Perhehoitoon sijoitettu lapsi koulussa

Transkriptio

1 Räty, L., Välivaara, C., Mäntymaa, S.-M., Saksola, M. & Pirttimaa, R. SISUKAS-PROJEKTI Perhehoitoon sijoitettu lapsi koulussa lasten psykologisen ja pedagogisen alkukartoituksen tulokset Tutkimuksia 2/2014

2 Räty Lauri, Välivaara Christine, Mäntymaa Sari-Maarika, Saksola Maire & Pirttimaa Raija Perhehoitoon sijoitettu lapsi koulussa lasten psykologisen ja pedagogisen alkukartoituksen tulokset

3 Pesäpuu ry Kansi ja taitto: Piritta Schulz / Pesäpuu ry 2014 Kannen kuva: Emma & Elias -kuvapankki Julkaisija: Pesäpuu ry, Jyväskylä 2014 Painopaikka: Kariteam Oy, Jyväskylä Tutkimuksia 2/2014 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

4 ESIPUHE Koulumenestys sekä ammattitutkinnon suorittaminen ovat kansainvälisissä tutkimuksissa osoittautuneet keskeisimmiksi suojaaviksi, selviytymistä ennakoiviksi tekijöiksi sijaishuollossa olevilla lapsilla. Bo Vinnerljungin ja Marie Sallnäsin (2008) mukaan sijoitetut lapset ovat muita suuremmassa riskissä alisuoriutua koulussa, pudota koulupolulta, jäädä ilman ammattitutkintoa, tulla vanhemmiksi teini-iässä, sairastua riippuvuuksiin ja olla yliedustettuna itsemurhatilastoissa. Ruotsalaisessa lastensuojelun perhehoidon SkolFam -projektissa ( ) Helsingborgissa, kehitettiin Vinnerljungin myötävaikutuksella systemaattinen interventiomalli perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen. Interventioon liittyneen vaikuttavuustutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia. Toimintamalli onkin sittemmin levinnyt lukuisiin Ruotsin kuntiin. Juurruttamista koordinoi Stiftelsen Almänna Barnhuset. Mallia on pilotoitu myös Norjassa hyvin kokemuksin (Backe-Hansen, Havik & Backer Grønningsæter 2013) ja Tanskassa kokeillaan parhaillaan vastaavaa LUKoP-mallia ( Nuorten syrjäytyminen ja lastensuojelun tila on ollut myös Suomessa viime aikoina pinnalla julkisessa keskustelussa. Tutkimusten mukaan lastensuojelun asiakkaaksi tullessaan kolmanneksella lapsista ilmenee vaikeuksia koulunkäynnissä. Huostaanottohetkellä vaikeuksia on lähes puolella tutkituista lapsista ja sen aikana kouluvaikeudet pysyvät ennallaan tai vaikeutuvat entisestään neljäsosalla lapsista. Koulukoteihin päätyneiden lasten sijoitusta edeltävää koulunkäyntihistoriaa ilmentävät koululykkäykset, erityisopetukseen osallistuminen, poissaolot ja luokalle jäämiset. Peruskoulun heikko päättötodistus jää liian usein huostassa olleiden ainoaksi koulutukseksi. (Heino & Johansson 2006, Hiitola 2008, Kitinoja 2005) Lastensuojelun perhehoidon kentältä nousseiden tarpeiden, tutkimustulosten ja Ruotsin kokemusten innoittamana Pesäpuu ry:ssä tartuttiin sijoitettujen lasten koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Raha-automaattiyhdistyksen tuella Pesäpuu ry:ssä käynnistyi Sijoitettu lapsi koulussa -projekti (SISUKAS ), jossa ruotsalaista SkolFam -mallia sovelletaan Suomeen. Projekti on osa RAY:n Emma ja Elias -avustusohjelmaa, joka kokoaa yhteen järjestöjen lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita.

5 SISUKAS-projektissa kartoitettiin vuoden 2013 aikana sijoitettujen alakouluikäisten vahvuuksia ja tuen tarpeita koulussa biologisten vanhempien suostumuksella. Hankkeeseen osallistuneiden lasten sosiaalityöntekijät, sijaisvanhemmat ja opettajat haastateltiin. Lasten yksilölliset tuen tarpeet kartoitettiin pedagogisin ja psykologisin testein. Alkukartoituksen toteutti RAY:n tuella SISUKAS-tiimi, johon allekirjoittaneen lisäksi kuuluivat kehittäjäpsykologi Sari-Maarika Mäntymaa, konsultoiva erityisopettaja Maire Saksola sekä kehittäjäsosiaalityöntekijä Riikka Huusko ja alkaen äitiyslomasijaisena Johanna Liukkonen. Alkukartoituksen pohjalta käytiin palautekeskustelu lapsen, sijaisvanhempien sekä opettajan kanssa. Lapselle laadittiin yhteistyössä oppimissuunnitelma, joka sisälsi sopimukset tukitoimista. Jatkossa tukitoimien vaikuttavuutta seurataan ja suunnitelmaa tarkennetaan kolmen kuukauden välein kahden vuoden ajan. Lapsille tehdään intervention jälkeinen loppukartoitus vuonna Tässä ensimmäisessä tutkimusraportissa esitellään lasten alkukartoituksen tuloksia ennen varsinaisen intervention käynnistymistä. Raportti noudattelee ruotsalaisen SkolFam -raportoinnin rakennetta. Vertailtavuuden vuoksi alkukartoitukseen valitut tutkimusmenetelmät ovat mahdollisimman samoja kuin Ruotsissa käytössä olevat. Suuren työn testitulosten analysoinnissa, määrällisessä kuvailussa ja raportoinnissa on tehnyt Alli Paasikiven Säätiön avustuksella erityisopettaja, KM Lauri Räty. Raportoinnin ohjauksessa on ollut mukana korvaamattomana yhteistyökumppanina ja asiantuntijana SISUKAS-ohjausryhmän jäsen, professori Raija Pirttimaa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta ja VETURI-hankkeesta. Lasten tutkimusmenetelmien valinnassa olemme saaneet apua SkolFam -verkostolta, Bo Vinnerljungilta ja Eva Tidemanilta, SISUKAS-projektin ohjausryhmästä PsT Tuija Arolta Niilo Mäki Instituutista, professori Anna-Maija Poikkeukselta ja PsT Riitta-Leena Metsäpellolta Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta. Lämmin kiitos kaikille raportin valmistumiseen myötävaikuttaneille! Jyväskylässä huhtikuussa 2014 Christine Välivaara Projektipäällikkö SISUKAS-projekti, Pesäpuu ry

6 Foster Children at School - Baseline Results of Finnish SISUKAS-project SUMMARY According to research, children taken in foster care tend to be low achievers at school. Social exclusion later in life can be prevented by supporting these children at an early phase. SISUKAS Foster Child at School - model is based on SkolFam model, which has presented promising results of improving foster children s school achievements (Tideman, Vinnerljung, Hinze & Isaksson 2011). At the start 20 foster children aged 6-11 years and their families were asked to participate in the project. Each child s strengths and difficulties were assessed with standardised psychological and pedagogical instruments. Assessed themes and used tests were cognitive skills (WISC-IV), psychological well-being (SDQ, Strenghts and Difficulties Questionnaire), problem behaviour (CBCL, Child Behavior Checklist) studentteacher relationship (STRS, Studet-Teacher Relationship Scale), reading skills (ALLU) and math skills (MAKEKO). Writing skills and school readiness were also assessed. Me as a learner questionnaire assessed student s thoughts about child s own strengths and difficulties in learning. Classroom observations were made aswell. Children s cognitive skills were within the normal range, but many children had difficulties in working memory and verbal comprehension. About half of the children had behavioural or psychological difficulties. Studentteacher relationships were quite close. About half of the children had some difficulties in technical reading or reading comprehension. Writing skills were average. About half of the children had difficulties in math. Important finding was also that childrens strengths could not be identified so well by these tests but came better out in interviews during testing. The results of the tests are communicated to the children, their foster parents, teachers and social workers. Written individualised plan for each child was created, indicating his or her needs for educational support and other types of interventions. After 24 months intervention, children s strengths and difficulties will be assessed again with same tests and intervention efficiency will be evaluated.

7

8 SISÄLLYS ESIPUHE SUMMARY 1 PERHEHOITOON SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA LASTEN PEDAGOGISEN JA PSYKOLOGISEN ALKUKARTOITUKSEN TULOKSET ALKUKARTOITUS Tutkimuskysymykset Tutkimuksen osallistujat Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus TULOKSET Psykologiset testit Kognitiiviset taidot Psykososiaalinen hyvinvointi Psykiatriset oireet Opettaja-oppilassuhde Pedagogiset testit Lukutaito Kirjoittamisen taidot Matematiikan taidot TULOSYHTEENVETO JA POHDINTA Kognitiiviset taidot Psykososiaalinen hyvinvointi Psykiatriset oireet Opettaja-oppilassuhde Koulumenestys Yhteenveto LÄHTEET...53

9 KUVIOT JA TAULUKOT KUVIO 1. Sijoitettu lapsi koulussa -projektin kulku ja aikataulu...11 KUVIO 2. Sijoitettu lapsi koulussa -projektin kulku...13 KUVIO 3. Projektiin osallistuvien lasten ikäjakauma keväällä 2013 (N=20)...15 KUVIO 4. Sisukas-lasten WISC-IV-osioiden keskiarvot (N=19)...22 KUVIO 5. Lasten WISC-IV-osioiden tulokset boxplot-kaaviona (N=19)...22 KUVIO 6. Sisukas-lasten opettajien arvioimien SDQ-yhteispistemäärien keskiarvo verrattuna muihin tutkimuksiin...24 KUVIO 7. Sisukas-lasten SDQ-testin ongelmaosioiden yhteispistemäärät vanhempien, opettajien ja lasten arvioimana (N=19)...27 KUVIO 8. Tutkittujen lasten opettaja-oppilassuhde opettajan näkökulmasta STRS-mittarilla (N=18)...31 KUVIO 9. Sisukas-lasten (N=14) lukutaito ALLU-testillä mitattuna...33 KUVIO 10. Sisukas-lasten (N=14) kirjoitustaidot...34 KUVIO 11. Sisukas-lasten (N=19) MAKEKO-tulokset...35 TAULUKKO 1. Sisukas-lasten osuudet SDQ-testin vaikeuksien määrän mukaan luokitelluissa ryhmissä (N=19)...25 TAULUKKO 2. Sisukas-lasten pistemäärät SDQ-testin ongelmaosioissa luokiteltuna ei huolta - (vihreä), raja-alue - (keltainen)- ja merkittävä huoli -luokkiin (punainen) (N=19)...26 TAULUKKO 3. Sisukas-lasten sijoittuminen oireryhmiin CBCL-testin perusteella (N=17)...28 TAULUKKO 4. Sisukas-lasten oireiden merkittävyys vanhempien arvioimana CBCL-testillä (vihreä=normaali, keltainen= raja-alue ja punainen=merkittävä). Luvut ovat persentiilejä oireskaaloissa ja T-pisteitä yhdistetyissä skaaloissa (N=17)...29 TAULUKKO 5. Sisukas-lasten (N=15) aktiivisuus, sosiaaliset taidot ja koulumenestys T-pisteinä (vihreä=normaali, keltainen= raja-arvo ja punainen=merkittäviä ongelmia)...30 TAULUKKO 6. Sisukas- ja Skolfam -tutkimusten WISC-tulosten keskiarvot alkumittauksissa (Aldenius Isaksson ym. 2009; Tordön ym. 2012; Lodin ym. 2013)...38 TAULUKKO 7. Tutkituista lapsista heränneet huolet eri testien mukaan (X = huoli, harmaa väri = tieto puuttuu)...51

10 1 PERHEHOITOON SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA LASTEN PEDAGOGISEN JA PSYKOLOGISEN ALKUKARTOITUKSEN TULOKSET 11 Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi koulussa - eli Sisukas-projektin tavoitteena on edistää perheisiin sijoitettujen alakouluikäisten lasten edellytyksiä menestyä koulussa ja selviytyä elämässä tuottamalla sijoitettujen lasten koulunkäynnistä malli, jota on tarkoitus juurruttaa käytäntöön myös muualle Suomeen. Hanke perustuu pilottitutkimukseen, johon osallistuu 20 perheisiin sijoitettua 6 11-vuotiasta lasta. Projektiin osallistuville lapsille tarjotaan konkreettista tukea koulunkäyntiin. Lasten pedagogiset ja psykologiset vahvuudet ja tuen tarpeet kartoitetaan alkukartoituksessa. Sisukas-tiimin ja lasten lähi-ihmisten yhteistyönä suunnitellaan ja toteutetaan jokaiselle lapselle yksilöllinen tukiohjelma, jonka toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua. Sijoitettu lapsi koulussa -projektin kulku esitellään kuviossa 1. KUVIO 1. Sijoitettu lapsi koulussa -projektin kulku ja aikataulu Sisukas-työryhmään kuuluu kehittämispäällikön lisäksi psykologi, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä. Keskeisenä tavoitteena on syventää moniammatillista yhteistyötä lasten omien työntekijöiden kesken sekä kehittää koulujen ja perheiden välistä kasvatuskumppanuutta. Sisukas-projektin

11 12 esikuvana on ruotsalainen Skolfam -malli 1 ( joka toistetaan nyt tarkasti tulosten kansainvälisen vertailtavuuden säilyttämiseksi. Pilottitutkimuksen kulku ja aikataulu Projektiin sisältyvän pilottitutkimuksen vaiheet on havainnollistettu kuviossa 2. Syksyn 2012 aikana sijaishuollon sosiaalityöntekijät rekrytoivat omista piireistään projektiin mukaan vapaaehtoisia sijaisperheitä. Tutkimusluvat hankittiin pilottikunnista ja tutkimukseen osallistuvien lasten biologisilta vanhemmilta. Ennen tutkimuksen alkua Sisukas-työryhmä haastatteli lasten sosiaalityöntekijät, sijaisvanhemmat ja lapset. Keväällä 2013 Sisukas-työryhmän psykologi ja erityisopettaja kartoittivat lasten psykologiset ja pedagogiset vahvuudet ja tuen tarpeet valituilla testeillä. Kevään ja alkusyksyn aikana tulokset koottiin ja koodattiin SPSS Statistics ohjelmalla myöhemmin tapahtuvien tilastollisten analyysien mahdollistamiseksi. Testeillä kerättyjen aineistojen tueksi koottiin esimerkiksi kotikäyntien, lasten haastattelujen ja luokkahavainnointien avulla myös laadullista aineistoa, jota ei vielä tässä raportissa hyödynnetty. Kartoituksen palautteet annettiin pääsääntöisesti ensin sijaisperheelle ja lapselle ja sen jälkeen pidettiin palaveri yhdessä koululla. Koulupalaveriin osallistuivat tapauskohtaisesti opettaja, erityisopettaja ja koulupsykologi. Alkukartoitusten perusteella suunniteltiin jokaiselle lapselle yksilökohtaisesti sopiva tukiohjelma. Oppimissuunnitelmapalavereissa sovittiin vastuista, sekä joka kolmas kuukausi pidettävistä seurantapalavereista. Syksyn 2013 aikana alkukartoituksen tuloksista koostettiin myös tämä raportti. Tukea jatketaan kahden vuoden ajan, jonka jälkeen lasten vahvuudet ja tuen tarpeet kartoitetaan uudestaan samoilla mittareilla. Lasten edistyminen alkumittauksesta arvioidaan tilastollisilla analyyseilla. Projektin kokemusten perusteella kehitetään sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisesta malli, jota on tarkoitus juurruttaa käytäntöön myös muualle Suomeen. 1 Skolfam on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Helsinborgin kaupunki. Tässä tutkimuksessa Skolfam 1 -tutkimuksella viitataan Helsingborgin tutkimukseen (2011), Skolfam 2 -tutkimuksella Norrköpingin tutkimukseen (2012) ja Skolfam 3 -tutkimuksella Gävlen tutkimukseen (2013).

12 KUVIO 2. Sijoitettu lapsi koulussa -projektin kulku 13

13 14 2 ALKUKARTOITUS Alkukartoituksen tavoitteena oli kartoittaa lasten psykologiset ja pedagogiset vahvuudet ja tuen tarpeet, jotta heille voitiin suunnitella mahdollisimman yksilökohtaiset ja tarpeisiin perustuvat tukimenetelmät. Seuraavissa kappaleissa esitellään tutkimuskysymykset, tutkimuksen osallistujat ja käytetyt menetelmät, sekä pohditaan tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta. 2.1 Tutkimuskysymykset 1 Millaisia vahvuuksia ja tuen tarpeita sijoitetuilla lapsilla on koulunkäyntiä ajatellen? 1.1 Millainen on lasten kognitiivinen taso? 1.2 Millainen on lasten psykososiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi? 1.3 Millaisia ovat lasten oppimisvalmiudet? 2.2 Tutkimuksen osallistujat Projektiin valittiin 20 sijoitettua lasta, jotka olivat sijaisperheineen halukkaita osallistumaan projektiin ja siihen kuuluvaan tutkimukseen. Poikia oli viisi ja tyttöjä viisitoista. Lapset olivat olleet projektin aloitusaikana sijoitettuna vähintään kaksi vuotta, keskimäärin 4,5 vuotta. Neljä lasta oli sijoitettuna perhekotiin, neljä sukulaisperheeseen ja kaksitoista lasta sijaisperheeseen. Vain yhden lapsen sijoituspaikka oli vaihtunut toiseen perheeseen, muuten lapset olivat olleet sijoitettuna yhdessä perheessä. Lapset olivat tutkimuksen alkaessa eli keväällä 2013 iältään 5 11-vuotiaita (KU- VIO 3). Nuorin lapsi testataan vasta hänen aloittaessa esikoulun, joten hänen tuloksiaan ei oteta huomioon vielä tässä raportissa.

14 15 KUVIO 3. Projektiin osallistuvien lasten ikäjakauma keväällä 2013 (N=20) 2.3 Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Lasten oppimisvalmiudet kartoitettiin tunnettujen ja standardisoitujen testien avulla. Tutkimuksessa käytettiin sekä psykologisia että pedagogisia testejä, jotta lapsen kokonaistilanteesta saatiin mahdollisimman laaja tietopohja. Sisukas-tiimin psykologi ja erityisopettaja testasivat lapset keväällä Psykologisessa osassa kartoitettiin lasten hyvinvointia, opettaja-oppilassuhdetta, psyykkisiä oireita sekä kognitiivisia taitoja. Pedagogisessa osassa kartoitettiin lasten luku- ja kirjoitustaitoja sekä matematiikan keskeisen osaamisen hallintaa. Alle kouluikäisten kouluvalmiudet kartoitettiin useilla asiaankuuluvilla testeillä, mutta niiden tuloksia ei käsitellä tässä raportissa. Lasten valmiuksia arvioitiin myös luokkatilanteiden havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Lasten psykiatrisia oireita mitattiin ASEBA-arviointisarjan Child Behavior Checklist (CBCL) -testillä, jonka on suomentanut professori Almqvist vuonna Testi on tarkoitettu vanhempien täytettäväksi ja siinä arvioidaan lapsen käyttäytymistä lomakkeen täyttöhetkellä ja sitä edeltäneellä puolella vuodella. Lomakkeessa on 112 lapsen käyttäytymistä koskevaa väitettä, joihin vastataan kolmiportaisella asteikolla (0 = ei sovi lainkaan, 1 = sopii jossain määrin tai toisinaan ja 2 = sopii erittäin hyvin tai usein). Väitteet koskevat lapsen ajattelun, käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia ja ominaisuuksia, kuten esimerkiksi tuntee, että hänen on oltava

15 16 täydellinen tai lapsi on hermostunut, kireä tai jännittynyt. Vastauksista muodostetaan kahdeksan oireskaalaa: ahdistuneisuus, vetäytyvyys, somaattinen oireilu, sosiaaliset vaikeudet, ajattelun ongelmat, tarkkaavuuden ongelmat, sääntöjä rikkoja käyttäytyminen ja aggressiivinen käyttäytyminen. Näistä yhdistetään lisäksi vielä ulos- ja sisäänpäin suuntautuneiden oireiden - sekä kaikkien skaalojen yhteispistemäärät. CBCL-testillä mitataan myös lasten aktiivisuutta, sosiaalisia taitoja ja koulumenestystä yhdeksällä laajemmalla kysymyksellä. (Achenbach & Rescorla 2001.) Lasten psykososiaalista hyvinvointia mitattiin laajasti käytössä olevalla Vahvuudet ja vaikeudet (SDQ) -testillä. Testillä mitataan lasten käyttäytymisongelmia, toveriongelmia, yliaktiivisuutta, tunneongelmia sekä sosiaalisia taitoja. Neljästä ongelmaskaalasta muodostetaan lisäksi yhteispistemäärä. Lomakkeessa on 25 väittämää, esimerkiksi ottaa muiden tunteet huomioon ja varastaa kotoa, koulusta tai muualta, joihin vastataan kolmiportaisella asteikolla (0 = ei pidä paikkaansa, 1 = pitää osittain paikkansa ja 2 = pitää täysin paikkansa). Vanhemmat, opettaja ja lapsi itse tekevät jokainen oman arvion. (Goodman 1997.) Kognitiivisia taitoja testattiin Wechsler Intelligence Scale for Children IV (WISC-IV) -mittarilla, joka koostuu osatestistä. Yleisen kognitiivisen tason eli älykkyysosamäärän lisäksi testillä määritetään lapsen kielellisen päättelyn taitoja, työmuistia, visuaalisen päättelyn taitoja ja prosessointinopeutta. (Weschler 2010.) Opettaja-oppilassuhdetta selvitettiin lapsen näkökulmasta Visual Analogue Scale (VAS) -mittarilla, jossa lapsen piti yksinkertaisesti merkitä vastaus kysymykseen: Kuinka paljon arvelet opettajasi pitävän sinusta? janalle, jonka ääripäät olivat ei pidä ollenkaan ja pitää kovasti. Opettajan näkökulmasta suhdetta mitattiin Student-Teacher Relationship Scale (STRS) -testillä. Tutkimuksessa käytettiin testin lyhyttä versiota, joka mittasi 15 kysymyksellä kahta eri ulottuvuutta: konflikteja ja läheisyyttä. Konflikteja ilmensivät esimerkiksi väittämät: tämä lapsi suuttuu minulle helposti ja jos tämä lapsi on huonolla tuulella, edessä on pitkä ja vaikea päivä. Läheisyyttä ilmensivät esimerkiksi väittämät tämä lapsi arvostaa suhdettaan minuun ja on helppo saada kiinni, miltä lapsesta tuntuu. Väitteisiin vastattiin viisiportaisella asteikolla (1 = ei mitenkään sovi 5 = sopii erittäin hyvin). (Pianta 2001.)

16 Matemaattisia taitoja mitattiin MAKEKO-testillä, joka mittaa matematiikan keskeisten sisältöjen hallintaa. Jokaiselle luokkatasolle on oma testi, joka suoritetaan kyseisen lukuvuoden lopussa tai seuraavan lukuvuoden alussa. Testin tulokset ilmaistaan virhepisteinä, jokaiselle luokkatasolle on määritetty tutkimusten ja käytännön kokemusten myötä sallitut virheprosentit, joiden perusteella voi seuloa tukea tarvitsevat oppilaat. Koska matematiikan opittavien sisältöjen määrä kasvaa joka luokkatasolla, myös sallittu virheprosentti kasvaa luokkatason myötä. Testillä voidaan myös tunnistaa ne matematiikan osa-alueet, joita lapsi ei hallitse. (Ikäheimo, Putkonen & Voutilainen 2002.) Lukutaitoa arvioitiin Ala-asteen lukutestillä (ALLU), jota voidaan käyttää esimerkiksi lukutaidon tason määritykseen, opetusryhmän lukutaidon kartoitukseen tai lukemisvaikeuksien diagnosointiin. Lukutaidon tasoa voidaan tarkastella suhteessa oman luokkatason keskimääräiseen suoriutumiseen tai arvioida minkä luokkatason taitoa suoriutuminen vastaa. Jokaiselle luokkatasolle on oma testi, joka on normitettu kunkin vuoden maaliskuulle. ALLU-testillä mitataan teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä. Tulokset voidaan jakaa yhdeksään eri tasoryhmään, joista tasoryhmät 1 3 merkitsevät ikätasoa heikompaa suoriutumista, tasoryhmät 4 6 ikätasoista suoriutumista ja tasoryhmät 7 9 ikätasoa parempaa suoriutumista. (Lindeman 2005.) Kirjoittamisen taitoja arvioitiin Poussu-Ollin & Saarnin (1998) kirjoitustestistöllä, josta käytettiin jokaisen luokkatason tietoteksti-osioita. Testin tulokset ilmaistaan normiin suhteutetulla asteikolla, joka vastaa perinteistä kouluarvosanaa Tutkimuksen eettisyys Sijoitettujen lasten tutkimiseen sisältyy useita eettisiä kysymyksiä, joten siihen on tässä tutkimuksessa kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimukseen osallistuminen on ollut vapaaehtoista ja tutkimusluvat on kysytty kaikilta asiaankuuluvilta tahoilta: kunnilta, biologisilta vanhemmilta, sijaisvanhemmilta ja lapsilta. Tutkimuslomakkeita on säilytetty lukituissa varastoissa Pesäpuu ry:n tiloissa. Tulosten tunnistettavuus on häivytetty. Kaikki tunnistetiedot on poistettu jo tiedonkeruuvaiheessa, eikä niitä ole julkistettu missään. Myös yksittäisten lasten tulosten esittämiseen on kiinnitetty huomiota, jotta lapsia ei voisi tunnistaa tuloksia yhdistämällä. Ku-

17 18 vioissa lapset esitetään numeroituna, mutta numerointi on joka kuviossa satunnainen, joten esimerkiksi lapsi 1 ei ole kaikissa kuvioissa sama lapsi. Tutkimukseen osallistuminen on pyritty tekemään osallistujille mahdollisimman helpoksi ja hyödylliseksi. Samat projektityöntekijät ovat työskennelleet tutkimuksessa koko ajan, joten lapset ovat voineet luoda heihin turvalliset ja henkilökohtaiset suhteet. Tuloksia on pyritty kuvaamaan tutkittavia kunnioittaen ja yleisellä tasolla. Perheille on annettu palautteena enemmän tietoa kuin mitä tässä raportissa on julkaistu. Jotkut tutkitut aiheet, kuten esimerkiksi älykkyys ja koulusuoriutuminen, ovat olleet henkilökohtaisia ja kategorisoivia. Tarkkojen ja yksityiskohtaisten tutkimusten tarkoituksena on ollut lasten elämän edellytyksen parantaminen. Interventiot on voitu suunnitella yksilökohtaisesti juuri kyseisille lapsille sopiviksi. Juuri näiden testien käyttöön on osaltaan vaikuttanut myös se, että tutkimuksessa on pyritty kansainväliseen vertailtavuuteen, joten testien on pitänyt olla mahdollisimman samankaltaisia ruotsalaisen Skolfam -mallin kanssa. Seuraavassa kappaleessa käsiteltävä tutkimuksen luotettavuus liittyy myös eettisyyteen. On eettisyyden kannalta tärkeää, että tutkimuksen tulokset ovat luotettavia, jotta tutkimuksen kohderyhmänä olevat lapset saavat mahdollisimman suuren hyödyn tutkimuksen perusteella suunniteltavista interventioista. Tutkimuksen aineisto oli pieni, joten tulosten yleistettävyydessä on oltava varovainen. Varsinkin näitä alkumittauksen tuloksia tulkittaessa on muistettava myös se, että tässä tutkimuksessa on tutkittu vaihtelevia ominaisuuksia, eli tulokset voivat muuttua lasten kehityksen ja esimerkiksi traumojen käsittelyn johdosta. Myös Ruotsin Skolfam - tutkimuksen kokemukset vahvistavat sen, että alkumittauksen tulokset eivät olleet lasten potentiaalin mukaisia (Tideman, Vinnerljung, Hintze & Aldenius Isaksson 2011). Tämä alkukartoitus tulee täydentymään intervention jälkeisillä loppumittauksilla, jolloin lasten tulokset arvioidaan uudelleen. 2.5 Tutkimuksen luotettavuus Aiemmassa tutkimuksen eettisyyttä käsittelevässä kappaleessa pohdittiin myös monia tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia asioita. Pienen aineiston vuoksi Sisukas-hankkeen alkukartoituksen tulokset eivät ole

18 yleistettävissä. Pienen ryhmän muodostumisessa sattumalla on iso vaikutus, esimerkiksi tässä aineistossa poikia on vain neljäsosa lapsista, kun yleisesti sijoitetuista lapsista poikia on noin 53 % (THL 2012). Aineiston pienen koon ongelmaa korostaa myös se, että sijoitetut lapset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän omat kokemuksensa ja lähtökohtansa vaikuttavat heidän vahvuuksiinsa ja tuen tarpeisiinsa. Lisäksi hankkeeseen on voinut hakeutua juuri niitä perheitä, jotka kokevat tarvitsevansa tukea arkeensa. Tutkittujen lapsien ikäerot ovat kohtuullisen suuria pienelle aineistolle, joskin lasten iät ovat testien sallimissa rajoissa. Tulosten yleistämisessä kannattaa siis olla varovainen, mitä vahvistaa vielä se, että tässä raportissa myöhemmin tarkasteltavien samankokoisilla aineistoilla tehtyjen Skolfam -tutkimusten tulokset ovat osittain ristiriitaisia. Tulosten heikko yleistettävyys ryhmätasolla ei ole kuitenkaan vakava ongelma, koska tämän tutkimuksen perustehtävä ei ole ollut tuottaa tietoa suomalaisten sijoitettujen lasten vahvuuksista ja tuen tarpeista. Sen sijaan tarkoituksena on ollut tuottaa interventioiden perusteeksi tietoa juuri näistä lapsista, joten tässä tarkoituksessa tämän tutkimuksen tulokset ovat hyvin luotettavia. Tämä tutkimus on luonteeltaan pilottitutkimus, joten tietoja käytetään siihen, että Sisukas-projektissa voidaan kehittää toimiva malli sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisesta. Tulevan mallin interventiot tulevat aina perustumaan kohteena olevien lasten taitojen kartoittamiseen, joten tämän tutkimuksen tuloksia ei käytetä suoraan kaikkien sijoitettujen lasten tuen perusteena. Tässä tutkimuksessa käytetyt mittarit ovat tunnettuja, käytettyjä ja luotettavia. Samantyyppisiä ja osittain samoja testejä on käytetty Skolfam - projekteissa menestyksekkäästi. Testaukset tekivät testeihin perehtyneet, koulutetut ja kokeneet ammattilaiset. Testausten luotettavuutta lisää myös se, että samat projektityöntekijät ovat olleet mukana koko projektin ajan, joten he tuntevat lapset hyvin ja ovat siten pystyneet arvioimaan lasten suoriutumista laaja-alaisesti ja kontrolloimaan testitilanteiden luotettavuutta. Myös tutkimusten tulosten kokoamiseen ja esittämiseen on ollut mahdollista käyttää aikaa, joten siinä on noudatettu erityistä huolellisuutta ja tiedot on tarkistettu useaan otteeseen. Tutkimuksen aineisto on alueellisesti valikoitunut, mutta tutkimuksessa on mukana sekä pienissä että keskisuurissa kunnissa asuvia lapsia ja suomalaisen yhteiskunnan alueelliset erot eivät ole tunnetusti kovin suuria, joten tämä tuskin vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. 19

19 20 Kokonaisuudessa tämän tutkimuksen tulokset ovat hyvin luotettavia yksittäisten lasten ja myös ryhmäkohtaisten tulosten osalta, kun otetaan huomioon, että tulokset koskevat vain tutkimukseen osallistuneita lapsia. Tulosten yleistämisessä kannattaa kuitenkin käyttää harkintaa ja verrata tuloksia muihin samalle kohderyhmälle tehtyihin tutkimuksiin.

20 21 3 TULOKSET Tulokset esitellään testeittäin, ensimmäiseksi esitellään psykologisten testien tulokset ja seuraavaksi pedagogisten testien tulokset. Testien luotettavuutta pohditaan aina kyseisen testin kohdalla. Tulokset ovat projektin tässä vaiheessa aineiston kuvaamista. 3.1 Psykologiset testit Tutkimuksessa kartoitettiin lasten kognitiivisia taitoja (WISC), hyvinvointia (SDQ), psykiatrisia oireita (CBCL) ja opettaja-oppilassuhdetta (STRS ja VAS) Kognitiiviset taidot Projektityöryhmän psykologi mittasi lasten kognitiivisia taitoja laajasti käytössä olevalla ja luotettavalla WISC-IV-mittarilla. Suurin osa lapsista sijoittui testitilanteessa alle kahden keskihajonnan päähän keskiarvosta, eli välille , mitä pidetään normaalina tuloksena. Kahdella lapsella kokonaisälykkyyden pistemäärä oli 66, mikä selittyi molemmilla muita osioita selvästi matalammalla työmuistin pistemääränä. Keskihajonnat vaihtelivat eri asteikoissa 11.7 ja 16.3 välillä. Seuraavassa kuviossa (KU- VIO 4) esitellään eri osa-alueiden keskiarvopistemäärät, josta nähdään, että tutkittujen lasten kielellisen päättelyn ja työmuistin keskiarvot olivat keskimääräistä matalampia. Tutkitun ryhmän keskiarvoista ei kuitenkaan tule tehdä mitään yksilökohtaisia yleistyksiä, koska lasten tulokset olivat hyvin vaihtelevia.

21 22 KUVIO 4. Sisukas-lasten WISC-IV-osioiden keskiarvot sijoittuvat välille 84 98, jolloin ne ovat keskitasoisia tai hieman alle keskitasoisia tuloksia. Lasten vaikeudet näkyvät kielellisen päättelyn ja työmuistin alueelle (N=19). Seuraavassa kuviossa (KUVIO 5) esitetään tutkittujen lasten WISCtulokset boxplot-kaaviona, joka kuvaa tulosten hajontaa. Laatikossa oleva viiva kuvaa mediaania eli keskimmäistä arvoa. Janojen päät kuvaavat pienintä ja suurinta arvoa. Lisäksi kuviosta voi lukea kvartiilit: neljännes lapsista sijoittuu janan alareunan ja laatikon alareunan välille, neljännes laatikon alareunan ja mediaanin välille, neljännes mediaanin ja laatikon yläreunan välille ja neljännes laatikon yläreunan ja janan yläpään välille. KUVIO 5. Tutkittujen lasten WISC-IV-osioiden tulokset boxplot-kaaviona (N=19). Kuviosta voi lukea mediaanin (luku) ja hajonnan (janojen päät).

22 Keskiarvojen tarkasteleminen ei tietenkään ole missään määrin riittävää, koska tuloksia pitää tarkastella yksittäisten lasten vahvuuksien ja vaikeuksien kannalta. Tässä tutkimuksessa vahvuuksiksi luokitellaan lapsen kokonaisälykkyyspistemäärää suuremmat tulokset ja vaikeuksiksi kokonaisälykkyyspistemäärää matalammat tulokset. Kielellisen päättelyn taidot ja työmuisti ovat yleisimpiä vaikeuksia, mutta visuaalisen päättelyn taidot ja prosessointinopeus ovat yleisimpiä vahvuuksia. Kielellisen päättelyn taidot ovat vaikeuksia kolmellatoista lapsella ja vahvuuksia viidellä lapsella. Työmuisti on määritelty vaikeudeksi kahdeksalla lapsella ja vahvuudeksi kymmenellä lapsella. Visuaalisen päättelyn taidot ovat vaikeus viidellä lapsella ja vahvuus neljällätoista lapsella. Prosessointinopeus on vaikeus neljällä lapsella ja vahvuus neljällätoista lapsella Psykososiaalinen hyvinvointi Projektiin osallistuvien lasten hyvinvointia mitattiin suomenkielisellä Vahvuudet ja vaikeudet (SDQ) -testillä (Goodman 1997). Tietoa kerättiin lapsen vanhemmilta, opettajalta sekä lapselta itseltään. Joidenkin lasten omien vastausten luotettavuutta heikentää se, että testi on tarkoitettu yli 9 16-vuotiaille lapsille, mutta tässä tutkimuksessa tietoa on kerätty 6 11-vuotiailta lapsilta. Tiedon luotettavuutta lisää kuitenkin se, että lapset vastasivat kyselyyn osana psykologin haastattelua, jolloin voitiin varmistaa, että lapset ymmärtävät kysymykset. Testi sisältää neljä ongelmasuuntautunutta osiota (tunneongelmat, käyttäytymisongelmat, yliaktiivisuus ja toveriongelmat) ja yhden positiivisesti suuntautuneen sosiaalisuutta mittaavan osion. Jokaisen osion maksimipistemäärä on 10. Ongelmaosioista koostetaan lisäksi yhteispistemäärä, jonka maksimipistemäärä on 40. Pistemäärän suuruus kuvaa ongelmien määrää tai vaikeutta. Kuviossa 6 vertaillaan Sisukas-lasten ja Skolfam -lasten opettajien arvioimia SDQ-yhteispistemäärien keskiarvoja. Lisäksi vertailuaineistona esitellään erään suomalaisen kaupungin kaikkien 1.-luokkalaisten lasten keskiarvo (Tuomainen 2014). Sijoitetuilla lapsilla oli selvästi enemmän haasteita psykososiaalisessa hyvinvoinnissaan kuin vertailuaineiston lapsilla. Sijoitettujen lasten tuloksista Sisukas -, Skolfam 3 - ja Skolfam 2 -lasten tulokset olivat samansuuntaisia, mutta Skolfam 1 -lapsilla oli hieman muita vähemmän haasteita.

23 24 KUVIO 6. Sisukas-lasten opettajien arvioimien SDQ-yhteispistemäärien keskiarvo verrattuna muihin tutkimuksiin Seuraavaksi tarkastellaan Sisukas-lasten osuuksia SDQ-testin vaikeuksien määrän mukaan luokitelluissa ryhmissä (TAULUKKO 1). Testin ohjeen mukaan noin 80 % lapsista pitäisi sijoittua normaalille alueelle, 10 % raja-alueelle ja 10 % merkittävän huolen alueelle. Noin puolilla lapsista ei ole suurempia vaikeuksia, kun tarkastellaan SDQ-testin yhteispistemääriä. Vanhempien arvioiden mukaan yleisimpiä vaikeuksia ovat käyttäytymisongelmat, jopa 42,1 % tutkituista lapsista on vanhempien arvion mukaan merkittäviä käyttäytymisen ongelmia. Opettajat ovat yleisimmin huolestuneita lasten sosiaalisuudesta, heidän arvionsa mukaan 31,6 % lapsen sosiaalisista taidoista ollaan merkittävästi huolestuneita. Vähiten Sisukas-lapsilla näyttäisi olevan tunneongelmia, kun sekä opettajien että vanhempien arvioissa vain yhdestä lapsesta ollaan merkittävästi huolestuneita. Kyseessä ei ole kuitenkaan sama lapsi.

24 TAULUKKO 1. Sisukas-lasten osuudet SDQ-testin vaikeuksien määrän mukaan luokitelluissa ryhmissä (N=19) 25 Seuraavassa taulukossa (TAULUKKO 2) esitellään ongelmaosioiden pisteitä lapsikohtaisesti vanhempien, opettajien ja lasten arvioimana. Testin ohjeiden mukaan pistemäärät voi jakaa kolmeen luokkaan: 80 % tulisi sijoittua vihreällä merkittyyn ei huolta -luokkaan, 10 % keltaisella merkittyyn raja-alue -luokkaan ja 10 % punaisella merkittyyn merkittävä huoli -luokkaan. Taulukosta huomaa selvästi, että testin mukaan Sisukas-projektin lapsilla on huomattavasti enemmän haasteita kuin lapsilla yleisesti pitäisi olla. Vain kaksi lasta ei herätä huolta millään osa-alueella kenenkään arvioimana. Toisaalta voidaan huomata että, pelkästään vanhempien arvioimana seitsemän tai opettajien arvioimana kahdeksan lasta ei herätä

25 26 huolta. Taulukosta on mielenkiintoista tarkastella lasten tuloksia myös eri arvioiden kesken, esimerkiksi lapset 3 ja 16 eivät herätä lainkaan huolta koulussa, mutta vanhempien arvioimana heistä on paljon huolta. Taulukkoa voi tarkastella myös eri ongelmaosioiden välillä, jolloin käyttäytymisongelmat näyttäisivät olevan yleisimpiä kaikissa arvioissa. TAULUKKO 2. Sisukas-lasten pistemäärät SDQ-testin ongelmaosioissa luokiteltuna ei huolta - (vihreä), raja-alue - (keltainen)- ja merkittävä huoli -luokkiin (punainen) (N=19) Seuraavassa kuviossa (KUVIO 7) esitellään vielä ongelmaosioiden yhteispisteet lapsikohtaisesti vanhempien, opettajien ja lasten arvioimana. Kuviosta voi tarkastella eri arvioiden eroja yksittäisen lapsen kohdalla sekä lasten sijoittumista eri luokkiin. Luokkien rajat vaihtelevat. Vanhempien arvioissa normaali tulos on 0 13 pistettä, raja-alueen tulos on pistettä ja merkittävää huolta herättävä tulos pistettä. Opettajien arvioissa normaali tulos on 0 11 pistettä, raja-alueen tulos pistettä ja merkittävää huolta herättävä tulos pistettä. Lasten arvioissa normaali tulos on 0 15 pistettä, raja-alueen tulos pistettä ja merkittävää huolta herättävä tulos pistettä.

26 27 KUVIO 7. Sisukas-lasten SDQ-testin ongelmaosioiden yhteispistemäärät vanhempien, opettajien ja lasten arvioimana (N=19) Psykiatriset oireet Psykiatristen oireiden kartoittamiseen käytettiin vanhempien täyttämää CBCL-kyselyä (Achenbach & Rescorla 2001). Mittari sisältää 112 väitettä, jotka jaetaan kahdeksaksi oireskaalaksi. Oireskaaloista yhdistetään sisään- ja ulospäin suuntautuneiden oireiden pistemäärät. Kaikkien skaalojen pistemäärät yhdistetään vielä testin kokonaispistemääräksi. Mittari sisältää ikään ja sukupuoleen suhteutetut normirajat, joiden perusteella oireiden määrä ja vakavuus voidaan luokitella kolmeen eri luokkaan (normaali 93 %, raja-alue 5 % ja merkittävä 2 %). Lisäksi CBCL-testillä mitataan lapsen aktiivisuutta, sosiaalisia taitoja ja koulumenestystä. Seuraavassa taulukossa (TAULUKKO 3) esitellään Sisukas-lasten sijoittuminen oireryhmiin eri oireskaaloilla ja yhdistetyissä pistemäärissä. Lapsista 70,6 88,2 % ei ole oireita eri skaaloissa (poislukien aggressiivisessa käyttäytymisessä 47,1 %). Yleisimpiä oireita ovat sosiaaliset ongelmat ja aggressiivinen käyttäytyminen. Taulukkoa tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, että aineisto on niin pieni, että jo yksittäinen raja-arvon ylittävä tulos ylittää normiaineiston prosentuaalisen vertailuarvon.

27 28 Yhdistetyt skaalat paljastavat kuitenkin ongelmien kasautumisen, vaikka yksittäisten oireskaalojen tulokset pysyisivät normaalirajoissa, pistemäärät voivat kuitenkin olla niin korkeita, että yhdistettyjen skaalojen pistemäärät nousevat yli raja-arvojen. Hieman alle puolella lapsista on raja-arvot ylittäviä ongelmia yhdistetyillä skaaloilla mitattuna, mikä on samansuuntainen tulos kuin jokseenkin samoja asioita mittaavalla SDQ-testillä. TAULUKKO 3. Sisukas-lasten sijoittuminen oireryhmiin CBCL-testin perusteella (N=17) Kuviossa 10 tarkastellaan CBCL-tuloksia yksittäisten lasten kohdalla. Värit kuvaavat oireiden vakavuutta ja määrää verrattuna normiaineistoon (vihreä = normaali, 92 %; keltainen = raja-alue, 5 % ja punainen = merkittävä, 2 %). Luvut ovat persentiilejä, eli ne vastaavat kysymykseen, kuinka monella prosentilla normiaineiston lapsista on vähemmän ongelmia kuin kyseisellä lapsella kyseisellä asteikolla. Yhdistelmäskaaloissa luvut ovat T- pisteitä, koska persentiilit eivät olleet saatavilla. Seitsemän lasta ei herätä huolta millään asteikolla, mutta toisaalta monella lapsella useat eri oireet herättävät huolta. Luokkien lisäksi kannattaa tarkastella myös persentiilejä, sillä peräti 11 tulosta sijoittuu persentiiliin 92, jolloin oireilu on aivan normaalin ja huolta herättävän rajalla.

28 29 TAULUKKO 4. Sisukas-lasten oireiden merkittävyys vanhempien arvioimana CBCL-testillä (vihreä=normaali, keltainen=raja-alue ja punainen=merkittävä). Luvut ovat persentiilejä oireskaaloissa ja T-pisteitä yhdistetyissä skaaloissa (N=17). CBCL-testillä arvioitiin myös lasten aktiivisuutta, sosiaalisia taitoja ja koulumenestystä. Aktiivisuudessa arvioitiin lapsen osallistumista urheiluharrastuksiin, muihin harrastuksiin ja kotitöihin. Sosiaalisiin taitoihin sisältyivät arviot lapsen ystävien määrästä, käyttäytymisestä muiden kanssa ja osallistumista erilaisiin ryhmiin. Koulumenestykseen sisältyi arvio lapsen menestymisestä muutamissa kouluaineissa, erityisluokalla oleminen, luokan kertaaminen ja erilaisten ongelmien määrä koulussa. Tulokset esitellään lapsikohtaisesti taulukossa 5. Värit kuvaavat lapsen ongelmien merkittävyyttä samoin kuin edellä. Luvut ovat persentiilejä, eli ne kuvaavat sitä, kuinka monta prosenttia normiaineiston lapsista saa kyseistä lasta heikomman tuloksen, paitsi yhteispisteissä, jotka on merkitty T-pistemäärinä, koska persentiilit eivät olleet saatavilla. Muutamien lasten tulokset puuttuvat puutteellisesti täytettyjen lomakkeiden vuoksi.

29 30 TAULUKKO 5. Sisukas-lasten (N=15) aktiivisuus, sosiaaliset taidot ja koulumenestys T- pisteinä (vihreä=normaali, keltainen=raja-arvo ja punainen=merkittäviä ongelmia) Opettaja-oppilassuhde Opettaja-oppilassuhdetta arvioitiin lapsen näkökulmasta VAS-mittarilla ja opettajan näkökulmasta STRS-mittarilla. Lapsi arvioi suhdettaan opettajaan merkitsemällä rastin janalle, jonka ääripäät olivat opettaja ei pidä minusta ollenkaan ja opettaja pitää minusta paljon. Rastien paikat mitattiin ja suhteutettiin prosenttiluvuiksi. Keskimäärin lapset merkitsivät rastin 83,8 % kohdalle. Keskihajonta oli 12,2 %. Suurin osa lapsista siis arvioi opettajansa pitävän itsestään, vain yksi lapsi oli merkinnyt rastin janan puoliväliin. Opettaja-oppilassuhdetta arvioitiin opettajan näkökulmasta Student-Teacher Relationship Scale (STRS) -kyselylomakkeella (Pianta 2001). Kysely sisälsi 15 opettaja-oppilassuhdetta koskevaa väitettä, joita opettaja arvioi asteikolla 1 5 (ei mitenkään sovi sopii erittäin hyvin). Kysymyksistä muodostettiin kaksi summamuuttujaa, jotka kuvasivat suhteen läheisyyttä ja konflikteja. Kuviossa 8 esitellään tämän tutkimusten lasten tulokset sekä vertailuaineistona Alkuportaat - Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa -tutkimushankkeessa kerätyt neljäsluokkalaisten

30 lasten (N=425) tulokset (Mikä on Alkuportaat-seurantatutkimus 2014; Lerkkanen, Ahonen, & Poikkeus 2010). 31 KUVIO 8. Tutkittujen lasten opettaja-oppilassuhde opettajan näkökulmasta STRS-mittarilla (N=18). Tulokset osoittivat, että opettajat kokivat suhteensa oppilaisiin vähintään melko läheisiksi, sillä läheisyys-muuttujan keskiarvot olivat suurimmalla osalla lapsista yli kolme, vaihteluvälin ollessa 1 5. Vain yhden lapsen kohdalla läheisyyttä oli tätä vähemmän. Konfliktien osalta tutkittujen lasten välillä oli enemmän vaihtelua. Noin puolella lapsista muuttujan arvo oli kaksi tai sen alle, joka ilmensi vähäistä konfliktien määrää. Kuitenkin noin puolella lapsista oli suhteessa opettajaan tätä enemmän konflikteja, ja yhden lapsen kohdalla summamuuttujan arvo ylsi neljään. Tässä käytetyn STRS-kyselylomakkeen lyhyestä versiosta ei ole olemassa normiaineistoon perustuvia viitearvoja, mutta samaa mittaria on käytetty Alkuportaat-tutkimushankkeessa (Lerkkanen, Ahonen & Poikkeus 2010). Hankkeen tulokset neljäsluokkalaisten lasten (N=425) osalta olivat melko samansuuntaiset kuin tässä sijoitettuja lapsia koskevassa tutkimuksessa, joskin tässä tutkimuksessa tutkittujen lasten opettaja-oppilassuhteet olivat Alkuportaat-tutkimukseen verrattuna ehkä hieman läheisempiä ja

31 32 suhteissa oli myös hieman enemmän konflikteja. Tulokset voivat heijastaa sekä vahvuuksia että haasteita, joita opettaja-oppilassuhteeseen sijoitetuilla lapsilla liittyy. Tuloksiin on voinut vaikuttaa se, että tämän tutkimuksen sijoitetut lapset olivat 6 11-vuotiaita, kun taas Alkuportaat-hankkeessa oppilaat olivat neljäsluokkalaisia (10-vuotiaita). On myös huomattava, että tämän tutkimuksen tarkoituksena ei ole selvittää yleistettävällä tasolla sijoitettujen lasten opettaja-oppilassuhdetta ja siksi tuloksia on syytä pitää alustavina ja kuvailevina. STRS-kyselyn tulokset voivat olla hyödyksi yksilötasolla projektin interventiovaiheessa. 3.2 Pedagogiset testit Pedagogisilla testeillä arvioitiin lasten lukutaitoa, oikeinkirjoitustaitoa ja matematiikan taitoja. Kouluikäisiä lapsia oli alkukartoituksen ensimmäisessä vaiheessa 14, ja loput lapsista olivat esikouluikäisiä, joille tehtiin useita kielelliseen tietoisuuteen liittyviä arviointitehtäviä, testattiin käsitteiden hallintaa ja kielen ymmärtämistä monimutkaisissa lauseissa. Tässä raportissa käsitellään vain kouluikäisten lasten tuloksia. Esikouluikäisille lapsille tehdään kouluikäisinä samat testit kuin muillekin lapsille, mutta niitä tuloksia käsitellään vasta projektin loppuraportissa Lukutaito Lasten lukutaitoa mitattiin Suomessa laajasti käytössä olevalla ja standardoidulla ALLU-testillä (Lindeman 2005), joka mittaa erikseen teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä. Jokaiselle lapselle tehtiin oman luokkatason mukaiset testit keväällä Tässä tutkimuksessa testiajankohdat vaihtelivat hieman testin normiajankohdasta maaliskuusta, mikä heikentää hieman testauksen luotettavuutta. Tulokset ilmoitetaan yhdeksänä tasoryhmänä, joista tasoryhmissä 1 3 lukutaito on ikätasoa heikompia, ryhmissä 4 6 keskitasoinen ja ryhmissä 7 9 ikäryhmän keskitasoa parempi. Seuraavassa kuviossa (KUVIO 9) esitetään Sisukas-lasten ALLU-testien tulokset. Kahden lapsen (N=14) tulokset olivat ikätasoa heikommat sekä teknisessä lukutaidossa että luetun ymmärtämisessä. Lisäksi kuudella lapsella toinen osa-alueista oli ikätasoa heikompi. Yhden lapsen (L 2) luetun

32 ymmärtämisen tulokset puuttuvat, koska hänen tekninen lukutaitonsa oli liian heikko testin suorittamiseksi. 33 KUVIO 9. Sisukas-lasten (N=14) lukutaito ALLU-testillä mitattuna Kirjoittamisen taidot Lasten kirjoittamisen taitoja tutkittiin Poussu-Olli & Saarnin (1998) kirjoitustesteillä. Jokaiselle lapselle tehtiin oman luokkatason mukaiset testit. Testissä on kaksi osiota, sana- ja tekstisanelu, joiden tulokset olivat melko yhteneväisiä. Tuloksista johdettiin normiin suhteutetut kouluarvosanat. Kaksi oppilasta sai heikon tuloksen ja koko joukon keskiarvo oli sanasanelussa 7,29 ja tekstisanelussa 7,15. Tarkemmat lapsikohtaiset tulokset esitellään kuviossa 10.

33 34 KUVIO 10. Sisukas-lasten (N=14) kirjoitustaidot Matematiikan taidot Lasten matemaattisia taitoja mitattiin suomalaisessa peruskoulussa yleisesti käytetyllä MAKEKO-testillä (Ikäheimo, Putkonen & Voutilainen 2002), joka mittaa matematiikan keskeisten osa-alueiden hallintaa. Jokaiselle lapselle tehtiin oman luokkatason mukainen testi, paitsi lapsi 3 teki yhtä luokkatasoa alemman kolmannen luokan testin, koska oman luokkatason testin suorittaminen ei onnistunut testitilanteessa ollenkaan. Tulokset ilmastaan virheprosentteina eli virheellisten tehtävien osuutena kaikista tehtävistä. Testi erottelee huonosti varsinkin alimmilla luokilla hyvin matematiikkaa hallitsevia oppilaita, mutta testillä on hyvä seuloa huolta herättävät oppilaat, koska joka luokka-asteella on määritelty huolen raja, joka ilmaistaan sallittuna virheprosenttina. 11 lasta (N=19) suoriutui testistä hyvin, joten kahdeksan lapsen matematiikan taidoissa on merkittäviä puutteita. Jos esikoululaisia, jotka kaikki suoriutuivat hyvin, ei oteta huomioon, yli puolella aineiston koululaisista on puutteita matemaattisissa taidoissa. Seuraavassa kuviossa (KUVIO 11) esitellään lasten tulokset.

34 KUVIO 11. Sisukas-lasten (N=19) MAKEKO-tulokset 35

35 36 4 TULOSYHTEENVETO JA POHDINTA Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vahvuuksia ja tuen tarpeita Sisukas-projektiin osallistuvilla perheisiin sijoitetuilla lapsilla on koulunkäyntiä ajatellen. Tutkimuksessa kartoitettiin erilaisilla testeillä ja arviointimenetelmillä lasten kognitiivinen taso, psykososiaalinen hyvinvointi, psykiatriset oireet, opettaja-oppilassuhde ja oppimisvalmiudet. Seuraavaksi tulosten yhteenvedon jälkeen pohditaan tulosten merkittävyyttä ja verrataan tuloksia muihin tutkimuksiin, erityisesti projektin esikuvana olleisiin Skolfam -tutkimuksiin. Tutkimuksen päätulosten yhteenveto: Tutkittujen lasten kognitiiviset taidot olivat normaaleja, mutta usealla lapsella oli haasteita kielellisen päättelyn taidoissa ja työmuistissa. Noin puolet lapsista herätti huolta psykososiaalisen hyvinvoinnin alueella. Vanhemmat olivat useimmiten huolestuneita käyttäytymisongelmista ja opettajat sosiaalisuudesta. Noin puolet lapsista herätti huolta myös psykiatristen oireiden osalta. Ulospäin suuntautunut oireilu oli yleisemmin huolestuttavaa kuin sisäänpäin suuntautunut oireilu. Yleisimmin huolestuneita oltiin lasten aggressiivisesta käyttäytymisestä. Lasten suhteet heidän opettajiinsa olivat hyvät. Lapset olivat ikätasoisia lukijoita. Kuitenkin yli puolella lapsista oli jonkinlaisia haasteita luetun ymmärtämisessä, teknisessä lukemisessa tai molemmilla osa-alueilla. Vakavia lukemisen vaikeuksia ei ollut kenelläkään. Lasten kirjoittamisen taidot olivat hyvät. Kahdella lapsella oli jonkinlaisia haasteita kirjoittamisessa. Hieman alle puolet koululaisista hallitsi matematiikan keskeiset taidot.

36 37 Käytetyt testit eivät sopineet lasten vahvuuksien mittaamiseen. Vuorovaikutustilanteissa lapsilla huomattiin kuitenkin olevan monia vahvuuksia, kuten esimerkiksi arkielämän taitoja ja sinnikkyyttä. 4.1 Kognitiiviset taidot Kognitiivisia taitoja mitattiin laajasti käytetyllä WISC-IV-testillä, jossa arvioidaan lapsen kognitiivisten taitojen eri osa-alueita, joita ovat kielellisen päättelyn taidot, visuaalisen päättelyn taidot, työmuisti ja prosessointinopeus. Lisäksi muodostetaan kokonaisälykkyysosamäärä. Kognitiivisten taitojen tai älykkyyden tutkiminen ei ole ongelmatonta, varsinkaan kaltoin kohdelluilla lapsilla. Tässä tutkimuksessa pyritään välttämään älykkyystestien liiallista painoarvoa tai leimaavuutta. Älykkyys ei ole yksinkertainen helposti mitattavissa oleva asia, eikä sen määritelmästä ole yksimielisyyttä, joten tässä tutkimuksessa älykkyystestien tulokset käsitetään vain testeillä mitattavissa olevan älykkyyden arvioksi kyseisessä testitilanteessa. On olemassa paljon muitakin kognitiivisia taitoja kuin tässä tutkimuksessa mitatut taidot. Tässä yhteydessä suoritetun testauksen tuloksia ei ole syytä pitää täysin pysyvinä, koska lasten kognitiivinen kehitys ei etene suoraviivaisesti. Esimerkiksi Lander (2010, 79) suosittelee WISC-testin uusimista kolmen vuoden välein lapsilla, joilla on oppimisvaikeus, koska heidän tuloksensa eivät olleet kovin pysyviä. Kaltoin kohdelluilla lapsilla kiintymyssuhteen pulmat voivat jollain tapaa vaikuttaa esimerkiksi kognitiiviseen kehitykseen tai tunteiden käsittelyyn (Välivaara 2010), joka voi näkyä myös testitilanteessa ja -tuloksessa. Kaltoin kohdellut lapset eivät myöskään välttämättä ole saaneet samanlaisia mahdollisuuksia kehitykseen kuin lapset, joilla ei ole samanlaisia kokemuksia. Toisaalta, vaikka kognitiivisten taitojen arvioinnissa tiedetään olevan ongelmia, ovat WISC:in kaltaiset kognitiivisen tällä hetkellä parhaita kognitiivisen tason mittareita ja niiden tulokset ovat luotettavia. Testien tuloksia voidaan siten käyttää lasten parhaaksi, juuri heille sopivan intervention suunnittelemiseen.

37 38 Sisukas-lasten kognitiiviset taidot verrattuna Skolfam -tutkimuksiin Sisukas-lasten kognitiivinen taso oli normaalia ja vaihtelevaa, aivan kuten lapsilla yleensäkin. Koska tämän tutkimuksen aineisto oli pieni, seuraavaksi tuloksia suhteutetaan samalle kohderyhmälle tehtyihin Skolfam - tutkimuksiin (TAULUKKO 6), joista on julkaistu Helsingborgin (Aldenius Isaksson, Hintze & Fasten 2009) ja Norrköpingin (Tordön, Axelsson, Nordin Rappestad, Windelhed & Wiman-Olsson 2012) ja Gävlen (Lodin, Thollin, Wändell, Sandberg & Petersens 2013) tulokset. Helsingborgin tutkimuksessa käytettiin WISC-III-mittaria ja muissa tutkimuksissa WISC-IV-mittaria. Kaikkien Skolfam -mallin mukaisten tutkimusten lasten WISC-tulokset ovat siltä osin samansuuntaisia, että keskiarvot ovat hieman keskimääräistä matalampia, aivan kuten myös yhdysvaltalaisessa Crozierin & Barthin (2005) laajassa (N=2368) lastensuojelun tarpeessa olleita lapsia koskevassa tutkimuksessa. Helsingborgin Skolfam -tutkimuksessa lasten kognitiivinen taso oli hieman kahta muuta tutkimusta korkeampi, mutta toisaalta Helsingborgin Skolfam -lasten hyvinvointi SDQ-testillä mitattuna oli selvästi parempi kuin Sisukas-lapsilla, Norrköpingin - ja Gävlen Skolfam -lapsilla. Vaikka keskiarvot eivät vaikutakaan kovin huolestuttavilta, joukossa on myös lapsia, joiden tulokset ovat varsin matalia yksittäisillä osa-alueilla tai kokonaisälykkyysosamäärässä. Kaikissa Skolfam -tutkimuksissa (Aldenius Isaksson ym. 2009; Tordön ym. 2012; Lodin ym ) ja samankaltaisessa norjalaisessa hankkeessa (Backe-Hansen ym. 2013, 255) lasten testitulokset paranivat kahden vuoden intervention seurauksena. TAULUKKO 6. Sisukas- ja Skolfam -tutkimusten WISC-tulosten keskiarvot alkumittauksissa (Aldenius Isaksson ym. 2009; Tordön ym. 2012; Lodin ym. 2013).