Toimintakertomus 2012

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2012

2 KIRKKOPALVELUT-KOTIMAA-YHTIÖT TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo Johtajan katsaus 1 Kirkkopalvelyt ry:n hallituksen toimintakertomus vuodelta Yhteisvastuu 4 Koulutuskeskus Agricola 5 Diakonia- ja sosiaalipalvelut 9 Liiketoiminta 12 Yhteiset tukipalvelut 13 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen 15 Kirkkopalvelut ry:n ja konsernin taloudellinen asema ja tulos 16 Henkilöstö 17 Hallinto ja johtaminen 18 Kirkkopalvelut ry tasekirja Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kirkkopalvelut-konserni Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen 2012 liitetiedot Tilintarkastuskertomus Yhteisvastuukeräyksen tulokset 2012 Johtajan katsaus Huomio! Katse eteenpäin! Sotaväestä tuttuja käskyjä ovat Huomio! ja Katse eteenpäin! Kun käsky huomio kajahtaa, yksittäinen taistelija ja koko joukko seuraa katsellaan. Tätä seuraa komento: Katse eteenpäin, jolloin katse keskitetään suoraan eteenpäin. Nuo käskyt kuvaavat hyvin Kirkkopalvelujen hallituksen ja johdon tehtävää. Huomio on kiinnitettynä muutokseen. Toimintaympäristöä ja sen muutoksia analysoidaan. Suunnitelmia tehdään, niitä tarkennetaan ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Kysymys ei ole vain toteutuneiden muutosten vaikutuksesta toimintaamme. Meidän tulee tiedostaa, että niin kirkko kuin koko suomalainen yhteiskunta elää läpi yhtä suurimmista murroksistaan. Murros ei ole vain iso muutos, vaan siihen sisältyy ajatus epäjatkuvuuskohdasta. On yritettävä ymmärtää, mitä on tapahtumassa. Enää ei voidakaan toimia samoin kuin ennen on toimittu. Siksi toivon työskentelyymme ennakkoluulotonta mieltä. Siis huomio ja katse eteenpäin. Tulevaisuuteen! Vuoden 2012 toiminnan suunnittelussa Kirkkopalvelujen hallitus päätti strategisiksi painopisteiksi Asiakkuus kirkollisen koulutuksen turvaaminen asiakkuuden ja jäsenyyden hoitomallit KIRKKOPALVELUT ry Y-tunnus Välitämme. Hietalahdenranta 13, PL 279, HELSINKI p , f etunimi.sukunimi@kirkkopalvelut.fi

3 2 Prosessit toimiva, kustannustehokas ja toiminnan kehittämistä tukeva IT-malli Henkilöstö ja työhyvinvointi Great Place to Work / Suomen parhaat työpaikat tutkimus ja kehittämisprosessi Talous kannattavuuspolulla pysyminen Vuoden 2011 syksyllä selvityksillä käynnistynyt integraatioprosessi eteni kertomusvuonna päätöksentekovaiheeseen. Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön säännöt uudistettiin. Integraatio toteutuu Myös Partaharjun Opisto teki päätöksen siirtää koulutustehtävänsä Kirkkopalveluille vuoden 2014 alusta. Perusajatuksena on ollut, että yleishyödyllinen toiminta ja sen käytössä oleva omaisuus sekä koko henkilöstö keskitettäisiin Kirkkopalveluihin. Seurakuntaopiston Säätiöstä taas muodostettaisiin sijoitusvarallisuuden hoitoon keskittyvä säätiö, joka eri mekanismeilla voisi tukea syntyvän järjestökokonaisuuden, kirkkomme ja kristillisten järjestöjen työtä. Koko koulutustoiminta keskitetään yhteen oppilaitokseen, uuteen Seurakuntaopistoon. Integraation lähtökohtana on ollut erityisesti kirkollisen koulutuksen, mutta koko ammatillisen ja vapaan sivistystyön koulutustehtävämme turvaaminen. Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön yhteisellä prosessilla koulutuksen toimintaedellytykset halutaan varmistaa ja niitä vahvistetaan. Tavoitteena on kehittää kirkollista koulutusta, kristillistä kasvatusta ja seurakuntadiakoniaa yhdessä seurakuntien ja järjestöjen, hiippakuntien ja Kirkkohallituksen kanssa. Vastaamme Opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteellisiin vaatimuksiin sekä kestävyysvajeen mukanaan tuomaan tehostamistarpeeseen. Seurakunnat ja järjestöt ovat Kirkkopalvelujen jäseninä Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden merkittävin sidos- ja asiakasryhmä, jonka on saatava hyötyä jäsenyydestä, palveluista ja tuotteista. Julkisen talouden tiukentuessa niin seurakuntien, kuntien kuin valtiovallan odotuksena ovat entistä vaikuttavammat palvelut. Tavoitteena on, että Kirkkopalvelut voisi tarjota ratkaisuja seurakuntien tarpeisiin ja kysymyksiin. Asiakkuuden ja jäsenyyden hoitomallien kehittäminen on käynnistynyt myynnin ohjauksen kehitystyöllä ja kouluttamalla esimiehiä ja henkilöstöä myynnin ammattitutkintoon. Tällä pyritään ennen kaikkea asiakas- ja jäsenlähtöisiin palveluihin. Työkentely jatkuu. Kirkkopalvelujen tulevassa organisaatiossa jäsennäkökulma on nostettu keskiöön. Perustamme täysin uuden palvelualueen, jäsenpalvelut. Tieto- ja informaatioteknologian merkitys on korostunut liki jokaisessa nykyaikaisessa työyhteisössä. Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden toimialoista johtuen vaatimukset ITC-teknologialle ja sen prosessien toimivuudelle ovat kovat. Samanaikaisesti kun hallinnon ja mm. raportoinnin toimivuutta on kehitettävä, joudumme muuttuvan toimintaympäristön tarpeista kehittämään palvelujamme. Ajatellaanpa nykyaikaista oppilaitosympäristöä, keräyksiä ja varainhankintaa tai toimintaa viestinnän asiantuntijatalona, paineet toimivalle, tehokkaalle ja taloudelliselle ITC-ympäristölle kasvavat. Kertomusvuonna rakensimme toimivaa, kustannustehokasta ja toiminnan kehittämistä tukevaa IT-malli. Kilpailutimme ja vaihdoimme palvelukumppania meille palvelurakenteeltaan ja kustannustasoltaan paremmin sopivaan. Olemme ottaneet käyttöön tietohallintomallin, jolla selkiytetään vastuunjakoa ja parannetaan tietohallinnon ja yksiköiden välistä kommunikaatiota. Konsernin prosesseja ja toimintatapoja ja tietohallinnon tarjoamien palveluiden kustannustasoa kehitetään edelleen. Henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittämisessä työkalunamme on ollut kolmivuotinen Great Place to Work Suomen parhaat työpaikat 2012 tutkimus- ja kehittämisprosessi. Tavoitteenamme on olla toimialamme paras työpaikka. Keväällä 2012 toteutettiin työilmapiirikysely, jonka pohjalta on arvioitu

4 3 työhyvinvoinnin toteutumista, kehitetty johtamista ja esimiestyötä sekä saatu näkemyksiä yksiköiden kehittämiskohteista. Keskeinen osa integraatiomme kaltaisessa suuressa muutoksessa on viestinnällä. Integraatioviestintä intranetin integraatioraksoineen ja erilaisine keskustelutilaisuuksineen on ehkä voinut luoda henkilöstölle turvallisuuden tunnetta suuren muutoksen keskellä. Ulkoistettujen palkkapalvelujen osalta virheiden ja reklamaatioiden määrä on selkeästi vähentynyt. Tähän on osaltaan vaikuttanut omien palvelujemme ja prosessiemme kehittäminen. Osana integraatioprosessia, jonka myötä konsernin henkilöstömäärä nousee liki 500:een, jatkamme selvitystä palkkapalvelun tuottajan vaihtamiseen tai itse tuotettaviin palveluihin. Vuonna 2012 taloudellinen tilanne on jatkunut jo viidettä vuotta haastavana. Kotimainen julkisen talouden kestävyysvaje, eurooppalainen talouskriisi, pankkikriisin uhka ja taantuma näkyvät Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden toiminnassa. Vaikkei konsernimme kaikilla osa-alueilla keskeisimpänä Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa ole päästy likikään budjetoituun taloudelliseen tulokseen, voi tilannetta pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Kykymme tehdä jopa ennakoituja korjausliikkeitä on ollut hyvä. Kokonaisuuden tasolla taloudellinen tulos suhteutettuna myrskyävään toimintaympäristöön on jopa erinomainen. Hallinnon ja yleistoiminnan kulukuormaa on onnistuttu keventämään. Koulutuskeskus Agricola on välttynyt negatiivisen valtionosuuksien kehityksen pahimmilta vaurioilta. Diakoniaammattikorkeakoulun vähentäessä vuokratilojen käyttöä Pieksämäen kampuksellamme olemme saaneet neuvotelluksi uuden vuokrasopimuksen Pieksämäen kaupungin kanssa. Yläkoulun tulo tiloihimme vuonna 2013 pienentää vuokrariskiämme, mutta erityisesti se mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön ja pedagogisen kehittämisen. Diakonia ja sosiaalinen vastuu -palvelualueella lapsi- ja perhepalvelujen liikevaihto ja kannattavuus on ottanut loikan uudelle tasolle ja vanhustenhuollon käyttöaste on huipussaan. Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaan johtamisorganisaation muutos, uudet konsulttituotteet ja vuodenvaihteessa toteutettu Kirjapajan fuusio Lasten Keskus Oy:hyn antavat viimevuotista paremmat lähtökohdat kuluvaan vuoteen. Taloutemme oli kuluneena vuonna tiukka. Kannattavuuspolulla pysyminen vaati aktiivista johtamista, tiukkaa kulukuria ja huolenpitoa maksuvalmiudesta. Perushankinnat ja investoinnit olivat minimissään. Tällä kyettiin alentamaan vieraan pääoman määrää suunnitelmien mukaisesti, mikä näkyy myös omavaraisuusasteessamme, joka alkaa viimein olla terveellä tasolla. Huomio! Katse eteenpäin! Elävään kristillisyyteen kuuluu, että seuraamme maailmaa ja yhteiskuntaa ympärillämme. Teemme siitä johtopäätöksiä omaan toimintaamme. Kristittyinä tulevaisuusulottuvuutemme yltää erilaisia strategiakausia kauemmas. Siksi katse eteenpäin! Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jäsenillemme ja asiakkaillemme, vastuunkantajillemme ja työntekijöillemme! KIRKKOPALVELUT Ilkka Mattila Johtaja

5 4 KIRKKOPALVELUT RY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Konsernirakenne tarkastelukaudella Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöihin kuuluivat tilikaudella 2012 seuraavat tytäryritykset: - Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa (67 %) - Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaahan kuului Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy (100 %) - Kiinteistö Oy Helsingin Hietalahdenranta 13 (100 %) - Kiinteistö Oy Ruskon Keskuvainio (100 %) - Loma- ja majoituspalveluja tarjoava Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy (79,6 %) ja sen kokonaan omistama tytäryritys Törmälän Lomakylä I Oy Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa ja Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy muodostavat alakonsernin, josta on tehty konsernitilinpäätös. Yhteisvastuu Yhteisvastuukeräyksen 2012 teemana oli Välittävä yhteisö. Kotimaisena erityiskohteena oli Takuusäätiön toteuttama pienluottohanke ja kansainvälisenä kohteena kyläyhteisöjen säästö- ja lainaryhmät Ugandassa. Keräyksen tuotto oli ,29. Toimintavuonna Yhteisvastuu otti käyttöönsä uusia varainhankinnan menetelmiä, joissa hyödynnetään mobiiliteknologiaa. Lisäksi lanseerattiin kuukausilahjoittajuus sekä testamentti- ja merkkipäivälahjoitusmahdollisuudet. Yhteisvastuutoimisto kohdensi toimintojaan entistä vahvemmin seurakuntia palvelevaksi. Tästä esimerkkinä seurakuntiin suuntautuneet konsultointikäynnit, joissa rakennettiin yhdessä henkilöstön ja vapaaehtoisten kanssa toimivat organisaatio- ja toimintamallit keräyksen toteuttamiseen paikallisesti. Ruotsinkielisten seurakuntien palvelua tehostettiin tuottamalla aiempaa runsaammin ruotsinkielistä keräysaineistoa. Nuorille kohdistettu Yhteisvastuun työkalu Riparienkeli oli käytössä useissa seurakunnissa. Yhdessä nuorten kanssa työkalua kehitettiin entistä enemmän nuorten omaksi välineeksi. Loppuvuonna saatiin valmiiksi uusi, koko kasvatuksen kentälle tarkoitettu Action Angel -malli, jonka avulla Yhteisvastuuta voidaan toteuttaa seurakunnissa kasvatuksen eri ikä- ja toimintaryhmissä. Kirkkopalvelut on toiminut vuodesta 1996 alkaen seurakuntien kautta tapahtuvan Eu-elintarviketuen koordinoijana. Vuonna 2012 toiminnassa oli mukana lähes 200 seurakuntaa. Edelliseen vuoteen verrattuna EU oli puolittanut jaettavan ruoan määrän. Jaossa oli kg. Yhteisvastuuvaroin (2009) rahoitettu Yhdessä työhön -hanke saatiin päätökseen. Laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutettiin. Hankkeen kautta mm. työllistyi tai sai harjoittelupaikan lähes 500 vaikeassa työmarkkina-asemassa olevaa maahanmuuttajaa. Yhteisvastuukeräyksen keräystoimikunnan jäseninä vuonna 2012 olivat johtaja Ilkka Mattila (pj), asiamies Jukka-Pekka Fabrin, hiippakuntasihteeri Hilkka Mäkelä (8/12 saakka), hiippakuntasihteeri Kaisa Rauma (9/12 alkaen), professori Juho Saari, diakoni Airi Raitaranta (8/12 saakka), johtaja Antti Pentikäinen, johtaja Kalle Kuusimäki, hiippakuntasihteeri Tua Sandell ja diakoniatyöntekijä Anu Fedotoff (9/12 alkaen).

6 5 Koulutus ja uudistuminen -palvelualue Koulutuskeskus Agricola Vuodesta 2009 lähtien vastauksena Opetus- ja kulttuuriministeriön erilaisiin rakenteellisiin kehittämishankkeisiin Kirkkopalvelut on hakenut aktiivisesti koulutustoiminnan kasvun mahdollisuuksia. Kuluneen vuoden aikana työn alla on ollut kolme keskeistä hanketta: Partaharju-säätiön koulutustehtävien siirto, Pieksämäen kaupungin yhteinen elämänkaarihanke ja opetustilojen vuokraaminen Pieksämäen kaupungille sekä integraatio Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön kanssa. Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön kanssa integraationeuvottelut etenivät myönteiseen päätökseen loppuvuodesta. Partaharju-säätiö teki syyskaudella päätöksen koulutustehtävien siirtymisestä Kirkkopalveluille alkaen. Lisäksi Pieksämäen kaupungin sivistystoimen kanssa suunnitelmat yhteisen kampusalueen rakentamisesta etenivät myönteiseen päätökseen joulukuussa. Nämä kaikki ennakoivat isoja muutoksia Kirkkopalvelujen koulutustoiminnalle lähitulevaisuudessa. Muutosten ja uusien suunnitelmien keskellä perustehtävästä on huolehdittu Suomen Kirkon Sisälähetysseuran ja Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliiton arvopohjan mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Kirkkopalvelujen kansanopistolle osana koulutustehtävää vammaisten opiskelijoiden koulutustehtävän. Erityiskansanopiston mukaista rahoitusta ei kuitenkaan saatu. Opetus- ja kulttuuriministeriö uusi Kirkkopalvelujen opintokeskuksen ylläpitämisluvan, joka tarjoaa jatkossakin mahdollisuuden opintotoiminnan ja opintokerhojen järjestämiseen. Ammatillisen koulutuksen lisäksi Pieksämäellä on tarjottu erilaisille erityistä tukea ja ohjausta vaativille nuorille ja aikuisille perusopetusta, valmentavia koulutuksia ja kansanopistokursseja. Vuonna 2012 Koulutuskeskus Agricolan koulutus- ja palvelutoiminnan päärahoittajat ovat olleet edelleen Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kirkkohallitus. Vuonna 2012 tavoitteena oli vahvistaa maksullisen palvelutoiminnan ja myyntikoulutuksen osuutta rahoituksessa. Vuonna 2011 myynti- ja maksupalvelun liikevaihto oli ja vuonna 2012 liikevaihto oli Liikevaihdon lisääminen on vaatinut lisäresursseja mm. markkinointiin, mikä yhdessä hintakilpailun kanssa on heikentänyt toiminnan tulosta. Koulutus- ja kehittämispalveluja tarjottiin aiempaa laajemmalle asiakaskunnalle, uusia asiakkuuksia on saatu järjestöistä ja muista koulutuksen järjestäjistä. Täydennyskoulutustarjontaa ei saatu toteutumaan lastensuojelun toimialalle. Kirkkopalvelujen omalle lastensuojeluyksikölle toteutettiin työyhteisön kehittämishanke. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuonna 2015 toimiva toiminnan ja laadunohjausjärjestelmä. Vuoden 2012 aikana koulutuskeskuksen prosessikuvauksia on viety eteenpäin IMS-tietojärjestelmään. Loppuvuodesta aloitettiin mittariston kehittäminen. Kertomusvuoden aikana liityttiin osaksi Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämisverkostoa (AMKE), josta saadaan vertailutietoa oman toiminnan arviointiin. Toiminnan ja laadunohjausjärjestelmätyö on edennyt suunnitellun aikataulun mukaan ja valmistuu vuoteen 2015 mennessä. Aikuiskoulutus ja seurakuntapalvelut -yksikkö, Helsingin toimipaikka Strategian mukaisesti Aikuiskoulutus ja seurakuntapalvelut -yksikön perustehtävänä on järjestää koulutus- ja kehittämispalveluja yhdessä työelämän, seurakuntien, kristillisten- ja muiden järjestön sekä kansainvälisten verkostojen kanssa. Yksiköllä oli kolme päätavoitetta 1) asiakkuuksien ja palvelujen jäntevä hoito ja laajentaminen, 2) yhteiset prosessit: Kirkkopäivät ja diakonian koulutuksen kehittäminen sekä 3) taloudellisen tuloksen parantaminen.

7 6 Asiakkuuksia hoidettiin ja laajennettiin luomalla uusia tuotteita, kuten vetovoimainen järjestöbrändikoulutus, pitämällä aktiivisesti yhteyttä suurimpiin seurakuntiin, yhtymiin ja järjestöihin sekä kehittämällä mm. opintotoiminnan tietojärjestelmää. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin myös Kirkkopalvelujen järjestöjen kehittämishanke. Loppuvuonna saatiin sovittua erittäin hyvin uusia räätälöityjä koulutuksia ja konsultointihankkeita keväälle Sen sijaan palvelujen laajentamisen tavoite ei täysin toteutunut avointen koulutusten osalta, jossa jäimme kurssien määrällisestä tavoitteesta. Kursseja peruuntui, johtuen osin seurakuntien kiristyneestä taloustilanteesta. Yhteistyö Kirkkopäivien kanssa toteutui onnistuneesti uusien Pikkukirkkopäivät-tapahtumien kautta, joissa meillä oli koulutusvastuu. Saimme niistä positiivista palautetta ja näkyvyyttä. Diakonian koulutuksen kehittämishankkeeseen osallistuimme alkuvaiheessa, jonka jälkeen toteutusvastuu siirtyi kokonaan Diakonia ja sosiaalinen vastuu -yksikölle. Yksikön taloudellinen tulos näyttää parantuneen huomattavasti verrattuna vuoteen Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan ylijäämä oli , kun koko vuoden ylijäämä v oli Tulosta arvioidaan parantaneen aktiivinen markkinointi, avointen koulutusten odotuksia parempi tuotto, henkilöstömuutokset ja räätälöidyn koulutuksen ja konsultointien kasvu. Valtion rahoitus pysyi aiempien vuosien tasolla. Avointen koulutusten osallistujamäärä oli Henkilöstön vaihtuminen oli toimintavuoden aikana suurta ja vaikutti jonkin verran mahdollisuuteemme toimia erilaisissa hankkeissa, kuten vapaaehtoistoiminnan hankkeet. Samoin koko yksikön johtamisjärjestelmää muutettiin väliaikaisesti tulevaa fuusiota silmällä pitäen, käyttäen hyväksi itseohjautuvuutta ja jaettua johtajuutta. Yksikön kehittämishaasteita vuodelle 2013 ovat organisoituminen uudessa tilanteessa ja johtamisjärjestelmän kehittäminen. Lisäksi haasteena on opintotoiminnan tuntimäärien pitäminen saatujen tuntien tasolla ja avointen koulutusten vetovoimaisuuden parantaminen. Tapahtumapalvelut -yksikkö, Helsingin toimipaikka Tapahtumapalvelujen toiminnan painopiste oli vuonna 2012 seurakuntien arjen palvelemisessa, erilaisten välittämisen ja kohtaamisen tapojen vahvistamisessa ja uudenlaisten vuorovaikutusta lisäävien tapahtumaratkaisujen ja -konseptien tarjoamisessa. Tapahtumapalvelut tarjosi vuonna 2012 uusia toimintatapoja tavoittaa ja kohdata jäseniä ja seurakuntalaisia. Tapahtumapalvelut toteutti neljä Pikkukirkkopäivät-tapahtumaa. Tavoitteena oli myös jo olemassa olevien tapahtumien ja tuotteiden (Kirkkopäivät, Tiekirkot, Ansiomerkit) laadun vahvistaminen ja liittäminen uusiin yhteyksiin ja verkostoihin. Pikkukirkkopäivien rahoituspohjaa muutetaan jatkossa niin, että puolet rahoituksesta saadaan lipputuloista ja seurakuntien rahoitusosuudesta. Tiekirkkoja oli yhteensä 280, ja niiden kävijämäärät kasvoivat. 100 Tiekirkkoa tilastoi kesäkävijöiden määrät, joita oli yhteensä Keskimääräinen kävijämäärä kirkkoa kohden oli 2 292, mutta luvut vaihtelivat eri kirkkojen välillä muutamasta kymmenestä tuhannesta alle sataan. Vertailuluku vuodelta 2010, jolloin laskentaperuste oli sama kuin kesällä 2012, oli kävijää eli keskimääräinen kävijämäärä oli 2125 kävijää/kirkko. Edellisenä vuonna 2011 luvut olivat korkeammat, koska Tiekirkko-kävijöiksi laskettiin myös toimituksiin osallistuneet. Laskentatavat vaihtelevat kuitenkin kirkoittain, joten luvut ovat suuntaa-antavia. Ne kertovat kuitenkin siitä, että Tiekirkoissa käydään vuosi vuodelta hieman enemmän.

8 7 Kesän 2012 tilastoiduista kirkoista suosituimmat: 1. Turun tuomiokirkko ( kävijää) 2. Pyhän Ristin kirkko, Rauma (19 712) 3. Oulun tuomiokirkko (15 563) 4. Ekenäs kyrka (12 500) 5. Rovaniemen kirkko (7956) Vuoden 2013 Kuopion Kirkkopäivien tavoiteasettelua rakennettiin Kirkkopäivät- brändin pohjalta. Kirkkopäivät pyrkii olemaan kirkollinen yllättäjä, keksijä ja kokeilija myös prosessiltaan, ei vain kahden vuoden välein toteutettavassa juhlassa. Kirkkopäivillä asioita yhdistellään uusilla tavoilla. Seurakunnan työntekijälle Kirkkopäivien tavoite onkin olla must -tapahtuma, tilaisuus nähdä ja kokea uusia tekemisen tapoja ja luovia konsepteja. Kirkon työntekijöille Kirkkopäivät antaa mahdollisuuden tavata laajan kirjon kirkon väkeä ja saada uutta inspiraatiota, näkemyksiä ja kokemuksia omaan työhön ja elämään. Tavalliselle kansalle Kirkkopäivät pyrkii olemaan ikkuna, joka näyttää yllättäviä ja tuntemattomiakin kuvia kirkosta ja sen toiminnasta. Tavoitteena on lisätä kirkon avoimuutta ja julkisuutta ja siten kirkon menestystä tulevaisuuden tekijänä. Kirkkopäivät 2013 tapahtuman suunnittelu, tuotanto ja viestintä eteni aikataulussa ja suunnitellulla tavalla. Tulevien päivien suunnittelussa sisällön suunnittelun tapaa ja prosessia tulee muuttaa radikaalisti. Jatkossa Kirkkopäivät jalkautuvat välivuosina pienempien tapahtumien muodossa rovastikuntatapahtumiksi. Ansiomerkkejä myytiin seurakunnille 624 kpl. Myynti on laskenut edellisiltä vuosilta. Jatkossa suoramarkkinointiin kirkkoherroille tulee panostaa selkeästi enemmän. Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut -yksikkö, Pieksämäen toimipaikka Asiakkuusajattelun ja -johtamisen sekä myyntityön mallia on kehitetty. Myyntikoulutus on käynnistynyt ja johtanut systemaattiseen asiakaskontaktien hakemiseen. Tästä seurauksena on syntynyt uusia asiakassuhteita ja -sopimuksia. Uuden tuotekoulutuksen myötä on aloitettu koulutustuotteiden hinnoittelu ja uusien tuotteiden kehittäminen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen yksikön uusia syntyneitä koulutustuotteita on tarjottu eri toimijatahoille. Koulutustuotteiden kehittämistä on tehty ja kehitystyö jatkuu yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja konsernin sisäisten yhteistyökumppaneiden kanssa, esimerkiksi oppisopimustoiminta on aloitettu Seurakuntaopiston kanssa. Laajennetun työyhteisön hanke on aloitettu Helsingin ja Oulun Diakoniaopistojen sekä Seurakuntaopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusia kehittämis- ja koulutuspalveluja, kehittää osaamista kilpailukyvyn välineeksi sekä vastata työelämän ja Koulutuskeskus Agricolan henkilöstön osaamistarpeisiin. Hanke kestää vuoden 2013 ajan. Koulutustuotteiden kysyntä on nykyisessä valtakunnallisessa taloudellisessa tilanteessa vähäistä, joten toiminnan käynnistyminen vaatii enemmän ja pitkäjänteistä markkinointia. Markkinoinnissa on huomioitava aikuiskoulutuksesta AIPAL-järjestelmän kautta saatu palaute, jonka mukaan koulutuksen taso on valtakunnallista tasoa ylempänä. Työvoimakoulutuksessa olleiden opiskelijoiden OPALjärjestelmästä saadun palautteen perusteella laskua on tapahtunut kolmen kymmenyksen verran. Jatkossa on pyrittävä arvioimaan tulevaa koulutuksen kehityksen suunta-aluetta ja pyrittävä ennakoimaan tulevien koulutustarpeiden synty ja vastattava siihen sekä henkilöstön kouluttautumisella että uusilla koulutustuotteilla. Nykytrendin mukaisesti painopistealueet näyttäisivät kohdentuvan monimuotoiseen opiskeluun ja verkko-oppimisyhteisöjen kautta tapahtuvaan oppimiseen.

9 8 Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö, Pieksämäen toimipaikka Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö vastaa lastenohjaajien, lähihoitajien ja kodinhuoltajien ammatillisesta peruskoulutuksesta. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikössä panostettiin ammatillisen perusopetuksen hyvän laadun kehittämiseen prosessikuvausten tekemisen ja käyttöönoton, ajanmukaisen koulutusteknologian, henkilöstön koulutuksen ja opetuksen tukitoimien avulla. Koulutuskeskuksen houkuttelevuutta lisättiin tehokkaalla markkinoinnilla ja hyvillä opiskelun tukitoimilla. Asiakkuuden parempaan hallintaan päästiin Primus-ohjelman paremmalla ja laajemmalla käytöllä. Opettajat koulutettiin Wilma-ohjelmiston käyttöön, jonka avulla opiskelijat, huoltajat ja opettajat voivat seurata opiskelijoiden opetuksen etenemistä, arviointeja ja poissaoloja. Opettajat kouluttautuivat myös käyttämään uusia opetusvälineitä ja sosiaalista mediaa. Koulutuskeskuksen hankkeiden ja Saranan toiminnan avulla huolehdittiin kaikkien opiskelijoiden oppimisen onnistumisesta ja tutkinnon suorittamisesta sekä kehitettiin uusia malleja opiskella kodinhuoltajan ammatillinen perustutkinto. Yleissivistävä ja valmentava koulutus -yksikkö, Pieksämäen toimipaikka Yksikön henkilökunnasta kolme henkilöä (koulutuspäällikkö ja kaksi opettajaa) osallistuu myynnin ammattitutkinnon suorittamiseen. Asiakkuusajattelu on saatu alulle yksikössä ja markkinointia on systematisoitu kartoittamalla nykyiset ja tavoiteasiakkaat sekä jakamalla asiakkuuden hoitovastuut. Kontaktit asiakkaisiin hoidetaan lukuvuoden aikana. Erityiskoulutuksen lyhytkurssitarjonta on päivitetty ja hinnat on tarkistettu. Uusien kohderyhmien kartoittaminen on käynnissä. Uutena koulutuksena aloitettiin kehitysvammaisten perhetyön kurssi Rakkautta ilmassa, joka toteutettiin yhdessä Kehitysvammaisten tukiliiton kanssa. Toiminta jatkuu kesällä Uusina kohderyhminä kartoitetaan paikalliset yhdistykset, erityisesti senioriyhdistykset. Yhteistyön suunnittelu tehdään lukuvuoden aikana. Yksikkötasolla prosessityö on edennyt edelleen oletettua hitaammin. Vuonna 2012 yksikkö on kuvannut keskeiset prosessit ja IMS-toimintajärjestelmää on opiskeltu käyttämään. Laatukriteerien tekeminen jatkuu vuonna Opiskelijapalvelut-yksikkö, Pieksämäen toimipaikka Opiskelijapalvelut tuottavat koulutuskeskuksen eri opintolinjojen opiskelijoille asumis- ja vapaaajanpalveluita sekä ohjaus- ja avustajapalveluita niitä tarvitseviin opetusryhmiin. Tavoitteena oli tuotteistaa palvelut tarjottaviksi tuotteiksi sekä koulutuskeskuksen sisäisille että ulkoisille asiakkaille. Lukukauden aikana jouduttiin kuitenkin asuntola- ja ohjauspalveluissa käyttämään runsaasti lyhytaikaista sijaistyövoimaa ja pidemmälle viety tuotteistamistyö on viivästynyt. Primus- ja Wilma-opiskelijatietojärjestelmiä on opeteltu hyödyntämään myös opetusta avustavan henkilöstön työkaluna ja ennen kaikkea sisäisen yhteistyön välineenä. Tällä alueella on vielä jatkossakin kehittämisen mahdollisuuksia.

10 9 Opiskelijapalveluiden rinnalla opiskelijoiden hyvinvointia ovat olleet tukemassa terveydenhoitaja, lääkäri, mielenterveys-/päihdehoitaja, kuraattori, kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä sekä oppilaitospastori. Lisäksi Tatu Tartu tutkintoon -hankkeen päätoiminen projektiohjaaja on työskennellyt nuorten ammatillisten opiskelijoiden keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Verkostoyhteistyö opiskelijoiden hyväksi on toiminut erittäin hyvin ja tuloksekkaasti, mikä näkyi vähäisenä opintojen keskeyttämisenä. Asuntolan käyttöaste oli kevätlukukauden aikana keskimäärin 82 %. Syyslukukaudella uusia opiskelijoita majoittui opiskelija-asuntolaan hieman aikaisempia lukuvuosia vähemmän ja asuntolan keskimääräiseksi käyttöasteeksi jäi noin 73 %. Diakonia ja sosiaalinen vastuu Diakoniatyön kehittäminen Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston Diakonia ja sielunhoito -yksikkö ja Kirkkopalvelut käynnistivät yhteistyössä kirkon eri toimijoiden kanssa seurakuntien diakoniatyön tueksi räätälöityjä kehittämisen palveluja. Toiminta-ajatuksena on tarjota kumppanuutta ja käytännön tukea arjen diakoniatyön kehittämisessä. Seurakuntien kanssa etsitään yhdessä tarkoituksenmukaisia keinoja vastata yhä kasvavaan monimuotoiseen hätään, tuetaan vaikeuksissa olevien ihmisten osallisuuden mahdollisuuksia ja oikeuksia sekä vähennetään eriarvoisuutta. Räätälöityä käytännön kehittämisyhteistyötä aloitettiin neljän seurakunnan kanssa, joista yksi on seurakuntayhtymä. Uusia kumppanuussopimuksia vuodelle 2013 tehtiin edellisten lisäksi kahden seurakunnan kanssa. Yhteistyöseurakunnat ovat neljän hiippakunnan alueelta (Kuopio, Mikkeli, Lapua ja Tampere). Hiippakuntatasoista yhteistyötä käynnistettiin etenkin Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien kanssa. Yhteistyö on sisältänyt mm. diakoniastrategioiden valmistelua, paikallisia selvityksiä, diakoniatyön työmuotojen ja sisältöjen arviointia sekä kehittämishankkeiden suunnittelua. Yhteisvastuukeräyksen varoilla käynnistetään 2013 yhteistyössä pilotti- ja kummiseurakuntien kanssa huono-osaisten yksinäisten vanhusten etsivän ja osallistavan työn hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa pilottipaikkakunnille uusia etsivän ja osallistavan vanhustyön käytäntöjä. Keräyksen ja hankkeen valmistelutyötä tehtiin aktiivisesti yhdessä Yhteisvastuun keräystoimiston ja hankkeen muiden sidosryhmien kanssa. Marraskuun 2012 kolehtituotolla käynnistetään mm. pidempikestoista ohjelmallista diakonian kehittämistyötä seurakunnissa. Työn tulokset, työkalut ja hyvät käytännöt tuodaan lähemmäksi arjen työtä sekä luodaan kanavia viestinnälle ja vaikuttamiselle. Käynnistyvät kehittämishankkeet ovat osa Kirkon diakonia ja sielunhoito -yksikön kanssa rakennettavaa diakoniatyön ohjelmallista kokonaisuutta. Koivurannan palvelukeskus Koivurannan palvelukeskus tarjoaa ikäihmisille asumis-, hoiva- ja hoitopalveluja ympäri vuorokauden. Palvelukeskukseen kuuluvat vanhainkoti, tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä rivitaloasunnot. Koivurannan palvelukeskuksessa on 40 vanhusten tehostetun palveluasumisen ja 25 ympärivuorokautisen laitoshoidon paikkaa. Lisäksi palvelukeskus tekee yhteistyötä Koulutuskeskus Agricolan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa tarjoten opiskelijoille käytännön harjoittelupaikkoja. Vuosi 2012 oli työntäyteinen. Kaikki Koivurannan palvelukeskuksen 65 asiakaspaikkaa olivat käytössä. Asiakkaat tulivat hoitoon huonokuntoisina ja tarvitsivat kaikissa arjen toiminnoissa paljon apua.

11 10 Vuoden alkupuolella solmittiin Pieksämäen kaupungin kanssa uusi puitesopimus 10:stä tehostetun palveluasumisen paikasta, joista nyt voimassa oleva sopimus päättyy vuoden 2013 lopussa. Nykyisen toiminnan sisältöä kehitettiin ja panostettiin yksilölliseen ja virkkeelliseen palveluun. Tästä olemme saaneet kiitosta asiakkailta, Pieksämäen kaupungin valvontatahoilta sekä perushoitajien ammattiliitto SuPerin ja La Carita -säätiön myöntämän tunnustuspalkinnon kautta, joka luovutettiin Koivurannalle helmikuussa 2013 Tampereella. Henkilöstön täydennyskoulutus toteutui suunnitellusti. Erityisesti voisi mainita opintomatkat Latviaan, Ruotsiin ja Hollantiin. Matkakertomukset kuvin rikastuttivat koko työyhteisöä ja antoivat etenkin matkalla olleille hyvän tietopaketin kyseisen maan sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä teknologian uusista käyttötavoista. Myös oman toiminnan vertailu niin toiminnan kuin muiden maiden arvojen tiimoilta on lisääntynyt, ja se konkretisoituu arjen työssä. Rahoitus opintomatkoihin tuli hankkeiden kautta (Virtuaalikymppi ja Koulutuskeskus Agricolan Leonardo da Vinci -hanke). Vastavuoroisesti Koivurannassa oli neljä ulkomaalaista opiskelijaa suorittamassa työharjoittelua. Edellisen vuoden runsaisiin sairauspoissaoloihin verrattuna vuosi 2012 oli parempi. Sairauspoissaolopäiviä kertyi n eli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Samanaikaisesti työterveyshuollon kustannukset ylittyivät, mutta toisaalta jatkohoitoon pääsy nopeutui ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa työkykyasioissa tiivistyi; työntekijän sairauksiin ja jaksamiseen puututtiin aikaisempaa nopeammin. Taloudellisesti toiminta oli suunnitellun mukaista. Hoitopäiviä kertyi vuonna 2012 yhteensä (2.11: ) Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu Vuoden 2012 tärkein tavoite oli laajentuneen toiminnan vakiinnuttaminen. Asiakaspohjassa ja asiakasmäärissä mitattuna tehtävässä onnistuttiin. Ruusu sai uusia asiakaskuntia sekä Savosta että Keski- Suomesta. Palvelut herättivät kiinnostusta myös laajemmalla alueella. Lastensuojelupalveluja käytti kaikkiaan 17 kuntaa (2011: 14). Ilahduttavaa oli, että pääsimme hyvään yhteistyöhön alueen suurten kaupunkien, Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin, kanssa. Palvelukokonaisuuden sisällä jatkoimme yksiköiden välisen yhteistyön koordinointia ja kehittämistä. Markkinointityö sai vuoden aikana vahvistusta neljän työntekijän aloitettua Myynnin ja markkinoinnin ammattitutkinto -koulutuksen. Tulevaisuutta ajatellen ja oppilaitosten integraatioprosessin innoittamana tehtiin alustavia tunnusteluja toimintamahdollisuuksista pääkaupunkiseudun KUUMA-kunnissa. Henkilöstöä lisättiin asiakasmäärien kasvaessa. Vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 37 työntekijää (2011: 32). Koko henkilöstö oli mukana osaamiskartoitusprosessissa, jonka lopputuloksena laadittiin osaamisen johtamisen suunnitelma. Lastenkoti Ruusu Lastenkoti Ruusun asiakasmäärät kehittyivät vuoden aikana odotettua paremmin, minkä vuoksi suunnitellusta toisen kotiosaston sulkemisesta luovuttiin. Lastenkodissa oli vuoden aikana sijoitettuna yhteensä 44 asiakasta - 11 enemmän kuin edellisvuonna. Hoitovuorokausia laskutettiin vastaanottoosastolla (2011: 1 178) ja kotiosastoilla (2011: 2 685). Jälkihuoltopalveluja käytti 10 asiakasta (2011: 9) ja laskutettavaa kertyi yhteensä 78 kuukautta (2011: 49). Perhetyön piirissä oli vuoden aikana 11 perhettä (2011: 10).

12 11 Lastensuojelun yleiset kehityslinjat kiireellisten sijoitusten lisääntyminen ja yhä myöhempään tehtävät huostaanotot näkyivät myös lastenkodin arjessa nopeasti muuttuvina ja entistä haastavampina asiakastilanteina. Toimintaa kehitettiin erityisesti vastaanotto-osastolla, missä vahvistettiin arvioivaa ja kokonaisvaltaista työotetta. Koulutuskeskus Agricolan kanssa yhteistyö tiivistyi Ruusun jälkihuollonohjaajan ryhtyessä hoitamaan myös Agricolan koulukuraattorin tehtäviä. Perhekuntoutusklinikka ja turvakoti Ruusu Perhekuntoutusklinikka Ruusu saavutti toisena toimintakautenaan vahvan jalansijan alueella. Toisin kuin toiminnan alkuvaiheissa, pääpaino palvelujen kysynnässä oli perhekuntoutuksessa. Turvakotiasiakkuuksia oli vuoden aikana yllättävän vähän. Ilmiö on osin valtakunnallinen. Turvakotipalveluja on Suomessa viime aikoina jopa karsittu kuntien järjestäessä toimintojaan uudelleen. Laitosmuotoisen perhekuntoutuksen ohella perheiden kotona toteutettava lähikuntoutus lisääntyi odotetusti. Ylipäätään Ruusun perhekuntoutusmalli laitosjaksojen ja kotiin vietävän työn yhdistelmä osoittautui toimivaksi ja vaikuttavaksi palvelumuodoksi. Hoitovuorokausia kertyi perhekuntoutusklinikalla (2011: 437) ja turvakodissa 566 (2011: 348). Yksittäisiä asiakkaita oli perhekuntoutuksessa 61 (2011: 10) ja turvakodissa 21 (2011: 16). Kotiin vietäviä ja muita palveluja sai 77 asiakasta (2011: 26). Riippuvuusklinikka Tyynelä Riippuvuusklinikka Tyynelässä vuosi oli haasteellinen. Yleinen taloustilanne sai kunnat ja muut palvelujen ostajat harkitsemaan tarkoin panostuksiaan päihdetyöhön. Muun muassa kuntoutuskursseja ei saatu järjestettyä suunnitellusti, vaan kursseja toteutui lopulta vain kaksi. Molemmat pidettiin Naarajärven vankilassa. Asiakaskuntien määrä kuitenkin tuplaantui neljästä kahdeksaan ja myös yksittäisiä asiakkaita oli aiempaa enemmän. Osa asiakkuuksista syntyi Ruusun lapsi- ja perhepalvelujen kautta. Yhteistyöstä Ruusun lastensuojeluyksiköiden kanssa tuli luonteva osa arkea ja hyödyt olivat molemminpuolisia. Uutena avauksena neuvoteltiin erään kunnan kanssa osa-aikaisen päihdetyöntekijän palvelujen myymisestä, mistä ei vielä kertomusvuonna syntynyt sopimusta. Lisäksi tiivistettiin yhteistyötä Koulutuskeskus Agricolan kanssa erityisesti TATU-hankkeen puitteissa. Kehittämiskeskus Tyynelä Kehittämiskeskus Tyynelän päihde- ja riippuvuustyön kehittämistoiminnan rahoitus tuli lähes kokonaan Raha-automaattiyhdistykseltä. Rahoittajan toimesta tehtiin laaja Riippuvuustyön kehittämistoiminnan seuranta- ja kehittämisselvitys, jonka raportti valmistui vuoden lopussa. Työntekijämäärä nousi vuoden aikana seitsemästä henkilöstä kymmenen henkilöön. Perushenkilöstössä tapahtui myös sisäisiä muutoksia. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämät kaksi uutta kehittämisprojektia (vuosille ) käynnistyivät: Päihde-ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tukiprojekti (Voimakas) sekä monitoimijaprojektina (kumppaneina Jyväskylästä Sovatek-säätiö ja Kuopiosta Kriisikeskus) Nuorten liiallisen ja ongelmallisen pelaamisen tunnistamista ja tukea kehittävä projekti (Pelituki). Projektien toimintaalueena on Varkaus, Mikkeli, Savonlinna, Juva, Joroinen ja Rantasalmi. Yhteistyökumppaneina ovat näiden alueiden oppilaitokset, nuorisotyö, sosiaali- ja terveystoimet, seurakunnat, järjestöt ym. toimijat.

13 12 Vuoden aikana päättyi jalkautuvan ja kiinnipitävän päihdetyön toimintamallia kehittävä KiipItprojekti. Toimintamallin juurruttaminen paikkakunnille onnistui hyvin ja tuotoksina valmistui mm. materiaalipaketti ja arviointiraportti. Projekti hyväksyttiin myös valtakunnalliseen ammattijärjestön päiville, jossa toimintamallin levittämistä jatketaan. Raha-automaattiyhdistys on esittänyt vuosille uutena projektirahoituksena päihteitä käyttävien isien osallisuuden vahvistamisen projektin (Erityisesti isä). Projektipaikkakuntina on Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli, Jyväskylä ja Kuopio. Projekti kohdentuu vahvistamaan isän osallisuutta erilaisissa vanhemmuuden tilanteissa ja osana päihteistä kuntoutumista, huomioiden myös lapsen ja nuoren näkökulman. Keinona on mm. jalkautuva työ, vertaistuen ja verkostojen vahvistaminen. Projekti on myös valittu rahoittajan valtakunnalliseen Emma & Elias -avustusohjelmaan. LIIKETOIMINTA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Vuonna 2011 alkanut murroskausi jatkui vuonna Seurakunta-asiakkaat säästivät, digitaalisen median voittokulku jatkui ja painetun median levikit ja ilmoitustulot laskivat. Erityisesti digitaalisen siirtymän näkökulmasta vuotta 2012 voidaan pitää historiallisena paradigman muutoksen hetkenä. Mediatalot irtisanoivat työntekijöitä, valmistelivat broadsheetien korvaamista tabloideilla ja maksumuurien tuomista digitaaliseen julkaisemiseen. Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaan kevät kului syksyn 2011 yt-neuvottelujen ja Kirkko ja kaupungin menettämisen jälkeisen tilanteen haltuunotossa. Aikaisempaa selvästi niukempia johto- ja henkilöresursseja opeteltiin kohdentamaan mahdollisimman tehokkaasti. Kehitystyössä johtavat teemat olivat toimintojen tehostaminen ja uusien tuotteiden ja liiketoimintojen synnyttäminen. Strategisesti yhtiö alkoi ottaa selviä askelia kohti jäsenymmärrykseen avulla ohjautuvaa viestinnän asiantuntijaorganisaatiota. Tarvikeryhmä ja sen myynti organisoitiin uudeksi, itsenäiseksi ja tehokkaaksi Sacrum-kaupaksi, joka toimii niin kivijalassa kuin verkossakin. Myyntiä tuetaan ja tehdään myös kiertueilla ja puhelinmyynnillä. Kirjapaja fuusioitiin Lasten Keskuksen kanssa ja se jatkaa vuoden 2013 alusta toimintaansa uudessa toimipisteessä osana uutta organisaatiota, Kotimaan 45 %:sesti omistamana osakkuusyhtiönä. Omat media, kärjessä Kotimaa ja K24, päätettiin organisoida uudelleen. Eri medioiden toimitukset yhdistettiin superdeskiksi, jonka rinnalla toimivat tuotanto, ilmoitus- ja tilausmarkkinointi sekä asiakaspalvelu. Kotimaa-sisältöjen jakelussa alkoi voimakas digitaalisen jakelun kehittämisen aika. Seurakuntamediat-yksikkö voitti Kirkko ja kaupungin julkaisusopimuksesta käydyn uuden tarjouskilpailun, mutta sen toimeenpano jumittui kilpailijan valitettua markkinaoikeuteen. Osa seurakuntalehdistä joutui myös vuoden 2013 alusta 24 % arvonlisäveron piiriin, mikä lisäsi tummia pilviä tämän toiminnan taivaalla. Yksikkö valmistautui myös Kirkkohallituksen suunnittelemaan seurakuntien verkkoviestintäratkaisun kilpailutukseen. Vuoden suurin investointi tehtiin Jäsen 360 -nimellä kulkevaan segmentointihankkeeseen ja sen varaan rakennettavan konsulttiliiketoiminnan kehittämiseen. Tämä mahdollisesti laajin Suomessa koskaan toteutettu segmentointihanke pyrki kuvaamaan suomalaista hengellisyyttä ymmärrettävässä ja ennustettavassa muodossa. Syntynyt Jäsen 360 -työkalu ja siihen liittyvä koulutus tarjoavat seurakunnille aivan uuden jäsenlähtöisen strategisen suunnittelun ja käytännön työn kehittämisen välineen.

14 13 Jäsentiedon avulla johdetaan myös yhtiön omien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Liiketoiminnalle rekrytoitiin talon ulkopuolelta vastuullinen johtaja, joka aloittaa työnsä vuonna Yhteiset tukipalvelut Taloushallinto Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden taloushallinnon palvelukeskus tuotti taloushallinnon palvelut koko talolle. Taloushallintoon liittyviä eri toimintojen prosesseja ja menettelytapoja kehitettiin aktiivisesti luotettavamman ja ajantasaisemman talousinformaation saamiseksi. Samassa yhteydessä muutettiin Kirkkopalvelujen laskutusprosesseja. Vuodelle 2013 uudistettiin tilikartasto ennakoiden tulevaa integraatiota Seurakuntaopiston kanssa. Vuoden 2013 aikana projektoidaan raportointijärjestelmän uudistaminen. Vuoden aikana tapahtui eläkkeelle siirtymisiä, mistä johtuen henkilöstön vaihtuvuus oli edelleen ollut merkittävää. Henkilöstöhallinto HR Ulkoistettu palkanlaskenta on toiminut lähes tyydyttävällä tavalla vuoden 2012 aikana. Merkittävät ongelmat ovat vähentyneet. Laatutasoseurannan perusteella voidaan todeta, että tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu. Henkilöstön hyvinvointia arvioiva työilmapiirimittaus toteutettiin huhti-toukokuussa Tulokset olivat vaihtelevia yksiköittäin. Tulosten perusteella määritettiin johtamisen painopistealueet, joissa odotettiin parannusta 2012 aikana. Vuoden aikana yhtenäistettiin toimintatapoja eri yksiköissä. Loppuvuodesta aloitettiin HR- ja palkkatoimintojen tavoitetilojen ja prosessien kartoitus. Tavoitteena on arvioida eri toimintavaihtoehdot palkka- ja HR-järjestelmän ratkaisuksi vuodesta 2014 eteenpäin. Työ saatetaan loppuun keväällä HR-toimintoja suunnataan entistä enemmän esimiesten ja prosessien tueksi. Kiinteistöhallinto Kiinteistöhallinnolle kuuluu tilojen ylläpidosta vastaaminen sisältäen kiinteistöissä tehtävät kunnossapito- ja peruskorjaustyöt. Kiinteistötoiminta vastaa myös palveluiden ja hankintojen kilpailuttamisesta sekä sijoitusliiketoiminnan käytössä olevien tilojen vuokrauksesta. Kiinteistötoiminta vastaa myös Kirkkopalvelujen metsävarallisuuden hoidosta. Kertomusvuoden aikana ei ollut merkittäviä peruskorjaus- eikä uudisrakennushankkeita. Oppilaitostontin kiinteistöihin kuuluvan auditorion korjaus tehtiin Korjaus valmistui aikataulussa helmikuussa Korjaus käsitti kuluvien pintojen uusimisen sekä AV-tekniikan ajanmukaistamisen. Kiinteistö Oy Helsingin Hietalahdenranta 13 kiinteistössä tehtiin kellaritilan lattioiden pinnoitus ja maalaustyö. Sijoitusliiketoiminnan käytössä olevien tilojen käyttöaste oli lähes 100 %. Hietalahdenranta 13:ssa ulosvuokrauksen osuus kasvoi edellisvuodesta. Oman toiminnan käytössä olevien tilojen osalta käyttöaste 100 %. Kirkkopalvelujen Laukaan ja Tyynelän metsissä suoritettiin metsänhoitosuunnitelman mukaiset harvennus- ja päätehakkuut. Kaikkien metsätilojen osalta tehtiin suunnitelmien mukaiset metsänhoito- ja kunnostustyöt. Kiinteistötoiminta on tuottanut yksiköiden tarvitsemia raportteja ja suunnitelmia toiminnan kehittämisen ja suunnittelun tueksi.

15 14 Marraskuussa neuvoteltiin Pieksämäen kaupungin kanssa pitkäaikaisesta vuokrasopimuksesta. Kaupunki vuokraa Pieksämäen kampusalueelta merkittävän osan ns. B-rakennuksesta. Vuoden 2013 alkupuolella suunnitellaan Pieksämäen kampusalueen B-rakennuksen muutostyöt yhdessä Pieksämäen kaupungin kanssa. Tietohallinto Tietohallinnon keskeisin tehtävä on auttaa konsernin palvelualueita toteuttamaan ja kehittämään omia ydintehtäviään mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti ICT:n avulla. Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden ICT-infrastruktuuri on pääosin ulkoistettu strategisille kumppaneille. ICT-palvelumallin uudelleenorganisointi aloitettiin elokuussa Tietohallinto laati dokumentit ITinfrastruktuurista, sovelluksista ja tietoliikenteestä. Käyttöön otettiin projektisalkku-malli. Lisäksi määriteltiin uudelleen IT-hankkeiden hyväksyttämis- ja päätöksentekomalli. Tietohallinnon kehittämisen ykkösvaiheessa parannetaan IT-infran toimivuutta, läpinäkyvyyttä, ketteryyttä ja kustannustehokkuutta. Tämä työ aloitettiin irtisanomalla IT-infran aiempi sopimus ja etsimällä uusi entistä sopivampi kumppani. Tämä prosessi oli päätöspisteessä helmikuussa 2012 ja kokonaan loppuunsaatettuna kesäkuussa Erityisinä operatiivisina haasteina vuodelle 2013 on ICT-kustannusten kokonaisarviointi ja selkeät kustannustehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Erityisinä tavoitteina on ICT-infran ylläpidon kokonaiskustannusten alentaminen. Viestintä Viestintäyksikön suurhanke, Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden intra avattiin tammikuussa Intra suunniteltiin yhdessä työntekijöiden edustajista kootun ryhmän kanssa, ja sen toteutti Kotimaanetti. Intran kehitystyötä jatkettiin pitkin vuotta. Tiekirkoissa kokeiltiin poikkeuksellista markkinointia blogien keinoin. Polkupyöräilystä innostuneet ystävättäret SoulSisters testasivat Tiekirkkojen fillarikierroksen ja päivittivät blogia matkalta. Fillarikierros on yksi Tiekirkko-kierroksista, jotka esitellään taivaallinentaukopaikka.fi-sivulla. Muita teemakierroksia ovat puukirkot, keskiaikaiset kivikirkot, lasimaalauskirkot, Alvar Aallon kirkot, Engelin kirkot sekä kuvakirkot. Tiekirkkokävijöiltä kerättiin kesän aikana palautetta verkkosivulla olleen Tykkäsitkö Tiekirkosta -kyselyn kautta. Palautteita saatiin yhteensä 350, ja kokemukset olivat varsin positiivisia: Kahdeksan kymmenestä tiekirkkokävijästä suosittelisi niihin pysähtymistä muillekin. Seitsemän kymmenestä aikoo vastaisuudessakin pysähtyä Tiekirkkoon, ja sama määrä oli sitä mieltä, että Tiekirkot madaltavat kirkon kynnystä. Vastaajien mukaan kirkoissa puhutteli vahvimmin tunnelma, arkkitehtuuri ja kirkkoympäristö. Eniten niistä saatiin mielenrauhaa, kiva taukopaikkavaihtoehto kesäreissulle ja tietoa historiasta. Myös media oli kiinnostunut Tiekirkoista: Tiekirkot ja sen ympärille rakennettu taivaallinen taukopaikka -verkkopalvelu keräsi mediaseurannassa 120 osumaa valtakunnallisissa ja aluelehdissä. Määrään eivät sisälly paikallislehdet. Tiekirkkojen verkkosivuilla oli käyntiä. Viestintäyksikkö oli mukana vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen velkakuilu-kampanjan suunnittelussa ja toteutuksessa. Yksikkö antoi myös markkinointiviestinnällisen panoksensa Tyynelän ja Ruusun yhteisten 101-vuotisjuhlien järjestämiseen.

16 15 Vuoden 2012 aikana alkoivat Kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston integraation valmistelut. Joulukuussa 2012-tammikuussa 2013 toteutettiin ensimmäinen vaihe intranettien yhdistämisestä. Näkyvin brändi mediassa oli Yhteisvastuukeräys. Kirkkopalvelujen verkkosivuilla oli käyntiä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Kirkkopalvelujen hallitus teki periaatepäätöksen, että Kirkkopalveluista ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiöstä muodostetaan yksi toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus. Valtuusto teki päätöksen ratkaisusta Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön hallitus on tehnyt samansisältöiset päätökset. Integraation toteutuksen keskeisin osa on ollut yhdistyksen ja säätiön sääntöjen muuttaminen. Kirkkopalvelujen ylimääräinen yhdistyksen kokous hyväksyi sääntömuutoksen ja Seurakuntaopiston Säätiön hallitus Molempien päätökset olivat yksimielisiä. Sääntömuutoksen valmistelun yhteydessä otettiin kantaa organisaatioiden johtamisrakenteisiin ja uusiin tehtäviin. Sääntömuutoksen yhteydessä on päätetty, että Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön hallituksena toimii Kirkkopalvelujen hallitus ja säätiön asiamiehenä Kirkkopalvelujen johtaja. Ennakkotarkistetut säännöt lähetettiin Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröitäviksi joulukuun lopussa. Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön säännöt on rekisteröity helmikuussa Vuoden 2012 aikana on integraatiota valmisteltu suunnittelemalla organisaatiota ja koulutustehtävää. Koulutuksen järjestämislupien ja oppilaitosten ylläpitämislupien muutoshakemukset toimitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ratkaisut Kirkkopalvelujen, Seurakuntaopiston ja yhteisten palvelujen organisaatiosta sekä palvelualueiden johtajista tehtiin helmikuussa Kevään aikana 2013 valmistellaan omaisuus- ja henkilöstösiirrot ja verottajan ennakkoratkaisunhakeminen omaisuuslahjoituksiin. Joulukuussa 2012 Lasten Keskus Oy osti Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaan Kirjapajan liiketoiminnan. Kirjapajan liiketoiminta, brändi ja vaihto-omaisuus siirtyvät osaksi Lasten Keskusta. Kustannus- Osakeyhtiö Kotimaan omistusosuus yhtiössä on 45 %. Arvio tulevasta kehityksestä Kirkkopalvelujen oman toiminnan liikevaihdon arvioidaan kasvavan erityisesti sosiaalisen vastuun alueella. Koulutus ja uudistuminen -palvelualueella arvioidaan toiminnan tuottojen jäävän hiukan edellisvuotta pienemmäksi. Tämän kehityksen taustalla on toisaalta selvä sosiaalisten palvelujen kysyntä kuntasektorilla, toisaalta koulutussektorin säästöpaineet ja rahoituksen pienenemisen haasteet. Kirkkopalvelujen toiminta laajenee integraation myötä. Vuositasolla toiminnan tuottojen lisäys on n. 12 M. Vastaava henkilöstömäärän lisäys on noin 120 henkilöä. Kustannus-Oy Kotimaan kehitykseen vaikuttaa edelleen media-alan yleinen murros. Toisaalta yhtiössä on käynnissä rakenteellinen muutos, jolloin perinteisen printtimedian ja kirjankustannustoiminnan paino vähenee ja toisaalta uusien liiketoimintojen merkitys kasvaa. Yhtiön liikevaihto tulee olemaan noin 10 % pienempi kuluvana vuonna. Kannattavuuden arvioidaan olevan parempi kuluvana vuonna. Toimintaan liittyvät riskit Suurimmat Kirkkopalvelujen toimintaa koskevat riskit liittyvät muutosten hallintaan ja tavoiteltujen muutosten haluttuun lopputulokseen ja aikataulujen pitävyyteen. Tämä koskee erityisesti meneillään olevaa integraatiota sekä Koulutuskeskus Agricolan tilajärjestelyjä Pieksämäen kaupungin kanssa.

17 16 Muut koulutustoiminnan riskit liittyvät Etelä-Savon alueen vetovoimaisuuteen pontentiaalisten opiskelijoiden silmissä. Lisäksi koulutustoimintaan liittyy riski toimitilojen vajaakäytöstä, joka vahvasti on sidoksissa Diakonia-ammattikorkeakoulun toiminnan laajuuteen ja painopisteisiin Pieksäen toimialueella. Sosiaalipalvelujen toimintaan vaikuttaa vahvasti kuntien järjestämä kilpailutus ja siinä onnistuminen. Kilpailutusprosesseissa epäonnistumisesta seuraa tarve reagoida nopeasti tilanteeseen. Tällöin riskinä on, että liian hidas reagointi johtaa rahoituskriisiin. Kustannus-Oy Kotimaan riskinä on medialiiketoiminnan kutistuminen edelleen. Lisäksi riskit kohdistuvat kehittyvien liiketoimintojen onnistumiseen ja aikataulujen pitävyyteen. Kirkkopalvelut ry:n ja konsernin taloudellinen asema ja tulos Kokonaistuotot Konserni. Konsernin kokonaistuotot vuonna 2012 olivat (42.736) tuhatta euroa. Kokonaistuotot ilman satunnaisia eriä ja testamenttilahjoituksia olivat (42.688) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelujen kokonaistuotot olivat (23.275) tuhatta euroa. Toimintavuoden aikana ei kertynyt satunnaisia tuottoja. Yhteisvastuukeräyksen osuus kokonaistuotoista oli (4.470) tuhatta euroa. Kokonaistuotot Konserni Yhdistys Varsinainen toiminta Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Satunnaiset tuotot Yhteensä Kokonaistuottojen jakautuminen toimintayksiköittäin käy ilmi tuloslaskelman liitetiedoista. Kulut Konsernin tuloslaskelman mukaiset kulut olivat yhteensä (42.363) tuhatta euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut olivat yhteensä 356 (499) tuhatta euroa, josta korkokulujen osuus oli yhteensä 271 (370) tuhatta euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluihin sisältyy lisäksi sijoituksen arvonalennus 19 (24) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry:n tuloslaskelman mukaiset kulut olivat yhteensä (22.142) tuhatta euroa. Tilikauden aikana ei ollut satunnaisia kuluja.

18 17 Kokonaiskulut Konserni Yhdistys Varsinainen toiminta Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuloverot Yhteensä Yhdistyksen kokonaiskulujen jakautuminen toimintayksiköittäin käy ilmi tuloslaskelman liitetiedoista. Tulos Konsernin tilikauden tulos ennen vähemmistöosuutta oli (372) tuhatta euroa. Vähemmistöosuus konsernin tuloksesta oli 49 (83) tuhatta euroa ja rahastosiirrot sidotuista ja vapaista rahastoista -133 (-145) tuhatta euroa. Tilikauden ylijäämä oli (144) tuhatta euroa. Tase ja rahoitusasema Henkilöstö Kirkkopalvelut ry:n tilikauden tulos oli (1.133) tuhatta euroa. Rahastosiirrot sidotuista ja vapaista rahastoista olivat 133 (-145) tuhatta euroa. Tilikauden ylijäämä oli (988) tuhatta euroa. Konsernitaseen mukainen vieras pääoma oli (20.310) tuhatta euroa, josta korollista oli (8.866) tuhatta euroa. Konsernitaseen mukaiset rahavarat olivat vuoden lopussa 945 (6.452) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry:n mukainen vieras pääoma oli (11.951) tuhatta euroa, josta korollista oli (8.854) tuhatta euroa. Konsernin omavaraisuusaste on 47,4 % (40,3). Yhdistyksen omavaraisuusaste on 53,2 % (43,9). Tilikauden aikana saatiin yksi testamenttilahjoitus, joka kohdistui Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle. Konsernin henkilöstön lukumäärä henkilötyövuosina mitattuna oli 349 (350), josta emoyhdistyksen henkilöstön lukumäärä oli 244 (230). Henkilöstökulut Konserni Palkat Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut Eläkevarauksen muutos Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä

19 18 Henkilöstökulut Kirkkopalvelut ry Palkat Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut Eläkevarauksen muutos Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajien ja yhdistyksen johtajan palkat ja palkkiot Yhdistys Konserni Konsernin henkilötyövuodet jakautuivat seuraavasti: Henkilöstötyövuosien määrä Konsernihallinto ja palvelut Koulutus ja uudistuminen Diakonia ja sosiaalinen vastuu Yhteisvastuu Liiketoiminta Henkilöstön rakenne Nainen Mies Johto 2 4 Päälliköt/esimiehet 8 9 Toimihenkilö Työntekijä Henkilöstön koulutus Nainen Mies Korkeakoulu Opistoaste/AMK Ammattikoulu 72 8 Ylioppilas/Peruskoulu Kirkkopalvelut ry:n henkilöstön keski-ikä: Naiset 47, miehet 48 Hallinto ja johtaminen Keskeiset hallintoelimet Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen 11 :ssä mainituissa asioissa päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokouksen valitsema valtuusto. Yhdistyksen hallintoa hoitavat valtuusto sekä valtuuston valitsemat hallitus ja yhdistyksen

20 19 johtaja. Yhdistyksen johtamistyöstä huolehtii ja vastaa johtaja apunaan hallituksen nimeämä johtoryhmä. Kirkkopalvelut ry:n valtuusto Valtuuston muodostavat Kirkkopalvelut ry:n yhdistyksen kokouksen neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsemat valtuutetut. Valtuutetun on oltava evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen. Valtuuston jäsenet valitaan seuraavien kiintiöiden mukaisesti: 1. Jokaisesta suomenkielisestä hiippakunnasta, josta yhdistykseen kuuluu seurakuntia jäsenenä, kolme (3) jäsentä 2. Jäsenyhteisöjen ja -säätiöiden edustajina yhteensä viisi (5) jäsentä. 3. Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:stä valitaan kymmenen (10) valtuuston jäsentä, jotka ensimmäistä kertaa näiden sääntöjen mukaan valittaessa voivat olla Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n hallituksen jäsenet. Kirkkopalvelut ry:n valtuuston kokoonpano toimikautena : Puheenjohtaja piispa Eero Huovinen Varapuheenjohtaja sosiaalineuvos Antti Lemmetyinen Jäsenet: Seurakunnat: Turun arkkihiippakunta Kirkkoherra Kalle Elonheimo, Sauvo-Karuna KM Kaisa Johto, Lieto Nuorisotyönohjaaja Kimmo Koivisto, Säkylä Tampereen hiippakunta Yliopettaja Usko Gullsten, Lempäälä Kirkkoherra Heikki Pelkonen, Laune Lahti Toiminnanjohtaja Merja Päivärinta, Kangasala Oulun hiippakunta Hallintojohtaja Antti Jääskeläinen, Rovaniemi Opettaja Maarit Leskelä, Oulunsalo Rehtori Aimo Maijala, Kokkola Mikkelin hiippakunta Vararehtori Lasse Alinen, Iitti Pastori Jaana Pietiläinen, Mikkeli KM Tuula Rasimus, Savonlinna Kuopion hiippakunta Toimittaja Mauno Hyyryläinen, Kajaani Lääninrovasti Raimo Jalkanen, Rautalampi Luokanopettaja Pirkko Korhonen, Juankoski Lapuan hiippakunta Kirkkoherra Antti Heinola, Uurainen/Jyväskylä Lääninrovasti Krister Koskela, Vaasa Kouluttaja Kari Valkonen, Jyväskylä