Lasten mielenterveysongelmien tunnistaminen ja tuki monitoimijaisessa yhteistyössä

Transkriptio

1 Lasten mielenterveysongelmien tunnistaminen ja tuki monitoimijaisessa yhteistyössä Etelä-Suomen aluehallintovirasto LT, el Anne-Mari Borg TAYS, Lastenpsykiatrian vastuualue

2 YK:n Lapsen oikeuksien julistus 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Somaattisen kehityksen ja terveyden arvioinnin ja tukemisen lisäksi lapsella ja perheellä on oikeus, että hyvinvoinnin arvioimisessa ja tukemisessa huomioidaan asianmukaisesti myös lapsen psyykkinen vointi ja lapsen kehitykseen vaikuttavat perhe- ja muut ympäristötekijät

3 Yhteisiä haasteita Lasten mielenterveysongelmat ovat yleisiä Lapsen oikeus terveyteen (Lapsen oikeuksien julistus) Varhaisella tuella on lapsen koko kehitystä tukeva vaikutus Lapsen psykososiaalisen terveyden seuranta kuuluu lastenneuvoloiden ja kouluterveyshuollon terveystarkastuksiin Lasten psyykkisten häiriöiden ennaltaehkäiseminen ja varhaisen avun tarjoaminen on kaikkien lapsen arkeen liittyvien toimijoiden yhteinen vastuu ja haaste yhteistyölle

4 Perusterveydenhuolto Muut kuntatoimijat Erikoissairaanhoito Kolmas sektori/ Hankkeet/ Palveluntuottajat Äitiys- ja lastenneuvola Terveydenhoitaja Lääkäri Päivähoito Lastenhoitajat LO ELTO, KELTO Lastenpsykiatria Sosiaalialan osaamiskeskukset Kehittämishankkeet Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Lääkäri Koulu Opettaja Rehtori Koulukuraattori Psykologi Oppilashuolto Nuorisopsykiatria Yksityiset palveluntuottajat Pelastakaa Lapset ry Perusterveydenhuollon erityistasoinen tutkimus ja hoito: 1) Erityistyöntekijät Psykologi Puheterapeutti Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu: Perhetyö Ehkäisevä lastensuojelu Lastensuojelu 2) Hyvinvointineuvola Aikuisten mielenterveyspalvelut Aikuispsykiatria MLL Väestöliitto Omaiset mielenterveys-työn tukena ry. Aseman lapset 3) Perheneuvola Päihdepalvelut Setlementti ry Poliisi Harrastusohjaajat

5 Yhteisiä haasteita (3) Sosiaalihuoltolaki ( /1301) Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNA 380/2009, 338/2011) Lastensuojelulaki 417/2007 Laki lasten päivähoidosta 36/1973 Perusopetuslaki 628/1998 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Terveydenhuoltolaki 1326/

6 5 Lapsen etu Kaikissa «sosiaalihuollon» toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on 4 :ssä mainittujen asioiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen. Sosiaalihuoltolaki ( /1301)

7 Lasten mielenterveysongelmien esiintyvyydestä Lasten mielenterveysongelmat ovat yleisiä kaikissa ikäluokissa (3-18 %) (Costello ym. 2005; Ford ym. 2003; Merikangas ym. 2010, Wichstrom ym. 2012, Skovgaard ym. 2007, Almqvist ym.1999) Merkittävä osa aikuisiän psykiatrisesta sairastavuudesta on alkanut jo lapsuusvuosina (Costello ym. 2005; Kessler ym 2005; Merikangas ym. 2010) TAYS Pirkanmaan Lasten sairaanhoitopiiri ja naisten toimialue Esittäjän Perheiden nimi parhaaksi

8 Lasten mielenterveysongelmien esiintyvyydestä Suomessa Suomalainen LAPSET-tutkimus (Almqvist 1999) 20 %:lla suomalaisista 8-9 -vuotiaista lapsista on psyykkisiä oireita 10 % tarvitsisi lastenpsykiatrista hoitoa Seurantatutkimukset Suomessa (Sourander ym. 2004, 2008) Lasten psyykkisten häiriöiden esiintyvyys ennallaan, profiilissa muutosta Edelleen vain alle puolet hoitoa tarvitsevista lapsista ohjautuu hoitoon TAYS Pirkanmaan Lasten sairaanhoitopiiri ja naisten toimialue Esittäjän Perheiden nimi parhaaksi

9 Mielenterveysongelmien esiintyvyydestä alle kouluikäisillä lapsilla Vauvaikäisistä (4, 8 and 18 kk) esiintyi vetäytyvyyttä 3% lapsista terveyskeskuslääkärin arvioimana (Puura 2010). Kolmivuotiailla vanhemmat raportoivat psyykkisiä oireita 8-10 % lapsista (Sourander 2001) Aggressiivisten oireiden pysyvyys suurinta 3- vuotiaista 12-vuotiaisiin (Pihlakoski 2006) Väestöotoksessa 4-9-vuotiailla lapsilla 8.5 % diagnosoitiin lastenpsykiatrinen häiriö (Borg ym. 2013)

10 Lasten mielenterveystyön kehittämishanke (LAMIKE) Vanhempien ja/tai opettajien arvioimana psyykkisesti oireilevien 4-9 -vuotiaiden lasten osuus aineistossa (n = 2682) on 17% (Vahvuudet ja vaikeudet -kysely) Terveydenhoitajilla oli vähäistä huolta 19 % ja selvää huolta 9% hankkeen tavoittamista lapsista (n = 4178) Terveyskeskuslääkärien arvion mukaan (LAPS) (n = 2604) 12% lapsista ja perheistä tarvitsee perusterveydenhuollon ja perustason hoitoa ja tukea 9 % kohdalla lapsista ja perheistä tulisi harkita lastenpsykiatrista arviota tai muuta erikoistason tukea

11 Lapsen psykososiaalisen terveyden arvioinnista

12 Lapsen psyykkinen hyvinvointi Tunne-elämä Käyttäytyminen Keskittyminen ja oppiminen Sosiaaliset suhteet Yleinen terveydentila Lapsen toimintakyky Kotona Päivähoidossa/ koulussa Vapaa-ajalla, ikätoverisuhteissa Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus LAPSEN ELINYMPÄRISTÖ JA PERHEEN VOIMAVARAT

13 Yleisiä periaatteita lapsen psykososiaalisen hyvinvoinnin arvioinnissa Lapsen hyvinvoinnin arviointi on herkkä ja perheelle hyvin henkilökohtainen asia Kuunteleva ja kunnioittava vuorovaikutus perheen kanssa turvaa hyvää yhteistyösuhdetta, jolloin vanhemman/työntekijän on helpompi ottaa puheeksi mahdollisesti herännyt huoli lapsen tilanteesta Yhteistyössä perheen ja työntekijän kanssa käytettävät menetelmät voivat auttaa konkreettisesti lapsen hyvinvoinnin arvioinnissa Tärkeä säilyttää perheille matala kynnys hakea apua ja hyvä luottamus

14 Lapsen mielenterveyden arviointimenetelmistä

15 Standardoituja tunnistamisen menetelmiä on kehitetty helpottamaan tukea tarvitsevien lasten tunnistamista lapsen hyvinvointia tukevien ja vaarantavien tekijöiden jäsentämisessä ottamaan puheeksi perheelle arkaluontoisiakin asioita neutraalisuus, tasavertaisuus kliinistä päätöksentekoa jatkotutkimusten, tuen- tai hoidon tarpeesta yhteiset menetelmät helpottavat yhteisen näkemyksen löytämistä lapsen tuen tarpeesta eri ammattiryhmien kesken Mitattavaa tietoa lasten mielenterveydestä mahdollista koota kansallisesti

16

17 Lastenneuvolakäsikirja

18 Lasten mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen Borg, A-M. (2015). Early detection of children s mental health problems. Dissertation. Acta Universitatis Tamperensis 2076, Tampere University Press,Tampere. 0.pdf?sequence=

19 Lasten mielenterveysongelmien ehkäisystä ja hoidosta

20 Varhainen tunnistaminen ja hoitoonohjaus parantavat lasten ennustetta (Gyllenberg ym.2011;sourander ym. 2007; Jokela ym. 2009; Stumm ym. 2011). Lasten mielenterveyshäiriöiden ehkäisy ja hoito on tehokasta ja kustannushyödyllistä (Campion y. 2012; Karoly ym. 2005; National Collaborating Centre for Mental Health, 2010; WHO 2004) Borg (2015) Lasten mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy. Näyttöön perustuvien menetelmien kartoitus. Raportteja ja muistioita (STM): 2015:

21 Preventiivisten menetelmien vaikuttavuudesta ja hyödystä Vahvinta ja kiistatonta tutkimusnäyttöä lasten mielenterveyden preventiivisten menetelmien osalta on kertynyt: Varhaisvaiheen interventiot Alle kaksitoistavuotiaiden lasten vanhempien ryhmämuotoinen työskentely käytöshäiriöiden ehkäisemiseksi

22 Varhaislapsuuden interventioista Erityisen laajoja ja kauaskantoisia myönteisiä tuloksia lapsen ensimmäisen viiden elinvuoden aikana toteutettavilla interventioilla: lapsen kognitiiviseen edistymiseen, koulumenestykseen terveyteen lasten vähentyneeseen kaltoin kohteluun perheissään vähentyneeseen rikollisuuteen nuoruudessa ja aikuisuudessa National Clinical Practice Guideline Number 77(NICE) 2010: Antisocial personality disorder: treatment, management and prevention

23 Varhaislapsuuden interventioista NICE suosittelee interventioiden kohdentamista riskiperheisiin, joissa vanhemmilla on yksi tai useampia seuraavista: mielenterveys- tai päihdeongelma nuori alle 18-vuotias äiti vanhemmalla omassa lapsuudessaan kokemuksia kaltoin kohtelusta tai sijaishuollosta rikosrekisteri Leimautumisen välttäminen on oleellista tarjottaessa vanhemmille mahdollisuutta osallistua interventioon tai jos lapsella jo on todettavissa käytösoireita Eniten vaikuttavuusnäyttöä terveydenhoitajien koti-interventiolla varhaislapsuudessa (The Nurse Family Partnership (NFP) (Olds ym 1997, 1998, 2003, 2004)

24 Lasten käytösongelmien ehkäisystä Käyttäytymisterapeuttiset ryhmämuotoiset interventiot vuotiaiden lasten vanhemmille ovat tehokkaita ja kustannuksia säästäviä sekä lasten käytöksen säätelyn että vanhempien mielenterveyden ja vanhemmuustaitojen edistämisessä ja parantamisessa lyhyellä aikavälillä Intervention teho oli riippumaton alkuvaiheessa arvioidusta perheen sosioekonomisesta tilanteesta, tutkimusasetelmasta tai lapsen käytösongelmien vakavuudesta (Cochrane: Furlong et al 2012, Nice 2010)

25 Varhaisen avun kustannusvaikuttavuudesta Varhaislapsuuden perheinterventiot ovat kustannustehokkaita pitkällä aikavälillä Taloudellinen hyötysuhde on 1:6 (NICE-katsaus 2010, EPA 2012) Kustannushyötysuhteet yhtä interventioon investoitua Yhdysvaltojen dollaria kohden/lapsi: Kuusivuotiailla vuotiailla , vuotiaat vuotiailla 17.1 Varhaisen vakavan käytösoireilun hoito on tärkeä haaste! (Marko Manninen, THL)

26 Lasten mielenterveystyön palveluverkko

27 Lasten mielenterveystyön palveluverkko (PSHP) (Duodecim ; päivitetty kokonaisuudessaan )

28 Palveluverkon rajaus Palveluverkko koskee vuotiaita lapsia Lapsella on psyykkinen häiriö, mikäli hänellä on tunne-elämässään, käyttäytymisessään tai ajatusmaailmassaan sellaisia oireita, jotka aiheuttavat hänelle ja/tai hänen ympäristölleen haittaa ja kuormitusta sekä vaikeuttavat selviytymistä arjen haasteissa tai vaarantavat ikätasoista kehitystä

29 Palveluverkon tavoitteet Parantaa psyykkisesti oireilevien lasten tunnistamista Yhtenäistää lasten psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmien käyttöä Painottaa sitä, että lapsen terveyden ja kehityksen seurannassa ja arvioinnissa huomioidaan asianmukaisesti sekä lapsen psyykkinen vointi että lapsen kehitykseen vaikuttavat perhe- ja ympäristötekijät Tukea työntekijöitä päätöksenteossa, milloin ja miten lapsen psyykkiseen oireiluun tulee puuttua Kehittää moniammatillisessa yhteistyössä varhaista puuttumista tukevia hoitokäytäntöjä ja arjen tukiverkostojen rakentamista Selkiyttää tutkimuksen ja hoidon porrastusta Parantaa tiedonkulkua sopimalla tiedon kulkuun liittyvistä käytännöistä

30 Keskeiset lähtökohdat ja periaatteet palveluverkossa Tutkitaan hoidon ja palveluiden polkuja lapsen voinnin ja toimintakyvyn näkökulmasta Lapsen osallisuudesta huolehtiminen Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn sekä varhaisen avun painopisteet Lasten mielenterveystyön asiakkuusstrategiat pohjautuvat lapsen oireiden ja toimintakyvyn vaikeusasteeseen sekä perheen voimavaroihin

31

32 Onnistuneen yhteistyön edellytyksiä Perheen voimavarojen tukeminen on keskeistä lapsen mielenterveyden kannalta Lapsen perhe on aktiivisesti mukana koko prosessin ajan Lapsen ja perheen asioista keskustellaan perheen ollessa läsnä tai perheen nimenomaisella luvalla Se kenellä huoli herää, ottaa huolen välittömästi puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa ja suunnittelee, miten ja kenen kanssa erityisen tuen tarvetta selvitellään Lapsen arjen tukitoimet jatkuvat katkeamattomina Viranomaisten velvollisuus on huolehtia asiallisesta tiedonkulusta palveluverkossa ja jakaa vastuut lapsen tuen/ hoidon järjestelyistä

33 Perheen heikot voimavarat Perheen hyvät voimavarat Normaalisti kehittyvä lapsi Lieviä oireita Vakavia oireita

34

35 Auttamisen edellytyksiä Varhaisen tunnistamisen yhtenäiset ja standardoidut menetelmät terveysseurannassa Yhteistyöverkostojen kokoaminen avuksi perheen osallistumisesta huolehtien Avun tarjoaminen lapsen arkiympäristöissä Edelfelt: Lapsia veräjällä, 1884 Lasten mielenterveystyön hoitopolkujen luominen ja vahvistaminen Ennaltaehkäisevien hoitomuotojen kehittäminen ja käyttöönotto perustasolla