa isoa muutosta, jotka pitää ottaa huomioon: 1. Markkinat ovat kansainväliset - Maailmantalous on muutostilassa, jossa tuotanto, ihmiset ja pääomat siirtyvät yhä helpommin alueelta toiselle, ja jossa kasvun painopisteet ovat siirtyneet läntisistä teollisuusmaista uusille nouseville Aasian ja Etelä-Amerikan markkinoille. Mitä paremmin Suomessa ja myös Salossa tunnetaan sekä uudet että vanhat markkinat sitä paremmat edellytykset on ylläpitää taloudellista toimeliaisuutta myös täällä. Nokia oyj:n tarina Salossa on tästä erittäin konkreettinen esimerkki. Kansainvälistyminen ja suorat yritys- ja henkilösuhteet muihin maihin ja niiden toimijoihin ovat jatkossa välttämättömiä ja elintärkeitä. Läntisissä teollisuusmaissa on pitkään vallinnut käsitys, että palvelusektori tulee syrjäyttämään teollisen tuotannon. Kokemusten myötä ollaan linjaa vähitellen tarkistamassa niin, että toimivan palvelutuotannon pitää tukeutua taas vankkaan perustuotantoytimeen. Nämä yhdessä voivat aikaansaada aivan uusia ja kokonaisuutta rikastuttavia elinkeinotoiminnan muotoja. Kansainvälistyminen tarkoittaa myös sitä, että kunnan toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta koetellaan koko ajan, ja kunnan tulee pystyä tehostamaan jatkuvasti omia käytäntöjään.

4 4 2. Ilmaston muutos muuttaa myös Saloa - Ilmaston lämpeneminen on tosiasia riippumatta siitä, kuinka paljon ihmisten toiminta on siihen vaikuttamassa. Lämpenemisen seurauksena ilmastosta tulee aiempaa arvaamattomampi, ja ilmeisesti sään ilmiöt muuttuvat hyvinkin rajuiksi myös Suomessa. Yllättävät rankkasateet, merenpinnan nousu, lumimyrskyt, rajuilmat sekä pitkät kylmät, kuumat ja kuivat jaksot tulevat vaikeuttamaan elämäämme jatkossa. Riippuvuus tuontielintarvikkeista ja tavaroista ja keskitetyt teknisen huollon verkostot (vesi, jätevesi, energia) saattavat muodostua vakavaksi riskiksi normaalin elämän jatkumiselle. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden lisääminen ruoan, juomaveden ja lämmön ja sähkön suhteen jopa rakennuspaikkakohtaisesti tulee aikaisempaa paljon tärkeämmäksi. Alavilla alueilla Salon keskustassa ja Perniössä varautuminen merenpinnan kohoamiseen ja yllätyksellisiin tulvatilanteisiin on ajankohtaisempaa kuin monessa muussa Etelä-Suomen kaupungissa. Tulvien ohella suurten sadevesimäärien ohjaaminen turvallisiin uomiin varsinkin yhdyskuntarakenteen sisällä on tärkeä haaste suunnittelulle. Paikallisen energiaomavaraisuuden kehittäminen, pohjavesivarojen säästäminen ja lähiruokatuotannon lisääminen vaikuttavat viisailta tavoitteilta. 3. Väestönkasvu Salossa on lähi vuosina vanhusväestön kasvua - Salon väestön odotetaan tässä ohjelmassa kasvavan vajaalla 7000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Kehitys voi olla paljon hitaampaa, jos maahanmuutto hiipuu eikä Salo houkuttele uusia asukkaita kunnan ulkopuolelta. Kehitys voi myös olla paljon nopeampaa, jos esimerkiksi taloudellisten ongelmien ja ilmastomuutosten vuoksi ihmisiä alkaa virrata muista maista Suomeenkin. Näillä näkymin ihmiset kuitenkin Suomessa pysyvät myös työkykyisempinä ja terveempinä pidempään kuin ennen, joten väestön ikääntyminen ei välttämättä tarkoita hoidon tarpeessa tai muuten huollettavana olevien ihmisten määrän lisääntymistä samassa suhteessa. Väestön määrälliset ja rakenteelliset muutokset aiheuttavat kuitenkin aina muutoksia myös asuntojen ja palvelujen kysyntään ja liikkumistarpeisiin. 4. Teknologian kiihtyvä kehitys muuttaa tuotanto- ja palvelurakenteita - Teknologisten ja erityisesti bioalan innovaatioiden nopea kehitys ja kytkeminen tavaroiden ja palvelujen tuotantoon luo uudenlaisia tarpeita ja toimintatapoja myös yhdyskuntasuunnitteluun ja kuntien toimintaan. Tavaroiden tuottaminen ja toimittaminen asiakkaille sekä palvelujen tarjoaminen ja käyttö tulevat tapahtumaan entistä enemmän asiakkaan, kuntalaisen, toivomassa paikassa, esimerkiksi kotona. Tämä tarkoittaa suurta muutosta sekä työpaikkojen, kaupan että yksityisten ja julkisten palvelujen järjestämisessä. On todennäköistä, että tulevaisuudessa ei ole tarpeellista eikä edes mahdollista määritellä tarkkaa rajaa rakennusten ja alueiden käyttötarkoituksille. Tekniikka mahdollistaa tilojen käytön hyvin monella eri tavalla, joten kuljetusten ketjujen tarkoituksenmukaisuus ja olemassa olevat liikenneyhteydet sanelevat sen, mitä missäkin kannattaa tuottaa. Asukkaiden tarpeet puolestaan määräävät sen, miten ja minne tuotteet lähetetään. Niitä ei enää tulevaisuudessa välttämättä haeta suuryksiköistä, vaan ne tuodaan kotiin tai lähipalvelupisteeseen. Yhdyskuntien toiminnassa tullaan etsimään uudenlaista logistista tasapainoa, mikä saattaa johtaa jopa ihmisiä kuljettavan liikenteen vähenemiseen ja toisaalta tavarakuljetusten ja liikkuvien palvelujen lisääntymiseen. Ratkaisevaa on nettikaupan lisääntymisen ohella palvelujen uudet tuottamistavat mm. virtuaaliympäristöt, nettineuvonta-asemat, etädiagnostiikka, kaukoopetus, verkostomaisen etätyön kehittyminen sekä mitä erilaisimpien tuotteiden tulostaminen omaan käyttöön edullisilla 3D-laitteilla vaikkapa kotona.

5 5 Salon strategisessa suunnitteluun ja maankäyttöön nämä isot trendit aiheuttavat seuraavia vaatimuksia: - Epävarmuuden lisääntymisen vuoksi suunnitelmissa tulee varautua sekä nyt arvioitua hitaampaan että sitä nopeampaan kasvuun. Yhdyskunnan tulee pystyä toimimaan mahdollisimman rationaalisesti kaikissa olosuhteissa. Riskien hallinnasta tulee tärkeä osa päätösten valmistelua. - Palvelun ja markkinoinnin on oltava kansainvälistä tasoa kunnissakin. Maankäytössä on varauduttava etukäteen myös nykyisestä poikkeaviin maankäyttöratkaisuihin, mikäli haluamme tarjota Saloa kansainvälisille yrityksille. Salon alueelta puuttuu muun muassa valmius tarjota todella ison kokoluokan tuotantolaitoksille soveltuvat sijoituspaikat. - Jotta kunnan investoinnit ja toimintakulut voidaan pitää taloudellisesti hyvin hallinnassa, tulee laatia 8-10 vuoden toteutusohjelma, jossa olemassa olevien resurssien käyttö optimoidaan suhteessa haluttuihin tavoitteisiin, ja jossa osoitetaan tarpeellisten ylläpito- ja uusinvestointien tarve. - Merenpinnan mahdollisen nousun ja suurten tulvien aiheuttama riski Salon keskustassa ja Perniön ydinalueilla tulee ottaa vakavaan tarkasteluun maankäytön ja rakentamisen painopisteitä arvioitaessa ja miettiä, miten kaupunkirakenne voidaan pitää toimivana myös vedenpinnan noustessa ehkä tulevaisuudessa pysyvästi ylemmäksi. - Maaseutualueiden kehittäminen ja ylläpitäminen tuottavana ja toimivana ympäristönä korostuu sekä paikallisen elinkeinorakenteen monipuolistamisen että energia- ja elintarvikehuollon omavaraisuuden näkökulmasta. Salon maaseutu on tärkeä myös asumisvaihtoehtojen monipuolistajana ja vapaa-ajan ja virkistyspalvelujen tarjoajana. Salo Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

6 6 4 Maankäytön tavoitteet Ohjausryhmä asetti yleiskaavallisen ohjelmatyön perustavoitteiksi seuraavat Peruslähtökohdat Salon kuntarakenne muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa eri osa-alueita kehitetään niiden luontaisista edellytyksistä ja tarpeista lähtien. Kaupungilla on vahva keskusta ja selkeät aluekeskukset, joiden palveluista huolehditaan asutusta ja elinkeinoelämää kehittämällä. Maaseutualueilla turvataan perinteisten elinkeinojen toimintamahdollisuudet. Salon kaupungin rooli eteläisen Suomen elinkeinorakenteessa on tarjota jatkossakin valtakunnallisesti merkittävälle elinkeinoelämälle sen edellyttämiä toimintamahdollisuuksia hyödyntämällä seudun hyviä yhteyksiä ja osaamista. 4.1 Rakennemalli ja sen vaihtoehdot Maakuntakaavan lähtökohdat Alla oleva ote on lainattu Salon seudun maakuntakaavan selostuksesta, joka on laadittu v Maakuntakaavan laaditut väestö- ja asuntotuotantotavoitteet ja tässä edempänä esitetyt Salon yleiskaavallisen ohjelmatyön aikana laaditut suunnitteet vastaavat suuruusluokiltaan toisiaan. Alueellisissa painotuksissa voidaan nähdä jo toteutuneen vuosien osalta eroja, mikä on nähtävissä vertailtaessa maakuntakaavan laadinnan aikaista aineistoa yleiskaavallisen ohjelman perustietoraportin aineistoon. Tämä seikka on vaikuttanut nyt laadittuihin suunnitteisiin. Erityisesti Kiskon, Kiikalan ja Kuusjoen väestökehitykset ovat olleet selvästi negatiivisempia kuin maakuntakaavaaineistoissa on arvioitu. Toisaalta Särkisalon kehitys on toteutunut parempana, kuitenkin lievästi negatiivisena, kuin silloisessa muutosarviossa. Perttelin kohdalla taas kasvu on ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin ennusteissa. Salon yleiskaavoitusta ohjaavalla maakuntakaavalla on ollut lähtökohtana aluerakennetta täydentävä ja tiivistävä malli, joten sen aluevaraukset perustuvat pitkälti olemassa olevan taajamarakenteen täydentämiseen ja kehittämiseen. Käytännön lähtökohtana on ollut, että kattavan alueellisen palveluverkon säilyttämiseksi tulee aktiivisissa kehittämistoimissa ja kaavoituksessa pitäytyä nykyisissä taajamissa. Valittu toimintalinja tukee myös järkevää kuntataloutta olemassa olevan infran käyttöasteen parantuessa. Aluerakenne Maakuntakaavan tavoitevuosi on Kaavan aluevaraukset vaikuttavat vasta tulevien sukupolvien aikana. Aluerakenteella tavoitellaan toimivaa ja taloudellista kokonaisuutta, jossa ympäristöarvot ja asukkaiden viihtyvyys ovat sopusoinnussa. Itämeren alueen yhteistyössä ja maakuntasuunnitelmaa laadittaessa on E18-kehityskäytävää kuvattu osana kansainvälistä kehityskäytäväverkostoa. Turku Salo-akseli on vahvistunut Salon kaupunkiseudun voimakkaan kehityksen tuloksena. Turun kaupunkiseutua ja Salon seutua voidaan pitää yhtenä nauhamaisena työssäkäyntialueena. Maakunnan

7 7 suunnittelussa on tavoitteena edelleen parantaa akselin toimivuutta ja alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja asukkaiden elinoloja kehittämällä Salon seudun houkuttelevuutta asuinpaikkana ja siten vähentää päivittäistä pendelöintitarvetta. Kaavan lähtökohtana on ollut aluerakennetta täydentävä ja tiivistävä malli, jossa suositaan täydennysrakentamista. Mallin edut ovat sekä taloudellisia että ekologisia. Palvelut sijoittuvat edelleen oleviin keskustoihin, joita täydentävät hajaasutusalueiden kyläkeskukset lähipalveluineen. Kuntarajoilla ei ole nykyisen kaltaista merkitystä. Salon kaupungin ratkaisut heijastuvat luonnollisesti koko alueelle, varsinkin naapurikuntiin. Oleellista on löytää luonteva työnjako vahvojen keskustojen, Salon, Someron ja Perniön sekä muiden kuntakeskusten ja kylien kesken. Huomattava on, että seudun asukasmäärä ei pysty tarjoamaan mahdollisuuksia uusien palvelujen toteuttamiselle, joten yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtaisi liikenteen ja palvelujen heikompaan saavutettavuuteen ja lisääntyviin yhdyskuntakustannuksiin. Maankäytön aluevaraukset perustuvat pitkälle olemassa olevan taajamarakenteen täydentämiseen ja kehittämiseen. Taajamarakenteen viime vuosikymmenten rauhallinen kasvu ja maltilliset arviot/ennusteet tulevasta työpaikka- ja väestökehityksestä tukevat valittua ratkaisua. Valtaosa maakuntakaavan alueista on maa- ja metsätaloutta. Maa-, metsä- ja virkistysalueilla turvataan kannattavan metsätalouden edellytykset. Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä selvitettiin kuntien kaavatilanne ja taajamarakenteen mahdolliset kasvusuunnat. Selvityksessä käsiteltiin ensisijaisesti maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutusta. Taajamarakennetta täydentää kyläverkko haja-asutetun maaseudun lähipalveluiden turvaamiseksi. Maakuntasuunnitelma 2030 Alla on ote maakuntasuunnitelman 2030 aluerakennekartasta. Kuva: Varsinais-Suomen aluerakenne 2030

8 8 Rakennemallivaihtoehdot Rakennemallityötä varten järjestettiin vuosien aikana seuraavat kaupunkisuunnittelun seminaarit: - aluetoimikuntaseminaari - viherkaupunkiseminaari - keskustaseminaari - maankäyttö- ja elinkeinoseminaari - liikenneseminaari Seminaarityöskentelyjen yhteenvedot ovat tavoiteraportin erillisiä liitteitä, joihin voi tutustua ohjelman internet-sivuilla. Aluetoimikuntien kanssa käytiin niin ikään tavoitekeskustelut ja aluetoimikunnilla oli mahdollisuus esittää näkemyksensä alueensa kehittämistarpeista ja tulevista rooleista osana kaupungin kehittämistavoitteita. Yleiskaavallisen ohjelmatyön selvityksiä hyödynnettiin myös laadittaessa kaupungin palveluverkkoselvitystä. Siinä näkökulma ei ollut suoranaisesti maankäytöllinen, mutta palveluverkon kehittämistavoitteilla on vaikutuksia myös maankäytön suuntaviivoihin. Rakennemallityöhön ja keskustan yleiskaavatyöhön liittyvänä teetettiin myös koko kuntaa koskeva ostovoimaan perustuva kaupallinen selvitys, joka osoittaa kaupallisten palvelujen kehityssuunnat eteen ja taaksepäin. Salon kuntarakenteen suunnittelun vaihtoehtoisia kehityslinjoja, jotka ovat olleet mukana keskusteluissa, voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: keskustapainotteinen malli hajakeskitetty malli joka niemeen notkoon -malli Keskustapainotteinen malli tarkoittaisi asutuksen ja muidenkin toimintojen keskittymistä keskustaajaman Salo-Halikko alueelle tai vaihtoehtoisesti laajennetulle keskusta-alueelle, johon kuuluisi lisäksi Muurlan ja Perttelin taajama-alueet. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden kehitys Salon alueella on pitkälti tapahtunut vanhan Salon kaupungin vetämänä kehityksenä, mikä on tarkoittanut uuden asutuksen ja työpaikkojen keskittymistä nykyisen kuntakeskuksen alueelle. Tämä malli tarjoaisi ehkä parhaimmat edellytykset yksityisten palvelujen monipuolistumiselle tai ainakin palvelujen säilymiselle nykyisen tarjonnan mukaisena. Malli merkitsee todennäköisesti viime vuosikymmenien mukaista kerrostalorakentamista Salon keskustassa. Kehysalueen taajamien kohdalla malli merkitsisi taantumista, mikä johtaisi niissä palvelujen heikentymiseen. Malliin liittyy moottoritien mahdollisuuksien hyödyntäminen Salon keskustaan tukeutuvien työpaikka-alueitten osalta, kuten Riikki-Iilikeen, Märyn liittymän, Meriniityn, Valurin-Ollikkalan ja Metsäjaanun/Rouskiksen ja mahdollisesti jopa Salaisten alue suunnittelukauden loppupuolella. Hajakeskistetyllä mallilla tarkoitetaan Salon tapauksessa rakenneratkaisua, jossa positiivista väestökehitystä pyritään kaupungin toimenpitein tukemaan myös vanhoissa kuntakeskuksissa. Malli edellyttää kaupungin aktiivista maapolitiikan ja kaavoituksen hoitoa keskustaajaman lisäksi myös entisissä kuntakeskuksissa ja muissa kaavoitetuissa taajamissa. Keskeistä siinä on olemassa olevan infrastruktuurin ja kunnallisten palvelujen hyödyntäminen ja säilyttäminen, jotta lähipalvelut olisivat saatavissa kohtuullisella etäisyydellä koko kaupungin alueella. Malliin liittyy moottoritien mahdollisuuksien hyödyntäminen ennen kaikkea työpaikka-alueitten osalta ja muuten kuten kes-

9 9 kustapainotteisessa mallissa, mutta lisäksi Muurlan ja Suomusjärven osalta. Malli noudattaa myös Vihersalo -ajattelua. Mallilla joka niemeen notkoon tarkoitetaan ratkaisua, jossa keskittymiskehitys on jostain syystä, esimerkiksi energiakysymysten ja/tai työpaikkakehityksen vuoksi, kääntynyt selkeästi hajaasutusmaisen uudisrakentamisen suuntaan. Mallissa myös todennäköisesti ympäristöllisesti houkuttelevat osa-alueet ja niiden taajamakeskukset olisivat muuttovoittajia. Mallin seurauksena kuntakeskuksen asema ja palveluvarustus todennäköisesti heikkenisi ja Salo saattaisi menettää painoarvoaan osana Etelä-Suomen kehityskäytävää. Mallinomainen kehitys voisi aktivoitua myös, jos kaupungin ohjaus rakentamiseen olisi vähäistä, mikä taas johtaisi todennäköisesti kehitykseen, jossa kaupunki vain vastaisi kasvavista yhdyskuntakustannuksista muiden tahojen ohjatessa rakentamista lyhytnäköisten etujen näkökulmasta. Rakennemallin rakentaminen Käydyn vuorovaikutuksen tuloksena kirjatut rakennemallia koskevat tavoitteet ovat usein keskenään ristiriitaisia. Osa esitetyistä tavoitteista on myös ennen nykyisen Salon kaupungin syntymistä tapahtuneen kehityksen valossa epärealistisia, mikä luo haasteita tavoitteellisen mallin luomiselle. Lähtökohtana työssä on pidetty sitä, että positiivista kehitystä on kaupungin taholta ohjattava ja edistettävä siellä, mihin on luontaista vetoa. Tämä merkitsee valintojen tekoa myös kaavoituksen osalta. On resurssien tuhlaamista suunnata maapoliittisia tai kunnallisteknisiä investointeja alueelle pelkästään toiveiden varassa, jos kysyntää ei ole. Kaupungin rakenne eheytyy suuntaamalla uudisrakentaminen olemassa oleviin taajamiin ja niiden yhteyteen. Ohjausryhmässä on käyty analyyttisiä keskusteluja ja vertailuja rakennemallin perustekijästä eli väestökehityksestä ja väestön alueellisesta sijoittumisesta. Sen tuloksia on tarkasteltu myöhemmin kappaleessa 4.3 Väestö ja asuminen. On selvää, että ilman seutukaupungin veturin eli Salon keskustan kehittymistä ympäröiväkään alue ei tule menestymään eikä houkuttele uusia asukkaita muualle kaupungin alueelle. Toisaalta alueellisesti kattavan lähipalveluverkon ylläpito ei onnistu ilman, että positiivista kehitystä tapahtuu myös kunnan muissa osissa. Näin on päädytty hajakeskitettyyn malliin, jossa vanhoilla kuntakeskuksilla on edelleen tärkeä rooli palvelujen tarjoajana. Palvelujen säilymistä ei voida laskea haja-asutuksen varaan. Hajakeskitetyssäkin mallissa Salo-Halikko kaupunkikeskuksen myönteinen kehitys on välttämätöntä koko seudun menestyksen kannalta. Keskustan maantieteellinen asema osana kaupungin kokonaisrakennetta mahdollistaa palvelujen järkevän keskittämisen niiltä osin kuin palveluja voidaan tuottaa vain yhdessä toimipisteessä. Mallissa keskusta-alueen rooli on myös työpaikkojen sijoittumisen näkökulmasta katsoen keskeinen, mutta tavoitteena on selvittää myös muiden potentiaalisten yritysalueitten asema kuntarakenteessa. Entisten kuntakeskuksien ja muutamien muiden kaavoitettujen taajamien kehittämiselle on pyritty löytämään oma roolinsa osana kaupungin rakennetta. Omaleimaisten ja toisistaan poikkeavien roolien tai työnjaon löytäminen on kuitenkin osoittautunut erittäin haasteelliseksi tehtäväksi ainakin, kun asiaa tarkastellaan maankäytön näkökulmasta. Useimmiten rooliksi on esitetty lähipalvelutarjonnan ohella pelkästään asumista. Ainoastaan Suomusjärven taajamalle ja Teijon alueelle on nähty selkeästi tästä yleislinjauksesta poikkeavaa roolia. Erityinen huoli on nähty Perniön keskustan kehityksestä, jossa kohtuullisesta asuntorakentamisesta huolimatta väestökehitys ei ole ollut erityisen hyvä. Kun se kuitenkin on kehysalueen taajamista

10 10 suurin ja parhaan palveluvarustuksen omaava, sen elinvoimaisuudesta tulisi huolehtia myös elinkeinopolitiikan keinoin. Perniön keskustalle esitetään rakennemallissa annettavaksi aluekeskuksen status, mikä perustuu sen nykyiseen kokoon ja palveluvarustukseen, jotka edelleen ovat selvästi muita kehysaluetaajamia merkittävämpiä. Suomusjärven keskustan (Kitula) osalta on maankäytön näkökulmasta katsottu, että sille tulee kehityspotentiaalinsa vuoksi antaa aluekeskuksen status, vaikka sen nykyinen asema ei sitä vielä osoitakaan. Muut entiset kuntakeskukset kuvataan rakennemallissa palvelukylinä, myös Muurla ja Pertteli, jotka katsotaan kuitenkin kuuluvaksi ulompaan keskustavyöhykkeeseen. Sisemmän keskustavyöhykkeen osalta, johon katsotaan kuuluvaksi Salon ja Halikon asemakaavoitettavat alueet, ei aluekeskusajattelua käsitellä tässä työssä, koska niitä asioita on käsitelty Salon yleiskaavassa 2020 (mm. Viitanlaakson lähipalvelualue). Neljäntenä tasona mallissa esitetään ns. koulukylät. Näiden lisäksi muiden asemakaavoitettujen taajamien (Vartsala, Härjänvatsa, Kuusjoenperä, Matilda, Förby) tilanne todetaan jäljempänä väestökehitystä ja maankäytön mitoitusta tarkastelevissa osissa. Teijon alueen erityinen rooli nähdään rakennemallissa sen monipuolisuudessa ja sillä on Salon kannalta monta roolia liittyen mm. asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen sekä teollisuuteen, matkailuun, vapaa-aikaan, luontoon ja merellisyyteen. Seuraavassa on määritelty tässä työssä käytettyjä keskuskäsitteitä, jotka ovat yhteneväiset palveluverkkoselvityksen linjausten kanssa. Salon keskusta-alue on seutu- ja kaupunkikeskus, jossa tavoitteena on tarjota vähintään kaikki seutukaupunkitason palvelut. Keskusta-alue voidaan jakaa sisempään keskusta vyöhykkeeseen, joka käsittää Salon ja Halikon keskustojen asemakaavoitetut alueet sekä ulompi keskustavyöhyke, joka käsittää lisäksi Perttelin taajamat sekä Muurlan ja Märyn asemakaavoitetut alueet. Aluekeskuksella tarkoitetaan tässä taajamakeskusta, jossa on tarjolla kaikki vähintään palvelukylän lähipalvelut, mutta jolla lisäksi on joko nykyisen asemansa, sijaintinsa tai kehityspotentiaalinsa näkökulmasta mahdollisuudet ylläpitää tai lisätä painoarvoaan kuntarakenteessa. Näissä sijaitsee myös hoivapalveluja/palveluasumista. Palvelukylällä tarkoitetaan lähinnä entisiä kuntakeskuksia, joissa kaupungin aktiivisella toiminnalla pyritään ylläpitämään tärkeimmät lähipalvelut kuten päivittäistavarakauppa, lasten päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuksen 1-6. luokat, lähiliikuntapaikkoja ja palveluliikennettä keskustaan. Edelleen näissä pyritään turvaamaan lääkärin/hammaslääkärin vastaanotto. Koulukylällä tarkoitetaan kyläkeskusta, jossa kaupungin aktiivisella toiminnalla pyritään ylläpitämään alakoulu ja päivähoitopalvelut.

11 Kuva: Hajakeskitetyn rakennemallin keskeiset piirteet 11

12 12 Valitun rakennemallin - hajakeskitetyn mallin - keskeiset tavoitteet Työn ohjausryhmässä on suunnittelun aikaiseen vuorovaikutukseen (mm. seminaarit, aluetoimikuntatyö ja palveluverkkoselvitys) sekä tehtyihin selvityksiin perustuen päädytty hajakeskitettyyn malliin. Malli vastaa myös maakuntakaavan ratkaisua ja tukee kestävän kehityksen mukaista rakenteen eheyttämisen tavoitetta. Mallin päälinjoja kuvaa seuraava taulukko: Salon kaupunkikeskusta kehitetään edelleen seutukeskuksena ja vahvana palvelujen, työpaikkojen ja asumisen alueena kaupunkikeskuksella on ydinalue (keskusta-alue), joka muodostuu Salon ja Halikon asemakaavoitetuista ja kaavoitettavista alueista kaupunkikeskuksen ulkokehän sisälle lasketaan myös Märyn taajama, Perttelin eri taajamat sekä Muurla (ulompi keskustavyöhyke) muiden entisten kuntakeskusten alueita kehitetään ns. palvelukylinä, joissa kunnan kaavoitus- ja maapoliittisin toimenpitein tuetaan erityisesti asumisen sijoittumista niihin Perniön keskustaa kehitetään aluekeskuksena pyrkimyksenä säilyttää sen muita kuntakeskuksia parempi palveluvarustus jatkossakin. Tämä edellyttää varautumista myös uusiin työpaikka-alueisiin Suomusjärven keskustaa kehitetään aluekeskuksena hyödyntäen sen liikenteellisesti hyvää asemaa sekä Varsinais-Suomen porttiasemaa pääkaupunkiseudun suuntaan. Tätä puoltaa myös pitkä etäisyys kaupunkikeskuksesta. Suomusjärven mahdollisuuksia liikenteellisesti edullisena työpaikka-alueena tulee hyödyntää. Tässä kohtaa on kysymys nimenomaan pitkän tähtäimen tavoitteesta Teijon - Mathildedalin aluetta tulee kehittää monitoimialueena, jossa hyödynnetään alueen luonto ja merellisyys sekä perinteet niin teollisuuden kuin matkailun alalla. Aluetta kehitetään edelleen sekä pysyvän asumisen että lomaasumisen mahdollistavana vyöhykkeenä. koulukyliä (7) kehitetään maaseutumaisen asumisen alueina tarvittaessa kaavoituksen keinoin (esim. kyläyleiskaavoitus) loma-asutus ja kakkosasuminen on keskeinen rakennetekijä, mikä edellyttää panostusta rantojen kaavoitukseen

13 Kuva: Maankäytön rakennemalli

14 Elinkeinot ja työ Maankäytön tavoitteiden lähtökohdat Elinkeinoelämän osalta maankäytön tavoitteiden lähtökohtana on työllisyyden parantaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen yhtenä kaupungin strategisena menestystekijänä. Työpaikkatavoitteiden kanssa on sovitettava yhteen väestökehitys ja palvelutarjonnan turvaaminen kunnan eri osa-alueilla. Tällöin pitää ottaa erityiseen tarkasteluun työpaikka-alueiden kehittäminen sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien turvaaminen maankäytöllisesti erityisesti niiden alueiden läheisyydessä, joissa on olemassa olevia palveluita ja joihin kaupungin rakennemallissa suuntautuu väestönkasvua. Nykyisten työpaikka-alueiden kehittäminen maapoliittisin toimenpitein pitää sisällään esimerkiksi riittävästä tonttitarjonnasta huolehtimisen, eri yritysalueiden erityispiirteiden ja vahvuuksien tunnistamisen sekä edellisiin pohjautuvan yritystonttien aktiivisen markkinoinnin. Tämän hajakeskitettyä mallia tukevan tavoitteen lisäksi tulee huolehtia siitä, että yritystonttitarjonta on riittävä myös koko kaupungin tasolla tarkasteltaessa. Tämä tarkoittaa myös mahdollisten uusien yritysalueiden kehittämistä. Pitämällä huolta hyvästä tonttitarjonnasta edistetään uusien yritysten ja samalla uusien työpaikkojen syntyä Saloon. Salon vetovoimatutkimuksessa 2009 on nostettu esiin kolme tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat yritysten sijoittumiseen: Yhteydet: Yritystoiminta sijoittuu alueille, joilla on osaavaa työvoimaa ja jotka sijaitsevat logistisesti edullisesti joko raaka-aineisiin tai markkinoihin nähden. Yritysalueiden kehittämisessä tuleekin huomioida mahdollisuudet kehittää uusia logistisesti hyvien liikenneyhteyksien varrelle sijoittuvia alueita. Tarjonta: Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttaa oikeanlaisen tonttimaan tai rakennettujen toimitilojen välitön tarjonta. Välitön tarjonta tonttimaan osalta tarkoittaa sitä, että teollisuusja yritystontteja täytyy olla riittävää määrä ja valikoima heti saatavilla tai helposti käyttöönotettavina. Verkostot: Kolmantena tekijänä yritysten sijoittumisessa voi vielä nostaa esiin olemassa olevat yritysverkostot, jotka tuovat esimerkiksi synergiaetuja. Yritystoiminnan kehittäminen maankäytön suunnittelun kannalta edellyttää toiminta- ja laajentumisedellytysten huomioimista sekä joustavuutta pitkän aikavälin suuntaviivoja määritettäessä. Samalla täytyy kuitenkin ottaa huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistämisen sekä tehokkaan maankäytön vaatimukset. Maankäytön suunnittelussa tulisi tarpeen mukaan ottaa huomioon myös viihtyisä ja turvallinen muu toimintaympäristö, kuten houkuttelevat asumisen vaihtoehdot ja vapaa-ajan aktiviteetit. Energiakustannusten nousupaineiden vuoksi yritykset ovat enenevässä määrin kiinnostuneita paikallisesti tuotetun, uusiutuvan energian käyttöön. Yhtenä keinona uusien alueiden kehittämisessä olisi kaavoitettavien alueiden markkinoiminen potentiaalisille yrityksille jo alueen suunnitteluvaiheessa, jolloin yritykset voivat vaikuttaa alueen luonteeseen ja yhteistoimintamahdollisuuksiin. Elinkeinoelämään liittyvän maankäytön tavoitteiden määrittelyn yhteydessä on tehtävä strategisia ratkaisuja kunnan aktiivisella otteella kehitettävistä työpaikka-alueista ja eri alueitten rooleista. Myös keskusta-alueen (Salo, Halikko, Pertteli, Muurla) sisällä eri työpaikka-alueitten profiloitumisesta tulee tehdä ratkaisuja. Muilla alueilla profiloinnilla on merkitystä lähinnä markkinoinnin kannalta. Uusien työpaikka-alueiden osalta tulee selvittää moottoritien potentiaalin hyödyntäminen. Samalla yleiskaavallisessa ohjelmatyössä joudutaan kuitenkin ratkaisemaan se, missä määrin moottoritien liittymien lähialueita voidaan kehittää ilman rakenteellista hajaantumista. Näihin lähtökohtiin liittyviä tarkempia tavoitteita tarkastellaan osaltaan kaupunkisuunnitteluosastolla käynnissä olevassa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää. Tavoitteena on selkiinnyttää ja samalla

15 15 vahvistaa Salon yritysalueiden rooleja niin, että alueet voivat profiloitua osana seudun kokonaisvaltaista kehittämistä. Tarkastelun kohteena ovat yritysalueiden maankäytölliset lähtökohdat sekä nykyisten yritysalueiden laajentamisen mahdollisuudet ja potentiaalisten yritysalueiden mahdollisuuksien arviointi. Työ on vielä käynnissä ja sitä tehdään yhteistyössä Yrityssalon ja paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yritystonttitarve sekä yritys- ja teollisuusrakentamisen määrä Yritystontteja tulee olla alueellisesti ja laadullisesti tarpeeksi tarjolla. Kuitenkaan varsinaisia mitoituslukuja sen suhteen, kuinka paljon vuodessa rakennetaan uusia yritystontteja, ei ole määritelty. Kun huomioon otetaan myös alueellisuus ja laatu, voidaan esittää, että tonttitarve vaihtelee alueittain tonttien koon ja soveltuvuuden suhteen. Alueellisen tarjonnan kannalta täytyy myös huomioida asutukseen liittyvät mitoitukset siten, että asukasmääriltään kasvavissa taajamissa on riittävästi myös yritystonttitarjontaa. Käytännössä tämä tarkoittaa laajennetun keskustaajaman lisäksi Perniön ja Suomusjärven taajamia sekä Teijoa. Yritystonttitarpeen osalta tavoitekeskustelua on käyty maankäyttö- ja elinkeinorakenne- sekä aluetoimikuntaseminaarissa. Näissä seminaareissa tuotiin esille, että kehys- ja maaseutualueilla ylipäänsä pienyritykset ja -teollisuus sekä erityisesti maatalouteen liittyvä teollisuus korostuvat. Samalla kehysalueen osalta nähtiin tärkeänä, että kaavoituksella taataan kaikissa taajamissa pienyritystonttitarjonta, joka palvelee alueille syntyviä pienyrityksiä. Lisäksi tuotiin esiin, että kehysalueella on myös keskustaajamaa paremmat mahdollisuudet joustavien ja kooltaan suurien tonttien kaavoittamiseen. Yritystonttitarpeen mitoitusta voi tarkastella osittain mennyttä kehitystä vasten. Viimeisen viiden vuoden aikana on myyty yksittäisiä tontteja Metsäjaanussa, Riikissä, Perniössä ja Perttelissä. Heikot taloudelliset näkymät vaikuttavat kuitenkin merkittävästi yritysten maa- ja rakennusinvestointeihin, ja viimeisen viiden vuoden aikana kaupungin omistamien yritystonttien menekki onkin ollut vähäistä. Taloudellisesti huonoina aikoina runsas toimitilatarjonta vaikuttaa myös yritystonttien menekkiin vähentävästi. Yritystonttien alueellista tarvetta voi tarkastella aiemman kehityksen valossa myös suhteessa uusiin yritystoiminnan käyttöön tarkoitettuihin rakennuksiin. Saatavissa olevien tietojen perusteella 2000-luvun uuden rakentamisen alueellisesta jakautumisesta asemakaavoitetuilla yritysalueilla voidaan tehdä seuraavia huomioita: Keskustaajaman alueella on rakennettu kaikilla yritysalueilla, vaikka alueiden välillä on nähtävissä myös eroja. Esimerkiksi Riikissä rakentaminen suhteessa alueen kokoon on ollut vähäisempää kuin muilla alueilla. Muurlan Kosken alueelle on rakennettu merkittävästi suhteessa olemassa olevaan rakennuskantaan. Perniössä uusi rakentaminen on selkeästi hidastunut 1990-luvulta. Perttelissä ja Suomusjärvellä rakentaminen on ollut vähäistä. Muilla alueilla uusia yrityskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia on rakennettu vain muutamia. Lisäksi yksittäisissä kohteissa on saatettu rakentaa kerrosalaltaan paljon, kun menestyvä yritys on laajentanut. Tämän tyyppisissä kohteissa on maankäytöllisesti kysymys nykyisten yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Yritysalueiden asemakaavallinen ja yleiskaavallinen reservi Syksyn 2012 tilanteen mukaan Salon kaupungilla on kunnallisteknisesti valmiita yritystontteja vapaana koko kaupungin alueella noin 90, joista noin puolet sijaitsee keskusta-alueen yritysalueilla. Kun huomioon otetaan vielä kunnallisteknisesti rakentumattomat alueet eli tonttien kokonaistarjonta, on kaupungin omistamia yritystontteja yli 160 (taulukko 4.2.1). Näissä luvuissa ei ole mukana kaupungin omistuksessa olevat vuokratut tontit. Lukujen osalta täytyy ottaa huomioon,

16 16 Keskustaajama (Salo, Halikko) Kaavoitetut T ja K-alueet yhteensä (ha) Kaupungin rakentamiskelpoinen yritystonttimaa (ha) Muun omistama rakentamiskelpoinen yritystonttimaa Kaupungin muu yritystonttireservi (ha) Muun omistama yritystonttireservi Käyttämättä koko alueesta Kaupungin kokonaisreservi Kaupungin kokonaisreservi prosentteina Kaupungin yritystonttitarjonta (kunnallisteknisesti valmiit/kaikki) 443,1 14, ,3 12,5 48,2 11 % 17 % 28 / 96 Perniön kk 60,7 12,3 11,1 0,9 0,7 13,2 22 % 41 % 16 / 18 Muurla 19,8 4,9 1, ,9 25 % 33 % 11 / 11 Pertteli 32,7 1,4 3,6 4,5 3 5,9 18 % 38 % 3 / 8 Suomusjärvi 34,2 8,2 2,1 1,1 9,3 9,3 27 % 61 % 16 / 19 Kuusjoki 12, ,5 0 0 % 28 % 0 / 0 Kisko, Toija+kk 5,1 0,1 0, ,1 2 % 12 % 1 / 1 Kiikala 7,2 3,6 0, ,6 50 % 57 % 8 / 8 Teijo & Matilda 18,5 0 5, % 28 % 0 / 0 Särkisalo 28,1 0 0, % 2 % 0 / 0 Märynummi 2,8 0,7 0, ,7 25 % 32 % 2 / 2 Vartsala 1,5 0, ,2 0,7 47 % 60 % 2 / 2* Vaskio 6,8 0, ,2 0,2 3 % 6 % 1 / 1 Yhteensä ,5 39,8 29,4 86,8 13 % 23 % 88 / 165 Anjala 19,3 0,7 0, ,7 4 % 5 % 1 / 1** Horn ja Sokeritehdas 80,9 0, ,2 0,7 1 % 4 % 2 / 2** Taajamittain Keskustaajama ja Pertteli yritysalueittain Meriniitty 144,8 1,8 3, ,8 1 % 3 % 1 / 1** Metsäjaanu 30,8 3,2 0 21,1 0 24,3 79 % 79 % 10 / 50 Riikki 82,6 6 4,9 11,9 6,5 17,9 22 % 35 % 8 / 32 Valuri 23, % 0 % 0 / 0 Hähkänä 18 0,3 2,1 4,5 2,8 4,8 27 % 54 % 1 / 6 Inkere 4 0,6 0, ,6 15 % 25 % 1 / 1 Kaivola 10,7 0,4 1,1 0 0,3 0,4 4 % 17 % Taulukko Asemakaavallinen yritystonttireservi (T- ja K-alueet) taajamittain ja tarkemmin eriteltyinä eräiden yritysalueiden osalta. Kaupungin omistamiin tontteihin on laskettu vain ne tontit, jotka eivät ole vuokrattuina yrityskäyttöön. * Uudessa asemakaavassa tontit on muutettu asuinkäyttöön. ** Suunnitteluvaraus. Tontille on suunniteltua käyttöä eivätkä ne ole vapaassa myynnissä. 1 / 1

17 17 että osassa tonteissa erityisesti Meriniityssä, Anjalassa ja Hornissa on suunnitteluvarauksia, joilla on varauduttu yritysten laajenemiseen tai paikalliseen energiantuotantoon. Lisäksi osa kaupungin vanhoilla asemakaava-alueilla olevista rakentamattomista yritystonteista vaativat käyttötarkoituksen tarkoituksenmukaisuuden tarkastelua ja mahdollisesti kaavan ajantasaistamista. Käytännössä nämä tarkoittavat sitä, että kaupungin omistuksessa myytävänä olevien yritystonttien määrä on taulukossa esitettyjä lukuja jonkin verran pienempi. Kaupungin tonttitarjontaa voi tarkastella myös alueelliseen jakauman mukaan. Kokonaistarjonnan suhteen kaupungilla on runsaasti yritystonttireserviä keskustaajaman alueella lähinnä Riikin ja Metsäjaanun alueilla. Keskustaajaman ulkopuolella tonttitarjontaa on lisäksi Suomusjärvellä, Muurlassa, Perniössä ja Perttelissä. Yritystonttien reservi on esitetty erillisessä liitekartastossa. Muista taajamista Kuusjoella, Vartsalassa, Teijossa ja Matildassa sekä Särkisalossa ei ole yhtään kaupungin omistamia yritystontteja. Näilläkin alueilla on tosin yritystoimintaan kaavoitettua maata muussa omistuksessa. Nykyisellään kaikkien asemakaavoitettujen yritystonttien toteutuneisuus on noin 75 %. Tämä tarkoittaa, että noin neljännes kaavoitetuista tonteista on täysin tyhjillään. Todellinen käyttöaste on kuitenkin tätä pienempi, kun huomioon otetaan vajaasti rakennetut tontit sekä tontit, jotka ovat muussa kuin yrityskäytössä Laadullisesti riittävä tonttitarjonta tarkoittaa myös riittävää valikoimaa. Kaikkien vapaiden yritystonttien pinta-aloja ja rakennusoikeuksia tarkasteltaessa näkyy, että kaupungin tonttireserviin kuuluu pääosin pieniä alle 3000 k-m² rakennusoikeutta sisältäviä tontteja. (kuvat ja 4.2.2). Tonttien pinta-aloja tarkasteltaessa tämä tarkoittaa sitä, että tonttien keskipinta-ala on noin puoli hehtaaria. Kuva ja kuva Kaupungin omistamien reservissä (asemakaavoitettu, mutta ei kunnallistekniikkaa) ja käytettävissä (asemakaavoitettu, mutta ei kunnallistekniikkaa) olevien yritystonttien kokoluokat. Pinta-alallisesti kolme suurinta tonttia sijoittuvat Riikkiin ja Perniöön kirkonkylälle. Pinta-aloja tarkasteltaessa täytyy kuitenkin huomata, että kaupungin vapaista tonteista on mahdollista muodostaa suurempia kokonaisuuksia. Käytännössä yhdistämisillä ilman kaavamuutoksia ei kuitenkaan

18 18 päästä yli 2,5 hehtaarin tontteihin. Pitkän tähtäimen maankäytön suunnittelussa tulisi varmistaa pinta-alallisesti suurten tonttien saatavuus. Yleiskaavallisia varauksia tarkasteltaessa eniten laajentumismahdollisuuksia on Riikin ja Metsäjaanun alueella, joiden lisäksi myös Märyn liittymän kaavoitettava yritysalue tarjoaa uuden mahdollisuuden. Maakuntakaavallisesti myös Muurlan liittymän kehittäminen työpaikka-alueeksi on mahdollista. Potentiaalisten yritysalueiden määrittely Maantieliikenteen kannalta Salon logistinen asema on erinomainen Helsingin ja Turun välillä. Uusien yritysalueiden tarkastelussa otetaan huomioon sekä nykyisten alueiden merkittävät laajennusmahdollisuudet että uudet yritysalueet. Logistisesti hyvin sijaitsevien mahdollisten yritysalueiden kehittämistarkasteluun otetaan moottoriteiden liittymät. Tarkastelussa huomioidaan nykyisten seitsemän liittymäalueen lisäksi kahden mahdollisen liittymäpaikan (Salaisten liittymä sekä Haukkalan liittymän eli ns. Salon itäinen liittymä) kaikki neljännekset (kuva 4.2.3). Määrittelyn tarkoituksena on löytää ne liittymä-alueet, jotka maankäytöllisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti soveltuvat parhaiten yritystoiminnalle. Kaikkien liittymien ottaminen mukaan tarkasteluun ei siis tarkoita sitä, että kaupunki maapolitiikallaan ohjaisi kaikkien liittymien kehittämistä yritysalueina. Yleisesti ottaen moottoritieliittymien hyödyntäminen yritysalueina on Salon alueella sekä yhdyskuntarakenteellisesti että maisemallisesti haastavaa. Potentiaalisten yritysalueiden soveltuvuuden määrittelyssä: tarkastellaan maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksen tarjoamia mahdollisuuksia. arvioidaan liittymäalueiden kehittämistä työpaikka-alueiksi osana muuta yhdyskuntarakennetta huomioiden myös kunnallistekniikan saatavuus. analysoidaan rakennettavuutta yritystoiminnan näkökulmasta suhteessa rakentamisen ja yritystoiminnan rajoituksiin (suojelualueet yms.) sekä maaperään ja maisemaan sekä arvioidaan alueen yleistä potentiaalia yritystoiminnan alueena. Kuva Potentiaalisina yritysalueina tarkasteltavat Salon moottoritieliittymät.

19 19 Yhteenveto tonttitarpeesta ja -tarjonnasta Edellä läpikäydyn perusteella tonttitarpeesta ja -tarjonnasta voidaan tehdä seuraavanlaisia huomioita: Kaupungin yritystonttien määrällinen tarjonta on riittävä useiksi vuosiksi eteenpäin. Yhdyskuntarakenteellisesti suhteessa asuntoalueisiin yritystonttien alueellinen jakautuminen on hyvä. Suuressa osassa taajamia on yritystoiminnalle varattuja alueita. Lisäksi tonttitarjontaa löytyy erityisesti niiden taajamien läheisyydessä, joissa väkimäärän odotetaan selkeästi kasvavan. Keskustaajamassa on runsaasti tonttitarjontaa, mutta se sijoittuu pääosin keskustaajaman reunoille, erityisesti Riikkiin ja Metsäjaanun. Tonttitarjonnassa tulee tarvetta varautua myös suurten yritystonttien tarpeeseen. Yritystonttien asemakaavoitus- ja toteutuneisuustilanne on esitetty erillisessä karttaliitesarjassa. Yritysalueiden profilointi Yritysalueiden profilointi on käynnissä Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä- Suomen kehityskäytävää -hankkeessa (EAKR-hanke). Profiloinnin avulla otetaan kantaa siihen, mihin suuntaan ja minkä tyyppiselle toiminnalle yritysalueita voidaan jatkossa kehittää. Työ on kesken ja hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Tarkasteluun on tässä vaiheessa otettu nykyiset asemakaavoitetut yritysalueet, jonka lisäksi on huomioitu näiden nykyisten alueiden yleiskaavoissa esitetyt laajennukset. Yritysalueiden profilointiin otetaan mukaan sellaiset alueet, jotka muodostavat tarpeeksi suuria kokonaisuuksia ja joiden kehittämistä kaupunki voi ajaa eteenpäin maapoliittisin toimenpitein eli maanhankinta-, kaavoitus- sekä maanluovutuspolitiikalla. Näin tarkastelun ulkopuolelle jäävät yksittäiset ja hajallaan sijaitsevat tontit sekä pienet yritystonttiryppäät. Pienet yritystonttiryppäät toimivat kehysalueella kuitenkin paikallisina yritysalueina, joihin pienet tai keskisuuret yritykset voivat sijoittua. Näillä profiloinnin ulkopuolisilla alueilla sijaitsee kuitenkin merkittäviä yrityksiä, ja myös näiden toimintaedellytykset pitää turvata. Myös varsinainen kaupallinen keskusta rajataan profiloinnin ulkopuolelle. Yritysalueiden profilointiin kuuluvat nykytilanteen ja mahdollisten kehittämissuuntien määrittely. Profilointia on mahdollisuus tehdä esimerkiksi sijainnin (keskustan kehä, kehysalue, moottoritien läheisyys yms) ja aluetta luonnehtivan toiminnan (raskas teollisuus, logistiikka, rakentaminen, kauppa yms) tai työvoimavaltaisuuden perusteella. Varsinaiset kehittämistavoitteet tarkentuvat myöhemmin yritysalueitten kehittämishankkeen edetessä. Tarkasteltaviksi alueiksi on valittu seuraavat alueet: Meriniitty. Työpaikkoja noin Hornin alue. Työpaikkoja n. 400 Sokeritehtaan alue ja Kärkkä. Työpaikkoja n. 100 Valuri-Ollikkala. Työpaikkoja n Anjala. Työpaikkoja n Riikki ja Iilike. Työpaikkoja n Märyn liittymän yritysalue. Työpaikkoja n. 20. Perniön yritysalueet: Kankkonummi ja Metala. Työpaikkoja n Metsäjaanu ja Rouskis. Työpaikkoja noin 60, (Ruusulehdontien alue mukaan laskettuna noin 90) Suomusjärvi. Työpaikkoja alle 50 Muurla Koski. Työpaikkoja n Kiikalan Härjänvatsa. Työpaikkoja noin 70.

20 Väestö ja asuminen Koko kunnan väestötavoite Koko kunnan väestötavoitteeksi asetetaan 350 asukasta/vuosi. Vaikka parin viime vuoden kehitys on ollut huomattavasti heikompaa, on tavoitteeksi kuitenkin otettu pitkän aikavälin kehitys, mikä on tehty tietoisena siitä, että se edellyttää kaupungin elinkeino- ja asuntopolitiikan onnistumista. Maankäytön näkökulmasta on tärkeätä tarkastella asiaa osa-alueittain ja erityisesti taajamittain. Mennyttä väestökehitystä on tarkasteltu yleiskaavallisen ohjelman perustietoraportissa Salon seudun kuntahistorian näkökulmasta. Jatkossa on tärkeätä tarkastella asiaa niiden taajamien näkökulmasta, joissa edellytetään kunnan omaa aktiivista maapolitiikkaa ja kaavoitusta. Maankäytön suunnittelujärjestelmä yleis- ja asemakaavoituksineen edellyttää, että kaupungilla on kaavoitettaville taajamilleen kullekin oma väestötavoitteensa, joiden perusteella kaavoituksen ja maanhankinnan ratkaisut tehdään. Kaavoituksessa maa-alueiden eri tarkoituksiin varaamisen tulee perustua realistisiin tulevaisuuden kehitysarvioihin. Koska yleisesti tiedetään, että yleiskaavatason suunnitelmat voivat vain harvoin toteutua kokonaisuudessaan optimaalisilla ajoituksilla ja varauksilla, on yleiskaavoissa usein esitetty vaihtoehtoisia maankäyttövarauksia, jotka antavat kuvan ylimitoituksesta. Jos kuitenkin huolehditaan järkevästä toteutusjärjestyksestä, ei lievästä ylimitoituksesta tule ongelmaa. Maankäyttövarausten ylimitoituksen ei tulisi kuitenkaan ylittää %. Kehittyvillä alueilla mitoituskysymyksiä tulisi mieluiten hoitaa yleiskaavojen tarkistuksilla n. 10 vuoden välein, vaikka yleiskaavojen tähtäin on yleensä n. 20 vuotta. Kun nyt tämän tavoiteohjelman käsittelyvaiheessa (2012) asetettu väestötavoite vaikuttaa jonkin verran ylimitoitetulta - johtuen seudun työelämän rakennemuutoksesta - ei yleiskaavoissa tarvita mitään merkittävää maankäyttövarausten liikkumavaraa, kunhan niissä vain varaudutaan esitetyn suuruiseen väestön kasvuun. Ohjelmatyön aikana on ohjausryhmässä tehty taajamakohtaisten tarkastelujen lisäksi likimääräisiä väestökehitystarkasteluja vanhan kuntajaon pohjalta, sillä trendipohjainen tarkastelu edellyttää vertailua myös menneeseen kehitykseen. Kehityskeskusteluja käytiin useissa yleiskaavallisissa seminaareissa vuosina 2010 ja 2011 sekä kaupungin palveluverkkoselvityksen laadinnan yhteydessä. Myös aluetoimikunnilla on ollut aktiivinen rooli tavoiteasettelussa. Vanhojen kuntien mukaisessa tarkastelussa on päädytty siihen, että lähtökohtaisesti jokaisella osa-alueella pyritään säilyttämään vähintään nykyinen väestömäärä huolimatta siitä, että mennyt kehitys on ollut monin paikoin negatiivista. Tavoitteen taustalla on pyrkimys palvelujen säilyttämisestä kunnan eri osa-alueilla. Väestökasvun ennakoidaan jakaantuvan seuraavasti vanhojen kuntien alueella. Tätä tietoa on hyödynnetty taustatietona jäljempänä tarkasteltaessa väestönkasvua kaavoitettavissa taajamissa. Osa-alue %-osuus kasvusta Kasvu/v Salo Halikko Kiikala 0 0 Kisko 0 0 Kuusjoki 0 0 Muurla 6 21 Perniö 0 0 Pertteli Suomusjärvi 4 14 Särkisalo 0 0

21 21 Toinen keskeinen lähtökohta, jonka ohjausryhmä hyväksyi taajamakohtaisille väestöennusteille, on se, että pysyvän haja-asutuksen kokonaismäärän katsotaan säilyvän tarkastelujakson aikana suunnilleen nykyisellä tasolla. Tosiasiallisesti tämä tarkoittaa asutukseen käytettävän maaalueen pientä lisäystä, koska myös kaavoituksen piiriin tulee jonkin verran nykyistä haja-asutusta. Osa-alueittaiset väestötavoitteet ja asuntorakentamisen määrä Kunnan maapolitiikan hoito edellyttää maankäytön pitkän tähtäimen tavoitetarkasteluja. Ne taas perustuvat väestö- ja työpaikkakehityksen ennakointiin ja asetettaviin tavoitteisiin. Seuraavalla sivulla oleva taulukko on yksi keskeisimpiä tulevaa yleiskaavoitusta ja maanhankintaa ohjaava laskelma. Siinä väestönkasvua ja sen jakautumista on tarkasteltu taajamittain. Kasvun jakautumisesta eri taajamiin käytiin läpi ohjausryhmässä ja erillisissä tavoitekeskusteluissa useita kertoja. Tässäkin tarkastelussa lähdettiin siitä, että minkään taajaman väestö ei pienene huolimatta siitä, että trendi joiltain osin siihen viittaisi. Väestönkasvun lisäksi asuntorakentamisen tarpeisiin vaikuttaa asuntokuntien keskikoon pieneneminen, mikä tulee jatkumaan ainakin niin kauan kuin vanhusväestön osuus jatkaa kasvamistaan eli siis koko 20 vuoden tarkastelujakson ajan. On arveltu, että asuntokunnan keskikoko tulee tippumaan 2,1 1,9. Myös ns. poistumalla on teoreettinen merkitys maa-aluetarpeen laskennassa, mutta sen merkitys on Salossa vähäinen eikä sitä ole erikseen huomioitu laskelmissa. Lähtökohtana on ollut myös, että uusia asutustaajamia ei muodosteta, kun sellaiseksi ei katsota nykyisten taajamien kasvualueita. Pitkän tähtäimen harkinnassa esille on kuitenkin noussut Kokkilan (Meri-Halikko) ja Hajalan alueitten kehittäminen kaavoituksella. Tässä vaiheessa kysymykseen tulee lähinnä kyläyleiskaavojen laatiminen. Loma-asutukseen liittyviä tavoitteita käsitellään jäljempänä luvussa 3.7 Virkistys, matkailu ja lomaasutus. Loma-asutukseen liittyvä erityisalueena on syytä mainita myös tässä kohtaa Teijon - Mathildedalin monitoimialue, jossa tavoitteellisestikin pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen halutaan lomittuvan asunto/kakkosasunto -tyyppiseksi alueeksi. Talotyyppijakauma Viime vuosien rakentaminen on painottunut koko kaupungin tasolla pientaloihin ja niissäkin erityisesti omakotitaloihin. Rivitalorakentaminen ei ole ollut samassa suosiossa kuin esimerkiksi ja 1990-luvulla. Kerrostalojen rakentaminen taas on keskittynyt lähes yksinomaan keskustaalueelle (Salon ja Halikon keskustat), joskin yksittäisiä kerrostaloja on noussut myös Perniön keskustaan. Myös jatkossa kerrostalorakentamiseen varaudutaan vain keskustaajamassa ja vähäisessä määrin Perniössä. Tarpeen vaatiessa voidaan muidenkin taajamien asemakaavoissa varata mahdollisuuksia pienkerrostalojen rakentamiseen, vaikka niitä varten ei tehdä yleiskaavallista mitoitusvarausta. Keskustaajaman osalta talotyyppijakaumaksi ennakoidaan seuraavaa: Kerrostalot (AK/AL) Rivitalot ja kytketyt pientalot (AR/AP) Omakotitalot ja paritalot (AO/AP) % eli asuntoa/v % eli asuntoa/v % eli asuntoa/v Yleiskaavallista maa-alueitten mitoitusta tarkastellaan myöhemmin kappaleessa 3.9 Maankäytön mitoitus ja yleiskaavoituksen tarve.

22 22 ASUNTOTUOTANTOTAVOITTEET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA SALON TAAJAMISSA %-osuus taajamien kasvusta n. 10 v taakse Taajama Väestö 2010 %-osuus taajamien kasvusta Kasvu 20 v eteen Kasvu/v Kasvun edellyttämä asuntojen lisäys Asuntokunnan keskikoon pienenemisen edellyttämä asuntojen lisäys Asuntojen lisäys ,0 Keskustaajama (Salo, Halikko) ,0 % ,0-4,2 Perniön keskusta ,0 % ,3-1,2 Märy ,5 % ,3 4,5 Perttelin(Kaivola) 741 2,0 % ,8 4,9 Perttelin(Hähkänä, Inkere) ,0 % ,0 4,7 Muurla 750 4,0 % ,5-0,6 Kisko, Toija+kk 632 1,0 % ,5 0,3 Suomusjärvi 574 3,5 % ,0 0,6 Kiikala kk 336 1,0 % ,0-0,8 Kuusjoki, Kurkela 369 0,5 % ,0 0,0 Teijo 337 1,5 % ,8 1,6 Matilda 123 0,5 % ,5 0,2 Särkisalo kk 148 0,5 % ,5-0,6 Förby 52 0,0 % ,3-1,0 Kuusjoenperä 79 0,0 % ,3-1,0 Vaskio 248 0,0 % ,8-0,2 Perniön asema 114 0,0 % ,5 0,0 Härjänvatsa 63 0,0 % ,3 1,8 Vartsala 77 0,0 % ,3 Asuntoa/v

23 23

24 Palvelut Ns. palveluverkkoselvityksessä vuodelta 2011 tarkasteltiin Salon palveluverkon kehittämiseen liittyviä linjauksia. Palveluja tarkasteltiin ennen kaikkea kaupungin ylläpitämien lähipalveluiden kehittämisen näkökulmasta. Lähipalveluina siinä on tarkasteltu lasten päivähoitoa, perusopetuksen 1-6. luokkia, lähikirjastoja, lähiliikuntapaikkoja, terveyspalveluja, palveluliikennettä, kotipalveluja sekä vanhusten kotihoitoa ja palveluasumista. Kaupunkisuunnittelu osallistui selvityksen laadintaan yleiskaavallisen ohjelman perusselvitysten ja laadittujen karttaesitysten muodossa. Lisäksi käytiin tavoitekeskusteluja perusopetus- ja varhaiskasvatussektorin sekä vanhuspalveluluiden ja palveluliikennettä hoitavien tahojen kanssa. Kouluverkon kehittämisen ja maankäytön sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnittelun keskinäisestä suhteesta on käyty tavoitekeskusteluja ja laadittu selvityksiä. Perusopetus- ja varhaiskasvatussektorilla kiinnitettiin erityisesti huomiota koulujen kapasiteettiin seuraavan seitsemän vuoden aikana. Tavoitekeskustelut ovat vaikuttaneet taajamakohtaisiin väestökehitystavoitteisiin sekä asemakaavoitettujen ja kaavoitettavien alueitten kaavoitus- ja käyttöönottoaikataulutukseen. Vanhuspalveluiden kanssa käydyssä tavoitekeskustelussa tuotiin esille vanhuspalveluiden kotihoitopainotteisuus, mikä vähentää laitoshoidon tarvetta, mutta haja-asutustyyppisillä osa-alueilla tämä johtaa siihen, että henkilöiden työajasta iso osaa kuluu liikkumiseen. Tähän asiaan ei kuitenkaan lyhyellä tähtäimellä voida vaikuttaa kaavoituksen keinoin, koska kaikilla kuntalaisilla tulee olla samanlaiset oikeudet palveluihin. Edellä olevat kaupungin palvelusektorien näkökohdat tulevat huomioitaviksi tulevissa yleis- ja asemakaavoituksissa sekä kaupungin maapoliittisissa ratkaisuissa. Yleiskaavallista ohjelmaa ja keskustan yleiskaavatyötä varten laadittiin myös ns. kaupallinen selvitys. Sen tarkoituksena oli selvittää Salon keskustan ja muiden taajamien kaupallisten palvelujen potentiaali sekä tulevaisuuden näköalat. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet voimallisesti Salon keskustaan lukuun ottamatta pieniä päivittäistavarakauppoja, joita on vielä suhteellisen kattavasti koko kunnan alueella. Keskusta-alueen palveluvarustus on vastaavankokoisiin keskuksiin nähden erittäin hyvä, joten palvelutason puutteesta johtuvaa merkittävää kerrosalan lisäystarvetta ei ole. Huolena on entisten kuntakeskusten kaupallisten palvelujen heikentyminen, erityisesti Perniön osalta, jossa edelleen on muita kuntakeskuksia parempi palveluvarustus. Toisaalta Suomusjärven alueella nähdään potentiaalia kehittää kaupallisia palveluita. Pieniä päivittäistavarakauppoja on kehysalueella palvelukylien lisäksi Teijossa, Vaskiolla ja Förbyssä.

25 25 Tavoiteluonteisesti todetaan kaupallisten palvelujen osalta seuraavaa: Salon erikoistavarakaupan keskus on jatkossakin Salon keskusta, sen keskustatoimintojen alue. Keskusta-alue on myös tilaa vaativan kaupan osalta ensisijainen sijoituspaikka Tilanpuutteen ja kaupan luonteesta johtuen tilaa vaativaa kauppaa sijoitetaan lisäksi erityisesti Meriniittyyn, Ollikkalaan, Retail-parkiin ja Somerontien yritysalueelle, mikä edellyttää siihen varautumista keskustan osayleiskaavan lisäksi myös asemakaavatasolla. Salon kaupunki tulee jatkossa panostamaan erityisesti päivittäistavarakaupan palveluverkkoon, sen kattavuuteen ja saavutettavuuteen. Kaupunki pyrkii turvaamaan päivittäistavarakaupan palvelut kaikissa palvelukylissä ohjaamalla niihin asuntotonttitarjontaa ns. hypermarkettien sijoittuminen keskusta-alueella tulee ratkaista keskustan osayleiskaavan yhteydessä nettikaupan kehittymiseen varaudutaan huomioimalla kaavoituksessa tavaran vastaanoton, varastoinnin ja lähetyksen tilatarpeet Jonkin verran lisätilaa kaupallisille palveluille arvioidaan kuitenkin tarvittavan johtuen kaupan yleisestä tilatarpeen kasvusta, vaikka kaupan monipuolistumista ei olekaan näköpiirissä. Tähän on varauduttu keskustan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. 4.5 Liikenneverkko Liikenneverkon kehittämiseen yleiskaavallisessa mielessä kuuluu tieverkon kehittämishankkeiden lisäksi myös raideliikenteen, satamatoimintojen ja lentoliikenteen tarve- ja maankäyttöselvitykset. Liikenneverkon kehittämisen osalta ei tämän yleiskaavallisen ohjelman yhteydessä ole tehty merkittäviä selvityksiä tai uusia avauksia. Tärkeimpänä tiehankkeena nähdään edelleen itäisen ohikulkutien rakentaminen. Tavoitekeskusteluissa esille on kuitenkin noussut ns. kehäväylien kehittäminen ja tekninen parantaminen (Pertteli-Muurla-Perniön asema ja Perniö-Kisko-Suomusjärvi- Kiikala). Salon keskustaan johtavien pääteiden lisäksi kyseiset väylät ovat joukkoliikenteen kannalta merkittäviä yhdysteitä. Pitkällä tähtäimellä (yli 10 v) uudelleen arvioitaviksi nousevat Salaisten liittymän ja Salon keskustan itäisen liittymän tarpeellisuudet. Salon yritysalueitten kehittämistä koskevassa EAKR -hankkeessa tehdään parhaillaan tieopastuksen kehittämiseen liittyvää osasuunnitelmaa, joka valmistuu vuonna Raideliikenteen osalta todetaan, että Saloa koskeva ns. ESA -rata hanke, joka maakuntakaavassa kulkee nimellä SALORA -rata, on maakuntakaavan vaihekaavana parhaillaan ministeriön vahvistettavana. Ratahanke toteutuessaan aikaisintaan vuoden 2030 jälkeen parantaa Salon asemaa erityisesti Helsinkiin suuntautuvan henkilöliikenteen osalta. Turun suuntaan pitkän tähtäimen tavoitteena on paikallisjunaliikenteen aloittaminen, jolloin asemapisteinä Salossa olisivat keskustan aseman lisäksi Halikon keskusta ja Hajalan kylä. Satamatoimintojen osalta Salossa on menossa Salo Seaport -hanke, jossa sokeritehtaan satamaaluetta kehitetään uusiokäyttöön. Salossa toimii myös yksityinen tehdassatama Särkisalon Förbyssä ja sen edellytyksistä huolehtiminen nähdään tärkeänä myös tulevaisuudessa. Pienvenesatamia ei käsitellä tässä yhteydessä.

26 26 Lentoliikenteen osalta Salon kaupunki tukee Kiikala-säätiön ylläpitämän lentokentän kehittämistavoitetta siirtää Helsingin Malmin kentän toimintoja Kiikalaan. 4.6 Tekninen huolto Vesihuolto Salossa vedenhankinta perustuu käytännössä pelkästään pohjavesiin. Tulevan kaavoituksen osalta tärkeät pohjavesialueet ja vedenottamoalueet tulee huomioida niin, ettei riskiä pohjaveden pilaantumiselle aiheuteta. Tämä saattaa edellyttää myös haja-asutuksen viemäriverkostojen ulottamista kyseisille alueille. Teknisen huollon osalta on tutkittu asemakaavoitettujen alueitten vesihuollon verkostojen toteutuneisuutta. Näin on saatu kokonaiskuva sekä verkostojen piirissä olevista rakentamattomista rakennuspaikoista että niistä rakennuspaikoista, joissa kunnallistekniikkaa ei vielä ole rakennettu. Näistä tiedoista muotoutuu näkemys tarvittavista maapoliittisista toimenpiteistä ja uusien alueitten kaavoitustarpeista. Erityisesti tulisi tehdä jatkoselvittelyä mahdollisuuksista saada kunnallistekniikan piirissä olevat rakentamattomat yksityiset alueet rakennetuiksi, jotta kunnallistekniset investoinnit saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Jäljempänä kohdan 4.9 taulukosta selviää myös rakentamaton yksityinen asemakaavareservi. Haja-asutusalueitten vesihuollon toiminta-alueitten määrittelyä on tehty osana yleiskaavallisen ohjelman tavoitetyötä. Tätä varten erillinen virkamiestyöryhmä on määritellyt ehdotuksen viemäriverkoston toiminta-alueitten määrittämiseksi sekä ns. tavoitteelliset viemäröintialueet. Tavoitteellisten alueitten osalta on hankkeet jaoteltu toisaalta kokonaan kaupungin toteutusvastuulla oleviksi ja toisaalta osuuskuntaperiaatteella ja kaupungin mahdollisella avustuksella toteutettaviksi. Suunnitelmakartan pienennös on tavoiteraportin erillinen liite. Vesijohtoverkoston toimintaalueitten määrittely on vielä kesken. Sen laatimisen jälkeen aloitetaan toiminta-alueitten hyväksymiskäsittelyn edellyttämät toimenpiteet kuulemisineen. Tulviin ja pidempiaikaisiin korkeanveden aikoihin varautumisena todetaan erityisenä maankäytöllisenä selvitystarpeena jäteveden puhdistamon vaihtoehtoisen paikan tai muun väliaikaisen jäteveden johtamiseen soveltuvan paikan ja ratkaisumallin etsiminen.

27 27 Energia- ja jätehuolto Energia- ja jätehuolto kysymyksiä käsitellään tässä yleiskaavallisen ohjelman tavoiteraportissa varsin suppeasti. Jätehuollon kysymyksissä maankäytön osalta varaudutaan siihen, että Korvenmäen alueella voidaan käsitellä Salon seutua laajemmankin alueen jätteet. Alueen asemakaavoitus on käynnissä. Kaavoitettavilla alueilla asetetaan ensisijaisiksi tavoitteiksi hyödyntää alueesta riippuen - kaukolämpöä - uusiutuvaa energiaa - maalämpöjärjestelmiä Kestävän kehityksen periaatteen ja valtion energiatuotannon linjausten mukaisesti kaupunki asettaa yleistavoitteeksi edistää yksityisiä tuulivoimahankkeita, joita niiden luonteesta riippuen käsitellään joko yleiskaavoitushankkeina tai suunnittelutarveratkaisuina. Hankkeiden tulee perustua riittäviin selvityksiin ja olla sellaisia, ettei niistä aiheudu merkittäviä haittoja asutukselle ja muulle maankäytölle. Kaupungin lähtökohtaisena suunnittelutavoitteena on, että tuulimyllyt tulee sijoittaa vähintään 700 m päähän asutuksesta (melu- ja varjostustekijöistä johtuen), elleivät asukkaat erikseen ole hyväksyneet hanketta. Tilanteesta ja kaavoituksesta riippuen etäisyys voi olla suurempikin. Kaupunki voi myös oma-aloitteisesti resurssien puitteissa käynnistää tuulivoimayleiskaavojen laadintaa valtionavun turvin. Tästä ei toistaiseksi ole päätöksiä. Pieniä tuulivoimahankkeita voidaan rakentaa myös perustuen pelkästään rakennuslupiin. 4.7 Virkistys, matkailu ja loma-asutus Virkistysalueet ja -palvelut Virkistysalueita koskeva tavoiteosio jää tarkasteltavaksi tulevien ohjelmakausien yleiskaavallisissa selvityksissä. Tavoitteeksi asetetaan kuitenkin tässä yhteydessä, että olemassa olevien virkistysalueitten ja -palveluitten kattavuus ja toteutuneisuuden aste selvitetään yhdessä kaupunkisuunnittelun, puistopuolen ja liikuntapuolen kanssa. Selvityksen perusteella vasta voidaan tehdä johtopäätöksiä ja tavoiteasetteluja virkistyssektorin kehittämistarpeista maankäytön näkökulmasta. Matkailu Myös matkailusektorin maankäyttötarpeiden tarkastelu jää tulevien ohjelmakausien varaan. Teijon alueen kehityksen tukemista jatketaan Perniön kunnan viitoittamalla tiellä ottaen huomioon niin luontoasiat, merellisyys kuin kulttuurin osa-alueet. Matkailuhankkeita edistetään tarpeen mukaan yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen keinoin. Saaristoalueilla lomakylätyyppistä ranta-asemakaavoitusta suositaan suhteessa perinteiseen omarantaiseen loma-asutukseen, mikä tarkoittaa sitä, että sijoitettaessa loma-asunnot yhteisrantaisina

28 28 ns. takamaastoon, voidaan loma-asuntoyksiköiden määrää korottaa merkittävästi. Lomakylätyyppinen kaavoitusratkaisu mahdollistaa paremmin myös yhteiskäyttöiset vesihuoltoratkaisut. Loma-asutuksen suunnittelutavoitteet Yleiskaavallisen ohjelman perusselvitysvaiheessa ei tällä ohjelmakaudella tehty vielä yksityiskohtaista loma-asutuksen kokonaisselvitystä. Jatkossa onkin tarpeen selvittää ainakin loma-asutuksen kaavoitettu reservi sekä kaavoissa sovelletut tonttikohtaiset rakennusoikeudet. Lupakäytännöissä ongelmaksi on noussut se, että vanhan rakennuslain aikana laadittujen kaavojen tonttikohtaiset rakennusoikeudet ovat huomattavasti pienempiä kuin myöhempien aikojen kaavoissa. Myös kaavoittamattomilla alueilla, joilla sovelletaan rakennusjärjestyksen rakennusoikeusmääräyksiä, päästään soveltamaan suurempia rakennusoikeuksia kuin vanhoilla ranta-asemakaava- tai rantayleiskaavatonteilla, koska Salon rakennusjärjestys sallii käytännössä kaikille kaavoittamattomille lomarakennuspaikoille saman rakennusoikeuden tontin koosta riippumatta. Tilanne on omiaan luomaan epätasa-arvoa, kun halutaan rakentaa isompia loma-asuntoja tai kakkosasuntoja. Tarkistettaessa rakennusjärjestystä tulisi mm. edellä selostetuista syistä rantojen rakentamista koskevia säädöstekstejä tarkentaa ottaen huomioon erikokoiset rakennuspaikat. Seuraavassa taulukossa on esitetty rantojen lomarakentamisen lupakäytäntöjen pääkohdat: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen pääsääntö rantojen lomarakentamisessa on, että rakentamisen tulee perustua joko ranta-asemakaavaan tai rantayleiskaavaan. Jos kaava ei ole, voidaan tietyissä tapauksissa myöntää poikkeaminen ELY:n toimesta. Yleensä edellytetään silloin, että ns. kantatilan rakennusoikeutta on jäljellä Jos kaavaa ei ole, voidaan vanhoille rakennuspaikoille myöntää uudislupa kunnan poikkeamisena Rantayleiskaavojen rakennuspaikkaa koskevista määräyksistä ja rakennusoikeuksista voi kunta myöntää poikkeamisen. Tässä kohtaa on Salon poikkeamiskäytännöissä myönnetty poikkeamisia rakennusoikeuteen sallimalla rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus (Halikon ja Kiskon rantayleiskaavoista) Ranta-asemakaavan rakennusoikeuksista poikkeamisen voi myöntää vain ELY - keskus. Käytännössä maksimipoikkeama on ollut 10 %:n lisäys. Rantojen nykyisistä loma-asunnoista Salossa vähän vajaa puolet on kaavoituksen piirissä. Kaavoituksella voidaan vähentää poikkeamisia ja helpottaa maanomistajien tasapuolista kohtelua. Uusien rantayleiskaavojen tarve on ilmeinen osassa vanhaa Muurlaa, Perniötä, Suomusjärveä ja Kiikalaa. Lisäksi Halikossa Vartsalansaari on kaavoituksen ulkopuolella. Halikon rantayleis-

29 29 kaavassa myös lomarakennuspaikan rakennusoikeus on selvästi muita rantayleiskaavoja ja rakennusjärjestystä pienempi, joten erityisesti sen kokonaistarkistus on tarpeen. Rantayleiskaava ei ole tarpeen alueilla, jonne jo on laadittu ranta-asemakaava tai jos maanomistajan kannalta on edullista laatia joka tapauksessa ranta-asemakaava, kuten lomakylätyyppisissä toteutuksissa. Jatkoselvityksissä tulee kartoittaa ne alueet, joissa joko rantayleiskaava tai rantaasemakaava on sekä tarpeen että järkevin suunnittelumuoto. Ranta-asemakaava on pääsääntöisesti ns. maanomistajan kaava, jonka hän laadituttaa kustannuksellaan. 4.8 Ympäristönhoito Luonnonympäristö, kulttuuriympäristö ja maisema Yleiskaavallisen ohjelman yhteydessä ei ole tehty luonnonympäristöön, kulttuuriympäristöön ja maisemaan liittyviä selvityksiä. Valittu hajakeskitetty rakennemalli, jonka mukaan uudisrakentaminen tukeutuu olemassa oleviin taajamiin ja niiden olemassa infrastruktuuriin noudattaa kestävän kehityksen periaatetta ja Vihersalon linjauksia. Yleiskaavojen ja asemakaavojen laadinnan tueksi tulee laatia koko kunnan aluetta koskeva kulttuuriympäristöohjelma. Ohjelman laadintaan on mahdollista hakea myös tukea valtion ympäristöhallinnon myöntämistä avustusrahoista. Salon seudun kunnissa ns. SARAKUM -projektissa ( ) on tuotettu kattava, monipuolista käyttäjäkuntaa palveleva perustiedosto alueen muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä ja maisemahistoriasta sekä määritetty kulttuurihistorialliset arvot. Tätä aineistoa voidaan käyttää hyväksi kaavoja laadittaessa. Rakennusinventoinnin osalta projektissa on inventoitu kaikki ennen vuotta 1940 rakennetut rakennukset. Selvityksen perusteella voidaan tehdä kaavoihin liittyvät rakennussuojeluun liittyviä esityksiä vuoteen 1940 mennessä rakennetuista rakennuksista. Rakennusinventointia olisi tarpeen jatkaa vuosien välisenä aikana rakennettujen rakennusten osalta, sillä näiden osalta ei kattavaa ja vertailevaa aineistoa ole olemassa. Yleiskaavallisen ohjelman kanssa yhtäaikaisesti on ollut vireillä Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma Seuraavassa on referoitu ohjelman maankäyttöön liittyviä tavoitelausumia: Tiiviitä taajamia ja elävää maaseutua Ympäristön jatkuva muuttuminen edellyttää alueiden käytössä aktiivista otetta. Yhdyskunnan eheyttämisen ja asukkaiden palvelujen saatavuuden kannalta on tärkeää, että palvelut sijoitetaan mieluummin tiiviisiin taajamiin kuin hajalleen kauas asutuksesta, automatkan päähän. Kylät pyritään säilyttämään elinvoimaisina ja asuttuina. Maaseudun kehittämisessä tärkeimmäksi tavoitteeksi nousee maaseudun elävänä pitäminen paikalliset erityispiirteet huomioiden. Maaseudun vireänä säilyminen edellyttää, että perinteisten elinkeinojen rinnalle löytyy uusia, alueen luonteeseen sopivia ansiomahdollisuuksia. Maaseudulla asumisen valtteja ovat mm. luonnon rauha ja lähellä tuotettu ruoka. Tavoitteet Kaupungin suunnittelussa huolehditaan, ettei melulle altistuminen enää lisäänny eivätkä melutasot nouse.

30 30 Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että luodaan edellytykset joukko- ja kevytliikenteen kasvulle ja henkilöautoliikenteen vähenemiselle. Uusia, olemassa olevasta rakenteesta irrallaan olevia kauppakeskuksia ei suosita. Hillitään maankäytön hajaantumista ja sen kautta tapahtuvaa eri toimintojen välisten etäisyyksien kasvua. Kylien viihtyisyyttä parannetaan, ja niiden omaleimaisuutta korostetaan. Luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Lisäksi voidaan puhua maisematason monimuotoisuudesta, geologisesta monimuotoisuudesta tai ekosysteemien toimivuudesta osana luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi tämän päivän keskeisimmistä ympäristöongelmista. Salossa vetovoimatekijänä on luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä ja sen säilymisen turvaava viher- ja suojelualueverkosto, joka toimii myös merkittävänä hiilinieluna. Verkoston ekologinen toimivuus varmistaa eliöille tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden turvaamisen. Kulttuuriympäristö on elävää ja rikasta historiaa, joka korostaa kotiseudun omaleimaisuutta. Paikalliskulttuurin syntyminen vaatii usean sukupolven mittaisen kehityksen. Kulttuuriympäristö kertoo, miten meitä edeltävät sukupolvet elivät, tekivät työtä, rakensivat ja käyttivät materiaaleja. Salon seutu on osa varsinaissuomalaista, Suomen vanhinta pysyvästi asutettua seutua. Kulttuuriperintö ja työn tulokset siirtyvät myös rakennetussa ympäristössä eteenpäin seuraaville sukupolville. Seudultamme löytyy valtakunnallisesti arvokas Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen maisema-alue sekä lukuisia maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kohteita. Nämä lajirikkaat ja vuosisatojen ajan hoidetut perinnebiotoopit ja niihin liittyvä rakennettu ympäristö kuten muinaisjäännökset, kiviaidat, ladot ja muut rakennelmat muodostavat perinnemaisemia, jotka ovat katoamassa perinteisen maankäytön loputtua. Kulttuuriympäristöä on myös nykyinen ympäristömme. Maiseman muutos on väistämätöntä, kun maankäyttömuoto muuttuu. Rakennetun ympäristön kerroksellisuus on osa salonseutulaista rikasta ja vaalimisen arvoista kulttuuriympäristöä. Tavoitteet Asukkaille taataan terveellinen, viihtyisä ja virikkeellinen elinympäristö säilyttämällä luonnon monimuotoisuus. Luonnon- ja kulttuuriympäristön hoidolla vahvistetaan salonseutulaista identiteettiä. Arvokkaita maisemia, luontoa ja kulttuuriympäristöä hoidetaan suunnitelmallisesti. Kaupungin omistamien luonnontilaisten metsien suojelutaso määritetään. Perinnemaisemien säilyminen turvataan. Luodaan edellytyksiä ekologiselle rakentamiselle.

31 Maankäytön mitoitus ja yleiskaavoituksen tarve Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä lähtee siitä, että kunta hoitaa yleis- ja asemakaavoituksen keinoin riittävät varaukset kehityksen edellyttämiin tarkoituksiin. Lain 35 :n mukaan Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Keskeisinä tavoitteina yleiskaavoitukselle laissa todetaan mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Yleiskaavalliset varaukset ja kunnan maanomistus Salon yleis- ja asemakaavojen tilanne on pääpiirteissään kuvattu perustietoraportissa. Pitkän tähtäimen maankäytön mitoitusta tarkasteltiin tätä tavoiteosiota varten erikseen siten, että kaikilta lainvoimaisilta yleis- ja asemakaava-alueilta sekä käynnissä olevalta Isokylä-Toijala-Tavola yleiskaava-alueelta määritettiin yleiskaavallisella tarkkuudella eri tavoin toteutuskelpoiset kaavavaraukset. Lisäksi mukaan tarkasteluun otettiin sellaisia kaupungin maa-alueita, joilta ei ole yleiskaavaa, mutta, jotka on hankittu kaavoitustarkoituksessa. Seuraavassa taulukossa asiaa on tarkasteltu paljon maa-aluetta tarvitsevan pientaloasutuksen kannalta ja aiemmin kappaleessa 4.2 Elinkeinot ja työ on asiaan paneuduttu työpaikka-alueitten näkökulmasta. Keskustan kerrostaloalueitten riittävyyttä on tarkasteltu erikseen käynnissä olevassa keskustan osayleiskaavassa. Voidaan todeta tässä yhteydessä, että varaukset ovat riittävät edellä esitettyjen väestötavoitteiden ja talotyyppijakauman näkökulmasta. Varaukset riittävät myös vaikka keskustan kehitys tapahtuisikin aiemmin kuvatun keskustapainotteisen mallin mukaisesti ja noudattelisi viimeisen 10 vuoden trendiä. Asumisen maa-aluetarve perustuu edellä käsiteltyyn väestökehitystavoitteeseen sekä asuntokunnan keskikoon pienentymiseen. Tässä kohtaa asuntokunnan keskikokoa ei ole eritelty talotyypeittäin eikä alueittain, vaikka niissä onkin pientä vaihtelua. Tiedossa on myös, että uusilla omakotialueilla asuntokunnan keskikoko on suurempi kuin vanhoilla alueilla, joissa se on jokseenkin kaikkien asuntokuntien keskikoon mukainen. Kaavojen varauksia tarkasteltiin seuraavina kokonaisuuksina: kaupungin omistama asemakaavallinen pientalotonttien reservi yksityisten omistama asemakaavallinen pientalotonttien reservi kaupungin omistama yleiskaavallinen pientaloaluereservi yksityinen yleiskaavallinen pientaloaluereservi Näiden arviolaskelmien perusteella saadaan tieto pitkän tähtäimen maanhankintatarpeista tai muista kaavan toteuttamista edistävistä toimenpidetarpeista.

32 32 Taajama Keskustaajama (Salo, Halikko) Väestö 2030 Asema- ja yleiskaavojen reservi AO -tontteina (AO- ja AP -alueet) Asuntoa/v ,0 (140/AO) Asuntojen lisäys (2800/AO) Kaupungin AO reservi asemakaavassa noin Yksit. AO reservi asemak:ssa noin Kaupungin yleiskaavallinen AO reservi noin Yksityinen yleiskaavallinen raakamaan AO reservi noin Puuttuu Lisää varauksia tarvitaan hehtaareina Perniön keskusta , Märy (yms.) , Perttelin(Kaivola) 881 5, Perttelin(Hähkänä, Inkere) , Muurla , Kisko, Toija+kk 702 3, Suomusjärvi 819 8, Kiikala kk 406 3, Kuusjoki, Kurkela 404 2, Teijo 442 3, Matilda 158 1, Särkisalo kk 183 1, Förby 52 0, Kuusjoenperä 79 0, Vaskio 248 0, Perniön asema 114 0, Härjänvatsa 63 0, Vartsala 77 0, Asuntotonttien asemakaavoitus ja toteutuneisuustilanne on esitetty myös erillisessä karttaliitesarjassa.

33 33 Asemakaavoitettujen taajamien yleiskaavallinen katsaus (karttaliitteet erillisinä liitteinä) Seuraavassa esityksessä käydään läpi taajamittain kaavoitustilanne ja kehittämistarpeet perustuen edellä olevaan yleiskaavalliseen tarkasteluun kaavavarausten ja kaupungin maanomistuksen riittävyydestä. Yleisenä huomiona tarkastelusta voidaan todeta, että yhteenlaskettuna asemakaavojen toteutumaton reservi sekä yleiskaavojen ja muu yleiskaavallinen pitkän tähtäimen reservi riittävät melkein täysin tyydyttämään asuntotonttimaan tarpeen yleiskaavallisen ohjelman tavoitevuoteen 2030 asti, kun väestösuunnitteena pidetään kasvua 350 asukasta/vuosi. Suunnitelmallinen toteuttaminen edellyttää, että myös rakentamattomat yksityiset kaavavaraukset saadaan rakentamisen piiriin ja kaupungin maanhankinta kohdistetaan yleiskaavavarauksiin. Määrällisesti merkittävimmät maanhankintatarpeet keskittyvät juuri keskusta-alueen yleiskaavojen laajennusalueille. Joissain pienemmissä taajamissa, joissa ei toistaiseksi ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, kehitys tulee vaatimaan yleiskaavojen laatimista ja maanhankintoja nykyiseen taajamarakenteeseen liittyen. Keskusta-alueella yleiskaavalliset varaukset riittävät asuntotarkoituksiin, kun mukaan lasketaan Isokylä -Toijala - Tavolan osayleiskaava sekä Rannikon osayleiskaava. Asemakaavoissa on lähivuosien tarpeisiin hyvä varanto eri puolilla keskustaajamaa. Halikon suunnan pientalotonttien kysynnästä riippuen tulee varautua Toijala Tavolan suunnan asemakaavan laajentamiseen. Laskennallinen yleiskaavallisten lisävarausten tarve (10 ha) on vähäinen tarkastelutarkkuuteen nähden. Jos raakamaan hankinnassa onnistutaan voimassa olevien yleiskaavavarausten alueella, uusia yleiskaavavarauksia ei tarvita. Käynnissä on ydinkeskustan osayleiskaavan laadinta, joka antaa suuntaviivat keskustan kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen. Kuva: Tulevia asemakaava-alueita: Isokylä Toijala, taustalla Tavola Perniön keskustan osalta asemakaavavaraukset ja raakamaahankinnat riittävät tyydyttämään määrällisen tontti- ja raakamaan tarpeen. Osa keskustan asemakaavasta on teknisesti vanhentunutta, mikä ennen pitkää johtaa vanhojen osien uudistamiseen. Oikeusvaikutteinen yleiskaava tulisi kuitenkin laatia ennen uusien asemakaavojen laadintaa.

34 34 Märyn alueella asemakaavoitettua rakentamatonta tonttimaata ei ole. Raakamaahankintoja on alueella tehty ja tulee tehdä vielä vähäisessä määrin lisää kaavoituksen helpottamiseksi. Lähtökohta pientaloalueen laajentamiselle on kuitenkin jo hyvä ja alueella on moottoritieliittymän läheisyydestä johtuen jo tällä hetkellä kysyntää omakotitonteista. Asemakaavan merkittävät laajennukset edellyttävät myös yleiskaavallista tarkastelua. Osa Märyn alueen asemakaavasta on teknisesti vanhentunutta ja vaatii siksi tarkistamista. Kuva: Märyn asemakaava-alue laajenee 2010-luvun jälkipuoliskolla Perttelin Kaivolassa tilanne on Kuuskallion kaavoituksen valmistuttua kohtuullinen ja raakamaata on hankittuna myös ns. Liipolan alueella. Pitkällä tähtäimellä lisämaan hankinnat ovat tarpeen (n.10 ha). Yleiskaavan tarve saattaa tulla ajankohtaiseksi, koska nykyinen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Perttelin Hähkänän - Inkereen alueella asemakaavoitustilanne on hyvä, mutta tarkastelujakson loppua ajatellen raakamaata tulisi hankkia lisää yleiskaavassa asuntoalueeksi varatuilta alueilta tai niiden välittömästä läheisyydestä. Koulujen kapasiteetti on tällä hetkellä (2012) äärirajoilla, joten tonttitarjontaa joudutaan hillitsemään. Mikäli kysyntä jatkuu nykyisellään, yleiskaavan laajennus saattaa myös tulla tarpeellisiksi tarkastelujakson jälkipuoliskolla. Muurlassa pientalorakentaminen on pysynyt hyvällä tasolla ja rakentamisen ennustetaan myös jatkuvan. Peruspalvelut ovat alueella kunnossa ja uudisrakentaminen parantaa palveluiden käyttöastetta. Nykyinen tonttivaranto riittää vain muutaman vuoden tarpeisiin. Kaupungin maanhankinnat alueella kattavat lähivuosien tarpeet ja uuden alueen (ns. opiston alue) asemakaavoitukseen aloitettaneen v Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen tullee ajankohtaiseksi ennen vuosikymmenen loppua. Tarkastelujakson jälkipuoliskolla tarvittaneen uusia maanhankintoja. Yritysalueitten kaavoituksen kannalta ns. Muurlan portin tai sen osa-alueen asemakaavoitusta pidetään rakenteellisesti tärkeänä.

35 35 Kisko - Toijan asemakaava-alue on pinta-alaltaan laaja käsittäen paljon rakentamatonta yksityistä tonttimaata (yli 100 rakennuspaikkaa) sekä maa- ja metsätalousaluetta. Rakentamattomien alueitten osalta asemakaavan toteuttamiskelpoisuudesta tulee tehdä erillinen selvitys. Kaupungin tonttireservi on alueella hyvä. Lisäksi kaupungilla on reservialueena ns. Pappilanniemen alue, joka sijaitsee Kirkkojärven rannalla. Sen kaavoittaminen otettaneen lähivuosina käsittelyyn laadullisesti arvokkaan tonttitarjonnan aikaansaamiseksi. Yleiskaavoituksen tarvetta ei katsota olevan, mutta asemakaavan ajantasaistaminen ainakin osittain tulee ajankohtaiseksi myös lähivuosina. Suomusjärven asemakaavoitettu tonttivaranto on hyvä. Myös yritystontteja on tarjolla. Pidemmällä tähtäimellä, jos kehitys menee tavoitteen mukaisesti, asuntotonttimaata tarvitaan lisää. Luonnollinen laajenemissuunta on etelän suuntaan. Suomusjärven taajaman osayleiskaavoitukseen tulee varautua. Suomusjärven liittymän pohjoispuolisen alueen osayleiskaavoitus (ns. E18 osayleiskaava) saataneen valmiiksi vuoden 2013 alkupuolella ja siinä varaudutaan uuteen työpaikka-alueeseen ja pienimuotoiseen asuntoalueen laajentumiseen. Lahnajärven asemakaava-alue taajamasta itään on yksityiselle maalle kaavoitettu yritysalue, jossa ei ole kunnallisteknistä valmiutta. Kiikalan tämän hetken tonttivaranto on kysyntään nähden hyvä. Jos kysyntä ei kasva, lisäkaavoitustarve tulee vastaan vasta aikaisintaan vajaan 10 vuoden kuluttua. Yleiskaavoitustarvetta ei ole. Kuusjoen Kurkelassa tonttivaranto on hyvä. Kaupungilla on myös raakamaata kaavoitettavaksi nykyiseen rakenteeseen liittyen. Yleiskaavoitustarvetta ei ole. Teijon alueen tonttivaranto on hyvä. Alueen luonne monitoimialueena, missä yhdistyy asuminen, loma-asuminen, vapaa-aika, teollisuus ja matkailu edellyttävät yleiskaavoitusta, josta on jo päätöskin. Lisämaan hankintatarvetta ei ole. Myös yksityisillä tahoilla on tarjolla alueella tontteja, joita voidaan käyttää sekä loma-asumiseen että pysyvään asumiseen. Kuva: Teijo, merkittävä kehittämisalue

36 36 Matildan alue liittyy kiinteänä osana Teijon alueeseen ja yleiskaavaa tullaankin laatimaan yhtenä kokonaisuutena. Alueella ei kaupungin tonttitarjontaa, mutta yksityisiä tontteja on mahdollisuus hankkia. Myös valtiolla on alueella maa-aluetta ja kaupungilla on valmiuksia ryhtyä sen asemakaavoitukseen. Särkisalo kirkonkylällä on kysyntään nähden hyvä tonttivaranto. Alue on yleiskaavoitettu eikä lisäkaavoitustarvetta ole. Förbyssä on yksityistä tonttivarantoa. Asema- tai yleiskaavoitustarvetta ei ole. Kuusjoenperällä on kysyntään nähden hyvä tonttivaranto eikä lisäkaavoitustarvetta ole. Vaskiolla kaupungin tonttireservi on vähäinen. Asemakaavan tekninen uudistaminen on tarpeen ja käynnissä. Siinä yhteydessä voidaan kaupungin alueelle kaavoittaa muutamia tontteja lisää, jolloin alueen tonttitarve on tyydytetty. Perniön aseman alueella on kysyntään nähden hyvä tonttivaranto. Osa taajaman alueesta on edelleen asemakaavoittamatta, mistä syystä asemakaavan laajennus on tarpeen. Yleiskaavoitustarvetta ei ole. Härjänvatsan alueella ei ole merkittävää tonttikysyntää ja alueella on yksityisiä tontteja ja yleiskaavallista tonttivarantoa. Vartsalan alueella ei ole tarpeen hankkia uutta raakamaata kaavoitettavaksi, mutta Vartsalan ja Kokkilan väliselle alueelle tulee laatia yleiskaava yksityisen rakentamisen ohjaamiseksi. Alueella on Kokkilaan johtava siirtoviemäri. Kyläyleiskaavat Aiemmin Vartsalan kohdalla mainitun Kokkilan lisäksi Hajalan ja Rekijoen kyläkeskusten rakentamisen ohjaamiseksi tulee laatia kyläyleiskaava. Hajalan osayleiskaavan laatimisesta on tehty päätös kaavoituksen käynnistämisestä asukassuunnitteluna laaditun kyläkaavaluonnoksen pohjalta. Asemakaavojen ajantasaisuuden tutkimus Maankäyttö- ja rakennuslain 60 edellyttää, että vuodesta 2013 alkaen tulee sellaisten asemakaavojen alueella, jotka ovat olleet voimassa yli 13 vuotta, ja jotka ovat edelleen pääosin toteutumatta, suorittaa asemakaavan ajantasaisuuden arviointi viimeistään siinä tilanteessa, että sellaiselle alueelle haetaan lupaa rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä. Asemakaavojen osalta tulisikin tehdä ajantasaisuuden arviointi koko kaupungin asemakaavojen osalta selvittämällä ensin sellaiset asemakaava-alueet, jotka täyttävät arvioinnin vaatimuskriteerit.

37 37 Pitkän tähtäimen toimenpideohjelma Seuraavassa listauksessa on koottu tavoiteraportissa esitetyt yleiskaavoitushankkeet ja muut pitkän tähtäimen toimenpide-ehdotukset. YLEISKAAVALLISEN OHJELMAN TAVOITERAPORTTI TOIMENPIDE-EHDOTUKSET YLEISET KEHITTÄMISHANKKEET JA SELVITYKSET Perustietoaineiston ajantasallapito ja tarkentaminen Seurantajärjestelmän luominen/reagointi Salon yritysalueitten kehittäminen (EAKR-hanke) Liikennverkon kehittämissuunnitelma Vesihuollon toiminta-alueitten määrittely Tuulivoimarakentamisen edistäminen /yleiskaava Virkistysalueitten ja -palvelujen kattavuus ja toteutuneisuusselvitys Loma-asutuksen maankäyttöselvitys Rakennusinventoinnin täydentäminen ( ) Kulttuuriympäristöohjelma Asemakaavojen ajantasaisuusselvitys YLEISKAAVOITUSTARPEET Keskustan osayleiskaava Käynnissä Isokylä - Toijala - Tavaola osayleiskaava Käynnissä Rannikon osayleiskaava, eteläinen osa Käynnissä E18 liittymäalueen osayleiskaava Käynnissä Näsenkartanon tuulipuiston osayleiskaava Käynnissä Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava Käynnissä Teijo - Mathildedalin osayleiskaava Ohjelmassa Hajalan kyläyleiskaava Ohjelmassa Märyn taajaman laajennus, yleiskaavallinen tarkastelu 2014 Muurlan keskustan osayleiskaava Suomusjärven osayleiskaavan laatiminen Perniön keskustan osayleiskaava Kaivolan osayleiskaava Hähkänä - Inkereen osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2020 jälkeen Kokkilan kyläyleiskaava 2015 jälkeen Resurssien puitteissa Rekijoen kyläyleiskaava 2015 jälkeen Resurssien puitteissa Halikon rantayleiskaavan tarkistus + Vartsalansaari 2015 jälkeen Resurssien puitteissa Muurlan rantayleiskaava 2015 jälkeen Resurssien puitteissa Perniön rantayleiskaava 2015 jälkeen Resurssien puitteissa Suomusjärven rantayleiskaavan laatiminen 2015 jälkeen Resurssien puitteissa Kiikalan rantayleiskaavan laatiminen 2015 jälkeen Resurssien puitteissa Liitteet: Asemakaavoitetut yritystontit - toteutuneisuustilanne Asemakaavoitetut asuintontit - toteutuneisuustilanne Esitys viemäröinnin toiminta-alueiksi ja tavoitteelliset toiminta-alueet