RIIHIKEDON ARAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Sanna Kuusikari Suvi Rosendahl

Transkriptio

1 RIIHIKEDON ARAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2016 Sanna Kuusikari Suvi Rosendahl

2 (c) Satakunnan Museo, Porin kaupunkisuunnittelu Ohjausryhmä: Liisa Nummelin, rakennustutkija, Satakunnan Museo Mirko Laurinen, kaavoitusarkkitehti, Porin kaupunkisuunnittelu Inventointi: Sanna Kuusikari, HuK / rakennukset Suvi Rosendahl, FM / rakennukset Iiris Panula, ark. yo / rakennukset Helene Kaarnametsä, (Hortonomi Amk) Fil. yo / viheralueet Valokuvat, 2016: Sanna Kuusikari Suvi Rosendahl Helene Kaarnametsä Iiris Panula Muiden kuvien lähteet mainittu kuvatekstissä. Karttaesitykset: Sanna Kuusikari Suvi Rosendahl Iiris Panula Rakennuspiirustukset: Porin kaupungin rakennusvalvonta, mikro lmiarkisto Taitto: Sanna Kuusikari Suvi Rosendahl Kannen kuva: Keskuspuistoa vuonna 1971, Voitto Niemelä (Satakunnnan Museon kuva-arkisto.)

3 ESIPUHE Riihikedon Arava-alue on suunniteltu huolella tulevien asukkaiden tervey ä ja viihtyisyy ä ajatellen sodan jälkeisen pulan ollessa vielä ankarimmillaan. Talot on sijoite u väljäs puistomaiseen ympäristöön valon ja vihreyden vuoksi. Asukkaat viihtyvät alueella vielä 60 vuo a myöhemminkin. Vaikka rakennustarvikkeet ovat olleet Aravien rakentamisen alkaessa vielä säännösteltyjä, on kauniisiin ja aikaa kestäneisiin yksityiskoh in malte u ja halu u panostaa. Muuten pelkiste yjä julkisivuja kaunistavat luonnonkivellä tai laatoilla kehystetyt sisäänkäynnit jalopuuovineen. Oville johtavat laatoitetut tai kivetyt polut ja sama kiveys jatkuu myös muutamien talojen perustuksissa. Kaikki on käsityötä. Teollinen rakentaminen jäljitelmämateriaaleineen tuli vasta lähiörakentamisen myötä. Tänä päivänä Porin Aravia arvostavat korkealle muutkin kuin porilaiset. Riihikedon Aravien lähes 60 talon kokonaisuus on vali u vuonna 2009 valtakunnallises merki ävien kul uuriympäristöjen lue eloon. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Aravien talot ovat tulleet peruskorjausikään. Alkuperäiset asukkaat väistyvät nuorempien eltä. Putkiremon lisukkeineen on jo tehty suuressa osassa taloja. Muutamissa myös energiatalou a on paranne u - valite avas poikkeuksetta kauneuden kustannuksella. Joko isompien korjausten yhteydessä tai erikseenkin suuressa osassa tapauksista jälleenrakennuskauden niukkuudessa luotua kauneu a on jo ehdi y karsimaan. Jalopuuovia pidetään raskaina ja vetoa aiheu avina. Niitä on korva u persoona omilla metalliovilla luvun rakennusosat on kuitenkin tehty huolle aviksi. Vanhojenkin ovien toimivuu a voidaan parantaa ja pintaa kunnostaa. Sama koskee ikkunoita. Kauniita puuikkunoita ei tarvitse vaihtaa uusiin, kömpelöihin alumiini-ikkunoihin niiden toimivuuden parantamiseksi. Toiminnallisia parannuksia voidaan tehdä kunnostuksen yhteydessä. Riskinä myös on, e ä muutoksilla kajotaan talojen rakennusfysikaaliseen toimintaan ja aiheutetaan hankalas korja avia sisäilmaongelmia. Riihikedon rakennusinventoin on tehty kesän 2016 aikana asemakaavan muutoksen perusselvitykseksi. Sen tarkoituksena on lisätä ja tallentaa etoa Arava-alueen ja sen talojen arvoista. Kaavamuutos on osoi autunut väl ämä ömäksi Riihikedossa käynnissä olevan laajamittaisen peruskorjaustoiminnan ohjaamiseksi. Tämän rakennusinventoin rapor n toivomme lisäävän alueen ja sen talojen arvostusta sekä tarjoavan etoa niiden vaalimiseen. Inventoin on toteute u Satakunnan Museon ja Porin kaupunkisuunni elun yhteistyönä. Riihikedon Arava-alueen Keskuspuistoa tornitaloineen. Kuva: Pen Pere 2008, Satakunnan Museo. Liisa Nummelin, rakennustutkija

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Inventoinnin lähtökohdat ja alue Inventoin työn vaiheet Tiedo aminen 7 2. RIIHIKEDON ARAVA-ALUEEN VAIHEITA Kaavoitushistoria: terveellistä ja väljää 8 kaupunkiasumista Laaksovirran vuoden 1946 asemakaava Kaavamuutokset Arava-alueen laajentuminen Uudistuva rakennustekniikka Riihikedon Arava-alueen arkkitehdit Sosiaalihistoria Semmost tavallist, työssä käyvää väkee Asuminen aravakodissa Elämää Arava-alueella Nyky lanne KAUPUNKIKUVA JA ARKKITEHTUURI Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Rakennuksiin tehdyt muutokset 1960-luvulta läh en Muutospaineet PUISTOT JA PIHAT Kasvillisuus Asuinrakennusten pihat Puistot Keskuspuisto Presiden npuisto Toivepuisto RIIHIKEDON ARAVA-ALUEEN ARVOT JA NIIDEN VAALIMINEN Alueen arvot ja kaavallinen lanne Rakennusten arvo aminen KOHDEKUVAUKSET JA KOHTEIDEN ARVIOINTI Vuodet As. Oy Luis nlinna, Presiden nkatu Keskuspuiston tornitalot As. Oy Keskuspuis kko, Kiertokatu 8 ja As. Oy Keskuspuis kko, Kiertokatu As. Oy Kiertokatu 16 ja As Oy Kiertokatu, Kiertokatu 4 ja As Oy Kiertokatu, Kiertokatu Vuodet As Oy Kiertokatu As Oy Kiertokatu 17 ja As Oy Kiertokatu As Oy Rauta enpuistokatu Kiinanmuuri, As. Oy Satakunnankatu 18, As. Oy Satakunnankatu 20, As. Oy Satakunnankatu As Oy Kiertokatu 7, Kiertokatu 9, 7 ja Kiertokatu As Oy Koivistonkulma, 67 Presiden npuistokatu ja As. Oy Porin Maansaajat, 68 Presiden npuistokatu 27 & As Oy Porin Koiviston e As. Oy Presiden npuistokatu 23 ja As. Oy Presiden npuistokatu 26-30, 71 As. Oy Presiden npuistokatu As. Oy Riihi-Keto, Presiden npuistonkatu As. Oy Koivistontori As. Oy Uusikoiviston e 3, Uusikoiviston e 77 ja As. Oy Presiden npuistokatu, Presiden npuistokatu Vuodet As. Oy Porin Kiertokatu As Oy Kiertokatu Kiertokatu 21, 23 ja As Oy Uusikoiviston e Uusikoiviston e Uusikoiviston e As Oy Tampereen e 4-6, Kuninkaan e 4 ja 6 As Oy Koivistonketo, Kuninkaan e As. Oy Täh silmä, Uusikoiviston e Keskuskartano ja Risulinna Porin Validia-talo, Uusikoiviston e Lähdelue elo

5 1. JOHDANTO 1.1 Inventoinnin lähtökohdat ja alue Porin 9. kaupunginosan eli Riihikedon aravatalojen alue on lue eloitu valtakunnallises merki äväksi rakennetuksi kul uuriympäristöksi vuonna Alueella on edelleen voimassa alkuperäinen toisen maailmansodan jälkeen laadi u asemakaava, joka ei enää pitkään aikaan ole palvellut korjausrakentamisen ja muutosten ohjaamisessa. Viime vuosien julkisivukorjauksissa on valite avan usein käyte y menetelmiä ja materiaaleja, jotka ovat ris riidassa alueen ominaisluonteen kanssa. Nyt arava-alueen asemakaava on pääte y uudistaa. Tämä rakennusinventoin on tehty asemakaavan muutoksen perusselvitykseksi Satakunnan Museon ja Porin kaupunkisuunni elun yhteistyönä. Rakennusinventoinnissa on koo u etoa aluekokonaisuuden, sen rakennusten sekä pihojen ja puistojen kaavoituksen ja rakentamisen vaiheista sekä nyky lasta. Inventoin rapor sekä muu inventoin aineisto on tarkoite u käyte äväksi paitsi asemakaavan uudistamisessa myös rakennusvalvonnan työvälineenä lupamene elyssä sekä taloyh öiden ja suunni elijoiden apuvälineenä rakennusten ja ulkoalueiden korjaustoimenpiteitä ja kunnostustöitä suunniteltaessa. Riihikedon Arava-alue on Porin ensimmäinen yhtenäinen kerrostaloalue. Kaupunginarkkiteh Jaakko Laaksovirran laa ma asemakaava alueelle vahviste in vuonna 1946 ja ensimmäinen Luis nlinnaksi nime y asuinkerrostalo valmistui Presiden npuistokadun varrelle vuonna Arava-alue käsi ää kaikkiaan 56 aravajärjestelmän turvin pääasiassa 1950-luvulla valmistunu a JOHDANTO 6

6 asuinkerrostaloa ja kolme puistoa. Talotyyppeinä ovat seitsemän- ja nelikerroksiset pistetalot sekä kolme- ja nelikerroksiset lamellitalot, jotka sijoi uvat viuhkamaises alueen y messä sijaitsevaan Keskuspuistoon ja sen ympärille. Alue a rajaa lännessä Rauta enpuistokatu ja idässä Uusikoiviston e ja Kuninkaan e. Pohjoisessa alue rajautuu Keskusaukioon ja etelässä Satakunnankatuun, Presiden npuistokatuun sekä Uusikoiviston asuinalueeseen. Arava-alue rakenne in puhtaas asuinalueeksi katutason lähipalveluineen. En sten elintarvikeliikkeiden loissa toimii nykyisin kampaamo, kirpputori, pizzeria ja muita pienyrityksiä. Alusta as toimineen päiväkodin lisäksi Keskuspuistoon rakenne in 1980-luvulla avoin päiväko. Riihikedon koulukor eleihin, arava-alueen väli ömään läheisyyteen oli jo aiemmin rakenne u kansakoulu, yhteislyseo sekä ty öjen ja poikien ammat- koulut. 1.2 Inventoin työn vaiheet Arava-alueen rakennusinventoinnin toteu vat aikavälillä HuK Sanna Kuusikari ja FM Suvi Rosendahl. Heitä avus ark. yo Iiris Panula Puistojen ja pihojen inventoin edot kokosi Hortonomi (AMK), Fil. yo Helene Kaarnametsä Työtä ohjasivat rakennustutkija Liisa Nummelin ja kaavoitusarkkiteh Mirko Laurinen. Työryhmä teki prosessin aikana useita yhteisiä kävelykierroksia inventoin alueelle rakennusten ja ympäristön arvojen ja ominaispiirteiden poh miseksi ja ymmärtämiseksi. Inventoinnin pohjatyöt sisälsivät arkistolähteiden kuten kaava-aineiston, alkuperäisten rakennuspiirustusten ja muutospiirustusten, Porin kaupungin kunnalliskertomusten sekä Satakunnan Museon valokuva-arkiston kartoituksen ja läpikäynnin. Ken ätöihin kuului inventoitavissa kohteissa käyn, kohteiden pintapuolinen tarkastelu ja valokuvaus ulkopuolelta sekä sisältä porrashuoneiden ja kellari- ja ullakko lojen osalta. Inventoin käynnin yhteydessä oli usein mahdollisuus haastatella isännöitsijöitä, huoltoyh ön edustajia tai taloyh ön jäseniä. Erikseen haastatel in muutamia pitkäaikaisia asukkaita. Haastateltavat olivat isännöitsijöiden osoi amia tai sa umanvaraises ken ätöiden yhteydessä tava uja. Lisäksi dokumentoi in yksi hyvin alkuperäisenä säilynyt asuinhuoneisto. Tämän inventoin rapor n laa vat HuK Sanna Kuusikari sekä FM Suvi Rosendahl laajemman inventoin aineiston pohjalta. Puistojen arvotuksen ja toimenpideohjeet rapor in laa Hortonomi (AMK), Fil. yo Helene Kaarnametsä. Yksityiskohtaisemmat inventoin edot tallenne in Satakunnan Museon Pakki-inventoin sovellukseen, jossa ne ovat viranomaiskäytössä. 1.3 Tiedo aminen Arava-alueen rakennusinventoinnista edote in isännöitsijätoimistoille he sen alkaessa kesäkuussa pos- tse lähetetyllä edo eella. Lisäksi inventoinnista edote in Porin kaupunkisuunni elun ja Satakunnan Museon www-sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Asemakaavan muutostyön käynnisty yä tullaan järjestämään edotus laisuuksia erikseen asukkaille ja isännöitsijöille. Tilaisuuksissa esitellään myös rakennusinventoin a. Tämä inventoinnista tuote u rapor on Riihikedon asukkaiden käyte ävissä. Rapor toimitetaan isännöitsijätoimistoille. Rapor on lisäksi lada avissa sähköisessä muodossa Satakunnan Museon ja Porin kaupunkisuunni elun www-sivuilta. 7 JOHDANTO

7 2. RIIHIKEDON ARAVA-ALUEEN VAIHEITA 2.1 Kaavoitushistoria: Terveellistä ja väljää kaupunkiasumista Porin 9. kaupunginosan Arava-alue rakenne in 1950-luvulla aiemmin maatalouskäytössä olleelle keskiriihien alueelle, jota ympäröivät etelässä kaupungin vuokraviljelypalstat, pohjoisessa keskustan vanha ruutukaava-alue, idässä vasta vuonna 1941 kaupunkiin liite y Uudenkoiviston esikaupunkialue ja lännessä 9. kaupunginosan luvulla rakentuneet asuin- ja koulukor elit. Ensimmäisten talojen rakennustöiden aikana alueella oli vielä maanviljelijöiden käytössä olleita varastorakennuksia. Puutalovaltaisen kaupungin raja oli maisemassa selkeä, kun alueelle ale in rakentaa kaupungin ensimmäistä yhtenäistä kerrostaloasuinalue a. Tarve asunnoille oli sodanjälkeisestä asuntopulasta johtuen suuri. Asuntopulan juuret ulo uivat 1920-luvulle ja siihen vaiku vat sekä 1800-luvun lopun nopea teollistuminen ja sitä seurannut kaupunkeihin muu o e ä ensimmäisen maailmansodan aiheu ama lama. Presiden npuistokadulla oli vielä 1950-luvun puolivälissä vanhaa asutukseen lii yvää rakennuskantaa (alla, oik.). Kuvat: Satakunnan Museo. Porin uusi 9. kaupunginosa hahmotel in ensimmäisen kerran Porin yleisasemakaavassa, jonka laa vuonna 1922 Helsingin kaupungin rakennustarkastajana toiminut arkkiteh Harald Andersin. Kaavassa vanha, Chiewitzin asemakaavan mukaan rakentunut keskusta jätet- in ennalleen ja keskustalle esite in umpikor eleihin perustuva laajennus, uusi 9. kaupunginosa kaupungin eteläpuolelle. Andersinin kaavoitustyö seuraili yleisiä 1920-luvun ihanteita. Uusi Ruotsista laina u rakennustapa suosi perinteisten, pienten omako taloton en sijaan RIIHIKEDON HISTORIA 8

8 suurpihakor eleita, joiden ympärille rakennetut asuinkerrostalot tuo vat yhtenäistä, arvokasta kaupunkikuvaa ja palvelivat näin samalla sekä nuoren tasavallan urbaaneja ihanteita, e ä asuntopulan ase amia konkree sia vaa muksia. Arkkiteh Eliel Saarisen vuonna 1915 laa ma Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma oli ensimmäinen moderni kaupunkisuunnitelma, joka oli esikuvana kaikille 1920-luvulla tehdyille kokonaisasemakaavoille. Tämän kaltainen kaupunkisuunni elu toteutui jossain määrin vain Helsingissä, joskin vastaavia suunnitelmia laadit- in monin paikoin. H. Andersin laa yleisasemakaavakaavan mm. myös Raumalle. Asuntorakennustuotannon valtuuskunta eli Arava Arava peruste in helpo amaan toisen maailmansodan jälkeistä asuntopulaa. Aravalaki astui voimaan 1949 ja takasi rakennu ajille halpakorkoisia lainoja asuntotuotantoon. Aravalakien ehdot määri vät muun muassa asuntojen pohjaratkaisuja sekä kiinteitä kalusteita ja lisäsivät rakennusosien standardisoin- a. Aravarakentamisella pyri in hyvään ja korkeatasoiseen, mu a edulliseen rakentamiseen. Porissa Andersinin kaava ei toteutunut yleisen taloudellisen lanteen, lähestyvän sota-ajan sekä yleisten rakentamisihanteiden muutosten johdosta, lukuun ama a joitain osia Porin 9. kaupunginosassa. Aika ei ollut vielä kypsä kerrostalorakentamiselle, eikä kaupungin kasvukaan toteutunut ennusteiden mukaises luvun syvän laman vuoksi rakentaminen oli muutenkin vähäistä. Uuden 9. kaupunginosan rakentaminen perustui 1920-luvulla pääosin yksikerroksisiin hirsirakennuksiin. Niiden ohella toteute in 1920-luvun jälkipuolella ja 1930-luvulla muutamia kaksi- ja kolmikerroksisia kivirakenteisia asuintaloja, kuten Viisikanta (1927), Otavainen (1928) ja An nlinna (1929) ja joitakin julkisia rakennuksia, kuten suojeluskuntatalo Karhulinna (1928) ja Porin suomalainen yhteislyseo (1934). Kaupunginosan varhaista kaavoitusta edustaa tänä päivänä sen länsi- ja keskiosat niiltä osin, kuin alkuperäistä rakennuskantaa on säilynyt Laaksovirran vuoden 1946 asemakaava Jo vuonna kaupunginosan asemakaavaa pääte in uudistaa Porin kaupungin ensimmäisen kaupunginarkkitehdin Jaakko Laaksovirran esityksen mukaan. Laaksovirran suunnitelma perustui Andersinin kaavan suosimia umpikor eleita huoma avas väljempään rakennustapaan. Laaksovirta toi kaupunkiin funk onalismin ajatuksia Tampereelta, missä hän oli toiminut kaupungin rakennustoimiston arkkiteh na vuosina Laaksovirran käsialaa Tampereella ovat muun muassa hänen yhdessä kaupunginarkkiteh Bertel Strömmerin kanssa suunni elemat tyyliltään funk- onalis set linja-autoasema sekä Koukkuniemen vanhainko. Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden asemakaavan monien vaiheiden jälkeen marraskuussa 1945 ja kaava sai lainvoiman sodan jälkeen vuonna Laa jan Keskuspuiston ympärille sijoite uihin avoimiin kortteleihin perustuva kaavaratkaisu poikkesi olennaises Andersinin 1920-luvun suunnitelmasta. Arava-alueen ensimmäinen talo, Luis nlinna valmistui vuonna 1947 ja ensimmäiset aravaraho eiset talot, Keskuspuistoa ympäröivät seitsemänkerroksiset pistetalot, 1950-luvun alussa. Porin ensimmäinen yhtenäinen kerrostaloalue ero ui vanhemmasta kaupunkirakenteesta selväs. Eräänlaisena urbaaniuden ilmentymänä on Arava-alue a viistävä, nelikaistainen Tampereen pika e, jonka rakentaminen aloite in vuonna Perinteisestä puukaupungista poikkesivat myös he sodan jälkeen rakennetut pientaloalueet kuten Kuninkaanhaka, Tupala sekä 10. kaupunginosa. Arava-alueen kaavoituksen voi nähdä osana suurempaa kaupunkirakentamisen linjamuutosta, jolle omi- 9 RIIHIKEDON HISTORIA

9 naista oli elämän eri toimintojen, kuten asumisen, työnteon, kaupankäynnin ja liikenteen ero aminen. Sen taustalla olivat jo ja 30-luvuilla syntyneet funk onalis set kaupunkisuunni eluajatukset, jotka Suomessa eivät lama-ajasta ja sitä seuranneesta maailmansodasta johtuen eh neet toteutua vielä 1930-luvulla juuri missään. Ajatuksia Riihikedon Arava-alueen kaavoitukseen on saate u saada myös samaan aikaan käynnistyneestä seutusuunni elusta, jonka pioneerina toimi vuonna 1942 valmistunut, arkkiteh Alvar Aallon laa ma Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma. Seutusuunnitelmassa vara in alueita liikenteelle, asumiselle, teollisuudelle ja vapaa-ajalle tarkoituksena luoda mahdollisimman toimiva yhdyskuntarakenne. Toimintojen eriy ämistä ja toisaalta kaupungin modernisoitumista on nähtävissä Riihikedon toisellakin reunalla, Teljänkadun ympäristössä, jonne vuonna 1946 lainvoiman saaneessa Laaksovirran asemakaavassa osoite in paikka linja-autoasemalle ja autohuoltotonteille. Linja-autoasema valmistui yhtä aikaa Arava-alueen talojen kanssa, vuonna Arava-alueen kor elit ase uvat viuhkamaises Keskuspuiston ympärille. Puistoon oli suunniteltu myös mm. uimala, joka ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Alueen men muodostavat puistoa ympäröivät seitsemänkerroksiset pistetalot. Alueen lähipalvelut, kuten elintarvikemyymälät ja vuonna 1956 toimintansa aloi anut Kiertokadun päiväko sijoite in talojen katutason huoneistoihin. Kiertokatua reunustavat matalat, kolmekerroksiset lamellitalot, joiden taakse jäävät kor elien sisäiset, vehreät piha-alueet. Kor elissa 12 sijaitseva Kiinanmuuriksi nime y suuri, vinkkelin muotoinen talo koe in aikanaan nimensä mukaises kolossimaiseksi. Kor eli kätkee sisäänsä Toivepuiston, jota Rauta enpuistokadun ja Kiertokadun lamellitalot rajaavat. Erityises Keskuspuistoa ympäröivien pistetalojen sijoi elussa on huoma ava funk onalismin vaikutus. Pistetalot sijoite in niin, e ei niille muodostu selkeää omaa piha-alue a, vaan ton t yhdistyvät Keskuspuistoon. Ulkokehän lamellitaloilla sen sijaan on omat yksityiset pensasaidoilla rajatut pihansa. Funk onalismin periaa eiden mukainen vapaa kaavoitustapa toi pihoihin laa ja vehrey ä ja asuntoihin luonnonvaloa. Aravanormit lisäsivät asunnon terveellisyy ä sekä nykyaikaisuu a. Riihikedon Arava-alue a leimaavat paitsi ylevät ajatukset terveydestä, myös väljyydestä ja luonnonläheisyydestä. Asumiselle ja arjen sujumiselle asunnot tarjosivat veden, tasaisen lämmön, aiemmasta poikkeavan hygienian sekä toisaalta myös naapureista riippuma oman elintavan. Vaikka asu in vierekkäin, perheiden oma reviiri oli selkeämpi Kaavamuutokset Arava-alue on rakentunut vuonna 1946 lainvoiman saaneen asemakaavan pohjalta, johon kuitenkin jo talojen rakennusvaiheessa 1950-luvulla teh in lukuisia rakennu ajien toivomia muutoksia. Vuoden 1946 asemakaava on alkuperäisessä muodossaan voimassa edelleen kor eleissa 10, 29 ja 30 sekä kor elin 11 tonteilla 8 ja 7. Kaikilla muilla tonteilla kaavamuutoksia on tehty vuosina Myöhäisempiä, pääosin pieniä kaavamuutoksia on vuosilta 1976, 1987, 1996, 2011 ja Presiden npuistokadun sisäkaaren talot (Presiden npuistokatu 23, 25, 27, 29 ja 31) ovat rakentuneet vuoden 1947 kaavamuutoksen pohjalta, joka salli kolmikerroksisten sijasta nelikerroksisten talojoen rakentamisen. Keskuspuiston pistetalojen osalta asemakaavaa muutet- in vuonna 1950 mahdollistamaan rakennusten sijoi elun muutos itä-länsisuuntaisesta pohjois-eteläsuuntaiseksi. Kaupunkikuvallises merki ävä oli asemakaavan muutos, millä Kiinanmuurin talon kerroslukua lisä in kolmesta kuuteen. Sisäasiainministeriö vahvis vuonna 1958 muutoksen, joka oli jo tuolloin toteutunut. Arava-alueesta muodostui väljä, valoisa ja vehreä. Mikäli rakennu ajat olisivat saaneet tahtonsa läpi, olisi siitä saa anut tulla toisenlainen. Vuonna 1953 Porin kaupunginvaltuustossa keskustel in tehokkuuden lisäämisestä, kun Porin Sato Oy haki kaupunginvaltuustolta lupaa kuusikerroksisten pistetalojen rakentamiseksi Kiertokadun varrelle, tonteille 3 ja 8 kaavan mahdollistamien kolmikerroksisten lamellitalojen sijaan. Niiden välissä olevalle saman kor elin ton lle 9 (Kiertokatu 13-15) oli jo rakenne u kaksi seitsenkerroksista pistetaloa. Porin Sato Oy perusteli hakemustaan suuremmalla taloudellisella hyödyllä sekä sillä, e ä muualla kaupungissa rakentamisen tehokkuus oli korkeampi. Silloinen kaupunginarkkiteh Olaf Kü ner vastus rakentamiskorkeuden lisäämistä. Kantaansa hän perusteli toteamalla, e ä väljyys on ton n asukkaille viihtyisyyden ja terveellisyyden vuoksi ensiarvoisen tärkeä eikä sitä voi jä ää huomio a. Kü ner katsoi myös, e ä auringonvalon vaikutus olisi jäänyt huoma avan vähäiseksi, jos asemakaavan mukaisesta rakentamiskorkeudesta olisi poike u. Liian heään sijoitetut pistetalot olisivat RIIHIKEDON HISTORIA 10

10 11 RIIHIKEDON HISTORIA

11 rikkoneet ehy ä kaupunkikuvaa ja estäneet valon pääsyn alueelle. Kaupunginarkkiteh myös pahoitteli tapaa, jolla asia oli hoide u neuvo elema a kaupungin rakennusviranomaisten kanssa. Porin Sato Oy sai kuitenkin tahtonsa läpi terveydenhoitolautakunnan suositeltua rakentamishanke a ja kaupunginhallituksen kääntyessä Saton kannalle. Tornitaloja ei lopulta kuitenkaan rakenne u tonteille 3 ja 8 Kü nerin onnistu ua torjumaan rakennu ajat myöhemmin. Tornitalokysymyksen jälkeen kaupungin ton poli ikkaa muute in eikä yleishyödyllisille kerrostalorakentajille anne u enää ilmaisia ton eja kaupungin rakennustoiminnan ollessa muutenkin vilkasta. Kü nerin mukaan asemakaava ei saa olla mikään kaavoihin kangistunut suunnitelma, vaan se on ja sen tulee olla kehityksen alainen kuten kaikki elävässä elämässä, mu a asemakaavan joustavuus ei tarkoita mielivaltaa luvun rakennusvaiheen jälkeen Arava-alueella on tehty vain muutama vähäinen asemakaavamuutos. Ton n 10-2 asemakaava vuodelta 1976 mahdollis Porin Validia-talona tunnetun palvelutalon rakentamisen ja As Oy Täh- silmän (alun perin Koivistontorni, ton 9-9) kaavamuutos vuodelta 2011 liike- ja toimisto lojen sijoittamisen kellarikerrokseen. Tuorein ja periaa eellisella tasolla merki ävä on ton n 11-6 (Uusikoiviston e 40) kaavamuutos vuodelta 2013, jolla taloyh ön omasta pyynnöstä ton lta on vähenne y rakennusoikeu a verotuksellisista syistä. Samalla ton n asuin- ja liikerakennus suojel in Arava-alueen laajentuminen Riihikedon arava-alue alkoi valmistua jo 1950-luvun aikana. Kerrostalorakentamiselle tarvi in lisää laa ja vuonna 1955 Satakunnankadun, Tasavallankadun, Luvianpuistokadun sekä Ratalinnankadunvälisellä alueella järjeste in asuntosuunni elukilpailu. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä 25 ehdotusta, joista voi ajaksi vali in Kide. Kide käsi 6-7 kymmenkerroksista tornitaloa sekä 4-6 kolmikerroksista lamellitaloa. Voi aneen ehdotuksen parhaina puolina näh in kaupunkikuvaan sopeutuminen ja asuntojen joustavuus sekä arkkitehtuurin taso. Kiteen suunni elijat olivatkin alallaan nimekkäitä amma laisia; arkkiteh na toimi Viljo Rewell sekä avustajina arkkitehdit Mar Jaa nen ja Reima Pie lä sekä sisustustaitelija An Nurmesniemi. Näin aravarahoi eisten kerrostalojen alue laajeni Riihikedon kaupunginosassa. Tämä laajennusalue ei kuitenkaan sisälly vuonna 2016 toteute uun Arava-alueen inventoin in. Inventoidulla Arava-alueella ei arkkiteh kilpailua ole e äväs järjeste y. RIIHIKEDON HISTORIA 12

12 2.2 Uudistuva rakennustekniikka Riihikedon arava-alueen rakentamisen aika voidaan nimetä rakennustekniikan murroskaudeksi, jonka aikana siirry in perinteisestä massiivi ilirakentamisesta ja puisista välipohjista koh betonirakentamista ja elemen tekniikkaa. Muutos oli merki ävä myös Porissa. Arava-alueen rakentaminen edus kaupungissa uu a aikaa, vaikka elemen tekniikkaa ei vielä käyte ykään. Kantavat rakenteet on kuitenkin vale u paikalla betonista. Ulkoseinät sen sijaan muura in joko ilestä tai kevytbetoniharkoista.julkisivujen rappauskäsi ely ja yksityiskohdat olivat vielä vanhaan tapaan käsityötä. Riihikedon Arava-alueen talojen rakennustekniikka edustaa aikakau a, jossa omaa paikkaansa hakivat muun muassa yleises uudistumassa oleva työtekniikka. Yleises Suomessa 1960-luvulle tultaessa rakennustelineistä oli ale u luopua ja työtä teh in joko talon sisäpuolelta tai ulkopuolisesta, räystäältä roikkuvasta kelkasta. Rakennu ajina Arava-alueella toimivat muun muassa Keskus-Sato Ry, Porin Sato Oy, Pen Piisi, Porin kaupunki, Puolustusvoimat, SOK sekä muutamia yksityisiä rakennu ajia. Rakennu ajalla ei näy äisi olleen suurtakaan vaikutusta käyte yyn rakennustekniikkaan, vaan valinta on ollut sidoksissa toisaalta aikakauden yleisiin virtauksiin ja toisaalta vaa- muksiin kasvavasta tehokkuudesta ja rakennuskustannusten alentamisesta. Uusien tekniikoiden omaksumista saa oi hidastaa myös rakentajilta puu uvat taidot. Riihikedon aravatalot rakenne in pääosin 1950-luvulla, jolloin pahimmasta sodan jälkeisestä rakennustarvikepulasta oli jo päästy. Rakentaminen vauhdi ui varsinaises vuoden 1952 jälkeen, jolloin sotakorvaukset oli makse u. Ensimmäisten aravatalojen rakentamisen aikaan rakennustarvikkeiden saatavuus oli aivan toinen kuin viimeisiä taloja rakenne aessa. Esimerkiksi Keskuspuiston pistetalojen valmistumista viivästy vät niin rakennustarvikkeiden kuin amma taitoisten työntekijöidenkin puute. Pulaa oli erityises semen stä, ilistä ja ikkunoista. Syksyllä 1950 juuri semen n puute hidas kaupungin vuokratalojen Kiertokatu 16 & 18 valmistumista kuukausilla. Työvoiman osalta pulaa oli erityises rappareista, muurareista ja maalareista. Heinäkuussa 1950 Satakunnan Kansa kirjoi ylikuumenneen rakennustoiminnan hai aavan rakennustarvikkeiden saatavuu a, mikä heijastui esimerkiksi Keskus-Sato Ry:n rakennu amiin Arava-alueen ensimmäisiin kerrostaloihin osoi eissa Kiertokatu 8, 10, 12 ja 14. Kiinanmuurin rakennustyöt käynnissä Rauta enpuistokadulla (yllä) ja Rauta enpuistokadun työmaata (alla) 1950-luvun puolivälissä. Kuvat: Satakunnan Museo. 13 RIIHIKEDON HISTORIA

13 Rakentamiseen vaiku vat materiaalin ja työntekijöiden saatavuuden lisäksi myös rakennu ajista riippuma omat asiat; esimeriksi ilmankosteus hai asi maalaustöitä ja viivästy rakennusten valmistumista Porissa syksyllä Rakennustarvikkeiden ja -materiaalien lisäksi ongelmia työmailla aiheu vat lakot, jotka osaltaan hidas vat rakennustöitä. Tarve asunnoille oli kuitenkin suuri ja lokakuussa 1950 Satakunnan Kansa uu soi jo ensimmäisten asukkaiden muu aneen Keskuspuiston taloihin huolima a siitä, e ä talot olivat vielä tässä vaiheessa sähköistämä ä. Yhtä aikaa rakennusten teknisen kehityksen kanssa ale in kehi ää rakennusosien standardisoin a. Standardisoin ulo ui sekä iliskivien ja käyte ävien laattojen kokoon e ä ko en kiinteään sisustukseen, etupäässä kei öihin. Ensimmäiset standardit valmistuivat jälleenrakennustoimistossa vuonna Kei ökalusteita standardisoitaessa huomioi in suomalaisen naisen keskipituus. Rakentamista hankaloi sodan jälkeen pula ja säännöstely. Riihikedon Arava-alueen ensimmäiset rakennukset valmistuivat ennen talonrakennustoiminnan vapautumista säännöstelystä vuonna 1954 mikä vaiku rakennustöiden edistymiseen, käytössä oleviin materiaaleihin sekä rakennustekniikkaan. Luis nlinna ja Keskuspuiston tornitalot edustavat Arava-alueen rakentamisessa vaihe a, jossa rakentaminen oli vielä pitkäl käsityötä, eikä teollises tuote uja rakennustarvikkeita ollut saatavilla. Ensimmäisenä (v.1947) valmistuneen Luis nlinnan välipohjaratkaisut poikkeavat alueelle myöhemmin rakennetuista taloista. Välipohjarakenteena on alalaa apalkisto, jossa teräsbetonipalkit siirtävät välipohjan kuorman kantaville pystyrakenteille eli betonipilareille. Välipohjarakenteena alalaa apalkisto oli yleisin asuinkerrostaloissa 1950-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen siirry in massiivilaatan käy öön. Keskuspuistoa ympäröivät pistetalot olivat alueen ensimmäiset aravarahoi eiset rakennukset. Taloissa on välipohjaratkaisuna jo massiivinen teräsbetonilaa a. Kantavina rakenteina on betonipilarit. Muista ennen vuo a 1953 rakennetuista taloista poiketen Kiertokatu 13:n, 15:n ja 19:n ulkoseinät on muura u kevytbetoniharkoista. Muiden ulkoseinät ovat vielä iltä. Vuonna 1954 valmistuneen Kiertokatu 19:n ulkoseinät on rakennuspiirustusten mukaan muura u kevytbetoniharkoista ja väliseinät ilestä. Talonrakennustoi- Oikealla Luis nlinnan leikkauspiirros vuodelta 1947, vasemalla Kiertokatu 10 leikkauspiirros vuodelta RIIHIKEDON HISTORIA 14

14 minnan vapaudu ua säännöstelystä Porin Riihikedon Arava-alueen rakentaminen vauhdi ui. Alueen reilusta 60 talosta valmistui vuosien aikana yli puolet. Talojen välipohjarakenteena oli massiivilaa a. Massiivilaa a yleistyi Suomessa jo 1930-luvulla, mu a sota keskey kehityksen hetkeksi. Massiivilaatan yleistyminen tehos kerrostalorakentamista ja vähensi työvaiheita. Kaikkien Arava-alueen rakennusten välipohjarakenne a ei leikkauspiirustusten puu uessa voida todentaa, mu a pääsääntöises 1950-luvun puolivälin taloissa käyte in massiivilaa aa. Riihikedon Arava-alue alkoi olla valmis 1950-luvun lopulle tultaessa. Rakennusteknises Aravien viimeinen rakennusvaihe ja tuolloin käytetyt monet erilaiset materiaalit sekä rakenteet edustavat siirtymävaihe a perinteisestä rakentamisesta elemen rakentamiseen. Viimeiseksi rakenne in Charles Haganin vuonna 1959 suunni elema As Oy Täh silmä. Ajanjakson rakennukset edustavat tyylillises modernismia ja betoniharkoista muura uja. Arkkiteh Teuvo Peltolan vuonna 1957 suunni elemat Kuninkaan e 4 ja 6 ovat rakenteeltaan sekarunkoisia. Arkkiteh Charles Haganin suunni elemat vuosina valmistuneet Kiertokatu 21, 23 ja 25 edustavat rakennusteknises siirtymää betonirunkoon. Niiden rakenteissa on käyte y sekä betonia, e ä kevytbetonia. Aikakauden betonitalot olivat paikalla vale uja. Betonirakentamista edustavat myös Charles Haganin suunnittelemat ja Pen Piisin rakennu amat Keskuskartano ja Risulinna vuosina Elemen taloja ei Riihikedon alueella 1970-luvulla valmistuneen Validia -palvelutalon lisäksi ole. 15 RIIHIKEDON HISTORIA

15 RIIHIKEDON HISTORIA 16

16 Sekarunkoinen talo, jossa ulkoseinät muura u ilestä. Sekarunkoinen talo, jossa ulkoseinät muura u betoniharkoista. 17 RIIHIKEDON HISTORIA

17 2.3 Riihikedon Arava-alueen arkkitehdit Riihikedon asuinalueen toteu amista ohjasi vahvas Asuntotuotantovaltuuskunnan (Arava) määri ämä normisto. Arkkiteh en yksilölliset inten ot näkyvät Arava-alueen rakennuksissa lähinnä julkisivujen detaljoinnissa sekä struktuurien ja materiaalien käytössä. Riihikedon aravatalot rakenne in kaikkiaan 12 eri arkkitehdin ja arkkiteh toimiston suunni elemana, joista tuo eliaimpia olivat Arkkiteh toimisto Lappi-Seppälä ja Martas, Arkkiteh toimisto Charles Hagan, arkkitehdit Olaf Kü ner, Teuvo Peltola sekä Arkkiteh toimisto Suhonen ja Hyvärinen. Suunnittelijoiden valintaperusteita ei tässä inventoinnissa pysty y selvi ämään. Jotain voi päätellä siitä, e ä arkkitehdeista e äväs kaksi, Charles Hagan ja Esko Suhonen työskentelivät Asuntotuotantovaltuuskunnassa Helsingissä ennen suunni elutoimeksiantoa Porin Riihikedossa. Arkkiteh en asiantuntemusta pide in yleises o aen myös takeena siitä, e ä aravasäännösten määri ämä rakentaminen toteute in laadukkaas. Huolima a eri suunni elutoimistojen määrästä, toteutuivat Arava-alueen rakennukset tyylillises hyvin yhdenmukaisina. Todennäköises suunni elijat olivat iviis yhteydessä toisiinsa, jolloin rakennusten mitoitus, aukotus, materiaalit, vesikatot ja väritys voi in yhteensovi aa. Kaupunginarkkiteh Jaakko Laaksovirta Riihikedon Arava-alue syntyi kaupunginarkkiteh Jaakko Laaksovirran vuonna 1945 laa man asemakaavan pohjalta. Laaksovirta ( ) valmistui vuonna 1928 Teknillisestä Korkeakoulusta diplomiarkkitehdiksi. Valmistu uaan hän työskenteli Tampereen kaupungin rakennustoimiston arkkiteh na vuosina Tampereen kaupunginarkkiteh na toimi tuolloin Bertel Strömmer, jonka kanssa Laaksovirta suunni eli muun muassa Tampereen linja-autoaseman. Yhteistyöllä Strömmerin kanssa oli varmas vaikutuksensa Laaksovirran arkkitehtuuriin, sillä hänen Porin suunni elemansa kohteet, kuten Porin Pirtulinna (1938) sekä Sataraudan talo (1939) edustavat Strömmerille ominaista funk onalis sta muotokieltä. Samainen yhteys saa oi tuoda Laaksovirran myös Poriin, sillä Strömmerillä oli kontakteja Satakuntaan ja nimenomaan Poriin suunni elutehtäviensä kautta. Laaksovirta vali in Porin kaupungin arkkitehdiksi vuonna RIIHIKEDON HISTORIA 18

18 Arkkiteh toimisto Lappi-Seppälä ja Martas Valtaosan alueen rakennuksista on suunnitellut helsinkiläinen arkkiteh toimisto Lappi-Seppälä ja Martas, jonka arkkiteh Jussi Lappi-Seppälä ( ) ja arkkiteh Igor Iikka Martas ( ) perus vat jo arkkiteh opintojensa aikana Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa vuonna Jussi Lappi-Seppälän siirry yä Rakennushallituksen pääjohtajaksi vuonna 1953, yritys jäi Iikka Martaksen haltuun, ja toimi aina vuoteen 1960 saakka, jonka jälkeen Iikka Martas perus oman arkkiteh toimiston, Arkkitehtuuritoimisto Martaksen. Arkkiteh toimisto Lappi-Seppälä ja Martas suunni elivat Arava-alueen ensimmäiset, vuonna 1947 valmistuneen Luis nlinnan jälkeen valmistuneet rakennukset. Toimisto suunni eli alueelle kaikkiaan 19 asuinkerrostaloa sekä yhden autotallirakennuksen vuosien aikana, vuosikymmenen alun ollessa kuitenkin selväs suunni elutyön ak ivisinta aikaa ( : 17 rakennusta). Kaikki rakennuspiirustukset on signeerannut Iikka Martas. Rakennukset ovat jae avissa rakennustyypeiltään kolmeen ryhmään; vuosina valmistuneisiin seitsemänkerroksisiin pistetaloihin, vuosina valmistuneisiin kolmikerroksisiin lamellitaloihin sekä vuosina valmistuneeseen kolmen kuusi- ja kolmikerroksisen asuinkerrostalon muodostamaan yhtenäiseen kokonaisuuteen, Kiinanmuuriin. Rakennukset sijoi uvat Arava-alueella Keskuspuistoon, sekä puiston pohjois- ja länsipuolelle kor eleihin nro 11 ja 12. Arkkiteh toimisto Lappi-Seppälä ja Martaksen suunni elemissa rakennuksissa on monia suunni elijoilleen ominaisia piirteitä, kuten lamellitalojen vinot erkkerinauhat katujulkisivuilla. Charles Hagan, Arkkiteh toimisto Charles Hagan Arava-alueelle alkoi valmistua 1950-luvun puoliväliä kohden myös muiden arkkiteh en suunni elemia rakennuksia. Arkkiteh Charles Hagan ( ) työskenteli vuosina Asuntotuotantovaltuuskunnassa (Arava). Muute uaan Poriin Hagan suunni eli Porin Riihikedon Arava-alueelle vuosina arkkiteh Olaf Kü nerin toiminimen (Arkkiteh S.A.F.A. Olaf Kü ner) alla kaikkiaan viisi kolmikerroksista lamellitaloa kor eliin 12. Tämän jälkeen Hagan perus oman arkki- Jussi Lappi-Seppälä Iikka Martas Arkkiteh toimisto Lappi-Seppälä ja Martaksen suunni elemia rakennuksia Porissa ovat muun muassa Porin Suomalaisen Yhteislyseon vuosina 1956 ja 1957 valmistuneet laajennusosat, sekä Ark.tsto Martaksen suunni elema vuonna 1964 valmistunut laajennus. Arkkiteh Charles Hagan suunni eli uransa aikana useita asuin- ja liikerakennuksia sekä omako talo-, rivitalo- ja huvilarakennuksia ennen kaikkea Poriin ja muualle Satakuntaan, mu a myös Turkuun, Helsinkiin ja Imatralle. Vuosina Hagan työskenteli lisäksi Satakunnan Taideteollisen oppilaitoksen tyyliopin ope ajana. Arkkiteh toimisto Olaf Kü ner Ky suunni eli Poriin useita rakennuksia, joista osa valmistui vasta Kü nerin kuoleman jälkeen. Olaf Kü ner Ky:n suunni elemia ovat muun muassa Pihlavan kirkko (1957) ja Teljän kirkko (1973). 19 RIIHIKEDON HISTORIA

19 teh toimistonsa, Arkkiteh toimisto Charles Haganin, jonka nimissä suunni eli alueelle vielä yksitoista asuinrakennusta vuosina kor eleihin 9, 10, 12 ja 31. Viimeisimpänä valmistuneita yksitoistakerroksista Koivistonpor a, kymmenkerroksista Keskuskartanoa sekä nelikerroksista Risulinnaa lukuun o ama a kaikki Haganin suunni elemat rakennukset ovat kolmikerroksisia lamellitaloja, joiden tunniste ava piirre on sisäänkäyn syvennysten ilimuuratut yksityiskohdat. Hagan myös nimesi suunni elemansa rakennukset ja alueelta löytyvät rakennukset nimeltä Koivistonketo, Koivistonkulma, Koivistontori ja Koivistonpor. Nimistö vii aa Arkkiteh Esko Suhonen suunni eli vuodesta 1938 läh en myös yksityisenä arkkiteh na rakennuksia eri puolille Suomea. Porin Riihikedon Koulukor elien alueelle Suhonen on suunnitellut myös kaksi vuosina 1956 ja 1959 valmistunu a asuinkerrostaloa. Suhonen toimi myös rakennustutkijana ja vaiku merki äväs arkkitehtuurin opetukseen ja alan kehi ymiseen. Uusikoiviston ehen (ent. Koiviston e), jonka läheisyydessä rakennukset sijaitsevat. Arkkiteh Olaf Kü ner Porilainen arkkiteh Olaf Kü ner ( ) suuni eli Arava-alueelle toiminimellään (Arkkiteh S.A.F.A. Olaf Kü ner) edellä maini ujen C. Haganin kanssa suunnittelemien rakennusten lisäksi vielä yhden rakennuksen kor eliin 12. Vuonna 1954 valmistunut kolmikerroksinen lamellitalo ero uu muista alueen aravataloista huoma avan runsailta julkisivujen yksityiskohdiltaan. Kü ner toimi Porin kaupunginarkkiteh na vuodesta Muita arkkiteh Arthur Elgin suunni elemia rakennuksia ovat RKY-kohteiksikin arvotetut vuonna 1940 valmistuneet hotelli- ja liiketalo Osuuskauppa Suur- Savo sekä Varkauden keskustaan pääosin ja 1950-luvulla rakentuneelle Kauppakadulle valmistuneet kaikkiaan 19 liike- ja asuinrakennusta aina kuolemaansa 1974 saakka. Vuonna 1957 Kü ner perus oman arkkiteh toimiston, Kü ner Ky:n, joka toimii edelleen. Arkkiteh Teuvo Peltola Arkkiteh Teuvo Peltola suunni eli Arava-alueelle yhteensä kahdeksan rakennusta aikavälillä Rakennukset sijoi uvat kor eleihin 9, 11 ja 28. Peltola toimi Porin kaupungin rakennustoimiston arkkiteh- na vuodesta 1949 ja kaupunginarkkiteh na vuosina Hän valmistui Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna Muita Peltolan suunni elemia rakennuksia on esimerkiksi vuonna 1955 valmistunut Porin linjaautoasema. Arkkiteh toimisto Suhonen ja Hyvärinen Helsinkiläiset arkkitehdit Esko Suhonen ( ) ja Esko Hyvärinen (1920-) suunni elivat (Ark.tsto Suhonen ja Hyvärinen) lähes koko Riihikedon Presiden npuistokadun ulkokaaren kolmikerroksisista lamellitaloista koostuvan kuuden rakennuksen ryhmän vuosina Lisäksi Suhonen suunni eli omiin nimiinsä ulkokaaren län simmän asuinrakennuksen sekä yhden Presiden npuistokadun sisäkaaren asuinrakennuksista. Suhonen valmistui arkkitehdiksi vuonna 1935 Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta ja Hyvärinen vuonna Arkkiteh toimisto Hyvärinen Esko & Co Ky on toiminut Helsingissä jo vuodesta Arkkiteh toimisto Ole Gripenberg Arkkiteh toimisto Ole Gripenbergin suunni elema Luis nlinna valmistui Arava-alueelle ensimmäisenä vuonna Varsinainen suunni elija ei selviä raken- RIIHIKEDON HISTORIA 20

20 nuksen piirustuksista. Ole Gripenberg perus oman arkkiteh toimistonsa vuonna 1935 ja suunni eli sen nimissä asuintaloja ja saneerasi vanhoja rakennuksia. Gripenbergin suunni elutyöt edustavat pääasiassa selkeälinjaista pohjoismaista 1920-luvun klassismia. Hänen uransa merki ävimmän alueen muodostaa Helsingin 1920-luvulla rakenne u Taka-Töölö asuinkerrostaloineen, joista yhteensä 13 on Gripenbergin suunni elemia. Arkkiteh toimisto Gripenberg & Co toimii kolmannessa sukupolvessa yhä edelleen. Ole Gripenbergin eläköitymisen jälkeen toimistoa ovat johtaneet arkkitehdin poika Bertel Gripenberg sekä pojanpoika Jörn Gripenberg. Arkkiteh Aarne Ehojoki Arkkiteh Arthur Elg ja SOK:in rakennusosasto SOK:in rakennusosaston arkkiteh Arthur Elg suunnitteli Arava-alueelle yhden vuonna valmistuneen kolmikerroksisen asuinkerrostalon. Elg valmistui diplomiarkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna Hän työskenteli arkkiteh toimisto E. Bryggmanilla vuosina ja arkkiteh- toimisto H.Ekelundilla vuosina SOK:n rakennusosaston arkkitehdiksi Elg siirtyi vuonna Muihin alueen suunni elijoihin kuuluvat vielä rakennusmestari Kauko Blomqvist (1 rak.), Puolustusministeriön rakennusosasto (2 rak.), sekä Arkkiteh toimisto Ter u ja Heikki Suvi e (1 rak.). Arkkiteh Aarne Ehojoki ( ) on suunnitellut Riihikedon Arava-alueelle yhden, Presiden npuistonlänsipäähän kor eliin 28 sijoi uvan rakennuksen vuonna Turkulainen Ehojoki työskenteli opiskeluaikanaan arkkiteh Aarne Ervin toimistossa useita vuosia ja siirtyi valmistu uaan Turun apulaiskaupunginarkkitehdiksi vuonna Hän perus arkkiteh toimiston ensin yhdessä arkkiteh Veijo Kahran kanssa vuonna Turkulainen Ehojoki joh omaa arkkiteh toimistoa vuodesta 1956 aina 1990-luvulle saakka. Ehojoki sijoi ui pitkän uransa aikana lähes kahdessakymmenessä arkkiteh kilpailussa ja monet hänen töistään ovat kilpailuvoi oja. Professorin arvonimen Ehojoki sai vuonna RIIHIKEDON HISTORIA

21 RIIHIKEDON HISTORIA 22

22 2.4 Sosiaalihistoria Semmost tavallist, työssä käyvää väkee Toisen maailmansodan jälkeen ja pitkälle 1950-lukua ihmiset elivät vaa ma omas ; yleinen kulutustaso oli matala ja se, mitä perheille ruokamenojen jälkeen jäi rahaa, käyte in asumismenoihin. Riihikedon arava-alueen rakentumisen aikaan suuri osa olemassa olevista asunnoista oli hyvin vaa ma omia. Uusien asukkaiden odotukset asuntoihin lii yen kohdistuivat erityises arjen helpo umiseen, erään haastatellun mukaan arava-ko en toivo in tuovan parempaa elämää. Toisen maailmansodan jälkeen suomalainen asutuspoli ikka suosi maaseudulle rakentamista, mikä oli eurooppalaisi ain poikkeuksellista. Toki rakenne in myös kaupunkeihin, mu a pääosa jälleenrakentamistoiminnasta oli aluksi pientalorakentamista, joka Porissa kohdentui muun muassa Herralahden kaupunginosaan, 10. kaupunginosaan, Tupalaan ja Itätullin eli 5.kaupunginosan itäpäähän. Kaupunkiasunnoille oli todellinen tarve Porissakin, vaikka sodan ja pommitusten tuhot eivät tehneet Porissa yhtä pahaa jälkeä rakennuskannassa kuin suuremmissa kaupungeissa tai Lapissa. Porin asukasmäärä kuitenkin kasvoi tasaises eikä ennen sotaa ehdi y rakentaa ajanmukaisia kaupunkiasuntoja. Porissa kaupungin asukasmäärää lisäsi teollisuus, joka värväsilisätyövoimaa sotakorvausten loppuun saa amiseksi. Vaikka aravatuotanto lisäsi asuntojen määrää kaupungissa, muodostuivat asunnot alkuun kasvavan keskiluokan kodeiksi. Porin Riihikedon Arava-talot edus vat aivan uudenlaista kaupunkirakentamista paitsi rakennustyylin e ä tekniikan osalta, mu a myös sosiaalises, sillä talot olivat kohdenne u tavalliselle, työtä tekevälle väestölle. Asuntoihin pääsi muu amaan edullisen Aravalainan turvin, joskin tulevien asukkaiden oli täyte ävä aravaehdot ja ano ava asuntoa. Erityises asunnon anomisen monimutkaisuus on jäänyt inventoinnin yhteydessä haastateltujen Riihikedon asukkaiden mieleen. Yleisellä tasolla arava-asuntoja saa oi hakea viisinkertainen määrä perheitä, kuin mitä asuntoja oli tarjolla. 23 RIIHIKEDON HISTORIA

23 Riihikedon ensimmäiset Arava-talot Kiertokatu 8, 10, 12 ja 14 rakennute in Keskus-Saton toimesta niin, e ä Porin kaupunki keräsi edot asunnonhakijoista, jotka perus vat yhdessä asunto-osakeyh ö Keskuspuiston. Toimintaa jatke in ja Porissa asioita hoitamaan peruste in Porin Sato Oy, joka keräsi edot asunnontarvitsijoista. Haku lanteessa pyri in selvi ämään muun muassa toivotun asunnon koko sekä muu avien asukkaiden määrä. Asunnon hakijoilla pi olla kuitenkin vakaa taloudellinen lanne, sillä jo lähtö lanteessa joutui vuonna 1951 maksamaan 50 markan etukäteismaksun vara ua neliömetriä kohden selvitystöiden ka amiseksi. Suosituimmat asunnot hakijoiden joukossa olivat kahden huoneen ja kei okomeron 40m 2 suuruiset asunnot. Arava-kodit olivat usein kohdenne u lapsiperheille, mu a jokaisella suomen kansalaisella oli oikeus saada aravalainaa, mikäli oli asunnon tarpeessa. Yksineläjälle luovute in yksiöitä, mu a lapse omat ja vanhukset olivat Kaunis ko -lehden mukaan alakynnessä. Porin ensimmäisissä arava-taloissa Keskuspuiston ympärillä lanne vaiku vuonna 1953 kuitenkin erilaiselta, sillä talojen 1200 asukkaasta alle 16-vuo aita oli 400. Riihikedon Arava-talot olivat osa sosiaalista asuntotuotantoa ja talojen rakentaminen huomioi in Satakunnan Kansassa useaan o eeseen. Riihikedon Arava-koteihin muu o muu asukkaiden elämää monella tavalla. Asuminen nykyaikaistui yhtä aikaa suomalaisen yhteiskunnan kanssa, jossa uudenlaisen asumisen mallin käsi ydinperheen ko. Tilanjäsentelyltään asunnot poikkesivat aiemmasta, pääosin puutalovaltaisesta asumisesta, joissa iso kei ö saa oi toimia myös nukkumispaikkana ollessaan ehkä myös talon lämpimin huone. Riihike- Arava-rakentaminen kannus oman asunnon omistamiseen ja Riihikedon arava-alueelle valmistuikin alussa vain kaksi vuokrataloa, jotka nekin oli kohdenne u kaupungin työntekijöille. Keskustelu vuokra-asuntojen rakentamisesta kävi paikoin kuumana ja kaupungin hallituksen kokouksissa muistute in huonoista kokemuksista kaupungin aiemmista vuokra-asuntohankkeista. Tärkeää oli saada asuntojen vuokrat vastaamaan kustannuksia. Jo aiemmin kaupungin porvarillinen puoli oli pitänyt vahingollisena sijoi aa rahoja tällaiseen toimintaan. Kaupungin vuokratalot kuitenkin valmistuivat arava-alueelle 1950-luvun alussa. Mahdollisuus moderniin kaupunkiasumiseen vuokrako en muodossa mahdollistui Keskuskartanon rakentamisen myötä 1960-luvun alussa yhä useammalle porilaiselle. Aikalaislähteen mukaan yleishyödyllisten rakennu ajien asunnot kohtasivat paremmin todellisen asunnon tarvitsijoiden tarpeen, sosiaalisten periaa eiden mukaan. Rauta enpuistokatu 6:n pohjapiirrokseen raja una kaksi asuinhuoneistoa. Suuremmassa, 82m 2 asunnossa oli palvelijan huone kei ön väli ömässä läheisyydessä. Pienempi, 50,5m 2 asunto oli kooltaan tyypillinen arava-ko. RIIHIKEDON HISTORIA 24

24 don arava-asuntojen pohjaratkaisuissa toistui ajan ihanne: toiminnot olivat eriytetyt ja lojen ase elussa koroste in perhekeskeistä elämäntapaa. Lähes poikkeukse a jokaiseen huoneistoon oli suunniteltu erillinen eteinen, jonka yhteyteen oli piirre y kylpyhuone. Kei ö ja makuuhuone oli suunniteltu yleensä lähekkäin. Asuntojen suunni elussa on lisäksi huomioitu ajan ihanteet kuten luonnonvalon maksimoin sekä hygienian ulo aminen jokapäiväisiin toimiin suunni elemalla asuntojen yhteyteen parvekkeet sekä yleisiin loihin tuuletusparvekkeet. Ikkunat olivat kaksilasiset ja tuuletusikkunalliset. Asunnot oli tarkoite u tavallisten perheiden asuntoolojen parantamiseksi. Vielä 1950-luvun alussa valmistuneiden talojen isommissa asunnoissa oli tosin ko apulaisen huone kei ön yhteydessä, mu a jo 1950-luvun puoliväliin tultaessa niiden rakentamisesta luovu in. Palvelijan huoneita tosin oli suurimmissa 100m 2 asunnoissa vielä 1950-luvun lopulla Asuminen aravakodissa Aravakodit mullis vat silloisten asukkaiden elämän: asunnoissa oli juokseva vesi, sisävessa, kylpyhuoneet, sähköt ja keskuslämmitys. Aravanormit paitsi yhdenmukais vat asumista, myös nos vat asumisen tasoa. Kei öiden sisustus oli kiinteä, mu a jääkaappia asunnoissa ei alkuun ollut. Yleises kin jääkaapit olivat harvinaisuus, jotka yleistyivät vasta 1960-luvulla. Haastatellun kaupungin vuokratalon asukkaan mukaan jääkaapit eivät kuuluneet vuokra-asuntojen sisutukseen, vaan jokainen asukas os oman kaappinsa. Ennen jääkaappien yleistymistä ruoka säilytet- Turun kodinsisustusnäy elyssä vuonna 1952 sisustusarkkiteh Carin Bryggman kiinni huomiota huonekalujen käytännöllisyyteen ja värien raikkauteen. Suosi uja olivat luonnonpuun ja maalatun pinnan yhdistäminen. Kuva: Ko liesi 1952/N:o 20 Lokakuu II (yllä) luvun asuntotuotanto vakiinnu kaksi huone a ja kei ön jokaperheen asunnoksi. Vahvimmin asuntorakentamista sääteli v.1953 uusi u asuntotuotanto- eli aravalaki, jossa asuntojen enimmäispinta-alaksi määritel in 87m 2 ja keskipinta-alaksi 50m 2. Leimallista 1950-luvun asuntorakentamiselle on tehostunut lankäy ö asuntosuunni elussa, jolla pienetkin lat saa in näy ämään avarilta ja väljiltä. 25 RIIHIKEDON HISTORIA

25 in tuule uvassa, ulkoseinän vieressä sijaitsevassa kylmäkaapissa. Kaikkiin Porin Riihikedon aravataloihin suunnitel in lisäksi kylmäkellarit, joissa oli mahdollista säily ää muun muassa juureksia. Kodin merkitys korostui sodan jälkeen ja lojen viihtyisyyteen hygienian ohella kiinnite in runsaas huomiota aikakauden lehdissä. Tyypillisimmät mainostajat aikakausleh en sivuilla olivat ENSO ja Asko. pyykinkuivaus la ullakolla. Talojen kellari loihin sijoitetut taloyh ön saunat lisäsivät asumismukavuu a ja sitoivat asukkaat en stä vahvemmin ko in, kun enää ei tarvinnut varata perhesaunaa kaupungin yleisistä saunoista. Riihikedon aravataloissa yleisin asuntotyyppi oli noin 50m 2 kaksio kei öllä ja kylpyhuoneella, mikä oli verra ain lava asumisen yleiseen standardiin verra una. Kodin viihtyisyys oli tärkeää eikä mitään osaa jäte y huomio a. Kei ön standardisoidulla sisustamisella pyri in helpo amaan äi en työtä. Lähes jokaiseen kei öön liite in as ankuivauskaappi. Kei ön oli myös hyvä sijaita niin, e ä siitä oli selvät yhteydet ruokailu laan, ulko-ovelle, olohuoneeseen ja lastenhuoneeseen. Asuntokohtaiset kylpyhuoneet lisäsivät henkilökohtaista hygieniaa ja lisäsivät asumismukavuu a. Kaunis ko -lehdessä kirjoite in vuonna 1954 kuinka kylpyhuoneet muodostavat suurimman eron nykyhetken sekä ensimmäisen ja toisen kymmenluvun asuntojen standardissa. Kylpyhuone sijoite in tavallises eteisen yhteyteen. Hygieenisenä pide yä muura u amme a suosi in en sen jaloilla seisovan mallin sijaan. Muita kylpyhuoneen vakiovarusteita oli wc-laite sekä pesuallas, peili sekä kaappi henkilökohtaisten hygieniatarvikkeiden säily ämiseen. Arava-asunnot suunnitel in nimenomaan tavallisille ihmisille asumista ei edustamista - varten. Huoneistot oli suunniteltu hyvin ja hukka la on pyri y minimoimaan. Perheiden äi en elämää helpo vat taloyh öiden kellareihin sijoitetut pesutuvat ja kuivaushuoneet sekä Kolhon kei ömainos Ko liesi-lehdestä vuonna 1952 (s.27). RIIHIKEDON HISTORIA 26

26 Sodan jälkeen rakentamista ale in standardisoida ja jokaiseen kei öön tuli as- ankuivauskaappi. As ankuivauskaapin keksijä Maiju Gebhard laski, e ä naiset käy ävät tun a elämästään skaamiseen ja as oiden kuivaamiseen. Uusien asuntojen käytännölliset keksinnöt lisäsivät asukkaiden vapaa-aikaa. Kaunis ko -lehdessä esitelty kei ö Diplomi-arkkiteh Irja Ervanteen ar kkelissa Sisustan kaupunkiasunnon kei ön. 1/1954. Ihanteellisen perheasunnon keit- ön pi lehden mukaan olla lava, valoisa, iloinen ja viihtyisä sekä käytännöllises järjeste y. Ainakin osassa Riihikedon arava-asunnoista oli kuvien kaltaiset kei ökaapit. (s.27). 27 RIIHIKEDON HISTORIA