Raahen kaupunginhallituksen lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Liisa ja Pekka Honkakosken valitusta

Transkriptio

1 LIITE 1 Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Raahen kaupunginhallituksen lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Liisa ja Pekka Honkakosken valitusta Pyydettynä lausuntona Liisa ja Pekka Honkakosken valitukseen Raahen kaupunginhallitus liittäen oheen Pohjois-Suomen hallintooikeuden pyytämät asiakirjat esittää Raahen kaupungin hallintosäännön 10 :n 12) kohdan suomin valtuuksin kunnioittavasti valituksista seuraavaa: Raahen kaupunginvaltuuston päätös , Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavan hyväksyminen. VALITTAJAT Liisa Honkakoski, kunnan jäsen, Raahe Pekka Honkakoski, kunnan jäsen, Raahe VAATIMUKSET Valittajat vaativat, että hallinto-oikeus kumoaa kaupunginvaltuuston päätöksen Lisäksi valittajat vaativat kunnan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Seuraavissa kohdissa on eritelty valittajien esittämät perustelut ja yksityiskohtaiset vastineet valituksen eri kohtiin. 1. Valituksen perustelut Valitus: Katsomme, että tuulivoimaosayleiskaava on lainvastainen. Se on sisällöltään vastoin useita säännöksiä muun muassa seuraavissa laeissa: perustuslaki, ympäristönsuojelulaki, terveydensuojelulaki, maankäyttö ja rakennuslaki sekä naapuruussuhdelaki. Katsomme lisäksi, että tuulivoimaosayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ovat puutteellisia tai virheellisiä siten kuin seuraavassa tarkemmin on selvitetty.

2 Vastine: Yleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä eikä se ole valituksessa esitettyjen lakien vastainen. Kaava perustuu riittäviin selvityksiin, ja niiden laadinnassa on otettu huomioon ympäristöministeriön tuulivoiman suunnittelua koskevat ohjeet. Suunnitteluratkaisussa on noudatettu myös valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. 2. Maisemavaikutukset ja kohtuuttoman haitan aiheuttaminen Valitus: MRL 39 :ssä on säädetty muun muassa yleiskaavan oikeudellisista sisältövaatimuksista. Lainkohdan 2 momentin 8. kohdan mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Lain 39 4 momentissa on puolestaan säädetty, että yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. MRL 77b :ssä on säädetty, että laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa on huolehdittava siitä, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Em. säännösten kautta konkretisoituvat myös MRL:n 5 :ssä tarkoitetut alueiden käytön suunnittelun tavoitteet, kuten rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen edistäminen. Samoin ne toteuttavat lain 1 1 momentissa ilmaistua yleistä tavoitetta. Myös valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. MRL:n 24 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Vastine: Yleiskaavan laadinnassa on otettu huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

3 Rakennetun ympäristön nykytila on kuvattu kaavaselostuksen kohdissa 4.2. Maankäyttö ja asutus ja 4.5. Yhdyskuntatekninen huolto. Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila on kuvattu kohdissa 4.9. Maisema ja kulttuuriympäristö, 4.10 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja 4.11 Muinaisjäännökset. Alueen nykyiset luonnonarvot on kuvattu kohdissa 4.15 Kasvillisuus, 4.16 Eläimistö, 4.17 Linnusto ja 4.18 Kaava-alueiden ympärillä sijaitsevat luontokohteet. Rakennettu ympäristö on otettu huomioon sijoittamalla tuulivoimalat riittävän etäälle asuin- ja lomarakennuksista. Kaavaselostuksen kohdassa 9.3. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu kyseiset vaikutukset. Arvioinnin mukaan hankkeella voi olla lievä vaikutus Relletin maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, joka sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä voimaloista. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Tuulivoimaloita tai niiden rakenteita ei ole sijoitettu muinaisjäännösten kohdalle, joten kaavalla ei ole niihin merkittäviä vaikutuksia. Kohdassa 9.4. Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset on arvioitu, että vaikutukset kasvillisuuteen jäävät vähäisiksi, eivätkä voimalat muuta merkittävästi soiden vesitasapainoa. Vaikutukset linnustoon jäävät hyvin paikallisiksi. Hankkeella ei myöskään ole merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustoon. Kaavalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnonarvojen vaalimiseen. Kaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle. Tuulivoimatoimija on antanut kaikille hankealueen maanomistajille mahdollisuuden tehdä sopimuksen, jonka perusteella maanomistajille maksetaan korvauksia tuulivoimaloiden taloudellisista tuotoista. Ne alueen maanomistajat, jotka eivät ole sopimusta tehneet, voivat jatkaa alueen nykyistä maankäyttöä metsätalouteen, jolloin he voivat käyttää maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Kaava ei siten aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajille tai muiden oikeuksien haltijoille. Tuulivoimalat sijoittuvat peitteiseen ympäristöön metsän keskelle, eikä alueen läheisyydessä ole arvokkaita maisemaalueita. Siten kaavan mukainen tuulivoimarakentaminen sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Yleiskaavaa ohjaa maakuntakaava, jossa Mastokankaan alue on osoitettu tuulivoimarakentamisen alueeksi. Yleiskaava toteuttaa maakuntakaavan osoittamaa maankäyttöä. Yleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin eikä kaavaratkaisu ole ristiriidassa MRL 5 mukaisten tavoitteiden kanssa. Tuulivoima tuottaa sähköä ekologisesti ilman päästöjä, joten kaava edistää MRL 1 mukaista ekologisesti kestävää kehitystä. Voimalat sijaitsevat vähintään 2 kilometrin päässä asuinrakennuksista, millä varmistetaan, että ne eivät aiheuta kohtuutonta haittaa ihmisten elinympäristölle.

4 Kaava-alueen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä tai luontokohteita. Kaava ei vaaranna näiden säilymistä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon, kun on laadittu alueella voimassa olevat maakuntakaavat. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu kaava-alueelle tuulivoima - alue (tv-1 326). Tuulivoimayleiskaavan laadinnassa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa Kohtuuton haitta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle Valitus: MRL:n 29 4 momentissa on säädetty, että yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. On huomattava, että rakennuskieltoa ei määrätä tuulivoimaloiden suunnitteluvaiheen melumallinnusten mukaan, vaan se perustuu todellisiin mitattaviin meluarvoihin. Pahimmillaan melunormit ylittävä haitallinen etäisyys saattaa olla jopa yli kaksinkertainen mallinnettuun verrattuna. Tuulivoimalamelusta voi aiheutua terveyshaittoja asukkaille, mikä on osoitettu useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin selkeä yhteys unihäiriöiden aiheuttamaan sairastavuuteen henkilöillä, jotka asuivat alle 1,4 kilometrin etäisyydellä voimaloista verrattuna etäämmällä asuviin. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, että 2 kilometrin vähimmäisetäisyys isoista tuulivoimaloista asutukseen olisi nimenomaan terveyssyistä perusteltua maakuntakaavoja laadittaessa. Useat kunnat ovat jo päättäneet, että niiden alueella voimaloita ei enää rakenneta alle 2 kilometrin päähän asumuksista, tämäkin etäisyys on voimaloiden koon kasvaessa käymässä riittämättömäksi. Kiinteistöjen arvon alenemisesta tuulivoimaloiden vuoksi on tehty useita vakuuttavia tutkimuksia. Ulkomaisessa isossa tutkimuksessa selvitettiin yli miljoonaa kiinteistökauppaa koskevan aineiston avulla kiinteistöjen hinnan alentumista tuulivoimaloiden vuoksi. Tulosten mukaan voimala-alueen läheisyys pudottaa kiinteistöjen arvoa keskimäärin % kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista. Pienempiä arvonmuutoksia oli aina 14 kilometriin asti (Gibbons 2014). Suomessa vaikutukset saattavat olla suurempiakin, mm. Aktian kiinteistövälittäjä on lausunnossaan todennut, että asuin- ja lomakiinteistöjen arvo laskee keskimäärin kolmanneksella 3 kilometrin säteellä voimaloista (Lindholm 2013, s. 4).

5 Tuulivoima-alue voi aiheuttaa kaava-alueen tai sen lähiympäristön asukkaille paitsi mahdollisen rakennuskiellon myös maisemahaittaa, häiritsevää melua, kirkkaiden huomiovalojen välkkymistä, lapojen välkehaittaa jopa 1-3 kilometrin etäisyydellä), häiriöitä tv-kuvan näkyvyydessä ja tietoliikenneyhteyksissä sekä taloudellisia vaikutuksia kuten asuntojen arvon laskua. Hallituksen esityksen perusteluissa HE 141/2010 vp on todettu (s. 12), että MRL:n 39 :n tarkoittaman kohtuuttoman haitan harkinta on kokonaisharkintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana on yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajan asemaan. Maanomistajalle aiheutuvan haitan arvioinnissa ei siten tarvitse tarkastella vain yhtä yksittäistä vaikutusta, esimerkiksi vain maiseman heikkenemistä, asunnon arvonlaskua, melua tai välkehaittaa, vaan kyseisestä Mastokankaan tuulivoimahankkeesta maanomistajille aiheutuvan haitan arvioinnin tulee olla kokonaisharkintaa. Em. perusteluissa todetaan myös, että kohtuuttomuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon se, että yleiskaavoituksessa ei ole katsottu voitavan kaavamääräyksellä rajoittaa laajalla alueella yksityisen alueen käyttöä toisen yksityisen eduksi. Kaava-alueella on kaksi loma-asuntoa (F ja G, taulukko 6 s.17), joiden melumallinnuksen mukaiset meluarvot, joissa otetaan huomioon yhteisvaikutus lähialueiden voimalaalueiden kanssa (Kopsa I, II ja III, Ketunperä, Annankangas) ovat 39.1 db ja 37.4 db. On selvää, että arvot ovat riskirajoilla. Taustalla saattaa olla sopimus toimijan ja loma-asuntojen omistajien kanssa. Viittaamme Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisuun eräässä tuulivoimalan rakennuslupa-asiassa (Antopäivä taltionumero 357 Diaarinumero 2123/1/15 Vuosikirja) : "Kiinteistön omistajan suostumuksella ei ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa luvantarvetta ympäristönsuojelulain 2 :n 2 momentin pohjalta. Tähän nähden hallinto-oikeuden ei olisi tullut perustaa päätöstään ympäristöluvan tarpeesta yksinomaan tämän asuinkäytössä olevan tilan nykyisen omistajan suostumukseen." Kyseisessä tapauksessa keskiäänitaso sijoittui mallinnusten mukaan db:n välille Raahen kaupunki teki tuulivoimarakentamiseen liittyvässä kuntalaisaloitteessa (1126 allekirjoittajaa) seuraavanlaisen päätöksen: "kaavoituksessa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vakituisessa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poiketa vain, mikäli kiinteistönomistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi sisään kantautuva melutaso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994) nojalla säädettyjä melutasoja." Liite 2

6 Mainitun lain asettama yöllinen sisämelun desibeliraja on 30 db. Lakia täydentävä sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus 545/2015 asettaa yöllisen sisämelun rajaksi 25 db. Yllä mainitussa kaavaselostuksen melumallinnuksen taulukossa 6 s.17 on kaksi vakituista asuntoa, joiden yhteisvaikutusmeluarvot lähialueiden voimala-alueiden kanssa ovat 35.1 db. Kopsassa on kiinteistö, jossa Työterveyslaitos suoritti melumittauksia sen jälkeen, kun asukkaat olivat jo pitkään raportoineet meluhaitoista. Myöhemmin perhe muutti lääkärin suosituksesta pois kodistaan, ja Puhuri Oy lunasti kiinteistön. Lääkäri kirjasi unihäiriöitä, verenpaineen nousua, rytmihäiriöitä, sydämentahdistimen toimintahäiriöitä nuorella henkilöllä, monenlaisia korvaoireita (esimerkiksi tärykalvojen liikkumattomuutta ja kaksi puhkeamista). Työterveyslaitoksen meluraportista (AR s. 8) käy esille mm. seuraava tieto. Mittauksissa 1982 rakennetun asuinrakennuksen julkisivupinnalla keskiäänitaso oli eräässä mittauksessa 37,8 db ja huoneiston sisällä db. Kyseisenä iltana ja yönä tuulivoimalan melu koettiin asunnossa erittäin häiritseväksi. Valituksen alaisessa kaavassa melumallinnuksen antama 35.l. db voi siis tarkoittaa asumisterveysasetuksen mukaisen 25dB:n ylittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista koskee myös tuulivoimaloihin liittyvää melua. Koska kaava-alueen voimalameluun liittyy siis useita riskejä, niin että pienikin erehdys melumallinnuksen ja rakennetun todellisuuden välillä voi johtaa vakaviin seurauksiin, kaavaan sisältyvää meluarviointia ei voida hyväksyä. Kopsassa on jo syksystä 2013 lähtien kokemusta tuulivoimalamelun häiritsevyydestä ja yllättävistä leviämistavoista sekä 17 voimalan yhteisvaikutuksesta. Samoin on valitettavaa kokemusta siitä, miten hankalaa jo syntyneitä ongelmia on ratkaista, olipa kysymyksessä ihmisten terveys tai television näkyvyys. Vaatimukset: Edellä on selvitetty, että Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavan laadinnassa ei ole huomioitu tuulivoimaloista aiheutuvia maisema- ja muita häiriövaikutuksia. Tuulivoima-alue ei sovellu asuttujen alueiden läheisyyteen. Asumisen tarpeiden, terveellisen elinympäristön ja maiseman vaalimisen edistämistä ei ole otettu huomioon siten, kuin MRL:n 39 2 momentissa edellytetään. Tuulivoimarakentamisen sopeuttamisesta maisemaan ja ympäristöön ei ole 77b :ssä tarkoitetulla tavalla huolehdittu. Lisäksi lain 39 4 momentissa on nimenomaan säädetty, että yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Tätä kaupunki ei ole voimaloiden sijoittamisessa ottanut huomioon. Kyseistä kaavaa ei olisi pitänyt hyväksyä ja vaadimme sen kumoamista.

7 Vastine: MRL 29 koskee maakuntakaavan esitystapaa, eikä pykälässä ole 4. momenttia. Ilmeisesti valituksessa tarkoitetaan MRL momenttia, jossa todetaan maakuntakaavaan liittyen, että kaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kyseinen pykälä ei koske yleiskaavoitusta. Yleiskaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle. Tuulivoimatoimija on antanut kaikille hankealueen maanomistajille mahdollisuuden tehdä sopimuksen, jonka perusteella maanomistajille maksetaan korvauksia tilan pinta-alaan perustuen koko kaava-alueelta. Ne alueen maanomistajat, jotka eivät ole sopimusta tehneet, voivat jatkaa alueen nykyistä maankäyttöä metsätalouteen, jolloin he voivat käyttää maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Kaava ei siten aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajille tai muiden oikeuksien haltijoille. Tuulivoimalat on sijoitettu vähintään 2 kilometrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuolla etäisyydellä tämän kaavan voimaloiden aiheuttama äänitaso on noin 30 db eli erittäin merkittävästi alle ohjearvon. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa näiden asuinkiinteistöiden omistajille. Tuulivoimalat on sijoitettu niin kauas asuin- ja lomarakennuksista, että valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot 40 db LAeq (1107/2015) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaiset sisämelun toimenpiderajat alittuvat. Näitä noudattamalla varmistetaan, että tuulivoimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa asutukselle eivätkä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, terveydelle tai viihtyvyydelle. Kaava ei vaikeuta kiinteistöjen nykyiseen käyttöön. Tuulivoimaloiden alueilta maanomistajien kanssa on tehty vuokrasopimukset ja muita kiinteistöjä voi käyttää nykyisen käytön mukaisesti maa- ja metsätalouteen sekä vakituiseen ja loma-asumiseen. Kaava ei siten aiheuta kohtuutonta haittaa kiinteistönomistajille. Kaava ei rajoita asuntojen rakentamista nykyisten asuinrakennusten yhteyteen. Vaikutukset maisemaan on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 9.3, melu kohdassa 9.7, välke kohdassa 9.8 ja vaikutukset TV-kuvaan kohdassa Melumallinnukset on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti ja ne täyttävät kaikkien asuin- ja lomarakennusten kohdalla valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot 40 db LAeq (1107/2015) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaiset sisämelun toimenpiderajat.

8 Mastokankaan kaavaselostuksen kohdassa 9.7. taulukossa 9.1 on esitetty äänitasot lähimmissä asuin- ja lomarakennuksissa. Kohteen A äänitaso yhteismelumallinnuksessa on 35,1 db, pelkän Mastokankaan hankkeen aiheuttama äänitaso on kohteessa A 25,6 db eli hyvin alhainen. Siten Mastokankaan hanke ei vaikuta käytännössä lainkaan kohteen A äänitasoon, joka aiheutuu muista tuulivoimahankkeista. Kaavassa noudatetaan valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015), sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisia sisämelun toimenpiderajoja sekä Raahen kaupunginvaltuuston päätöstä tuulivoimaloiden 2 kilometrin etäisyydestä vakituiseen asutukseen. Mastokankaan alue on osoitettu maakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi. Kaavassa on otettu huomioon tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset. Kaava on laadittu MRL:n säännösten mukaisesti. Kaavassa noudatetaan valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015), sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisia sisämelun toimenpiderajoja sekä Raahen kaupunginvaltuuston päätöstä tuulivoimaloiden 2 kilometrin etäisyydestä vakituiseen asutukseen. Kaava ei aiheuta maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. Valtuuston tekemä kaavan hyväksymispäätös on MRL:n säännösten mukainen. 3. Ympäristönsuojelulain 5 :n tarkoittamien päästöjen aiheutuminen; melu Valitus: Keskeiset sisältövaatimukset, joihin yleiskaavatasolla on vastattava, on lueteltu MRL:n 39 :ssä. Niitä ovat muun muassa mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Tuulivoimamelulla ja haitallisella välkkeellä on myös alueellinen ulottuvuutensa, vaikka ne kuuluvat ympäristönsuojelulain 5 :ssä tarkoitettuihin päästöihin. Ympäristönsuojelulailla pyritään muun muassa ehkäisemään ympäristön pilaantumista ja päästöjä sekä turvaamaan terveellinen, viihtyisä, kestävä ja monimuotoinen ympäristö samalla, kun pyritään tukemaan kestävää kehitystä ja torjumaan ilmastonmuutosta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on MRL 24 :n 2 momentin mukaan otettava huomioon maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa niin, että edistetään niiden toteutumista. Tavoitteissa kiinnitetään

9 erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Mastokankaan hankkeen aiheuttamiin haitallisiin päästöihin kuuluvat liiallinen melu, kuten seuraavasta ilmenee. Vastine: Ympäristönsuojelulain 142 (Ääniympäristön laatu) säännös on seuraava: Kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista ääntä (melu) ei esiinny terveyshaittaa tai merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa aiheuttavassa määrin. Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1 momentissa tarkoitetun ääniympäristön laadun turvaamiseksi ympäristönlaatuvaatimukset ja -tavoitteet. Vaatimukset ja tavoitteet voivat olla erilaisia eri melulähdetyypeille ja eri alueille ja ne voidaan kohdistaa vain määrättyihin ajanjaksoihin. Em. pykälän perusteella valtioneuvosto on antanut asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015). Tuulivoimalat on sijoitettu niin kauas asuin- ja lomarakennuksista, että valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot 40 db LAeq (1107/2015) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaiset sisämelun toimenpiderajat alittuvat. Tuulivoimalat tuottavat päästötöntä energiaa, joten ne auttavat torjumaan ilmastonmuutosta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon, kun on laadittu alueella voimassa olevat maakuntakaavat. Maakuntakaavassa on osoitettu kaava-alueelle tuulivoimalan alue. Tuulivoimayleiskaavan laadinnassa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa Meluselvityksen puutteet ja virheet Valitus: Mastokankaan tuulivoimahankkeesta on tehty kaksi erillistä melumallinnusta. Kaavaluonnosvaiheessa Tuulikolmio on

10 teettänyt Ahma ympäristö Oy:llä melumallinnuksen, jonka jälkeen alueella on tehty pieniä muutoksia sijoittelussa, jotka eivät Sito Oy:n mukaan vaadi uuden mallinnuksen tekoa. Asukkaat ovat hankkineet lausunnon melumallinnuksesta akustiikan Dl Denis Siposelta Lausunnossa kuvataan useita puutteita mallinnuksen oikeellisuudessa. Suurin ongelma on lausunnon mukaan laskennan lähtöarvoissa, jotka eivät noudata Ympäristöministeriön ohjeen OH2/2014 antamaa vaatimusta käyttää melun takuu arvotasoa Lwad (sivu 9 ja sivu 11) vaan mallissa on käytetty äänitehotasoa Lwa, lisäksi Denis Siposen mukaan mallissa on useita muitakin puutteita. Mastokankaan tuulivoima-alueesta Etha Wind Oy:n tekemä meluselvitys on tehty, koska edellisen oikeellisuus oli asetettu kyseenalaiseksi edellä kuvatulla tavalla. Asukkaat ovat tilanneet uudesta meluselvityksestä Asiantuntijalausunnon Denis Siposelta (ADES Oy) (LIITE 3). Lausunnon mukaan uudessa selvityksessä on edelleen käytetty samalla tapaa virheellisiä lähtöarvoja laskennassa (LIITE 7 sivu 5-). Lausunnon mukaan sama virheellisen arvon käyttö toistuu yhteisvaikutusten arvioinnissa käytetyissä laskelmissa. Laskennassa ei ole myöskään huomioitu lainkaan maaston muotoja (LIITE 7 sivu 11). Liitteenä olevista asiantuntijalausunnosta käy ilmi tässä erittelemättömät puutteet. Vaasan hallinto-oikeus on antanut tuomion vastaavanlaisessa tapauksessa (14/0018/2) koskien Kurikan tuulivoimaosayleiskaavaa. Hallinto-oikeus totesi melumallinnuksen antavan virheellisen kuvan kaavan mahdollistamien voimaloiden meluvaikutuksista muun muassa sen vuoksi, että melumallinnuksessa laskentatuloksiin ei lisätty YM:n ohjeen mukaista 5 db:n tasokorotusta. Myös virhemarginaalin huomiotta jättäminen, vaikutti siihen, että hallinto-oikeus ei voinut vakuuttua siitä, etteikö kaavan mahdollistamista voimaloista voisi epäsuotuisissa olosuhteissa aiheutua liian korkeita melutasoja. Etha Wind Oy:n melumallinnuksessa maaston muodot on huomioitu vain kertoimella melumallinnuksessa. Siposen meluselonteossa osoitetaan, että se ei riitä antamaan oikeaa kuvaa melun etenemisestä ja annetaan esimerkki oikeasta tavasta ottaa maasto huomioon. Kopsan voimala-alueiden toiminta-aikana on huomattu, miten yllättävästi voimalamelu kantautuu esimerkiksi mäen päällä sijaitseviin taloihin. Oma kotimme on kolmen kilometrin päässä lähimmästä voimalasta, ja jopa sisämelu on osassa taloa ei ainoastaan korvin kuultavaa vaan jopa häiritsevää. Tästä on Kopsassa muitakin esimerkkejä. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavan kaavaluonnoksen vastineissa on useassa kohtaa mainittu melumallinnuksen olevan tehty julkaistun tuulivoimamelun laskentaa

11 koskevan ohjeen OH2/2014 mukaan, pidämme tämän osoitetun paikkansapitämättömäksi väitteeksi asiantuntijalausuntojen avulla. Melu mallit on laadittu siten, että maallikon on mahdoton todentaa niiden paikkansa pitävyys. Vaatimukset: Melumallinnus on olennainen osa tuulivoimahankkeiden suunnittelua ja sillä pyritään ehkäisemään ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Etha Wind Oy:n laatima mallinnus sisältää kuitenkin useita vakavia puutteita ja virheitä. Se ei ota lainkaan huomioon häiritsevyystekijöitä, kuten amplitudimodulaatiota tai mahdollista kapeakaistaisuutta, eikä mitään muitakaan epävarmuustekijöitä. Melumallinnuksen lähtötiedot johtavat epävarmoihin tuloksiin jo perusteiltaan. Meluselvityksen ja -mallinnuksen osalta mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava ei perustu MRL:n 9 :n edellyttämiin riittäviin merkittävät vaikutukset arvioiviin selvityksiin, koska melumallinnus ei ole tehty riittävin selvityksin eikä sillä siten voi osoittaa että kohtuutonta ja pysyvää viihtyvyys- ja terveyshaittaa ei esiinny, pidämme valtuuston päätöksen perustuneen riittämättömiin tietoihin päätöstä tehdessä, ja vaadimme valtuuston päätöksen , kumoamista. Vastine: Kaavaselostuksen liitteenä 3 on Etha Windin meluselvitys alussa todetaan: Melulaskennat on siis tehty melupäästön (äänitehotason) takuuarvoilla. sellaisessa muodossa, joka on ohjeistettu Melumallinnus on tehty tarkasti kyseisen oppaan ohjeistamalla tavalla. Laskenta on tehty mallilla, jossa on mukana maaston muodot. Melumallinnukset on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti ja ne täyttävät kaikkien asuin- ja lomarakennusten kohdalla valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot 40 db LAeq (1107/2015) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaiset sisämelun toimenpiderajat ei ollut olemassa valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015), jota

12 tämän kaavan kohdalla noudatetaan. Asetuksen 5 (Mittaustulokseen tehtävä korjaus) on seuraava: Jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista 3 :ssä säädettyihin arvoihin. ääni on erityisen häiritsevää eli kapeakaistaista tai impulssimaista, lisätään laskenta- tai mittaustuloksiin 5 db ennen asetuksen ohjearvoon vertaamista. Voimalatoimittajan lähtötietojen perusteella tämän mallinnuksen laskentatuloksiin ei ole tarvetta lisätä sanktiota. mukaisesti avoimesti kaikki laskennan lähtötiedot. Laskennan tulokset on kerrottu hyvin selkeästi meluselvityksen Liittee mukaan Mastokankaan tuulivoimahanke aiheuttaa lähimmän vakituisen asunnon kohdalla ulkona äänitason, jonka suuruus on 30,1 db, ja lähimmän vapaa-ajanasunnon kohdalla äänitason 38,9 db. Melumallinnus on tehty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mallinnuksessa ole virheitä. Voimaloiden suunnittelussa on noudatettu Valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista, joka on säädetty ympäristönsuojelulain (527/2014) 142 :n nojalla. Kuten kaavaselostuksen liitteen 3 meluselvityksessä (meluselvityksen liite 2 Pienitaajuisen melun laskenta) on osoitettu, minkään asuin- tai vapaa-ajanasunnon kohdalla eivät ylity Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaiset sisämelun toimenpiderajat. Kaava on laadittu niin, että tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen on vähintään 2 km. Tuolla etäisyydellä tuulivoimaloiden aiheuttama äänitaso on merkittävästi tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoa alhaisempi. Kaavoituksen yhteydessä on tehty MRL 9 mukaisesti riittävät selvitykset muun muassa melusta. Valtuuston päätös on MRL:n mukainen, eikä sen kumoamiseen ole perusteita. 4. Yhteenveto Valitus:

13 Valituksen alaisen kaavan suurimmat puutteet ja niistä seuraavat riskit vaikutusalueen asukkaille liittyvät kaavaselostuksen meluselvitykseen. Vastakkain on siis kaksi melumallinnusta, joista toinen on puolueettoman asiantuntijan laatima ja sisältää asianmukaiset viitteet ja todisteet selvityksen laatijan pätevyydestä. Etha Wind Oy:n meluselvityksestä ei käy ilmi laatijan/laatijoiden henkilöllisyys tai pätevyys. Koska riskikohtia on osoitettavissa useita, erehtymiseen ei ole varaa. Virheellinen melumallinnus ja kahden loma-asunnon erityislupa kahden kilometrin rajan ylittämiseen saattavat johtaa jopa terveysseuraamuksiin varsinkin niissä kodeissa, jotka jäävät Mastokankaan ja Kopsa l:n ja ll:n väliin. Raahen kaupungin tekemässä kuntalaisaloitepäätöksessä todetaan myös: "kaupungin on kohdeltava asukkaitaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti riippumatta siitä, millä alueella he asuvat." Hyväksymällä Mastokankaan kaavan kaupunki on päättänyt kuormittaa kylää jälleen uudella teollisuusalueella (17 tuulivoimalan ja kaivoksen lisäksi) ja muuttaa asukkaiden valitsemaa asuinympäristöä pysyvästi. Päätökseen on kirjattu myös, että tuulivoimarakentamisesta ei saa aiheutua asukkaille kohtuutonta haittaa. Mielestämme kohtuuttomuuden kriteeri on jo täyttynyt: valitun asuinalueen luonteen suuri muutos luonnonnautinta-alueen supistuessa jatkuvasti kiinteistön arvonalennus, häiritsevää melua usealta suunnalta, jos Mastokangas rakennetaan (ja monenlaista melua, jos kaivos alkaa taas toimia). Vastine: Melumallinnus on tehty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mallinnuksessa ole virheitä. Meluselvityksen tekijät ja kaikki muutkin mallinnustiedot löytyvät kaavaselostuksen liitteenä olevasta meluselvityksestä Loma-asuntojen kohdalla eivät ylity Valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot eivätkä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaiset sisämelun toimenpiderajat. Kaava on laadittu niin, että tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen on vähintään 2 km, joka edesauttaa ehkäisemään melusta aiheutuvaa koettua haittaa. Tuolla etäisyydellä tuulivoimaloiden aiheuttama äänitaso on merkittävästi tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoa alhaisempi.

14 Edellä mainittujen vastineiden pohjalta Raahen kaupunginhallitus pitää valituksia perusteettomina ja pyytää niiden hylkäämistä. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Kaava perustuu riittäviin selvityksiin, ja niiden laadinnassa on otettu huomioon ympäristöministeriön tuulivoiman suunnittelua koskevat ohjeet. Suunnitteluratkaisussa on noudatettu myös valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Kaupunginvaltuuston Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavaa koskeva päätös on lain mukainen, joten päätöksestä tehty valitus on hylättävä. Lausuntoon liitetään Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden pyytämät asiakirjat. Raahessa, elokuun 22. päivänä 2016 RAAHEN KAUPUNGINHALLITUS Ilmo Arvela apulaiskaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen kaupunginlakimies

15 Luettelo lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista: Asiakirjoihin tulee liittää alkuperäisinä tai jäljennöksinä valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Näitä asiakirjoja ovat: - valtuuston hyväksymismerkinnällä varustettu värillinen kaavakartta kaavamerkintöineen ja kaavamääräyksineen - kaavaselostus lopullisessa muodossaan - mahdolliset luonto- ja ympäristöselvitykset - kaikki muut päätöksen perusteena olevat asiakirjat Asiakirjaluettelo 1. Valtuuston hyväksymismerkinnällä varustettu värillinen kaavakartta kaavamerkintöineen ja kaavamääräyksineen, KV hyv Kaavaselostus lopullisessa muodossaan, KV hyv Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) 4. Luontovaikutusten arviointi (Ahma Ympäristö Oy, ) 5. Meluselvitys (Etha Wind Oy, ) 6. Välkemallinnus (Ahma Ympäristö Oy, ) 7. Valokuvasovitteet (Ahma Ympäristö Oy, ) 8. Kaavan laatijan vastineet luonnosvaiheen palautteeseen ( ) 9. Kaavan laatijan vastineet ehdotusvaiheen palautteeseen ( ) 10. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete Ote Raahen kaupungin hallintosäännöistä 12. Ote Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihemaakuntakaavasta (vahvistettu ympäristöministeriössä )