Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Transkriptio

1 Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II Ekonomisti Pertti Pylkkönen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria

2 Sisältö 1. Rahoitusjärjestelmän rakenne ja tehtävät 2. Eri rahoitusvaihtoehdot 3. Rahoitusjärjestelmän vakaus ja kriisit 4. Rahoitusmarkkinapolitiikka ja sääntely 2

3 Epäsymmetrinen informaatio rahoitusmarkkinoilla Lähtökohtaisesti investoijalla on parempi informaatio hankkeesta kuin rahoittajalla eli informaatio on epäsymmetristä. Piensäästäjän kannattaa antaa riskin arviointi siihen erikoistuneen tahon esim. pankin tehtäväksi, eli pankki ratkaisu epäsymmetrisen informaation ongelmaan Kokoaa talletukset ja lainaa ne useisiin kohteisiin: Valikoi luottoasiakkaat ja hinnoittelee luotot Informaation avulla voidaan arvioida ja vähentää riskiä Informaation hankkiminen maksaa. Mitä vähemmän tai huonompaa informaatiota, sitä suurempi epävarmuus 3

4 Rahoitusjärjestelmän rakenne ja tehtävät Rakenne: Rahoituksen jakautuminen suoraan ja epäsuoraan rahoitukseen sekä niihin liittyvät instituutiot Tehtäviä: Säästöjen (pääomien) kanavoiminen rahoitusta tarvitseville alijäämäisille taloudenpitäjille ja Sijoituskohteiden tarjoaminen Riskien hallinta ja hajautus sekä investointien ohjaus Yritysjohdon kontrolli (corporate governance) 4

5 Rahoitusjärjestelmän rakenne 5

6 Suora ja epäsuora rahoitus EPÄSUORA RAHOITUS SUORA RAHOITUS Välitetty rahoitus Ei yleensä jälkimarkkinoita Epäsuoran rahoituksen kanavat: Rahoituslaitokset talletuspankit, investointipankit, rahoitusyhtiöt, erityisrahoituslaitokset Sijoitusrahastot osakerahastot, lyhyen ja pitkän koron rahastot, yhdistelmärahastot Riskirahastot (hedge funds) ja pääomasijoittajat Vakuutusyhtiöt Markkinaehtoinen rahoitus Suoraan rahoittajalta rahoitettavalle Ensi- ja jälkimarkkinat Suoran rahoituksen kanavat: Osakemarkkinat Rahamarkkinat Joukkovelkakirjamarkkinat (Johdannaismarkkinat) Esim. USA ja Iso-Britannia Esim. Suomi, Saksa ja Japani 6

7 Sijoituskohteiden tarjonta Sijoittaminen on varallisuuden säilyttämistä ja kasvattamista tuottoa tavoittelemalla. Rahoituksen tarjoajan - eli sijoittajan - varoilleen saama tuotto perustuu viime kädessä siihen, että varat ovat aktiivisesti investoitu taloudelliseen toimintaan. Asuntorahoitukseen Yritysten investointien rahoitukseen Valtion joukkolainoihin 7

8 Epävarmuus ja riskien hajautus Säästöt ja sijoitukset pieninä osuuksina lukuisiin kohteisiin Rahasto-osuus lukuisiin osakkeisiin hajautetusta sijoitusrahastosta Pankkiriskiä lievennetään lainalle annettavalla vakuudella Pankkiluottojen paketoiminen ja myyminen eteenpäin (arvopaperistaminen) Taseen arvopaperistaminen katetut jvk-lainat (asuntolainat) Taseen ulkopuolinen arvopaperistaminen Epävarmuus ja riski kasvavat sitä enemmän mitä pitemmälle tulevaisuuteen tähdätään 8

9 Säästämis- ja sijoittamiskohteita Perinteinen sijoittaminen pankkitalletukset valtion obligaatiot reaaliomaisuus: asunnot, metsä, maaomaisuus arvoesineet, taide "Moderni sijoittaminen osakkeet rahastot (osake-, indeksi-, korko-, yhdistelmä-ja hedge-rahastot) vapaaehtoinen henki- ja eläkevakuutus kiinteistörahastot tai muu kiinteistösijoittaminen pääomasijoittaminen (business angels, venture capital...) riskirahastot (hedge funds) tai muut varjopankit 9

10 Kotitalouksien rahoitusvarallisuus Suomessa Screen clipping taken: ; 13:09 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 10

11 80 Rahastopääoma rahastotyypeittäin ja nettomerkinnät yhteensä Rahastopääoma rahastotyypeittäin ja nettomerkinnät yhteensä Osakerahastot Pitkän koron rahastot Yhdistelmarahastot Kiinteistörahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd. euroa Mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki

12 240 Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin sektoreittain: kanta Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin sektoreittain: kanta Työeläkelaitokset Muut rahoituslaitokset Rahalaitokset Kotitaloudet ja muut Julkisyhteisöt Yritykset Suomen Pankki Mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki

13 Kotitalouksien luottokanta Kotitalouksien luottokanta 120 Mrd. euroa % Pankit, asuntoluotot 2 Pankit, muut luotot 3 Muut rahoituslaitokset 4 Julkisyhteisöt 5 Vuotuinen %-muutos (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto. 13

14 Yritysrahoituksen muodot Yritysrahoituksen tärkein lähde on yrityksen tulorahoitus. Oma pääoma osakepääoma omistusoikeus, äänivalta oikeus osinkoihin, mutta "saamisjärjestyksessä viimeinen suurin riski Vieras pääoma pankkilainat, yritystodistukset, jvk-lainat, kauppaluotot, TyELlainat, lainaohjelmat (syndikoidut lainat) Välirahoitusmuodot Pääomalainat, jotka voidaan osakepääomaksi ennalta sovituin ehdoin 14

15 Investointien tehokas ohjaus Sijoittajat ja näitä edustavat tahot vaativat sijoituksille hyvää tuottoa Pakottaa yritykset kannattaviin investointeihin, jotta voidaan jakaa osinkoja ja maksaa korkoja. Kannattamattomiksi arvioidut investoinnit eivät saa rahoitusta. Yleensä kannattavuus korreloi taloudellisen kasvun kanssa. Arvopaperien hinnat reagoivat hyviin ja huonoihin uutisiin Kannustaa yritysjohtoa järkeviin päätoksiin. Saattaa toisaalta aiheuttaa lyhytjänteistä käyttäytymistä. 15

16 Yritysjohdon kontrolli (corporate governance) Aktiivinen omistaminen Osakkeen omistajan oikeudet: äänivallan käyttö yhtiökokouksessa Johdon/työntekijöiden kannustinjärjestelmät Henkilöstörahastot Osakeomistus Yritysvaltaukset yleisillä ostotarjouksilla Parhaimmillaan positiivinen asia piensijoittajan kannalta Vihamieliset ostotarjoukset voivat pahimmillaan häiritä huomattavasti yrityksen toimintaa Hallitustyöskentely yrityksessä 16

17 Yritysten velka velka 140 Mrd. euroa % /q2 1 Talletuspankit 2 Julkisyhteisöt (ml. työeläkelaitokset) 3 Muut luottolaitokset 4 Vakuutuslaitokset 5 Ulkomainen velka* 6 Ulkomaisen velan osuus koko velasta* (oik. ast.) * Lähde: Ulkomaisen Tilastokeskus. velan viimeinen havainto 2008/Q2. Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto. 17

18 100 % BKT:stä Velkaantumisaste Suomessa Velkaantumisaste sektoreittain Suomessa Yritykset pl. asuntoyhteisöt 2 Kotitaloudet 3 Valtio Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 18

19 Rahoitusjärjestelmän valvonta Vakaa ja tehokas rahoitusjärjestelmä Rahoitusmarkkinoiden vakauden valvonta ja kriisien ehkäisy Rahoituskriisien hallinta 19

20 Rahoitusjärjestelmän valvonta Pankki-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinoiden valvonta Suomessa yhdessä: Finanssivalvonta Useassa maassa pankki- ja vakuutusvalvonta erikseen Yhteys keskuspankkiin (yhteistyössä tai erillinen valvoja) Pankkitoiminnan sääntely perustuu riskiperusteiseen vakavaraisuussääntelyyn ja talletussuojaan, mikä ei ulotu muihin rahoituslaitoksiin Sijoittajan / kuluttajansuoja Toimivat rahoitusmarkkinat tarvitsevat tuekseen sääntelyä ja valvontaa Esimerkkejä valvonnan tarpeesta: subprime- ja pankkikriisit, palkkiorakenteet, kirjanpitoskandaalit, luottoluokituslaitokset SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 20

21 Miksi pankkeja pitää valvoa? Pankit ovat rahoitusjärjestelmän selkäranka Talletukset ja luotot, kuluttajan suoja, maksujen välitys sekä rahapolitiikan välittyminen Suuret, systeemisesti merkittävät, pankkikonkurssit järkyttäisivät koko rahoitusjärjestelmän toimintaa ja veisivät helposti muun talouden lamaan. Historiassa ollut useita talletuspakoja (bank run). Esim. Yhdysvallat 1930-luvulla tai viimeisimpiä Northern Rock Iso-Britanniassa. Talletussuojan tarkoituksena on estää tallettajien paniikki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 21

22 Rahoitusjärjestelmän vakaus, tehokkuus ja kriisit Kehittynyt rahoitusjärjestelmä lisää talouskasvua Sallii kasvun kannalta tehokkaan pääomien kohdentumisen. Kehittynyt oikeusjärjestelmä ja sopimuuspitävyys ovat rahoitusjärjestelmän keskeiset tukipilarit. Vakaa rahoitusjärjestelmä välittää rahoitusta ja maksuja tehokkaasti ja häiriöittä ilman, että sen toimintaan tarvitsee puuttua Rahoitusmarkkinoiden vakauden edistäminen on keskuspankin lakisääteinen tehtävä kaikissa eurojärjestelmän maissa Kuitenkin, rahoitusjärjestelmillä on taipumus ajautua kriiseihin ajoittain Kriisien kustannukset voivat olla raskaita. 22

23 Tyypillinen rahoituskriisin kulku Riskinoton ja varallisuushintojen kasvu SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 23

24 V alkanutta rahoituskriisiä seurasi julkisen talouden velkakriisi ja poliittinen kriisi Kriisin eri vaiheet Yksityinen velkakriisi Kriisi yhdysvaltalaisella subprimemarkkinalla Velkaantuminen ja kiinteistöhintojen nousu voimakasta myös joissain Euroopan maissa Pankkikriisi Systeeminen pankkikriisi leviää Yhdysvalloista Eurooppaan 2008 Lisäpääomituksia, varainhankinnan takuita, stressitestejä Julkisen talouden velkakriisi Pankkikriisi ja reaalitalouden taantuma heikentää valtiota Taantuma vähentää verotuloja ja kasvunäkymät heikkenevät Euroopan periferiamaiden velkaongelmat kärjistyvät Poliittinen kriisi Monitahoiseen kriisiin on yhä haasteellisempaa löytää poliittisia ratkaisuja Lähde: IMF Global Financial Stability Report September 2011 ja Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 24

25 Kriisien ehkäisy Miksi rahoituskriisit toistavat itseään? Tällä kertaa asiat ovat hallinnassa -ajattelu Riskit kuitenkin kasvavat pinnan alla Rahoitussektori näyttää vahvimmalta silloin kun se on heikoimmillaan Laumakäyttäytyminen (sekä nousuissa että laskuissa) Edellisten kriisien analyysin tuloksena: Osataan paremmin seurata mahdollisien riskien kehittymistä Osataan paremmin varautua tarvittaviin toimenpiteisiin Kuitenkin pidettävä mielessä, että kriisi yleensä yllättää ( Kenraalit sotivat edellistä sotaa ) 25

26 Rahoitusvalvojat ja keskuspankit keskeisissä rooleissa Rahoitusvalvojat valvovat rahoitus- ja vakuutuslaitosten riskinottoa ja säännösten noudattamista (= instituutiovalvonta, mikrovalvonta) Ennalta ehkäisevät toimet mahdollisia instituutiotasolla Arvopaperimarkkinoiden valvonta (mikrovalvonta) Sijoittajansuoja, menettelytavat jne. Finanssikriisin opetus: Valvonnassa ei kiinnitetty riittävästi huomiota koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaaviin riskeihin (makrovalvonta) Ei nähty metsää puilta Ei ollut myöskään riittävästi työkaluja puuttua uhkaaviin riskeihin 26

27 Järjestelmäriski Koko rahoitusmarkkinoita koskeva riski, joka toteutuessaan voi vaurioittaa koko järjestelmän, vaikka yksittäiset rahoituslaitokset olisivatkin hyvässä kunnossa Järjestelmäriski voi syntyä Rahoituslaitokset altistuu samalle riskille Rahoituslaitosten omat toimet (esim. operatiivinen riski: ATK) Rahoituslaitosten keskinäiset kytkennät (tartuntavaikutukset) Rahoitusjärjestelmän keskinäiset kytkennät (varallisuuhintojen, luotonannon ja sijoitustoiminnan kytkennät, jotka voimistavat suhdanteita) Viranomaisten työkaluissa ja mandaateissa puutteita, mutta kaikkia tartuntakanavia ei tunnistettu (Lehman Bros) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 27

28 Keskuspankit ja makrovakausvalvonta Keskuspankit yhdistävät tietoa reaalitalouden kehityksestä ja uhkista: Suhdannenäkymät, maailmankaupan vajeet, valuuttakurssit, velkaantuminen sekä rahoitusjärjestelmän kehityksestä ja uhkista Varallisuushintakuplat, liiallinen riskinotto, pankkitoiminnan kannattavuus ja riskit, pankkien taseen ulkopuoliset riskit, sääntelyn ja valvonnan puutteet, kriisinhallinnan keinojen riittävyys jotta tunnistaisivat vaaralliset ns. systeemiset riskit, jotka vaurioittaisivat koko rahoitusjärjestelmän toimintaa joilla olisi suuria haitallisia vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, kotitalouksiin, yrityksiin, julkiseen talouteen 28

29 Euroopan finanssivalvonnan vahvistaminen Keskeisiä elementtejä Uusi järjestelmäriskikomitea (ESRB) aloittanut toimintansa EKP:n yhteydessä. Seuraa ja analysoi rahoitusjärjestelmän kokonaisriskejä Antaa toimenpidesuosituksia ja riskivaroituksia Uudet sektorikohtaiset EU-tason valvontaviranomaiset ja kansallisten valvojien yhteistyön tehostaminen Yhteinen euroalueen pankkivalvoja rakenteilla Tiedonvaihto ja yhteistyön lisääminen (mikrovalvonta / makrovalvonta) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 29

30 Rahoitusjärjestelmän valvonnan vahvistaminen Euroopan finanssivalvojien järjestelmä Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board, ESRB) Ohjauskomitea Neuvoa-antava tekninen komitea (ATC) Neuvoa-antava tieteellinen komitea (ASC) Hallintoneuvosto Sihteeristö Euroopan valvontaviranomaiset (European Supervisory Authorities, ESA) Yhteiskomitea Euroopan pankkiviranomainen (EBA) Kansalliset valvontaviranomaiset Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) Kansalliset valvontaviranomaiset Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) Kansalliset valvontaviranomaiset SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 30

31 Kriisinhallinta..., jos kriisiä ei ole onnistuttu ehkäisemään ennalta. Pyritään toimimaan siten, että keskeiset pankkitoiminnat jatkuvat mahdollisimman häiriöttömästi: Pankki- ja maksupalvelut Tallettajat Suomessa hallituksella ja Finanssivalvonnalla on toimivaltaa lainsäädännön puitteissa. Fiva: vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen, toimiluvan peruutus Valtion vakuusrahasto: ääritapauksessa pankin osakkeiden lunastus Suomen Pankki: Lender of last resort 31

32 EU:ssa luodaan uutta kriisinhallintakehikkoa Uusi kriisinhallintakehikko on kehitteillä EU:ssa. Tavoite: uuden kriisinhallintakehikon myötä kriisipankkien uudelleenjärjestelyt helpottuvat ja kustannukset veronmaksajille pienenevät. Tavoite: tulevaisuudessa mikään pankki ei saisi olla liian suuri menemään konkurssiin ja pankkeja ei tulisi pelastaa yhteiskunnan varoilla. (Pankkiunioni: yhteinen valvoja, talletussuoja, kriisien hallinta) Kriisinhallintakehikon merkittävimpiä muutosehdotuksia Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Omaisuuden siirrot Luotonannon tai toiminnan rajoittaminen Varhainen väliintulo Operatiivisen johdon vaihtaminen Toiminnan alasajo tai uudelleenjärjestely Terveiden osien irrottaminen Uudelleenjärjestelylainat (bail-in) 32

33 Rahoitusjärjestelmäpolitiikka ja sääntely Rahoitusjärjestelmäpolitiikkaa kehitetään Tiukentuva sääntely Tärkeimmät sääntelyhankkeet 33

34 Rahoitusjärjestelmäpolitiikka Kehittämishankkeita on voimistettu kriisien tuloksena. Rahoitusjärjestelmäpolitiikan keinoin pyritään tunnistamaan järjestelmäriskit, jotta voitaisiin puuttua niihin ajoissa tehokkailla toimenpiteillä: Tärkeimmällä osa-alueella, makrovakauspolitiikalla pyritään ehkäisemään järjestelmäriskejä, joiden toteutumisella olisi vakavia reaalitaloudellisia haittavaikutuksia. Toinen keskeinen rahoitusjärjestelmän osa-alue on kriisinhallinta 34

35 Makrovakauspolitiikka Olemassa olevien sääntelykeinojen puitteissa torjutaan rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskien toteutumista. Tähän tarvitaan pelkän makrovakausvalvonnan lisäksi myös makrovakaustyökaluja, jotka yleensä ovat luonteeltaan vastasyklisiä: Pysyviä työkaluja: Dynaamiset luottotappiovaraukset Vastasykliset pääomapuskurit (sääntöperusteinen) Vähimmäisomavaraisuusaste Harkinnanvaraisia työkaluja: Maksimiluototusaste (luotto/vakuus) Vastasykliset pääomapuskurit (harkintaperusteinen) 35

36 Sääntelyä tiukennetaan Viime aikaiset kriisit ovat lisänneet vaatimuksia rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tiukentamisesta. Sen lisäksi, että valvonnan ja toimenpiteiden avulla voidaan pyrkiä ennalta ehkäisemään kriisejä, on hyvä myös säännöksin koettaa lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta: Pankkien ja vakuutusyhtiöiden sääntely (Basel III ja Solvenssi II) Rahoitustoiminnan myötäsyklisyys Debatti tiukennusten puolesta ja vastaan: Puolesta: kriisit vähenevät ja talouskasvu lisääntyy keskimäärin, kun syvät lamat harvenevat Vastaan: rahoituskustannukset lisääntyvät, joka vähentää investointeja ja kasvua (pankkien edustajat) 36

37 Rahoitussääntelyä uudistetaan useilla osa-alueilla Tärkeimmät sääntelyhankkeet Parantaa kriisinsietokykyä Vaimentaa luottosykliä Ensisijaiset tavoitteet Hillitä riskinottoa ja lyhytjänteisyyttä Lisätä läpinäkyvyyttä Hallita monimutkaisuutta ja kytköksiä Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti Systeemisesti merkittävät rahoituslaitokset Varjopankkitoiminta Kaupankäynti ja markkinaosapuolet Palkitseminen, hallintotavat ja riskienhallinta 37

38 Kiitos! 38