Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma

Transkriptio

1 SKLS:n 90-vuotisjuhlaseminaari Nuoren syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja, Lastenpsykiatria, PSHP Neuvotteleva virkamies, STM

2 Lasten psyykkinen hyvinvointi Riskiä tuottavat Raskauden aikaiset ongelmat Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat Kaltoinkohtelu, perheväkivalta Haitalliset kasvatusmenetelmät Kuormittavat elämäntapahtumat Perherakenteen heikkous Kiusaaminen Lapsen fyysiset sairaudet, oppimisvaikeudet Vanhempien matala koulutustaso ja lapsiperheköyhyys Kehitystä suojaavat Turvalliset, pysyvät aikuiset Huolehtiva kasvatuskulttuuri Lapsen omat vahvuudet Kokemus omasta pärjäämisestä Riittävän pienet ryhmäkoot Erityisongelmien asianmukainen huomiointi /pvkoti, koulu Ikätasoisen tiedon ja ymmärryksen saaminen, kun perheessä vaikeuksia Riskitekijöiden kasaantumisella on suuri merkitys!

3 Lasten mielenterveysongelmien esiintyvyys Kansainvälisten tutkimusten mukaan % lapsista kärsii psyykkisistä häiriöistä (Costello ym. 2005, Merikangas ym. 2010) Suomalainen LAPSET-tutkimus (Almqvist ym. 1999) 20%:lla psyykkisiä oireita 10 %:lla lapsista hoitoa vaativa psykiatrinen häiriö Seurantatutkimukset vuosina 2004 ja 2008 (Sourander ym. 2004, 2008) Esiintyvyys samaa luokkaa, profiilissa muutosta Alle puolet hoitoa tarvitsevista ohjautuu hoitoon LAMIKE-hanke 2010 (PSHP, E-KSHP) Perustason tuen tai hoidon tarpeessa on 12 % lapsista Erikoissairaanhoidon tai muiden erityispalveluiden tarpeessa on 9 % lapsista Noin puolet elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä alkaa 14 ikävuoteen mennessä

4 Pienten lasten mielenterveysongelmat Mielenterveysongelmat pienillä lapsilla tutkimusten mukaan yhtä yleisiä kuin isommilla, esiintyvyys 15 % - 20 % (Angold et al. 2004, Skovgaard et al. 2000) Tanskalaisilla 1,5 -vuotiailla psyykkisten häiriöiden esiintyvyys % (Skovgaard et al. 2000) Suomessa Kolmivuotiailla vanhemmat raportoivat psyykkisiä oireita 8-10 %:lla lapsista (Sourander ym. 2001) 3%:lla vauvaikäisistä (4, 8 ja 18 kk) esiintyi vetäytyvyyttä terveyskeskuslääkärin arvioimana (Puura ym. 2010). Norjalaistutkimuksen mukaan nelivuotiailla voidaan tunnistaa yleisimpiä lastenpsykiatrisia häiriöitä - esiintyvyys 7 % (Wichstrøm 2011) Jo vauvaikäisten häiriöt jatkuvat myöhempään ikään

5 Kehityksen riskitekijät 1. Vauvaan / lapseen itseensä liittyvät riskitekijät 2. Vanhempiin liittyvät riskitekijät 3. Perheeseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät riskitekijät

6 Vauvaan / lapseen liittyvät riskitekijät Keskosuus Fyysiset sairaudet Vaativa temperamentti Haastavat vanhemmuutta ja vuorovaikutusta, alttiimpia ympäristön negatiivisille vaikutuksille Vaativa temperamentti vauvana teini-iässä enemmän psyykkisiä oireita Leikki-ikäisen psyykkiset ja fyysiset ongelmat ennustavat psyykkisiä oireita vuotiaana, vaikutus suurempi kuin perheen riskitekijöillä

7 Vanhempiin liittyvät riskitekijät Vanhempien psyykkiset sairaudet ja oireet Vanhemmuuteen liittyvä stressi Negatiivinen mielikuva vauvasta /lapsesta Vanhemman depressiolla pitkäkestoinen haitallinen vaikutus lapsen tiedolliseen ja psykososiaaliseen kehitykseen Vanhemman psyykkiset ongelmat ja vanhemmuuteen liittyvä stressi vähentävät vanhemman sensitiivisyyttä lapsen tarpeille Vanhemman negatiivinen mielikuva lapsesta voi olla välittävä tekijä esim. vanhemman depression vaikutuksessa

8 Perheeseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät riskitekijät Perheväkivalta Päihdeongelmat Vanhempien parisuhteen vaikeudet Taloudelliset vaikeudet, köyhyys Vaikeuttavat vanhemmuutta Tuottavat turvan ja hoivan puutetta Perheväkivalta vahingoittaa vaikkei kohdistu lapseen

9 Miten riski välittyy? (Äidin depressio /Goodman, Gotlib 1999) Häiriön perinnöllisyys Lapsen poikkeavat neurosäätelymekanismit Altistuminen vanhemman negatiivisille kognitioille, käyttäytymiselle ja tunteille Lapsen arkipäivän täyttävä stressi Riskiin vaikuttaa isän osuus, äidin masennuksen vaihe ja ajoitus, lapsen ikä, sukupuoli ja temperamentti, perheen sosioekonominen tilanne, äidin saama hoito ym. dynaaminen, vastavuoroinen tapahtumien ja vaikutusten ketju, suojaavat tekijät - riskitekijät

10 Vauvaiän riskien vaikutus 5-vuotiaana (Mäntymaa ym. 2012) Vauvaiässä (4-10 viikkoa) perheväkivaltaa Kaksivuotiaan vanhempien kokemaa stressiä sisäänpäin suuntautuneita oireita 5-vuotiaalla Äidin psyykkiset ongelmat ennen raskausaikaa Kaksivuotiaan ulospäin suuntautuneet oireet ulospäin suuntautuneita oireita 5-vuotiaalla Lasten psyykkisten ongelmien ennaltaehkäisy pitää aloittaa varhain ja tehokkain menetelmin.

11 ADHD Lapsuuden häiriöt pitkäjänteisiä ADHD on sairaudeksi luokiteltu, etiologialtaan kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka oirekuvan kehittymisessä perimän ja ympäristötekijöiden (biologiset ja psykososiaaliset tekijät) yhteisvaikutus on merkittävä Esiintyvyys lapsilla kansainvälisten tutkimusten mukaan 3-9 % Pojilla yleisempi (väestössä 1 / 3, kliinisessä aineistossa 1 / 9) Samanaikaissairastavuus yleistä Diagnoosi lapsena oireita vielä 25-vuotiaana, aikuisten kriteereiden mukaan 78%lla häiriön oireet jatkuvat aikuisuuteen Hoitamattomana käyttäytymisen häiriöt ja impulsiivisuus jatkuvat 40% pojista rikoksia Elämänlaatu heikkenee kuten vaikeissa fyysisissä kroonisissa sairauksissa, sekä lapsilla että perheen aikuisilla

12 Perheen psykososiaaliset tekijät ja lapsen psykososiaaliset ongelmat Syntymäkohortti 1987 tutkimus, THL Vanhempien kouluttamattomuus Toimeentulo-ongelmat Mielenterveyden häiriöt Kietoutvat, periytyvät Lasten psykiatrisen hoidon tarve, puuttuva koulutus, toimeentulotuki, rikoksiin syyllistyminen, huostaanotto Tutkimuksessa näkyy 1990-luvun lama karsitut lapsiperhepalvelut

13 Äidin masennus ja lapsen psyykkinen kehitys vuoden ikään (Korhonen ym. 2013) Äidin masennus Teini-ikäisen oireet /ongelmat Raskauden aikana Ulospäin suuntautuvat oireet 2 kk synnytyksen jälkeen Sisäänpäin suuntautuvat oireet Lapsen ollessa 4-5 v Sosiaalinen selviytyvyys huonompi Lapsen ollessa v Ulospäin suuntautuneet oireet

14 Äidin masennus ja lapsen psyykkinen kehitys vuoden ikään (Korhonen ym. 2013) Nuoruusiässä ilmeneviin psyykkisiin oireisiin vaikuttaa äidin masennuksen toistuvuus ja kroonisuus ajoitusta enemmän. Äidin masennuksen ajoitus näyttää kuitenkin vaikuttavan oireiden ja ongelmien laatuun.

15 Mielenterveyden häiriöiden ehkäisy Sote-, alkoholi-, koulutus- ja perhepoliittiset ratkaisut Lasten köyhyyden lisääntyminen Työn ja perheen yhteensovittaminen, lapsiperheiden työsidonnaisuus Kasvavat päivähoito- ja luokkaryhmien koot Palvelujärjestelmän säästöt ja katvealueet Universaalit ehkäisevät palvelut Spesifit preventiiviset menetelmät Lapset, perheet, vanhemmat

16 Lastenpsykiatrinen tutkimus ja hoito Ennaltaehkäisevää toimintaa Pikkulapsipsykiatria Kriisien hoito Liaison- ja konsultaatiotoiminta Kotiin viety hoito Lasten psyykkisten häiriöiden asiantuntevaa ja oikeaaikaista hoitoa Vaikeiden, toistuvien ja pitkäkestoisten häiriöiden kohdalla häiriön aiheuttamien haittojen vähentämistä ja selviytymisen tukemista jatkumo nuorisopsykiatriaan

17 Lasten mielenterveystyön palvelujärjestelmä Lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto Terveydenhuollon toimintaa Asetus neuvola- ja kouluterveydenhuollon toiminnasta vahvistanut psykososiaalista osuutta Yhteistyössä päivähoito, koulut, sosiaalitoimi perhekeskukset, oppilashuolto, kolmas sektori Perheneuvolat Sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, niukasti määritelty, tiedonkulun esteet, koko ja resursointi vaihtelevat huomattavasti, isommissa perheneuvoloissa erikoissairaanhoitoon rinnastettavaa toimintaa, pienemmiltäkin sitä odotetaan - terveydenhuollon osuus tulisi määritellä Erikoissairaanhoito, lastenpsykiatria Yksityissektorin palvelut Lastensuojelu, avuhuollon tukitoimet ja laitoshoito Usein hoito- tai kuntoutussuunnitelman osana, mielenterveyden hoito kuitenkin toteutuu huonosti Lastensuojelu kuormittuu lastenpsykiatrista hoitoa vailla olevista lapsista

18 Mielenterveyden ongelmat usein syrjäytymiskehityksen osana miksi? Nykyinen palvelurakenne hajanainen, riittämätön ja erikoissairaanhoitopainotteinen Hoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan usean sektorin toimijoita, jolloin kokonaisuuden johtaminen puutteellista Edellisen laman aikana purettuja lasten ja lapsiperheiden palveluita ei ole saatu palautettua, esimerkkinä lapsiperheiden kotipalvelu Suuri osa hoitoa tarvitsevista lapsista on mielenterveystyön palveluiden ulkopuolella

19 Palvelujärjestelmän kehittämistarpeet Perusterveydenhuollon lasten mielenterveystyön vahvistaminen Perusterveydenhuoltoon näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä Lastenpsykiatrinen konsultaatio ja kuntaan viedyt palvelut varhainen hoito perustasolla, erikoissairaanhoidon tarpeen väheneminen Yhden luukun periaate, case manager perusterveydenhuollosta Potilaan ja perheen näkökulma, palvelumuotoilu

20 Lasten mielenterveystyön valtakunnallinen kehittäminen Kansalliset kehittämisohjelmat Lasten mielenterveystyön kehittämisalueet

21 KASTE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

22 Kansallinen mielenterveysja päihdesuunnitelma

23 Lastenpsykiatrian haasteet Tutkimus- ja hoitomenetelmien yhtenäistäminen Uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien arviointi, näyttö vaikuttavuudesta Varhaisten hoitojen kehittäminen, taloudellisesti tuottavimpia Tietotekniikan hyödyntäminen, palvelut verkossa (nettiversiona DAWBA-haastattelu, DKT-sovellus vanhemmille TAYS, Voimaperheettutkimushanke TY, Mielenterveystalo jo nuorille HUS ) Kustannustietoisuuden lisääminen palveluiden tuottamistavat Nykyisillä resursseilla pitäisi hoitoa voida tuottaa huomattavasti useammalle

24 Lasten mielenterveystyö Suomessa erinomainen neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmä, jota uusi neuvola-asetus valvontaohjelmineen vahvistaa Varhaisen hoidon toteuttamiseen perusterveydenhuollossa tarvitaan hoitotakuu ja lisää työntekijöitä Terveydenhuoltolaki ja tulossa oleva palvelurakenneuudistus/ järjestämislaki palveluiden yhdenvertainen laatu ja saatavuus, perustason vahvistaminen, vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio

25 Lasten mielenterveystyö Huolellisesti arvioitava, millä tasolla palvelut tarkoituksenmukaisimmin ja taloudellisimmin tuotetaan hoitovastuuta, erikoissairaanhoitoa ja yhdessä tekemistä perustasolle Valtakunnallisesti tulisi kerätä näyttöön perustuvien, perustasolla toteutettavien ennalta ehkäisevien interventio-ohjelmien ja hoitomallien tarjotin, jolta kunnat ja sote-alueet voisivat valita tarvitsemansa. Koulutus menetelmään tulee kuulua pakettiin.

26 Terveydenhuollon haasteet / WHO Vaikea depressio nousee luvun neljänneltä sijalta 2020 kakkoseksi ja 2030 sydäntautien kanssa jaetulle ykkössijalle. Kyseessä ovat tämän päivän lapset. Lasten ja nuorten psyykkiseen terveyteen pitää fokusoida nyt.

27 Onnittelut 90-vuotiaalle Suomen Kristilliselle Lääkäriseuralle!